Oikea-aikaisella ohjauksella sujuvaan opintojen etenemiseen

Oikea-aikaisella ohjauksella sujuvaan opintojen etenemiseen Oulun yliopiston opiskelijoiden käsityksiä opiskelusta, opintojen viivästymisestä ja työelämään siirtymisestä

Kaisu Kanstrén Valtti Valmis tutkinto työelämävalttina -projekti Oulun yliopisto, Ohjaus- ja työelämäpalvelut

SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Selvityksen toteutus ja aineiston hankinta 5 3 Vastanneiden taustatietoja 7 4 Tulokset 10 4.1 Opiskelu ja työssäkäynti 10 4.2 Opiskelukokemukset 13 4.3 Näkemyksiä työelämästä 16 4.4 Näkemyksiä opintojen viivästymisen syistä ja opintojen etenemisestä 19 4.4.1 Opintojen viivästyminen 19 4.4.2 Opintojen eteneminen 22 4.5 Opetusjärjestelyt ja omat opiskelutaidot 23 4.6 Ohjaus- ja tukikokemukset 28 4.6.1 Opettajatuutorilta/oppiaineen opintoneuvojalta saatu ohjaus ja tuki 34 4.6.2 Opinto-ohjaajilta/amanuenssilta saatu ohjaus ja tuki 35 4.6.3 Opintopsykologin palveluiden/ mielenterveyspalvelujen käyttäminen 36 5 Johtopäätökset 39 6 Lähteet 45

3 1 Johdanto Tämän selvityksen tarkoituksena on tarjota tietoa opintojen viivästymisen syistä Oulun yliopistossa ja antaa näkökulmia ohjauksen ja vertaisryhmätoiminnan kehittämiseen. Selvityksessä käsitellään Oulun yliopiston opiskelijoiden opiskelukokemuksia, työssäkäyntiä opiskelun ohella, opintojen viivästymiseen johtaneita syitä, opintojen etenemistä, suhtautumista opetusjärjestelyihin ja omiin opiskelutaitoihin sekä ohjaus- ja tukikokemuksia. Lisäksi käydään läpi opiskelijoiden näkemyksiä työelämästä. Selvityksen aineisto koostuu Oulun yliopistossa huhtikuussa 2009 tehdystä kyselytutkimuksesta, johon vastasi yhteensä 304 opinnoissaan viivästynyttä opiskelijaa. Opinnoissaan viivästyneillä opiskelijoilla tarkoitetaan opiskelijoita, joiden vuosittainen opintopistekertymä on vähäinen tai opiskelijoita, joiden tutkinto on lähinnä opinnäytetyötä vaille valmis. Aineisto on osa laajempaa kyselytukimusta, joka tehtiin samanaikaisesti seitsemässä eri korkeakoulussa (Oulun yliopistossa, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulu yksikössä, Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, Lapin yliopistossa, Rovaniemen ammattikorkeakoulussa, Vaasan ammattikorkeakoulussa ja Vaasan yliopistossa). Tämän laajemman kyselyn pohjalta tehty selvitys Viivästynyt? Minäkö? Opiskelijoiden näkemyksiä opintojen viivästymisestä, työelämästä sekä opiskelusta korkea-asteella on ilmestynyt marraskuussa 2010 (Liimatainen, Kaisto, Karhu, Martikkala, Andersen ym. 2010). Tämä selvitys on Valtti Valmis tutkinto työelämävalttina -projektin toteuttama. Valtti on seitsemän korkeakoulun (edellä mainittujen korkeakoulujen) väli-

4 nen yhteistyöprojekti, jossa kehitetään ohjausta luomalla opinnoissaan viivästyneiden tai opinnäytetyötä vailla olevien opiskelijoiden tueksi opiskelu- ja uraryhmätoiminnan ohjausmalleja. Projektin toimenpiteissä keskitytään erityisesti opiskelijoiden opiskelu- ja uraryhmäohjauksen kehittämiseen sekä ohjaus- ja opetushenkilökunnan ohjaustaitojen ja ohjauksen asiantuntemuksen vahvistamiseen. Valtti on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen osarahoittama valtakunnallinen kehittämisohjelma vuosiksi 2008 2011. Projektia koordinoi Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelut.

5 2 Selvityksen toteutus ja aineiston hankinta Koska kyselyn tarkoituksena oli tarjota tietoa opintojen viivästymisen syistä, kohdistettiin se kahdelle viivästymistaustaltaan erilaiselle ryhmälle: 1. opiskelijoille, joiden opintopistekertymä oli vähäinen (jatkossa Opinnot pitkittyneet -ryhmä) sekä 2. opiskelijoille, joilta opintokokonaisuudesta puuttui lähinnä vain opinnäytetyö (jatkossa Opinnäytetyö puuttuu -ryhmä). Opinnot pitkittyneet -ryhmään valittiin opiskelijat, jotka olivat aloittaneet opintonsa vuosina 1996 2005, ilmoittautuneet läsnä oleviksi, ja joiden opintopistekertymä oli vähemmän kuin 210 op (tai vähemmän kuin 150 op 2005 aloittaneilla ja 180 op vuonna 2004 aloittaneilla). Opinnäytetyö puuttuu -ryhmään valittiin opiskelijat, jotka olivat aloittaneet opintonsa vuosina 1993 2002, olivat ilmoittautuneet läsnä oleviksi ja joilla oli enemmän kuin 250 opintopistettä. Kysely lähettiin yhteensä 3438 opiskelijalle. Oulun yliopiston tietohallinto koosti opiskelijoista kyselyn kohdejoukon heidän opintopistekertymiensä ja opintojensa aloitusvuoden perusteella. Selvitys toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena huhtikuussa 2009. Kaikille mukaan valikoituneille opiskelijoille lähetettiin sähköpostiviesti, jossa kerrottiin tutkimuksesta ja esitettiin pyyntö siihen osallistumisesta. Oulun yliopiston tietohallinto hoiti kyselyn sähköpostittamisen. Kyselylomake koottiin Valtti-projektin projektihenkilöstön toimesta. Ennen kyselylomakkeen lähettämistä se testattiin pienellä opiskelijaryhmällä. Kysely oli anonyymi.

6 Kyselylomake muodostui eri osioista. Ensimmäinen osio sisälsi vastaajien taustaa käsitteleviä kysymyksiä, kuten vastaajan opintojen aloitusvuotta, opintopisteiden määrää, tiedekuntaa, sukupuolta, ikää, perhemuotoa ja elämäntilannetta. Toinen osio koostui vastaajien työssäkäyntiin, opiskeluun käytettävään aikaan ja opintojen viivästymiseen liittyvistä kysymyksistä ja väittämistä. Seuraavan osion teemana olivat opiskelutaidot. Neljäs osio muodostui ohjaus- ja tukitoimiin liittyvistä kysymyksistä. Kyselylomakkeen kahdesta viimeisestä osiosta ensimmäinen käsitteli opintojen etenemistä, kunnes lopuksi esitettiin valmistumiseen ja tulevaisuuteen liittyvät väittämät. Vastaajat myös saattoivat kommentoida eri osioihin liittyviä väittämiä sekä laajentaa vastauksiaan omin sanoin sitä varten luoduille avointen vastusten vastauskentille. Vastaukset analysoitiin tilastollisesti (SPSS) ja avoimet vastaukset käsiteltiin sisällönanalyysillä. Tilastollisten analyysien tulosten tulkinnassa apuna hyödynnettiin avointen vastausten antia.

7 3 Vastanneiden taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 304 opiskelijaa, joista 136 kuului Opinnot pitkittyneet -ryhmään ja 168 Opinnäytetyö puuttuu -ryhmään. Taulukossa 1 on eritelty lähetettyjen kyselyiden ja kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden määrä opintojen pitkittymisen ja opinnäytetyön puuttumisen suhteen. Taulukko 1. Opiskelijoille lähetettyjen kyselyiden määrä ja kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden määrä opintojen pitkittymisen ja opinnäytetyön puuttumisen suhteen. KOHDERYHMÄ N n % Opinnot pitkittyneet -ryhmä 2265 139 6,1 Opinnäytetyö puuttuu -ryhmä 1173 170 14,5 Yhteensä 3438 309 9,0 Vastaajista yhteensä 64 prosenttia oli miehiä. Opinnot pitkittyneet -ryhmässä vastanneista selvä enemmistö oli miehiä (66,9 %), ja näin oli myös Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä (miehiä 62,1 %). Iältään tyypillinen Opinnäytetyö puuttuu -ryhmän vastaaja oli 26 30-vuotias (63,1 %) ja Opinnot pitkittyneet -ryhmän vastaaja 21 25-vuotias (40,4 %). Yleisimmät aloitusvuodet Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä olivat 2002 (50 vastaajaa) ja 2001 (43 vastaajaa). Opinnot pitkittyneet -ryhmän tyypillinen aloitusvuosi oli 2005 (39 vastaajaa). Huomioitaessa molemmat ryhmät yhdessä, tyypillisin aloitusvuosi oli 2002 (yhteensä 66 vastaajaa). Vastanneiden opiskelijoiden ilmoittamat opintojen aloitusvuodet asettuivat laajemmalle skaalalle kuin alun perin oli määritelty. Opintojen aloitusvuodet vaihtelivat vuodesta 1983 vuoteen 2009, kun kyselyä lähetettäessä vastaajiksi vali-

8 koitiin opinnot vuosien 1993 2005 aikana aloittaneita. Syynä tähän saattoi olla esimerkiksi opiskelijan useampi kuin yksi opinto-oikeus. Tässä tapauksessa hän mahdollisesti vastasi kysymykseen opintojen aloitusvuodesta eri opintooikeuden perusteella, kuin millä kysely oli hänelle alun perin lähetetty. Opintopisteidensä määrän kertoi 300 vastaajaa (kuva 1). Opinnäytetyö puuttuu -ryhmän yhtenä valintaperusteena kyselyssä oli, että opintopisteitä piti olla vähintään 250. Tyypillisellä vastaajalla olikin 251 300 opintopistettä (57 % vastaajista). Yli 300 opintopistettä oli 30,3 prosentilla kyseisen ryhmän opiskelijoista. Opinnot pitkittyneet -ryhmässä rajana pidettiin vähemmän kuin 150, 180 tai 210 opintopistettä opintojen aloitusvuodesta riippuen. Tässä ryhmässä opintopistemäärät jakautuivat niin, että 101 150 opintopistettä oli 33 prosentilla vastanneista ja 151 200 opintopistettä oli 34 prosentilla vastanneista. Kuva 1. Vastanneiden opiskelijoiden kyselyn aikaiset opintopistemäärät (%). Kaikki kyselyyn osallistuneet ilmoittivat tiedekuntansa. Useimmat vastaajista opiskelivat joko luonnontieteellisessä tai teknillisessä tiedekunnassa (kuva 2,

9 seuraavalla sivulla). Opinnot pitkittyneet -ryhmän vastaajista 41,2 prosenttia opiskeli luonnontieteellisessä tiedekunnassa, kun taas Opinnäytetyö puuttuu -ryhmän suurimman vastaajajoukon muodostivat teknillisen tiedekunnan opiskelijat (38,1 %). Suurimmat vastaajaryhmät näiden tiedekuntien sisältä muodostivat luonnontieteellisessä tiedekunnassa tietojenkäsittelytieteiden opiskelijat (Opinnot pitkittyneet 57,1 %, Opinnäytetyö puuttuu 41,7 %) ja teknillisessä tiedekunnassa tietotekniikan (Opinnot pitkittyneet 32,4 %) ja sähkötekniikan opiskelijat (Opinnäytetyö puuttuu 41,3 %). Kuva 2. Vastanneet opiskelijat tiedekunnittain (%).

10 4 Tulokset Tulokset esitetään sekä koko vastaaja-aineiston pohjalta että Opinnot pitkittyneet -ryhmän ja Opinnäytetyö puuttuu -ryhmän vastaajiin ryhmiteltynä. Aineistoa käsitellään erikseen myös niiden vastaajien osalta, jotka ilmoittivat kyselyn ajankohtana olevansa töissä, eivätkä opiskelleet, sekä niiden osalta, jotka ilmoittivat opiskelevansa, eivätkä käyneet lainkaan töissä. Näistä nostetaan esiin vain merkittävimmät tulokset. 4.1 Opiskelu ja työssäkäynti Selvityksessä haluttiin tietää, kuinka moni opiskelijoista kävi töissä opiskelun ohella, ja miten työssäkäynti heijastui opintojen etenemiseen. Opiskelijoita pyydettiin kertomaan työssäkäynnin luonteesta, eli oliko työssäkäynti pää- vai sivutoimista, sekä tiedusteltiin työssäkäyntiin käytetystä ajasta ja työn yhteydestä opintojen etenemiseen. Lisäksi kysyttiin, oliko opiskelijan työ hänen alaansa vastaavaa työtä. Alle puolet kyselyyn vastanneista opiskelijoista käytti opiskeluun korkeintaan 10 tuntia viikossa (taulukko 2, seuraavalla sivulla). Opinnäytetyö puuttuu -ryhmän vastaajista opiskeli 47,9 prosenttia alle 10 tuntia viikossa ja Opinnot pitkittyneet -ryhmän vastaajista näin teki 39,3 prosenttia. Päätoimisesti opiskelevista 23,3 prosenttia ilmoitti opiskelevansa 11 20 tuntia viikossa ja 35 prosenttia opiskeli 21 30 tuntia viikossa.

11 Taulukko 2. Vastaajien viikoittain opiskeluun käyttämä aika (%). VIIKOTTAINEN OPISKELUAIKA Opinnot pitkittyneet (%) Opinnäytetyö puuttuu (%) Alle 10 tuntia 39,3 47,9 11-20 tuntia 24,4 19,8 21-30 tuntia 23,7 19,8 31-40 tuntia 5,9 8,4 yli 40 tuntia 6,7 4,2 Enemmistö opiskelijoista koki, etteivät opinnot edenneet heidän toivomassaan aikataulussa. Peräti 78,2 prosenttia Opinnot pitkittyneet -ryhmän vastaajista oli tätä mieltä. Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä määrä oli 61,1 prosenttia vastanneista. Toisaalta on huomattavaa, että suhteellisen suuri määrä (38,9 %) vastanneista kyseisessä ryhmässä oli tyytyväisiä opintojensa etenemistahtiin. Päätoimisesti opiskelevista etenemiseensä tyytyväisiä oli 33 prosenttia. Opinnot pitkittyneet -ryhmään kuuluvat opiskelivat päätoimisemmin (taulukko 3). Opinnäytetyö puuttuu -ryhmästä työssäkäyviä (opiskelee sivutoimisesti tai ei lainkaan) oli yhteensä 49,4 prosenttia, kun puolestaan Opinnot pitkittyneet - ryhmästä heitä oli 34,8 prosenttia. Taulukko 3. Opiskelijoiden työssäkäynti ja opiskelu. OPISKELU JA TYÖSSÄKÄYNTI Opinnot pitkittyneet (%) Opinnäytetyö puuttuu (%) Opiskelen, en käy töissä 40,7 28,0 Opiskelen, käyn sivutoimisesti töissä 20,0 18,5 Käyn töissä, opiskelen sivutoimisesti 23,7 42,3 Käyn töissä, en opiskele 11,1 7,1 En opiskele enkä käy töissä 4,4 4,2

12 Melkein puolet opintojen ohessa työssäkäyvistä (Opinnot pitkittyneet -ryhmä 39,5 prosenttia ja Opinnäytetyö puuttuu -ryhmä 47,0 prosenttia) työskenteli yli 30 tuntia viikossa (taulukko 4). Noin neljäsosa (24,7 %) Opinnot pitkittyneet -ryhmään kuuluvista ja viidesosa (19,7 %) Opinnäytetyö puuttuu -ryhmään kuuluvista työskenteli alle 10 tuntia viikossa. Taulukko 4. Työssäkäyvien opiskelijoiden opintojen ohessa tekemä keskimääräinen työaika viikossa. KESKIMÄÄRÄINEN TYÖAIKA/VIIKKO OPINTOJEN OHESSA Opinnot pitkittyneet (%) Opinnäytetyö puuttuu (%) Alle 10 tuntia 24,7 19,7 11 20 tuntia 21,0 15,4 21 30 tuntia 14,8 17,9 Yli 30 tuntia 39,5 47,0 Molemmissa ryhmissä opiskelijoiden tekemä työ oli yli puolella vastaajista oman alan työtä (taulukko 5). Opinnäytetyö puuttuu -ryhmän opiskelijat olivat enemmän oman alan töissä kuin muuten opinnoissaan viivästyneet. Taulukko 5. Työssäkäyvien opiskelijoiden tekemän työn vastaavuus oman alan työhön. TYÖ ON OPISKELEMANI ALAN/ OMAN ALAN TYÖTÄ Opinnot pitkittyneet (%) Opinnäytetyö puuttuu (%) Kyllä 50,6 63,6 Osittain 24,7 19,6 Ei lainkaan 24,7 19,5 Tarkasteltaessa työssäkäyvien opiskelijoiden kokemusta työssäkäynnin yhteydestä opintojen hitaaseen edistymiseen havaitaan, että suurin osa opiskelijoista

13 koki työssäkäynnin hidastavan opintojen etenemistä paljon tai erittäin paljon (taulukko 6). Opinnot pitkittyneet -ryhmässä näin koki 71,3 prosenttia ja Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä 63,6 prosenttia vastanneista. Taulukko 6. Työssäkäyvien opiskelijoiden kokemus työssäkäynnin yhteydestä opintojen hitaaseen edistymiseen. TYÖSSÄKÄYNTI HIDASTAA OPINNOISSA EDISTYMISTÄ Opinnot pitkittyneet (%) Opinnäytetyö puuttuu (%) Ei lainkaan 13,8 16,5 Jonkin verran 15,0 19,8 Paljon 23,8 31,4 Erittäin paljon 47,5 32,2 4.2 Opiskelukokemukset Kyselyssä haluttiin tarkastella opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta ja heidän suhteestaan opiskeluyhteisöönsä. Puolet vastaajista sanoi olevansa motivoitunut opiskelemaan (taulukko 7, seuraavalla sivulla). Päätoimisesti opiskelevista vastaajista 53 prosenttia ilmoitti olevansa motivoitunut opiskelemaan. Niistä vastaajista, jotka kävivät työssä, eivätkä opiskelleet (kts. taulukko 3), opiskeluun motivoituneita oli 11,1 prosenttia, mikä oli huomattavasti vähemmän kuin vastaajien joukossa yleensä.

14 Taulukko 7. Opiskelumotivaatio. Vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon. Luvut kertovat, kuinka monta prosenttia vastaajista valitsi kyseisen vaihtoehdon. OPISKELUMOTIVAATIO Opinnot pitkittyneet (%) Opinnäytetyö puuttuu (%) Olen motivoitunut opiskelemaan 50,0 54,8 Olen haaveillut opiskelevani tällä alalla 56,8 46,4 Olen saavuttamassa opiskelulleni asettamani 29,5 47,6 tavoitteet Opintoni etenevät sopivalla tavalla 23,5 28,9 Vaikka kyselyn kohderyhmiksi valittiin opinnoissaan jollakin tavalla viivästyneitä opiskelijoita, oli Opinnot pitkittyneet -ryhmän opiskelijoista 23,5 prosenttia ja Opinnäytetyö puuttuu -ryhmän opiskelijoista 28,9 prosenttia sitä mieltä, että opinnot etenivät toivotulla tavalla (taulukko 7). Työssäkäyvistä ja ei opiskelevista näin vastasi vain 11 prosenttia. Päätoimisesti opiskelevista 27,9 prosenttia koki opintojensa etenevän sovitulla tavalla. Lähes puolet niistä, joilta puuttui opinnäytetyö, koki olevansa saavuttamassa opiskelulleen asettamansa tavoitteet. Opinnoissaan viivästyneet -ryhmässä puolestaan selvästi pienempi osa opiskelijoista (29,5 %) tunsi olevansa saavuttamassa opiskelutavoitteensa. Niistä, jotka kävivät töissä, eivätkä opiskelleet, 44,4 prosenttia tunsi opiskelevansa haaveilemallaan alalla ja 18,5 prosenttia ilmoitti, että on saavuttamassa opiskelutavoitteensa. Päätoimisesti opiskelevista taas 42,3 prosenttia oli saavuttamassa opiskelulleen asettamansa tavoitteet ja lähes 52 prosenttia opiskeli alalla, josta oli haaveillut. Opiskeluyhteisöä koskevat tulokset osoittavat, että noin puolet kaikista vastaajista koki viihtyvänsä korkeakoulussaan (taulukko 8, seuraavalla sivulla). Opinnot pitkittyneet -ryhmän vastaajista 49,2 prosenttia piti opiskeluaikaa mukavana, kun taas peräti 59 prosenttia Opinnäytetyö puuttuu -ryhmän opiskelijoista oli tätä mieltä. Opinnäytetyö puuttuu -ryhmän vastaajat ilmoittivat myös viihtyvänsä paremmin yliopistossa (61,4 %) kuin ne, joiden opinnot olivat muuten

15 pitkittyneet (54,4 %). He (Opinnot pitkittyneet) olivat myös useammin harkinneet opiskelualan vaihtoa (49,2 %). Niistä, joiden opinnäytetyö ei ollut vielä valmistunut, oli harkinnut opiskelualan vaihtoa 36,7 prosenttia. Mielenkiintoista on, että kuitenkin useampi tästä ryhmästä (Opinnäytetyö puuttuu) oli hakeutunut opiskelemaan hetken mielijohteesta (16,9 %). Opinnoissaan pitkittyneet - ryhmän vastaajista 11,4 prosenttia oli aloittanut opiskelunsa hetken mielijohteesta. Taulukko 8. Kokemuksia opiskeluyhteisöstä. Vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon. Luvut kertovat, kuinka monta prosenttia vastaajista valitsi kyseisen vaihtoehdon. OPISKELUYHTEISÖ Opinnot pitkittyneet (%) Opinnäytetyö puuttuu (%) Olen tutustunut toisiin opiskelijoihin 60,6 73,5 Minut hyväksytään opiskelukavereiden joukossa 53,0 60,8 Minulla opiskelukavereita, joiden kanssa olen 46,2 62,0 tekemisissä myös opintojen ulkopuolella Olen osallistunut yhteisiin tilaisuuksiin (esim. 49,2 61,4 opiskelijabileisiin) Tunnen kuuluvani opiskeluyhteisööni 26,5 39,2 Keskustelen opiskelukavereiden kanssa opintoihini 53,0 55,6 liittyvistä asioista Minua kohdellaan oikeudenmukaisesti 50,0 57,8 Saan opiskelukavereilta tukea opiskeluun liittyvissä 35,6 48,8 asioissa Tuen toisia opiskelijoita opiskeluun liittyvissä asioissa 36,4 53,6 Työssäkäyvillä, ei opiskelevilla, vastaajilla olivat taulukossa 3 esitettyihin väittämiin liittyvät prosenttiluvut noin 15 30 yksikköä pienemmät kuin vastaajilla yleensä. Jos verrataan ryhmiä Opinnäytetyö puuttuu ja Opinnot pitkittyneet, niin jälkimmäisen ryhmän prosenttiluvut ovat työssäkäyvillä selvästi pienemmät. Esimerkiksi väittämän Tunnen kuuluvani opiskeluyhteisööni kanssa samaa mieltä

16 oli 41,7 prosenttia Opinnäytetyö puuttuu -ryhmän vastaajista, kun taas Opinnot pitkittyneet -ryhmän vastaajista vain yksi tunsi kuuluvansa opiskeluyhteisöönsä. Päätoimisesti opiskelevien vastaukset noudattivat pitkälti samaa linjaa Opinnäytetyö puuttuu -ryhmän ja Opinnot pitkittyneet -ryhmän vastausten kanssa. Suurimpana erona oli, että he keskustelivat enemmän opintoihin liittyvistä asioista opiskelukavereiden kanssa (62,5 %) ja kokivat useammin tulleensa kohdelluksi oikeudenmukaisesti (61,5 %). Vastauksista (taulukko 8) voidaan todeta, että Opinnäytetyö puuttuu -ryhmään kuuluvat tutustuivat toisiin opiskelijoihin useammin, ja he myös kokivat voimakkaammin tulevansa hyväksytyksi opiskelukavereiden joukossa. Tulos oli samansuuntainen, kun kysymys koski tunnetta kuulumisesta opiskeluyhteisöön. 4.3 Näkemyksiä työelämästä Vaikka työssäkäynnin koettiin viivästyttävän opintoja, nähtiin työssäkäynnissä myös monia etuja. Kyselyyn vastanneet opiskelijat pitivät työelämää mielenkiintoisena. Kuvassa 3 on esitetty molempien ryhmien näkemykset työelämästä. Opiskelijoilla oli kova halu valmistua, jotta työelämään siirtyminen olisi helpompaa tai ylipäätään mahdollista. Varsinkin Opinnäytetyö puuttuu -ryhmän vastaajat toivoivat valmistumista (54 %) verrattuna niihin, joiden opinnot olivat muuten viivästyneet (36,2 %). Vastaajaryhmien välillä oli merkittävä ero tarkasteltaessa vastaajien työskentelyä omalla alalla. Jopa 61,7 prosenttia niistä, joilta puuttui opinnäyte, oli työskennellyt oman alan töissä opiskelujen aikana. Vastaavasti näin oli tehnyt 40,6 prosenttia opinnoissa muuten viivästyneistä.

17 Kuva 3. Opiskelijoiden arviot työelämää koskevista väittämistä. Myös suurimmalle osalle päätoimisesti opiskelevista (74,8 %) työelämä näyttäytyi mielenkiintoisena ja he odottivat siihen pääsyä innolla. Huomattavaa on, että 58,2 prosenttia heistä ei kuitenkaan ollut vielä suunnitellut valmistumisen jälkeistä työuraansa. Päätoimisesti opiskelevista 39,8 prosenttia koki, että tulevaisuus työllistymisen suhteen tuntuu positiiviselta. Pelkästään työssäkäyvistä näin tunsi selvästi suurempi määrä eli 48,1 prosenttia. Avoimissa vastauksissa saattoi huomata yleisen taloudellisen tilan huonontumisen vaikuttavan opiskelijoiden tuntemuksiin valmistumista ja työelämää kohtaan. Työelämään siirtyminen pelottaa ja ahdistaa. Pelkään tosissani, että en tule pääsemään oman alani töihin. Tietoni alasta ovat kyllä häpeällisen heikot.

18 Se osa vastaajista, joka oli jo koulutustaan vastaavissa tehtävissä, tai täydentämässä ammattitaitoaan, ei välttämättä kokenut kiirettä valmistumisensa suhteen. Toisaalta heidänkin kohdallaan saattoi oman alan tulevaisuudennäkymä olla erittäin huono. Joissakin tapauksissa tutkinnosta ei edes tunnettu saatavan mitään hyötyä, koska työkokemus ja sen mukanaan tuoma osaaminen oli tärkeämpää taistelussa työpaikoista. Valmistumiseen kannustaviksi syiksi mainittiin muun muassa parempi palkka ja mahdollisuus siirtyä uusiin tehtäviin saman alan sisällä. Yhden kommentoijan mukaan hän ei tarvinnut tutkintoa työllistymiseen, vaan valmistuminen oli pakko, jota ilman tutkinto jää lopullisesti suorittamatta. Kuitenkin, huolimatta valmistumisen selkeistä eduista, saattoi motivaatio olla hukassa, kuten seuraava lainaus osoittaa: Tiedän, että valmistuminen todennäköisesti ratkaisisi (lähes kaikki) elämääni tällä hetkellä liittyvät ongelmat. Mutta silti en saa opintojani päätökseen Tämä turhauttaa, suututtaa, itkettää, mutta siltikään mitään ei tapahdu. Missä vika? Opintojen hidasta etenemistä ei välttämättä aina pidetty huonona asiana, jos sen vastapainona oli oman alan työkokemus, tai kokemuksen mukana tullut oivallus itselle oikeasta alasta. Työstä oli saatu sellaista näkemystä ja kokemusta, joka auttoi olennaisesti ymmärtämään opiskeltavia asioita ja saamaan enemmän irti opinnoista. Vaikka työn ja opiskelujen yhteensovittaminen oli vaikeaa, kompensoi työstä saatu kokemus ja motivaatio tätä ongelmaa.

19 4.4 Näkemyksiä opintojen viivästymisen syistä ja opintojen etenemisestä 4.4.1 Opintojen viivästyminen Opiskelijoiden valitsemat opintojen viivästymiseen vaikuttaneet tekijät on koottu taulukkoon 9 (seuraavalla sivulla), jossa viivästymisen syyt esitetään yhdistetyn aineiston mukaisessa yleisyysjärjestyksessä. Väittämät, joiden kohdalla Opinnot pitkittyneet -ryhmän ja Opinnäytetyö puuttuu -ryhmän vastausprosentit eroavat selkeimmin, on merkitty taustavärillä. Viideksi yleisimmäksi viivästymisen syyksi nousivat työssäkäynti, opiskelumotivaation puute, opinnäytetyön viivästyminen, laiskuus ja henkinen hyvinvointi, kuten jaksaminen tai masennus. Kuudes merkittävä syy opintojen viivästymiselle oli perhe-elämä ja ihmissuhteet. Erityisesti tämä syy painottui niiden vastaajien joukossa, joiden opinnot olivat pitkittyneet. Opintojen pitkittymisen taustalla tässä ryhmässä mainittiin muun muassa lapsen saaminen ja lapsen hoitaminen kotona yhtä aikaa opiskelujen kanssa.

20 Taulukko 9. Opiskelijoiden opintojen viivästymisen syyt yhdistetyn aineiston mukaisessa yleisyysjärjestyksessä. Vastaaja on voinut valita useita vaihtoehtoja. Prosenttiluvut osoittavat, kuinka monta vastaajaa on valinnut kyseisen viivästymiseen yhteydessä olevan syyn. Opinnot pitkittyneet -ryhmän ja Opinnäytetyö puuttuu -ryhmän vastausten selkeimmät erot on nostettu esiin taustavärillä. VÄITTÄMÄT OPINTOJEN VIIVÄSTYMISEN SYIKSI Yhdistetty (%) Opinnot pitkittyneet (%) Opinnäytetyö puuttuu (%) 1 Työssäkäynti 51,9 53,8 50,3 2 Opiskelumotivaation puute 50,9 50,8 50,9 3 Opinnäytetyön viivästyminen 45,2 9,1 50,3 4 Laiskuus 43,0 42,2 43,7 5 Henkinen hyvinvointi (esim. jaksaminen) 40,8 42,5 39,5 6 Perhe-elämä, ihmissuhteet 39,0 45,5 31,7 7 Ohjauksen puute 34,1 34,8 33,5 8 Valmistumisella ei ole kiirettä 32,2 29,5 34,1 9 Vaikeudet toteuttaa suunnitelmia 30,5 32,6 28,7 10 Taloudelliset vaikeudet 30,2 36,4 22,2 11 Opintojen järjestämiseen liittyvät vaikeudet 29,0 31,8 26,3 12 Työssäkäynti alan työkokemuksen hankkimiseksi 27,0 20,5 30,5 13 Vaikeudet suunnitella ajankäyttöä 26,7 23,5 28,7 14 Aktiivinen järjestö- / harrastetoiminta 23,5 27,3 19,2 15 Puutteelliset opiskelutaidot 20,1 23,5 16,2 16 Jokin muu syy 19,4 18,9 19,8 17 Opiskelu on kuormittavaa 18,5 21,2 15,6 18 Epävarmuus työllistymisestä 15,1 17,4 12,6 19 Muu kuin tutkintoon liittyvä opiskelu 14,2 12,9 15,0 20 Valmistumisen pelko 13,7 11,4 15,0 21 Vaikeudet tiettyjen oppiaineiden opiskelussa 13,5 15,9 10,8 22 Myöhäinen valvominen / juhliminen 13,3 16,7 7,8 23 Opiskelupaikkakunnan ulkopuolella asuminen 12,9 11,4 13,8 24 Opiskeltavat asiat ovat vaikeita 12,5 13,6 11,4 25 Fyysinen terveydentila 10,9 12,9 8,4 Opiskelijoiden vastaukset eivät juuri eronneet työssäkäynnin osalta, vaan se sijoittui kärkeen molemmissa vastaajaryhmissä. Avoimien vastausten mukaan työssäkäynnin taustalla oli muun muassa oma kireä taloudellinen tilanne ja esi-

21 merkiksi opintotuen riittämättömyys. Opiskelijoilla, jotka kuuluivat ryhmään "käyn työssä, en opiskele", oli työssäkäynti mainittu tärkeimmäksi viivästymisen syyksi (77,8 %) ja työssäkäynti alan työkokemuksen hankkimiseksi viidenneksi tärkeimmäksi (44,4 %). Opiskelumotivaation puute viivästytti puolta kaikista vastaajista ja pelkästään työssäkäyvistä peräti 70,4 prosenttia. Päätoimisesti opiskelevien joukossa motivaation puute oli merkittävin opintoja viivästyttävä tekijä (47,1 %). Yhdistettäessä ryhmien vastaukset nousi opinnäytetyön viivästyminen kolmannelle sijalle opintoja viivästyttävissä syissä. On kuitenkin huomattava ryhmien välinen suuri ero, eli viivästyttävän vaikutuksen luonnollinen kohdistuminen lähes kokonaan Opinnäytetyö puuttuu -ryhmään. Sen sijaan laiskuus viivästyttäjänä mainittiin lähes yhtä monta kertaa molemmissa ryhmissä. Työssäkäyvillä vastaajilla, jotka omien sanojensa mukaan eivät vastaushetkellä opiskelleet lainkaan, oli laiskuus viivästymisen syynä vielä useammin (51,9 %). Päätoimisesti opiskelevilla näin oli 41,3 prosentilla. Kaikkien vastaajien joukossa henkinen hyvinvointi, kuten jaksaminen, nousi varsin merkittäväksi opintojen viivästymisen aiheuttajaksi (40,8 % vastaajista). Työssä olevien (ei opiskelevien) kohdalla näin oli selvästi harvemmin (18,5 %), kun taas päätoimisesti opiskelevien kohdalla huomattavasti useampi koki hyvinvoinnin ongelmia (46,2 %). Perhe-elämä ja ohjauksen puute olivat miltei yhtä usein syynä opintojen hitaammalle edistymiselle sekä kaikilla vastaajille että pelkästään työssäkäyvillä/päätoimisesti opiskelevilla. Selvä ero taas oli suhtautumisessa valmistumisnopeuteen; kun kaikista vastaajista 32,2 prosenttia ja päätoimisesti opiskelevista 22,1 prosenttia ei tuntenut kiirettä valmistumisen suhteen, ei valmistumiskiirettä kokenut 48,2 prosenttia työssä olevista ei-opiskelevista vastaajista.

22 4.4.2 Opintojen eteneminen Puolet kaikista vastaajista koki olevansa vahvasti sitoutuneita opiskeluunsa (kuva 4). Ero vastaajaryhmien välillä oli kuitenkin selvä; niistä vastaajista, joilta puuttui opinnäytetyö, 56 prosenttia koki sitoutumisen vahvaksi, kun taas muuten opinnoissaan viivästyneistä näin tunsi 45,5 prosenttia. Niistä, jotka kävivät töissä, eivätkä opiskelleet, vain 22,2 prosenttia tunsi sitoutumisensa opiskeluun melko vahvaksi. Päätoimisesti opiskelevista 54,9 prosenttia koki sitoutumisensa vahvaksi. Kuva 4. Opiskelijoiden arvioita opintojen etenemiseen liittyvien väittämien paikkansapitävyydestä.

23 Selkeä enemmistö vastaajista opiskeli myös luentojen ja harjoitusten ulkopuolella. Vain 28 prosenttia ilmoitti opiskelujen rajoittuvan enimmäkseen luennoilla ja harjoituksissa käymiseen. Sitoutumista opiskeluun osoittaa myös se, että vain viidesosa kaikista vastaajista jätti menemättä tenttiin tai jätti tentissä tyhjän paperin (19 %). Tämän mukaan tentteihin osallistutaan suunnitellusti tenttiaikataulujen mukaan. Niinkin suuri määrä kuin 88 prosenttia kaikista vastanneista opiskelijoista koki, että he voivat vaikuttaa opiskelujensa etenemiseen. Vaikutusmahdollisuudet tuntuivat suuremmilta Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä, jossa tätä mieltä oli peräti 92,2 prosenttia vastaajista. Näiden vastausten valossa onkin mielenkiintoista, että peräti 62 prosenttia kaikista vastaajista ei kuitenkaan kokenut voivansa täysin noudattaa laatimaansa opiskeluaikataulua ja alle puolet (43 %) suoriutui opinnoistaan toivomallaan tavalla. Opinnoissaan viivästyneistä 68,1 prosenttia ei ollut suoriutunut toivomallaan tavalla. Kesken olevien opintojaksojen suorittaminen ahdisti/vaivasi 71 prosenttia kaikista vastanneista. Valtaosa vastanneista opiskelijoista (79 %) kokee opiskelevansa kiinnostavalla alalla. Heistä noin puolet myös suunnittelee opintojaan aktiivisesti ja valtaosa seuraa opintojensa etenemistä ja opintopistekertymiään säännöllisesti. 4.5 Opetusjärjestelyt ja omat opiskelutaidot Vastanneiden opiskelijoiden arvioita opetusjärjestelyihin liittyvissä väittämissä on esitetty kuvassa 5 (seuraavalla sivulla). Opiskelijat olivat melko yksimielisiä siitä, että he saivat opinnoistaan työelämässä hyödynnettäviä taitoja (65 %). Tätä mieltä olivat varsinkin ne, joilta puuttui opinnäytetyö (69,5 %).

24 Kuva 5. Arviot opintojen etenemiseen vaikuttavista opetusjärjestelyihin liittyvistä väittämistä. Ero pelkästään työssäkäyvien ja päätoimisesti opiskelevien välillä oli kuitenkin selkeä; työssäkäyvistä 48 prosenttia oli lähes samaa mieltä väittämästä ja puolestaan päätoimisesti opiskelevista peräti 73,8 prosenttia koki saavansa opiskelusta työelämässä tarvittavia taitoja. Opettajia pidettiin asiantuntevina (82 % vastaajista), mutta heidän opetustaidoissaan näki kehitettävää 74 prosenttia vastanneista opiskelijoista. Opetustarjonnan joustavuudessa nähtiin puutteita (59 % vastaajista), mikä tekee oman opintosuunnitelman rakentamisesta haastavaa. Suunnittelua vaikeuttaa myös tulevaa opetustarjontaa koskevien tietojen tulo liian myöhäisessä vaiheessa. Ongelmia opiskelijoille tuottivat viime tipassa saadut lukujärjestykset ja tiedot

25 tenttien ajankohdasta sekä kurssien päällekkäisyys, kuten seuraava vastaaja tilannetta kuvailee avoimessa vastauksessa: Eniten koko opiskelujen aikana on ärsyttänyt se, että on päällekkäisyyksiä, sellaisissakin kursseissa, jotka ovat pakollisia ja koskevat monia opiskelijoita yhtä aikaa. Toisaalta se, että opintojaksoille ei ole kiintiöitä, helpottaa opiskelijoiden pääsyä haluamilleen kursseille. Hieman yli kolmannes vastaajista piti opintojaksojen päällekkäisyyttä niin stressaavana, että se aiheutti jäämistä jälkeen opinnoissa. Kolmasosa vastaajista näki opintojen suorittamisen muista koulutusohjelmista nopeuttavan valmistumista. Avoimista vastauksista saattoi huomata, että opetusjärjestelyjen muokkaaminen kaikille sopivaksi on haasteellista ja miltei mahdotonta. Toiselle opiskelijalle opintojen eteneminen lukujärjestyksen mukaan oli helpottavaa ja sopivaa, kun taas toinen opiskelija koki samantyylisen opiskelun stressiä ja ahdistusta aiheuttavana pakkotahtisuutena. Opiskeluun liittyvät vaikeudet näyttivät olevan usein opettaja- tai oppiainekohtaisia. Vastaajat toivoivat, että luennot ja opintojaksot olisivat paremmin valmisteltuja ja luennoitsijat paneutuneempia asiaansa. Epäkohtana mainittiin luentojen pitäjien vähäinen kokemus yritysmaailmasta ja siitä miten asiat oikeasti tehdään. Opettajien ja luennoitsijoiden pedagogisissa taidoissa koettiin olevan parantamisen varaa ja mahdollisuutta palautteenantoon (kursseista, opetuksesta) haluttiin enemmän. Uusimman tiedon hallitsevia alan asiantuntijoita haluttaisiinkin vierailijoiksi luennoille. Valmiiden luentorunkojen, joita tarvittaessa voisi täydentää, koettiin antavan enemmän aikaa itse luennon seuraamiseen ja kuunteluun. Myös tehtävien (kirjalliset tehtävät, kurssitehtävät jne.) ohjeistuksiin toivottiin parannusta ja tenttien tilalle haluttiin välillä oppimisen kannalta paremmiksi koettuja kotiesseitä. Lisäksi luennoille kaivattiin enemmän keskustelevaa otetta luennoijien ja opiskelijoiden välille.

26 Opiskelijat olivat pääsääntöisesti sitä mieltä, että opintopistemäärät eivät vastanneet opintojaksojen suorittamiseen vaadittavaa työmäärää. Yleensä tämä vastaamattomuus tarkoitti liian suurta työmäärää suhteessa opintopisteiden määrään. Avoimissa vastauksissa tuli esille, että selkeän työelämäyhteyden puute opinnoissa sai aikaan opiskelumotivaation laskua. Opintojen ei uskottu valmistavan riittävästi työelämän haasteisiin. Työssäkäynnillä näytti myös olevan erilainen merkitys eri vastaajille; toiselle se toimi opiskelumotivaatiota kohottavana, toiselle motivaatiota vähentävänä. Positiivisena on mainittava, että työelämässä mukana oleminen lisäsi opiskelumotivaatiotani ja opintojen ja työelämän synergiaa. Olen töissä oppinut todella paljon asioita, joita kursseilla käydään, sen jälkeen kurssin pakollinen suorittaminen on todella masentavaa. Motivaatio tippui, kun parin työvuoden jälkeen pakolliset kurssit kävivät liian helpoiksi. Kyllä niissä uutta oppi, mutta haastetta ei ollut riittävästi verrattuna työtehtäviin. Motivaatio ja jaksaminen lopputyön tekemiseen lopahti lähes kokonaan kun sai koulutusta vastaavan vakituisen työpaikan. Opiskelijat toivoivatkin opintoihin enemmän työelämävastaavuutta. Opetustarjonnan ei aina koettu vastaavan työelämän vaatimuksia, eikä näin ollen koulutuksen nähty valmistavan tarpeeksi työelämään. Opettajien toivottiin muun muassa seuraavan enemmän alan keskustelua ja kertovan alan uusimmista tuulista. Esiin nousivat myös kommentit, joiden antajat olisivat halunneet realistista tietoa oman alansa työnsaantimahdollisuuksista Pohjois-Suomessa valmistumisen jälkeen. Laitoksella ei ole käsitystä, mitä yritysmaailmassa oikeasti tällä hetkellä tapahtuu, ja mitä siellä työelämässä tehdään.

27 Yliopistossa tuntuu niin kuin aika olisi pysähtynyt. Uraohjausta käsittelevissä kommenteissa toivottiin ohjauksen tapahtuvan rinnakkaisesti opiskelun suunnittelun kanssa. Tällä tavalla opintoja voi räätälöidä uratoiveiden pohjalta ja opiskelijoille olisi selkeämpää millaisiin työtehtäviin minkäkinlaisilla opintopoluilla voi työllistyä. Pitempään opiskelleiden kohdalla näyttää, että tutkintouudistus oli aiheuttanut opintoihin lisäongelmia ja ohjaus olisi ollut tarpeeseen: (Ohjaus) ei tue valmistumista, paljon kysymyksiä, vähän vastauksia, tutkintorakenteen uudistuminen sekoitti kohdallani pakan täysin ja kun asioita piti suunnitella, tietoa ei ollut kenelläkään. Vaikka opiskelijoiden kommentit sisälsivät suurimmaksi osaksi opetusjärjestelyjen parantamistoiveita, löytyi järjestelyistä myös hyvää. Hyvänä koettiin esimerkiksi mahdollisuus ilmoittautua kursseille ja tarkastella omia suorituksia netin kautta. Huolimatta siitä, että valmistuminen oli viivästynyt, ei syy jokaisen kohdalla ollut opetusjärjestelyissä: Opetus on järjestetty hyvin, se ei ole opintojeni viivästymisen syy. Omiin opiskelutaitoihinsa vastaajat suhtautuivat varsin optimistisesti. Noin 67 prosenttia vastanneista ilmoitti tietävänsä, mitkä opiskelutekniikat soveltuvat heille parhaiten. Osa vastaajista mainitsi kuitenkin omien opiskelutaitojensa heikoksi kohdaksi lukemisen ja kirjoittamisen. Näin koki 23,8 prosenttia Opinnäytetyö puuttuu -ryhmän vastaajista ja 23,7 prosenttia Opinnot pitkittyneet - ryhmän vastaajista. Kirjallinen tuottaminen, kuten esseiden tekeminen, saatettiin kokea joskus tuskallisen vaikeaksi. Opinnäytetyö puuttuu -ryhmästä koki kirjallisten töiden teon vaikeaksi 37,5 prosenttia vastaajista ja Opinnot pitkittyneet -ryhmästä näin koki 44 prosenttia. Seuraavat kaksi sitaattia kuvaavat vastaajien lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä ajatuksia:

28 Lukeminen ja pitkien lauseiden ymmärtäminen taas on ongelma. Olen hidas. Tuntuu, ettei osaa kirjoittaa sujuvasti, loogisesti ja kieliopillisesti oikein. Vaikka kirjallisten töiden teossa osalla olikin ongelmia, teki valtaosa vastaajista (noin 70 %) muun muassa muistiinpanoja opetuksen aikana. Merkittävän suuri osa vastaavaan avoimeen kysymykseen vastanneista opiskelijoista toivoi, että opiskelutekniikoihin saataisiin ohjausta jo heti opintojen alkuvaiheessa. Yliopiston opinto-ohjauksessa olisi hyvä käydä läpi erilaisia opiskelutekniikoita, jotta opiskelijat oppisivat aikaisessa vaiheessa heille sopivat tekniikat. Nykyisellään tekniikat opitaan n:ntenä vuona (jos silloinkaan) yrityksen ja erehdyksen kautta. Kokemuksissa siitä, mikä oli itselle paras tapa oppia, oli suuria eroja. Joku mainitsi parhaaksi tavaksi itsenäisen työskentelyn kotona ja toiselle ohjattu opetus oli paras vaihtoehto. Ohjatun opetuksen hyvänä puolena oli, että sen avulla opiskelija sai potkittua itsensä opiskelemaan. Melko suurella osalla vastaajista olikin ongelmia aloittaa itsenäisten opiskelutehtävien tekeminen (Opinnot pitkittyneet -ryhmä 63,5 % ja Opinnäytetyö puuttuu -ryhmä 55,9 %). Mielenkiintoista oli, että peräti 80 prosenttia vastaajista ilmoitti oppivansa parhaiten käytännössä tekemällä. Ryhmätöiden ongelmana taas usein oli yhteisen ajan löytäminen muiden ryhmän jäsenten kanssa. 4.6 Ohjaus- ja tukikokemukset Opiskelijoilta tiedusteltiin väittämien kautta heidän arvioitaan ohjauksesta ja tuesta yleensä. Opiskelijoiden arviot ohjauksesta ja tuesta näkyvät kuvassa 6. Vastaajat eivät kokeneet, että ohjaus ja tuki olisi aina auttanut hahmottamaan

29 tulevaa ammattialaa. Tätä mieltä oli 66 prosenttia kaikista vastanneista. Opiskelijoista 39 prosenttia piti ohjauspalveluita selkeinä, ja puolet oli saanut ohjausta aina, kun oli sitä tarvinnut. Vastaajista 57 prosenttia tiesi, mistä saa apua opintojaksojen valintaan ja vielä suurempi osa (76 %) tiesi, mistä löytää apua opintotukiasioihin liittyvissä ongelmissa. Vain alle puolet vastaajista koki, että heidän asioistaan oltiin oltu aidosti kiinnostuneita henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa. Kuva 6. Opiskelijoiden arvioita ohjaukseen ja tukeen liittyvissä väittämissä. Ohjaus- ja tukikokemuksia haluttiin selvittää sen mukaan, keneltä ja mihin asioihin opiskelijat olivat saaneet ohjausta. Taulukon 10 (seuraavalla sivulla) perusteella näyttää, että molemmissa ryhmissä (Opinnäytetyö puuttuu ja Opinnot

30 pitkittyneet) ohjausta oli saatu eniten opiskelukaverilta, opintojakson opettajalta, opintoneuvojalta/amanuenssilta. Lisäksi Opinnot pitkittyneet -ryhmä oli saanut ohjausta opinnäytetyön ohjaajalta. Taulukko 10. Opiskelijoiden arviot ohjauksen saamisesta. Luvut kertovat, kuinka monta prosenttia vastaajista valitsi kyseisen vaihtoehdon. OLEN SAANUT OHJAUSTA TARVITTAESSA Opinnot pitkittyneet (%) Opinnäytetyö puuttuu (%) Opintoneuvojalta/amanuenssilta 54,0 66,1 Opettajatuutorilta/oppiaineen opintoneuvojalta 29,7 32,7 Opiskelijatuutorilta/pienryhmäohjaajalta 51,6 50,3 Opiskelukaverilta 64,1 79,4 Opintojakson opettajalta 61,7 66,1 Opinnäytetyön ohjaajalta 30,5 56,4 Harjoittelupaikan ohjaajalta 18,8 30,9 Harjoittelun ohjaajalta korkeakoulussa 10,2 12,1 Kansainvälisten asiain koordinaattorilta 5,5 14,5 Opintotoimiston henkilökunnalta 42,9 50,9 Ohjaus- ja työelämäpalveluista 13,3 15,2 Laitoksen/osaston johtajalta 11,7 12,7 Opintopsykologilta 3,9 1,2 Avoimet vastaukset vahvistavat, että monet opiskelijat olivat saaneet ohjausta opintoihinsa omilta opiskelukavereiltaan. Opiskelukaverit saatettiin tuntea korvaamattomana apuna suunniteltaessa omia opintoja, joskus tiedon sai parhaiten omalta vertaisryhmältä eli opiskelukavereilta: Varsinaista ohjausta ei ole. Itse kaivettava ja kinuttava, parhaiten tietoa on saatavilla toisilta opiskelijoilta lähinnä perimätietona, puskaradiona. Vastauksista voi lisäksi nähdä, että omalla aktiivisuudella oli suuri merkitys ohjauksen ja tuen saamisessa. Avun hakemisessa piti olla sinnikäs:

31 Ohjausta saadakseen on siis varauduttava useisiin yrityksiin. Oman kokemukseni pohjalta sanoisin, että ohjausta saa, jos sitä aktiivisesti etsii ja hakee, mutta mitenkään automaattista sen saaminen ei ole, ja sen löytäminen ei aina ole hirveän helppoa. Sen lisäksi, keneltä ohjausta oli saatu, haluttiin tietää, mihin ohjaus oli kohdistunut (kuva 7). Kuva 7. Mihin asioihin on saanut tarvittaessa ohjausta opiskelujen aikana. Pylväät kuvaavat, kuinka monta prosenttia vastaajista valitsi kyseisen vaihtoehdon. Opinnot pitkittyneet -ryhmän vastaajat olivat saaneet eniten tukea opintosuorituksiin liittyviin asioihin (63,3 %), henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laadintaan (61,7 %) ja opintososiaalisiin asioihin (35 %) (kuva 6). Myös Opinnäy-

32 tetyö puuttuu -ryhmässä selkeästi suurin osa ohjauksesta oli kohdistunut opintosuorituksiin (81,2 %) ja opinnäytetyön tekemiseen (64,9 %). Urasuunnitteluun ja työelämään siirtymiseen oli ohjausta saatu huomattavan vähän (urasuunnitteluun 4,2 % ja työelämään siirtymiseen 1,7 %) ja niihin liittyvää ohjausta toivottiin huomattavasti enemmän: (Olisin tarvinnut ohjausta/tukea) Työelämään siirtymiseen/ työmahdollisuuksien kartoittamiseen/tietoa urapoluista. Opiskelujen suunnittelussa ja työmahdollisuuksien kartoittamisessa, eli mihin kannattaisi keskittyä jos haluaa johonkin tiettyyn työhön jne. Selväjärkistä ja realistista ohjausta olisi tarvinnut ( ) sekä työllistymistä edistävien taitojen kartuttamiseen. Enemmän työelämään ohjaavaa opintojen valitsemiseen liittyvää ohjausta. On hankala motivoitua, kun päämääränä ei ole mitään selkeää ammattia tai alaa. Vastaajat saivat myös kertoa omin sanoin, missä asioissa ja keneltä he tarvitsisivat tai olisivat tarvinneet ohjausta/tukea opintojensa aikana. Vastauksista nousivat esille erityisesti opinnäytetyöhön liittyvä ohjaus, opintojen suunnitteluun liittyvä ohjaus ja urasuunnitteluohjaus. Ohjauksen ja tuen saaminen heti opintojen alussa koettiin tärkeäksi esimerkiksi opintojaksojen valinnassa, sivuainevalinnoissa, HOPSin laadinnassa, tiedotuksessa opintojen etenemisestä yleensä ja oman ajankäytön suunnittelussa. Opintojen alkua saattoi värittää arkuus, uusien asioiden määrän aiheuttama sekavuus ja lukioon verrattuna uusien työskentelytapojen omaksuminen, kuten seuraavat opiskelijoiden kommentit osoittavat: Olin nuorena liian arka, että olisin uskaltanut käydä suoraan juttelemassa henkilökunnan kanssa asioista.

33 Olen toki vuosien varrella saanut tukea monesta paikasta, mutta varsinkin alussa (kun en sitä osannut pyytää tai vaatia) tukea ei ollut juuri lainkaan; opinnot ja ongelmat kasaantuivat. Suurin ongelma on lukiosta korkeakouluun siirtymisessä. Työskentelytavat ovat todella erilaiset ja tiedän etten ole ainoa, jolla oli vaikeuksia omaksua uudenlaiset työskentelytavat. Ohjausta ja tukea kaivattiin, ei pelkästään koko opintojen alkuvaiheessa, vaan myös koko ajan opintojen kuluessa, jotta opiskelijat voivat kokea olevansa turvallisesti oikeassa suunnassa kohti valmistumistaan ja tulevaisuuttaan. Kommenttien perusteella näyttää, että ohjauksen kannalta kriittisiä pisteitä ovat opintojen ja opinnäytetyön aloitusvaiheet sekä omien uravaihtoehtojen pohtimisen ja opinnoista työelämään siirtymisen vaiheet. Opintoja olivat vaikeuttaneet myös ongelmat kontaktin saamisessa opinnäytetyön ohjaajaan tai opintojaksojen opettajiin ohjaaja ei ollut aktiivinen, sähköposteihin ja puheluihin jätettiin vastaamatta, ohjausta ei saanut edes pyydettäessä ja jopa sovitut tapaamisajat oli peruttu. Sen sijaan seuraavat sitaatit kuvaavat ajatuksia silloin, kun opinnäytetyön ohjaus on koettu onnistuneeksi: Opinnäytetyötä tehdessäni olen huomannut, miten paljon hyvä ohjaaja auttaa. Säännölliset tapaamiset ohjaajan kanssa ovat todella hyödyllisiä ja joka kerta, kun olen tullut tällaisesta tapaamisesta, niin motivaatio gradua kohtaan on ollut korkea. Opinnäytetyön ohessa saamani palaute ja ohjaus on ollut loistavaa ja erittäin hyödyllistä työn etenemisen kannalta. Ohjauksen ja tuen tarve oli suuri myös kohdattaessa motivaatio-ongelmia, jaksamisongelmia, masennusta, sosiaalisia pelkoja ja esiintymisjännitystä eli samoja

34 syitä, jotka nousivat esiin opintojen viivästymisen aiheuttajina. Näihin tukea toivottiin ennen kaikkea opintopsykologilta. 4.6.1 Opettajatuutorilta/oppiaineen opintoneuvojalta saatu ohjaus ja tuki Lähes 40 prosenttia molempien ryhmien vastaajista ei ollut selvillä siitä, kuka hänen opettajatuutorinsa/oppiaineen opintoneuvojansa oli. Neljännes vastaajista sen sijaan tiesi, kuka kyseinen henkilö hänen oppiaineessaan oli. Noin 70 prosenttia vastaajista (molemmat ryhmät) ei ollut keskustellut elämäntilanteestaan opettajatuutorinsa/oppiaineen opintoneuvojansa kanssa. Opinnäytetyö puuttuu -ryhmästä 78,8 prosenttia ei ollut keskustellut urasuunnittelusta näiden ohjaajien kanssa, 75 prosenttia Opinnäytetyö puuttuu -ryhmän vastaajista ilmoitti samoin. Niistä, joiden opinnot olivat pitkittyneet, vastasi 76,9 prosenttia, ettei heitä ollut kutsuttu ohjauskeskusteluun keskustelemaan opiskelujen etenemisestä. Tilanne näytti olevan miltei sama niiden joukossa, joiden opinnäytetyö puuttui (74,8 % vastanneista). Yhtenä ongelmana ohjauksen kehittämisen arvioinnissa näytti siis olevan se, etteivät opiskelijat välttämättä tienneet, kuka heidän opettajatuutorinsa oli. Tämä saattoi johtua siitä, ettei kyseistä henkilöä todellakaan edes ollut heidän laitoksellaan. Joidenkin koulutusohjelmien kohdalla oli tilanne toinen, kuten seuraava lainaus osoittaa: (koulutuksen) opettajatuutorointi on aivan täydellistä, ainoa huoleni joskus on ollut, miten mahtavat ja aidosti kiinnostuneet tutorimme jaksavat kohdata meidät kaikki ongelminemme ja huolinemme mutta ovat kyllä jaksaneet, kiitokset siitä.

35 Opiskelijat toivoivat ohjaukseen selkeyttä esimerkiksi juuri sen suhteen, kenelle ohjaus kuuluu sekä resursseja, kuten aikaa. Ohjaajan toivottiin olevan helposti lähestyttävä, tavallinen ihminen. Esille nousi myös toive siitä, että ohjaukseen tulisi jokaiselle henkilökohtainen kutsu sähköpostitse. Jos ohjaustapaamisesta sopiminen oli opiskelijan vastuulla, jäi se helposti tekemättä: En kehtaa tässä elämän ja opiskelujen tilanteessa mennä edes keskustelemaan opintoneuvoja kanssa opinnoistani. (.) opiskelijoita, joilla ei pisteitä kartu, voisi henkilökohtaisesti suoraan kutsua keskustelemaan opinnoistaan. Se madaltaisi kynnystä. 4.6.2 Opinto-ohjaajilta/amanuenssilta saatu ohjaus ja tuki Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä tunnettiin opinto-ohjaaja/amanuenssi selvästi paremmin (41,5 %) kuin opettajatuutori/oppiaineen opintoneuvoja (25,6 %). Tämän ryhmän vastaajat tunsivat opinto-ohjaajan ja amanuenssin myös paremmin kuin opinnoissaan pitkittyneet (34,1 %). Opinnoissaan pitkittyneet tosin tunsivat hekin opinto-ohjaajan ja amanuenssin opettajatuutoria paremmin. Muuten molempien ryhmien vastaukset noudattivat pitkälti samoja linjoja kuin kysyttäessä opettajatuutorilta/oppiaineen opintoneuvojalta saatua ohjausta ja tukea. Samoin avoimissa vastauksissa näkyivät samat kehittämisalueet eli uraohjauksen laajentaminen, ohjaajan saavutettavuuden parantaminen ja resurssien lisääminen. Opiskelijat myös toivoivat, etteivät tuutorit vaihtuisi niin usein tuutorin kanssa ei ehtinyt tutustumaan tarpeeksi hyvin, ja samat asiat piti selittää aina uudelleen uudelle ihmiselle.

36 4.6.3 Opintopsykologin palveluiden/ mielenterveyspalvelujen käyttäminen Opintopsykologin palveluita oli käyttänyt reilu prosentti vastaajista (kuva 8). Tarvetta palvelulle oli kuitenkin tuntenut 27,3 prosenttia Opinnäytetyö puuttuu -ryhmän vastaajista ja 39,1 prosenttia Opinnot pitkittyneet -ryhmäläisistä. Opintopsykologin palveluiden käyttäjien pienessä määrässä tulee huomioida se, että opintopsykologi oli aloittanut tehtävässään vain pari kuukautta ennen kyselyn toteuttamista (helmikuussa 2009). Eri mielenterveyspalveluja tarjoavista tahoista oli eniten käytetty YTHS:n mielenterveyspalveluja. Palveluja oli käyttänyt noin neljännes molempien ryhmien vastaajista. Kuva 8 kuvaa opintopsykologin palveluiden ja mielenterveyspalvelujen käyttöä ja tarvetta kyseisille palveluille Opinnot pitkittyneet ja Opinnäytetyö puuttuu -ryhmille yhteensä. Kuva 8. Opintopsykologin palvelujen ja mielenterveyspalvelujen käyttö ja tarve (%).

37 Palveluihin hakeutumisen syyt ovat moninaiset. Näitä syitä on eritelty taulukossa 11. Taulukko 11. Minkä syiden takia opiskelija on käyttänyt/olisi käyttänyt opintopsykologin palveluja/mielenterveyspalveluja. Luvut kertovat, kuinka monta prosenttia vastaajista valitsi kyseisen vaihtoehdon. MINKÄ SYIDEN TAKIA OLET KÄYTTÄNYT/OLISIT KÄYTTÄNYT OPINTOPSYKOLOGIN PALVELUJA/MIELENTERVEYSPALVEUJA Opinnot pitkittyneet (%) Opinnäytetyö puuttuu (%) Motivaatio-ongelmat 64,7 46,4 Ajankäytön ongelmat 36,8 20,3 Opiskeluvaikeudet (esim. opiskelutekniikoihin/-tapoihin 48,5 21,7 liittyvät ongelmat) Oppimisvaikeudet (esim. lukemisen tai kirjoittamisen 14,7 2,9 vaikeudet) Itsetuntoasiat (itsearvostus, itseluottamus, itsetuntemus) 57,4 47,8 Jännittäminen sosiaalisissa tilanteissa 25,0 29,0 Ihmissuhde-/parisuhde-/perhesyyt 42,6 39,1 Jaksaminen/uupumus 64,7 52,2 Syömiseen liittyvät ongelmat 10,3 4,3 Ahdistuneisuus 48,5 47,8 Masentuneisuus 58,8 59,4 Mielenterveyden ongelmat, mitkä* 16,2 8,7 Päihdeongelmat 1,5 0 Riippuvuudet (esim. pelaaminen, netti) 10,3 1,4 *Mielenterveyden ongelmina mainittiin useimmiten masennus, mutta myös ADD, mahdollinen asperger, keskittymisvaikeudet, pakko-oireet ja sosiaalisten tilanteiden pelko. Jaksaminen ja uupumus, masentuneisuus ja motivaatio-ongelmat näyttivät olevan yleisimmät syyt hakeutua käyttämään opintopsykologin palveluita tai mielenterveyspalveluja (ks. myös yleisimmät viivästymisen syyt, taulukko 9). Syyt jakautuivat melko tasan molemmissa ryhmissä, kuitenkin motivaatio-ongelmat olivat selvästi yleisempiä Opinnot pitkittyneet -ryhmän sisällä. Myös jaksamiseen liittyvät ongelmat näyttivät olevan enemmän esillä tässä ryhmässä. Mielen-

38 kiintoista oli opiskeluvaikeuksien, mukaan lukien opiskelutekniikat, tenttisuoriutuminen jne., kasaantuminen jälleen enemmän Opinnot pitkittyneet -ryhmään.

39 5 Johtopäätökset Tämän selvityksen tarkoituksena on tarjota näkökulmia ja tietoja opintojen viivästymisen syistä Oulun yliopistossa. Tässä viimeisessä luvussa käydään tiivistetysti läpi selvityksen keskeisiä tuloksia. Samalla pohditaan tulosten antia ohjauksen kehittämisen ja työelämään siirtymisen näkökulmasta. Opiskelukokemukset Yli puolet opiskelijoista on motivoituneita opiskeluun. Päätoimisesti opiskelevat ovat motivoituneimpia. Työssäkäyvistä opiskelijoista, jotka eivät opiskele, vain pieni osa on motivoitunut opiskeluun. Noin neljännes kaikista opiskelijoista on tyytyväisiä opintojensa etenemiseen, kun taas työssäkäyvien kohdalla näin on vain vähän yli kymmenellä prosentilla. Valtaosaa ahdistaa ja vaivaa kesken olevien opintojaksojen suorittaminen. Ne, joilta puuttuu opinnäytetyö, tuntevat saavuttavansa opiskelulleen asettamansa tavoitteet useammin kuin ne, joiden opinnot ovat muuten viivästyneet. Molemmissa ryhmissä (Opinnot pitkittyneet ja Opinnäytetyö puuttuu) koetaan vahvasti, että opiskelu tapahtuu sillä alalla, josta on haaveillutkin. Päätoimisesti opiskelevat kokevat työssäkäyviä vahvemmin opiskelevansa haaveilemallaan alalla ja ovat myös paremmin saavuttamassa opiskelulle asettamansa tavoitteet. Edelleen puolet vastaajista on vahvasti sitoutuneita opiskeluun ja he tuntevat opiskelemansa alan kiinnostavaksi. Puolet kaikista vastaajista kokee viihtyvänsä yliopistossa, he ovat tutustuneet toisiin opiskelijoihin ja tuntevat olevansa hyväksyttyjä opiskelukavereiden jou-