Sisällysluettelo 1 Johdanto... 5 1.1 Katsaus vuoden 2016 henkilöstökertomukseen... 6 2 Henkilöstömäärä... 8 2.1 Henkilöstön kokonaismäärä palvelukeskuksittain 2016... 8 2.2 Henkilötyövuosi... 9 2.3 Henkilöstön määrä palvelussuhteen laadun mukaan 31.12.2016... 10 2.4 Vakinainen henkilöstö 31.12.2016... 11 2.5 Määräaikainen henkilöstö 31.12.2016... 12 3 Sukupuolijakauma... 13 3.1 Kaupungin henkilöstön sukupuolijakauma 31.12.2016... 13 3.2 Henkilöstön sukupuolijakauma palvelukeskuksittain 31.12.2016... 13 3.3 Koko henkilöstön sukupuolijakauma palvelussuhteen laadun mukaan 2016... 14 3.4 Vakituisen henkilöstön sukupuolijakauma palvelukeskuksittain 2016... 14 4 Oriveden kaupungin henkilöstön ikärakenne ja ikääntyminen... 15 4.1 Koko henkilöstön ikärakenne 2016... 15 4.2 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 2016... 16 4.3 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä palvelukeskuksittain 31.12.2016... 16 4.4 Eläkkeelle siirtyneet 2003 2016 (Keva)... 17 4.5 Vakuutettujen määrä aikasarjana 31.12.2015 (Keva)... 18 4.6 Vakuutettujen määrä ja keski-ikä aikasarjana 31.12.2015 (Keva)... 19 4.7 Vakuutettujen määrä vanhuuseläkeiän täyttymisvuoden mukaan (Keva)... 20 4.8 Vakuutettujen määrä ikäryhmittäin (Keva 31.12.2015)... 21 4.9 Vakuutettujen määrä suurimmissa ammattiryhmissä 31.12.2015 (Keva)... 22 4.10 Vakuutettujen eläköitymisennuste 2017-2036 (Keva)... 23 4.11 Vakuutettujen eläköitymisennuste suurimmissa ammattiryhmissä (Keva)... 24 4.12 KuEL palkkasumma ja eläkemaksut 2006-2015... 25 5 Henkilöstömenot... 26 5.1 Henkilöstömenot vuonna 2016... 26 5.2 Henkilöstökulujen % -jakauma suhteutettuna palvelukeskuksien henkilöstömäärään 2016... 27 5.3 Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista 2015-2016... 28 5.4 Työvoimakustannukset koko kaupungin osalta vuonna 2015-2016... 28 6 Henkilöstön tila... 29 6.1 Koko kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot ja työtapaturmat 2016... 29 6.2 Koko henkilöstön sairauspoissaolojen kesto työpäivinä 2016... 31 6.3 Henkilöstön poissaolopäivät syittäin 2016... 32 6.4 Henkilöstön poissaolokustannukset palvelukeskuksittain 2016... 32 7 Investoinnit henkilöstöhuoltoon... 33 7.1 Henkilöstön koulutus... 33 7.2 Työterveyshuolto... 34 7.3 Sairaanhoito... 34 7.4 Henkilöstöjaosto... 35 7.5 Yhteistoiminta ja työsuojelu... 35 7.6 Työkykyä ylläpitävä toiminta... 37 7.7 Muu virkistystoiminta... 41 7.8 Henkilöstön ja luottamushenkilöiden muistaminen... 42 8 Henkilöstön työtyytyväisyyskysely 2016... 44 8.1 Työtyytyväisyyskyselyn toteutus... 44 8.2 Perustiedot kyselyyn vastanneista... 44 8.3 Henkilöstön työtyytyväisyyskyselyiden 2015 ja 2016 vastausten keskiarvojen vertailu... 45
1 Johdanto Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on antaa tietoja henkilöstövoimavarojen määrästä, rakenteesta ja näiden muutoksista sekä antaa viitteitä tulevasta kehityksestä. Henkilöstökertomus on tarkoitettu kaupungin henkilöstö- ja palvelukeskusjohdon, esimiesten ja luottamushenkilöiden sekä henkilöstön käyttöön. Tavoitteena on, että henkilöstöstä saatuja tietoja hyödynnetään analysoimalla ja käytetään hyväksi organisaation strategisessa johtamisessa. Oriveden kaupungissa henkilöstöraportteja on laadittu vuodesta 2000 alkaen. Henkilöstökertomuksen tiedot on pääosin koottu palkanlaskennan Pegasos-henkilöstöhallinto-järjestelmän AGS-raportointiosiosta saatavien tietojen pohjalta. Lisäksi tietoja on kerätty ProEconomica-taloushallinnon järjestelmästä, Kuntien eläkevakuutuksesta ja työterveyshuollosta. Organisaatiomuutokset ja palvelun tuottajan vaihtumiset näkyvät tilastoissa eri vuosien henkilömäärämuutoksissa palvelukeskuksittain. - Vuoden 2013 alusta alkaen Oriveden sosiaalityö-, perhetyö- ja lastensuojelupalvelut hoidettiin Tampereen kaupungin toimesta ja Kangasalan kunta vastasi Oriveden perusterveydenhuollonpalveluista vuoden 2013 loppuun. - Vanhuspalvelut Oriveden kaupunki järjesti itse vuoden 2013 loppuun asti. - Vuoden 2014 alusta alkaen Tampereen kaupunki on vastannut kaikesta sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta Orivedelle. Tampereen kaupunki toimii isäntäkuntana myös ympäristöterveydenhuollon palvelujen tuottamisessa. - Vuoden 2011 alusta Oriveden kaupunki on vastannut maaseutuhallinnon palvelujen järjestämisestä yhteistoiminta-alueella, jonka muodostavat Juupajoen, Kangasalan, Oriveden, Pälkäneen ja Tampereen kunnat. Juupajoella maaseutuviranomaispalveluja hoidetaan osa-aikaisesti ja toimihenkilö on Juupajoen kunnan palveluksessa. Orivesi ostaa maaseutuviranomaispalvelut Juupajoen kunnalta. Maaseutuviranomaistehtäviä hoitaessaan hän toimii Oriveden kaupungin maaseutuhallintoyksikön johdon ja valvonnan alaisuudessa. - Vuoden 2016 alusta koko kaupungin toimistohenkilöstö keskitettiin hallinto- ja talouspalvelukeskukseen ja tässä yhteydessä henkilöstön työtehtäviä tarkasteltiin myös uudelleen. Tavoitteena on pyrkiä laaja-alaisemmin hyödyntämään henkilöstön osaamista sekä sijaisjärjestelyjen tekeminen on aiempaa sujuvampaa. Henkilöstökertomukseen on sisällytetty vertailutietoja vuodesta 2009 vuoteen 2016. Henkilöstökertomuksen tiedot perustuvat joulukuun viimeisen päivän tilanteeseen, jolloin henkilöstömääriin sisältyy myös lomalla tai muilla vapailla oleva vakituinen henkilöstö. Vuosien 2013 ja 2014 tilastoissa määräaikaisen henkilöstön määrä ei kuitenkaan sisällä kansalaisopiston tuntiopettajia, koska heidän työsuhteensa eivät olleet voimassa 31.12. Määräaikaisten tilastoon 31.12. sisältyy kuitenkin kaikki tuella palkatut, sijaiset sekä työpajan henkilöstö ja projektihenkilöstö. Henkilöstökertomuksessa tiedot esitetään koko kaupungin tasolla ja palvelukeskuksittain. Keskeiset tunnusluvut esitetään mahdollisuuksien mukaan erikseen miehistä ja naisista tasa-arvolainsäädännön mukaisesti. Palvelukeskuksien esimiehillä on mahdollista saada käyttöönsä vastaavia oman työyksikkönsä tietoja. 5
1.1 Katsaus vuoden 2016 henkilöstökertomukseen Vuonna 2016 ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia organisaatiorakenteessa tai henkilöstömäärissä. Henkilöstömäärä on pysynyt lähes ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Koko henkilökunnan keski-ikä oli 48 vuotta ja suurin ikäryhmä on 55 59 -vuotiaat. Vuonna 2016 eläkkeelle jäi 9 henkilöä. Kevan tekemän ennusteen mukaan vuosina 2017 2036 eläköitynee keskimäärin 15 20 henkilöä/vuosi. Tämä asettaa suuria haasteita tuleville vuosille ja vuosikymmenille; miten saadaan osaavaa työvoimaa ja samalla varmistetaan hiljaisen tiedon siirtyminen uudelle sukupolvelle. Henkilöstöasiat nousevat lähivuosina yhdeksi kunta-alan keskeisimmäksi strategiseksi painopisteeksi ja myös kunta-alan vetovoiman kehittäminen on avainasemassa uuden työvoiman saamisessa. Sairauspoissaoloja kertyi vuoden 2016 aikana yhteensä 3456 työpäivää, joka on peräti 23 % (1029 päivää) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä on keskimääräisesti 7,6 työpäivää/henkilö. Sairauspoissaoloista valtaosa (53 %) oli 1-3 päivän pituisia poissaoloja. On kuitenkin huomattava se, että pitkät sairauspoissaolot, joita on määrällisesti suhteellisen vähän, aiheuttavat merkittäviä kustannuksia työnantajalle ja pahimmillaan johtavat jopa henkilön työkyvyttömyyteen. Näiden pitkien sairauspoissaolojen ennaltaehkäisemiseen ja henkilöiden mahdollisimman nopeaan ja joustavaan työhön paluuseen sairausloman jälkeen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kesällä 2015 hyväksyttiin uusi päihdeohjelma ja varhaisen välittämisen toimintamalli, jossa painopisteenä on erityisesti puheeksi ottaminen, varhainen puuttuminen ja uutena toimintana korvaavan työn malli. Poissaolopäiviä koko kaupungin henkilöstön osalta oli vuoden aikana yhteensä 19797, joista noin 46 % kertyi vuosilomista, 17 % sairauspoissaoloista, 12 % perhepoliittisista vapaista ja 6 % vapaaehtoisista palkattomista vapaista. Poissaolokustannukset olivat 1.545.237, josta sairauslomien kustannukset olivat 309.276. Henkilöstölle kertyi koulutuspäiviä vuoden aikana yhteensä 439 päivää ja koulutuspalveluiden ostoihin käytettiin noin 70.200. Kaupungin turvallisuuskoulutuspäivään osallistui vuonna 2016 yhteensä 23 henkilöä ja koulutuksen on suorittanut 13 vuoden aikana yhteensä lähes 900 henkilöä. Henkilöstön työtyytyväisyyskysely toteutettiin joulukuussa 2016- tammikuussa 2017. Kysely sisälsi perustietojen lisäksi 34 kysymystä, joilla kartoitettiin kaupungin koko henkilöstön mielipiteitä työympäristöstä, johtamisesta, palkkauksesta ja toiminnan tavoitteista. Kyselyyn vastasi 201 henkilöä. Heikoimmat arvosanat annettiin tyky-toiminnan riittävyydestä sekä siitä, että työyksikössä kiinnitetään riittävästi huomiota työkyvyn ylläpitämiseen. Myös palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä (palkkauksessa huomioitu tehtävien vaativuus, henkilökohtainen työsuorituksen arviointi toteutettu tasapuolisesti, palkka määräytyy oikeudenmukaisin perustein) arvosanat olivat keskimääräistä alhaisempia. Positiivista on, että työntekijät pääsääntöisesti kokivat kuuluvansa työtiimiinsä, nykyiset työtehtävät koettiin mielekkäinä ja koettiin, että työ vastaa omaa osaamistasoa. Henkilöstöstä myös suuri osa koki tuntevansa oman työyksikkönsä tavoitteet. 6
Vuonna 2017 laaditaan työhyvinvointisuunnitelma, jossa analysoidaan tarkemmin työtyytyväisyyskyselyn tuloksia ja jossa määritellään yhdessä henkilöstön kanssa vuosittain tavoitteet työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Tämän henkilöstökertomuksen kokoamisesta on vastannut hallintosihteeri Helena Lappi sekä taulukko- ja kuviotuotannosta tietojärjestelmätukihenkilö Mari Halttunen, joille kiitokset kertomuksen laajasta ja havainnollisesta sisällöstä. Toivon, että kaupungin palvelukeskukset käyttävät henkilöstökertomusta ja työtyytyväisyyskyselyn tuloksia hyödykseen oman organisaationsa kehittämisessä sekä analysoivat tarkemmin kertomuksessa ja kyselyssä esiintyviä asioita, eteenkin jos luvut poikkeavat merkittävästi muista palvelukeskuksista tai vuosittainen muutos on ollut suurta. Henkilöstökertomus ja työtyytyväisyyskysely tulee käydä läpi henkilöstön kanssa esimerkiksi työpaikkakokouksissa. Tuija Peurala hallintojohtaja 7
2 Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä kattaa kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstömäärä ilmoitetaan voimassa olevien palvelussuhteiden lukumääränä aina kyseessä olevan vuoden viimeisenä päivänä, riippumatta palvelussuhteen pituudesta. Lukuun sisältyy myös lomalla tai muilla vapailla oleva vakituinen henkilöstö. 2.1 Henkilöstön kokonaismäärä palvelukeskuksittain 2016 Henkilöstön kokonaismäärä 31.12.2016 oli yhteensä 453. Henkilöstön kokonaismäärä oli 4 henkilöä pienempi kuin vuonna 2015 (457). Oriveden kaupungin henkilöstöstä 67,3 % toimii Kasvatus- ja Opetuspalvelukeskuksessa. Henkilöstön kokonaismäärä 2016 Tekniikka ja ympäristö 21,4 % Hallinto ja talous 11,3 % Kasvatus ja opetus 67,3 % 400 300 200 100 0 Henkilöstön kokonaismäärä 2016 51 Hallinto ja talous 305 Kasvatus ja opetus 97 Tekniikka ja ympäristö Kuva 2.1 a. Henkilöstön kokonaismäärän vertailu palvelukeskuksittain 2016. Henkilöstön kokonaismäärän muutokset 2015-2016 310 305 2015 42 51 105 97 2016 Hallinto ja talous Kasvatus ja opetus Tekniikka ja ympäristö 2.1 b. Henkilöstön kokonaismäärän muutokset palvelukeskuksittain 2015 2016. 8
2.2 Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä, esim. 31.12. Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100) Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 %, koko vuoden töissä = 0,5 henkilötyövuotta). Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden päiviin (esim. työssä 1.3. 31.5.=92 / 365 = 0,25 henkilötyövuotta). Edellä mainitulla tavalla lasketut henkilötyövuodet lasketaan yhteen. Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin ylitöitä tai muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon. Vuonna 2016 tehtiin eri palvelukeskuksissa yhteensä 331,0 henkilötyövuotta (2015 vuonna 320,5). Palvelukeskus Henkilötyövuosia 2015 Henkilöstömäärä 2015 Henkilötyövuosia 2016 Henkilöstömäärä 2016 Hallinto ja talous 32,1 42 40,9 51 Kasvatus ja opetus 204,1 310 204,3 305 Tekniikka ja ympäristö 84,3 105 85,8 97 Koko henkilöstö 320,5 457 331,0 453 Kuva 2.2 Henkilötyövuodet palvelussuhteessa verrattuna henkilömäärään 2015-2016. 9
2.3 Henkilöstön määrä palvelussuhteen laadun mukaan 31.12.2016 Palvelussuhde 31.12.2016 Miehet Naiset Yhteensä Vakinaisia 62 258 320 Määräaikaisia 28 98 126 Työllistettyjä 4 2 6 Oppisopimusopiskelijoita 1 0 1 Yhteensä 95 358 453 Kuva 2.2 a. Henkilöstömäärä palvelussuhteen mukaan 2016. Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 453 henkilöä. Heistä vakinaista henkilöstöä oli 320, määräaikaisia 126, tuella palkattuja 6 ja oppisopimussuhteisia 1. Koko kaupungin henkilöstöstä kokoaikaisia virkoja ja työsuhteita oli 77,9 % (353). Osa-aikaisia työsuhteita tai sivuvirkoja ja sivutoimia oli 22,1 % (100). 400 300 200 100 0 Henkilöstömäärän muutokset palvelusuhteen mukaan 2015-2016 320 320 2015 2016 126 127 5 6 5 1 Vakinaiset Määräaikaiset Tuella palkatut Oppisop./harj. Kuva 2.2 b. Henkilöstömäärän vertailu palvelussuhteiden mukaan 2015 2016. Vakinaisiin sisältyvät sekä osa-aikaiset että vakinaiset sivuvirat. (Tilasto vertailuvuosien viimeiseltä päivältä.) Vuonna 2016 vakinaisten osuus pysyi samana ja määräaikaisten osuus väheni yhdellä edelliseen vuoteen verrattuna. 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % Henkilöstömäärän muutokset (%) palvelussuhteen mukaan 2015-2016 70,6 % 70,0 % 2015% 2016 % 27,8 % 27,8 % 1,3 % 1,1 % Vakinaiset Määräaikaiset Tuella palkatut Kuva 2.2 c. Henkilöstömäärän vertailu (%) palvelussuhteiden mukaan 2015 2016. Vakinaisiin sisältyvät sekä osa-aikaiset että vakinaiset sivuvirat. (Tilasto vertailuvuosien viimeiseltä päivältä.) 10
2.4 Vakinainen henkilöstö 31.12.2016 Vakinaisen henkilöstön kokonaismäärä vuonna 2016 oli 320 (sama kuin vuonna 2015). 250 200 150 100 50 0 Vakinainen henkilöstö palvelukeskuksittain 2015-2016 205 200 86 85 35 29 Hallinto ja talous Kasvatus ja opetus Tekniikka ja ympäristö 2015 2016 Kuva 2.3 a. Vakinaisen henkilöstön määrän vertailu palvelukeskuksittain 2015-2016. (Tilasto vertailuvuosien viimeiseltä päivältä.) Hallinto- ja talouspalvelukeskuksen vakinaisen henkilöstön lisäys johtuu koko kaupungin toimistohenkilöstön keskittämisestä palvelukeskukseen vuoden 2016 alusta alkaen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vakinaisen henkilöstön määrä oli suurimmillaan vuonna 2009 (540). Vakituisen henkilöstön määrän muutokset 2006-2016 600 500 400 300 200 100 0 520 535 527 540 493 408 421 418 327 320 320 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kuva 2.3 b. Vakinaisen henkilöstön määrän muutokset 2006 2016. (Tilasto vertailuvuosien viimeiseltä päivältä.) Vakinaisen henkilöstön määrän muutoksiin ovat vaikuttaneet monet muutokset: - Vuonna 2011 perusterveydenhuoltopalvelujen ja ympäristöterveydenhuollon siirtyessä Kangasalan yhteistoiminta-alueelle vakinaisten määrä väheni 85 henkilöllä. - Vuoden 2013 alusta Tampereen palvelukseen siirtyneen sosiaalityön, lastensuojelun ja perhetyön henkilöstömuutos ei juurikaan erotu henkilöstömäärissä. - Vuoden 2014 alusta Vanhus- ja vammaispalvelun henkilöstö siirtyi Tampereen kaupungin palvelukseen. 11
2.5 Määräaikainen henkilöstö 31.12.2016 Määräaikaisen henkilöstön kokonaismäärä vuonna 2016 oli 126 ja vuoden 2015 lopussa 127 henkilöä. 150 100 50 0 Määräaikainen henkilöstö palvelukeskuksittain 2015-2016 101 104 17 9 13 9 Hallinto ja talous Kasvatus ja opetus Tekniikka ja ympäristö 2015 2016 Kuva 2.4 a. Määräaikainen henkilöstö palvelukeskuksittain 2015-2016. (Tilasto vertailuvuosien viimeiseltä päivältä.) Määräaikaisen henkilöstön määrä on ollut suurimmillaan vuonna 2008, kun tarkastellaan 10 vuoden ajanjaksoa. 300 250 200 150 100 50 0 Määräaikaisen henkilöstön määrän muutokset 2006-2016 242 255 268 223 224 216 226 134 127 126 82 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kuva 2.4 b. Määräaikaisen henkilöstön määrän muutokset 2006-2016. (Tilasto vertailuvuosien viimeiseltä päivältä.) - Määräaikaisen henkilöstön määrissä näkyy vähennys niinä vuosina, kun henkilöstöä on siirtynyt toisten kuntien palvelukseen mm. vuosina 2009, 2013 ja 2014 tapahtuneissa palvelusopimusmuutoksissa. - Vuosina 2013 ja 2014 kansalaisopiston opettajien työsuhteet eivät olleet voimassa 31.12. ja näin ollen he puuttuvat näiden vuosien tilastoista kokonaan. - 31.12.2015 kansalaisopiston tuntiopettajien työsuhteet olivat voimassa ja tämä näkyy yllä olevassa kaaviossa piikkinä ylöspäin kasvatus- ja opetuspalveluiden henkilöstömäärässä. 12
3 Sukupuolijakauma 3.1 Kaupungin henkilöstön sukupuolijakauma 31.12.2016 Vuoden 2016 lopussa miehiä oli 21,0 % (95) ja naisia 79,0 % (358) koko henkilöstön määrästä (453). Vuoteen 2015 verrattuna miesten määrä väheni kolmella henkilöllä ja naisten määrä yhdellä henkilöllä. Koko henkilöstön sukupuolijakauma 2015-2016 Koko henkilöstön sukupuolijakauma (%) 2015-2016 400 300 200 100 0 98 95 Miehiä 359 Naisia 358 100,0 % 50,0 % 0,0 % 21,4 % Miehiä 21,0 % 78,6 % Naisia 79,0 % 2015 2016 2015 % 2016 % Kuva 3.1 a ja b. Koko henkilöstön sukupuolijakauman vertailu 2015 2016. (Tilastot vertailuvuosien viimeiseltä päivältä.) 3.2 Henkilöstön sukupuolijakauma palvelukeskuksittain 31.12.2016 Naisten osuus oli selvästi suurin kasvatus- ja opetuspalvelukeskuksessa: 72 % koko kaupungin naishenkilöstön määrästä (358 henkeä). Myös miesten osuus oli suurin kasvatus- ja opetuspalvelukeskuksessa: 51 % koko kaupungin mieshenkilöstön määrästä (95 henkeä). Palvelukeskusten sisällä kasvatus- ja opetuspalvelukeskuksen henkilöstöstä oli naisten osuus suurin: 84 %, miesten osuus oli suurin palvelukeskusten sisällä tekniikka- ja ympäristökeskuksen palveluissa: 37 % ao. palvelukeskuksen henkilöstöstä. 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Koko henkilöstön sukupuolijakauma (%) palvelukeskuksittain 2016 72% 51% Hallinto ja talous 38% Kasvatus ja opetus Tekniikka ja ympäristö 17% 12% 11% Miehet% Naiset% Kuva 3.2. Koko henkilöstön sukupuolijakauman vertailu palvelukeskuksittain 31.12.2016 (% miehistä / % naisista). 13
3.3 Koko henkilöstön sukupuolijakauma palvelussuhteen laadun mukaan 2016 Vuoden 2016 lopussa vakinaisesta henkilöstöstä (320) miehiä oli 19,4 % (62) ja naisia 80,6 % (258). Vuoden 2015 lopussa vakinaisesta henkilöstöstä (320) miehiä oli 63 ja naisia 257. Vuonna 2016 määräaikaisissa palvelussuhteissa (1267) miesten osuus oli 22,2 % ja naisten 77,8 %. 300 250 200 150 100 50 0 Koko henkilöstön sukupuolijakauma palvelussuhteen laadun mukaan 2016 62 28 258 98 4 1 2 0 Miehiä 2015 Naisia 2015 Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Oppisop./harj. Kuva 3.3. Koko henkilöstön sukupuolijakauman vertailu palvelussuhteen laadun mukaan 31.12.2016. 3.4 Vakituisen henkilöstön sukupuolijakauma palvelukeskuksittain 2016 Kaikkien palvelukeskuksien vakituisesta henkilöstöstä (320) naisvaltaisin oli kasvatus- ja opetuspalvelukeskus, jossa naisten osuus oli 87,0 % palvelukeskuksen henkilöstöstä. Hallinto- ja talouspalvelukeskuksessa naisten osuus oli 85,7 % henkilöstöstä. Eniten miehiä oli tekniikkaja ympäristöpalvelukeskuksessa, jossa miesten osuus henkilöstöstä oli 36,5 %. Vakituisen henkilöstön sukupuolijakauma palvelukeskuksittain 2016 200 150 100 50 0 174 30 54 26 31 5 Hallinto ja talous Kasvatus ja opetus Tekniikka ja ympäristö Miehet 2016 Naiset 2016 Kuva 3.4. Vakituisen henkilöstön sukupuolijakauma palvelukeskuksittain 31.12.2016. 14
4 Oriveden kaupungin henkilöstön ikärakenne ja ikääntyminen 4.1 Koko henkilöstön ikärakenne 2016 Vuonna 2016 naisten keski-ikä oli 47,3 vuotta, kun se edellisenä vuonna oli 47,0 vuotta. Miesten keski-ikä nousi 49,4:sta 50,6:een edelliseen vuoteen verrattuna. Koko henkilöstön keski-ikä oli 48 vuotta (keskiarvo pelkän syntymävuoden mukaan). Koko henkilöstön keski-ikä 2015-2016 51,0 50,0 49,0 48,0 47,0 46,0 45,0 50,6 49,4 47,3 47,0 Miehet Naiset 2015 2016 Kuva 4.1 a. Koko henkilöstön keski-iän vertailu 2015 2016. (Tilasto vertailuvuosien viimeiseltä päivältä.) Koko henkilöstöstä suurin ikäryhmä vuonna 2016 oli 55 59 -vuotiaat (87). Yli 50 -vuotiaita oli 49,9 % (226 henkilöä) koko henkilökunnasta. Yli 50 -vuotiaiden osuus nousi 1,3 % edellisestä vuodesta. Yli 70 -vuotiaita oli 4 henkilöä vuoden viimeisen päivän tilastossa. Koko henkilöstön ikäjakauman vertailu 2015-2016 100 80 60 40 20 0 76 83 87 64 58 46 64 66 53 60 41 50 38 44 2025 2 0 6 4 7 9 3 4 alle 20 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v yli 70-v. 2015 2016 Kuva 4.1 b. Koko henkilöstön ikäjakauman vertailu 2015 2016. (Tilasto vertailuvuosien viimeiseltä päivältä.) 15
4.2 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 2016 Vuonna 2016 vakinaisen henkilöstön naisten keski-ikä oli 48,3 vuotta ja miesten 51,1 vuotta. Vakinaisen henkilöstön suurin ikäryhmä oli 50 59 -vuotiaat (128), 40,0 % koko vakinaisesta henkilöstöstä. Miesten ja naisten suurin ikäryhmä oli samoin 50 59 -vuotiaat (53,2 % miehistä, 36,8 % naisista). Yli 50-vuotiaita oli vuonna 2016 vakituisesta henkilöstöstä 53,8 %, vastaava luku vuonna 2015 oli 51,6 %. 80 60 40 20 0 Vakinaisen henkilöstön ikäjakauman vertailu 2015-2016 74 63 61 54 49 49 38 41 44 38 28 31 28 22 8 11 0 0 1 0 0 0 alle 20v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v 2015 2016 Kuva 4.2. Vakinaisen henkilöstön ikäjakauman vertailu 2015 2016. (Tilasto vertailuvuosien viimeiseltä päivältä.) 4.3 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä palvelukeskuksittain 31.12.2016 Palvelukeskus 2015 2016 miehet naiset miehet naiset Hallinto ja talous 48 50,5 49,0 51,7 Kasvatus ja opetus 48,1 45,8 48,2 46,4 Tekniikka 52,4 52,6 53,3 51,9 Ympäristö 52,6 56,3 58,3 57,3 Kuva 4.3. a. Vakinaisen henkilöstön keski-iän vertailu 2015-2016 miehet/naiset palvelukeskuksittain. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä palvelukeskuksittain 2016 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 51,7 51,9 57,3 49,0 48,2 53,3 58,3 46,4 Hallinto ja talous Kasvatus ja opetus Tekniikka Ympäristö miehet naiset Kuva 4.3. b. Vakinaisen henkilöstön keski-iän vertailu miesten ja naisten välillä palvelukeskuksittain 31.12.2016 16
4.4 Eläkkeelle siirtyneet 2003 2016 (Keva) Raportilla esitetään eläkkeelle siirtyneiden määrä ja keski-ikä aikasarjana. Eläkkeelle siirtyneiksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke (muu kuin osa-aikaeläke tai perhe-eläke) alkoi tilastovuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut omaan työuraan perustuvaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. 30 25 20 15 10 5 0 Eläkkeelle siirtyneiden määrä 2003-2016 28 28 26 23 22 21 19 19 16 14 10 11 12 11 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kuva 4.4 a. Kaikki eläkkeelle siirtyneet, Oriveden kaupunki 2003 2016 (Lähde: Keva) 64 62 60 58 56 54 52 Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 2003-2016 62,7 63,1 61,6 62,1 61,1 61,3 60,5 60,1 60,5 59,6 58,7 58,4 58,5 56,8 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kuva 4.4 b. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä, Oriveden kaupunki 2003 2016 (Lähde: Keva) 17
4.5 Vakuutettujen määrä aikasarjana 31.12.2015 (Keva) Raportilla esitetään työ- ja virkasuhteisten vakuutettujen määrä, muiden vakuutettujen määrä sekä vakuutettujen määrä yhteensä vuoden lopussa 31.12. ja vuoden aikana. Ns. muut vakuutetut voivat olla työeläkelaista riippuen esim. luottamushenkilöitä, konsultteja, johtokuntien jäseniä ja kuntien omais- tai perhehoitajia. Jos henkilö on usean työnantajan palveluksessa, hänet tilastoidaan vain pääasiallisen työnantajan tilastoihin. Työ- ja virkasuhteiset vakuutetut 31.12. (henkilöä) Muut vakuutetut 31.12. (henkilöä) Vakuutetut yhteensä 31.12. (henkilöä) Vakuutetut yhteensä vuoden aikana (henkilöä) 2003 670 12 682 869 2003 633 18 651 851 2004 702 20 722 921 2005 710 28 738 910 2006 724 32 756 939 2007 769 36 805 1 116 2008 737 26 763 1 074 2009 733 29 762 1 084 2010 698 46 744 962 2011 603 45 648 864 2012 632 55 687 916 2013 585 43 628 872 2014 443 15 458 643 2015 459 17 476 620 Kuva 4.5 a. Työ- ja virkasuhteisten vakuutettujen määrä aikasarjana 2003-2015 (Tilasto 31.12.2015, Keva) Vakuutettujen määrä 2003-2015 1000 800 600 400 200 0 2003 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Työ- ja virkasuhteiset vakuutetut 31.12. (henkilöä) Muut vakuutetut 31.12. (henkilöä) Kuva 4.5 b. Työ- ja virkasuhteisten vakuutettujen määrä aikasarjana 2003-2015 (Tilasto 31.12.2015, Keva) 18
4.6 Vakuutettujen määrä ja keski-ikä aikasarjana 31.12.2015 (Keva) Raportilla esitetään työ- ja virkasuhteisten vakuutettujen määrä ja keski-ikä vuoden lopussa. Jos henkilö on usean työnantajan palveluksessa, hänet tilastoidaan vain pääasiallisen työnantajan tilastoihin. Työ- ja virkasuhteiset vakuutetut 31.12. (henkilöä) Keski-ikä, vuotta 2003 670 45,0 2003 633 45,3 2004 702 45,5 2005 710 45,7 2006 724 46,1 2007 769 45,8 2008 737 46,3 2009 733 46,4 2010 698 46,1 2011 603 46,1 2012 632 46,1 2013 585 46,2 2014 443 47,2 2015 459 47,4 Kuva 4.6 a. Vakuutettujen määrä ja keski-ikä aikasarjana 2003-2015 (Tilasto 31.12.2015, Keva) Vakuutettujen määrä ja keski-ikä 2003-2015 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2003 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 48,0 47,5 47,0 46,5 46,0 45,5 45,0 44,5 44,0 43,5 Työ- ja virkasuhteiset vakuutetut 31.12. (henkilöä) Keski-ikä, vuotta Kuva 4.6 b. Vakuutettujen määrä ja keski-ikä aikasarjana 2003-2015 (Tilasto 31.12.2015 Keva) 19
4.7 Vakuutettujen määrä vanhuuseläkeiän täyttymisvuoden mukaan (Keva) Raportilla esitetään vuoden lopussa vakuutettuina olleiden työ- ja virkasuhteisten henkilöiden määrä, keski-ikä ja keskieläkeikä vanhuuseläkeiän täyttämisvuoden mukaan. Vanhuuseläkeiän täyttämisvuosi perustuu vakuutettujen henkilökohtaisiin eläkeikiin tai joustavaan eläkeikään, jos henkilökohtaista eläkeikää ei ole. Eläkeikä ei välttämättä ole sama kuin eläkkeelle siirtymisikä. Jos henkilö on usean työnantajan palveluksessa, hänet tilastoidaan vain pääasiallisen työnantajan tilastoihin. Vuosi Määrä, henkilöä Keski-ikä, vuotta Keski-eläkeikä, vuotta 2015 8 63,6 62,6 2016 6 62,5 63,0 2017 9 62,9 64,4 2018 19 61,5 63,9 2019 11 61,1 64,5 2020 12 60,1 64,4 2021 18 59,1 64,6 2022 13 58,1 64,5 2023 19 57,1 64,6 2024 20 56,0 64,4 2025 10 55,4 64,8 2026 22 54,4 64,8 2027 16 52,9 64,4 2028 8 52,5 64,8 2029 14 51,4 64,9 2030 13 50,0 64,5 2031 17 49,4 64,8 2032 11 48,1 64,6 2033 19 47,1 64,6 2034 14 46,1 64,6 2035 13 44,9 64,4 2036 8 44,2 64,8 2037 9 42,9 64,3 2038 4 41,5 64,0 2039 12 40,3 63,8 2040-14 39,8 64,3 2041-120 32,6 63,6 Kuva 4.7. a. Vakuutettujen määrä vanhuuseläkeiän täyttämisvuoden mukaan 2015. (Tilasto 31.12.2015, Keva) 20
4.8 Vakuutettujen määrä ikäryhmittäin (Keva 31.12.2015) Raportilla esitetään työ- ja virkasuhteisten vakuutettujen määrä ikäryhmittäin vuoden lopussa ja vuoden aikana. Jos henkilö on usean työnantajan palveluksessa, hänet tilastoidaan vain pääasiallisen työnantajan tilastoihin Ikäryhmä Määrä 31.12.2015 (henkilöä) Määrä vuoden aikana (henkilöä) Alle 25-vuotiaat 9 47 25-29-vuotiaat 24 36 30-34-vuotiaat 40 49 35-39-vuotiaat 57 61 40-44-vuotiaat 44 52 45-49-vuotiaat 70 81 50-54-vuotiaat 76 93 55-59-vuotiaat 82 109 60-67-vuotiaat 57 75 68 vuotta täyttäneet 0 0 4.8 a. Vakuutettujen määrä ikäryhmittäin 31.12.2015 (Tilasto 31.12.2015, Keva) Vakuutettujen määrä ikäryhmittäin 31.12.2015 Alle 25-vuotiaat 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 9 24 40 57 44 70 76 82 57 0 25-29-vuotiaat 30-34-vuotiaat 35-39-vuotiaat 40-44-vuotiaat 45-49-vuotiaat 50-54-vuotiaat 55-59-vuotiaat 60-67-vuotiaat 68 vuotta täyttäneet 4.8 b. Vakuutettujen määrä ikäryhmittäin 31.12.2015 (Tilasto 31.12.2015, Keva) 21
4.9 Vakuutettujen määrä suurimmissa ammattiryhmissä 31.12.2015 (Keva) Raportilla esitetään työ- ja virkasuhteisten vakuutettujen määrä ja keski-ikä 31.12.2015 ja määrä vuoden aikana. Tiedot on jaoteltu ammattiluokittain ja tietoja vertaillaan edelliseen vuoteen. Jos henkilö on usean työnantajan palveluksessa, hänet tilastoidaan vain pääasiallisen työnantajan tilastoihin. Ammattiluokka Määrä 31.12.2015 Keski-ikä 31.12.2015 Määrä vuoden aikana Peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajat 97 47,2 131 Perhepäivähoitajat 36 51,1 40 Luokanopettajat 35 40 42 Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym. 29 45,4 51 Sairaala- ja laitosapulaiset 24 55 27 Koulunkäyntiavustajat 23 45,2 32 Lastentarhanopettajat 21 45,4 26 Avustavat keittiötyöntekijät 18 48,1 26 Toimistosiivoojat ym. 16 47,8 21 Kiinteistöhuollon työntekijät 14 51,3 22 Yleissihteerit 12 53 12 Erityisopettajat 11 48,6 12 Opetusalan johtajat 9 47,3 9 Sosiaalialan ohjaajat 8 31,1 9 Henkilökohtaiset avustajat, omaishoitajat ym. 6 37,5 9 Muut laitosmiehet ym. 5 53,9 5 Hallinnon ja elinkeinojen kehittämisen erityisasiantuntijat 4 57,1 4 Kokit, keittäjät ja kylmäköt 4 53,9 4 Lastenkerhojen ohjaajat ym. 4 40,5 6 Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät 4 59,7 4 Kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat 3 * 3 Kirjastotyöntekijät 3 * 4 Lastenhoidon johtajat 3 * 3 Liikunnan ja vapaa-ajan ohjaajat 3 * 9 Maa- ja kalatalousteknikot 3 * 4 Muut ammattiluokat yhteensä 64 48,8 88 Kuva 4.9. Vakuutettujen määrä suurimmissa ammattiryhmissä. (Tilasto 31.12.2015, Keva) 22
4.10 Vakuutettujen eläköitymisennuste 2017-2036 (Keva) Ennusteessa kuvataan vakuutettujen arvioitu eläköityminen aikasarjana vuosittain. Ennuste perustuu vuoden 2015 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2017 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet eivät ole mukana ennusteessa. Työuraeläkkeet sisältyvät täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Prosenttiosuudet on laskettu vertaamalla eläköityvien määrää vastaavaan edeltävänä vuotena palveluksessa 31.12. olevien henkilöiden joukkoon. Vuoden 2017 eläkeuudistuksesta johtuen alimmat eläkeiät nousevat syntymävuoden mukaan portaittain.. Vuosi Vanhuuseläkkeet, henk. Työkyvyttömyyseläkkeet, henk. Osatyökyvyttömyyseläkkeet, henk. Eläkkeet yhteensä, henk. Eläkkeet, % 2015 tilanteesta Eläkkeet yhteensä %, kaikki työnantajat yhteensä 2017 11 2 2 15 3,3 3,2 2018 11 2 2 15 3,4 3,2 2019 14 2 2 18 3,9 3,3 2020 11 2 2 15 3,2 2,8 2021 12 2 1 16 3,4 3,2 2022 17 2 1 21 4,5 3,2 2023 13 2 1 17 3,6 3,2 2024 9 2 1 12 2,7 2,7 2025 16 2 1 19 4,2 3,2 2026 10 2 1 13 2,9 3,2 2027 16 2 1 19 4,1 3,2 2028 11 2 1 14 3,0 3,0 2029 12 2 1 15 3,2 3,1 2030 13 2 1 15 3,3 3,1 2031 9 1 1 11 2,5 2,8 2032 9 1 1 12 2,6 2,6 2033 9 1 1 11 2,4 2,6 2034 9 1 1 11 2,5 2,6 2035 9 1 1 11 2,4 2,5 2036 6 1 1 9 1,9 2,2 Kuva 4.10 a. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien ennuste 2017-2036, määrä sisältää varhennetut vanhuuseläkkeet. (Keva) Vakuutettujen eläköitymisennuste 2017-2035 20 15 10 5 11 11 14 11 12 17 13 9 16 10 16 11 12 13 9 9 9 9 9 6 0 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 Kuva 4.10 b. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien ennuste 2017-2036, määrä sisältää varhennetut vanhuuseläkkeet. (Keva) 23
4.11 Vakuutettujen eläköitymisennuste suurimmissa ammattiryhmissä (Keva) Ennusteessa kuvataan vakuutettujen arvioitu eläköityminen suurimmissa ammattiryhmissä. Ennuste perustuu vuoden 2015 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2017 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet eivät ole mukana ennusteessa. Työuraeläkkeet sisältyvät täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Vuoden 2017 eläkeuudistuksesta johtuen alimmat eläkeiän nousevat syntymävuoden mukaan portaittain. Eläköitymisennuste 2017-2036 ammattiluokittain 0 10 20 30 40 50 60 Peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajat Perhepäivähoitajat 27 Luokanopettajat 9 Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat 18 Sairaala- ja laitosapulaiset 21 Koulunkäyntiavustajat 14 Lastentarhanopettajat 11 Avustavat keittiötyöntekijät 13 Toimistosiivoojat ym. 10 Kiinteistöhuollon työntekijät 11 Yleissihteerit 8 Erityisopettajat 10 Opetusalan johtajat 6 Sosiaalialan ohjaajat 2 Henkilökohtaiset avustajat, omaishoitajat ym. 1 Muut laitosmiehet ym. 4 Hallinnon ja elinkeinojen kehittämisen 4 Kokit, keittäjät ja kylmäköt 4 Lastenkerhojen ohjaajat ym. 1 Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät 4 Kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat 2 Lastenhoidon johtajat 2 Liikunnan ja vapaa-ajan ohjaajat 0 Maa- ja kalatalousteknikot 1 Urheiluvalmentajat ja toimitsijat 2 Muut ammattiluokat yhteensä 44 54 Kuva 4.11 Vakuutettujen eläköitymisennuste 2017-2036 suurimmissa ammattiluokissa (Tilasto, Keva) 24
4.12 KuEL palkkasumma ja eläkemaksut 2006-2015 Tilastot kuvaavat organisaation maksamien palkkojen ja eläkemaksujen euromääräisiä summia. Palkkasumma on työantajan maksamien bruttopalkkojen summa. Palkkaperusteista eläkemaksua työnantaja maksaa kaikesta työstä, josta karttuu eläkettä. Eläkemenoperusteista eläkemaksua maksavat ne työnantajat, joiden ennen vuotta 2005 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden aikana maksettu eläkettä. Varhaiseläkemenoperusteista eläkemaksua eli varhe-maksua maksavat työnantajat työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Vuosi Palkkasumma Palkkaperusteinen maksu Eläkemenoperusteinen maksu Varhe-maksu Maksut yhteensä 2006 14 609 646 3 173 785 856 863 57 192 4 087 840 2007 16 490 539 3 485 651 1 103 234 115 083 4 703 968 2008 17 440 061 3 565 476 1 211 202 190 055 4 966 733 2009 18 138 326 3 728 440 1 349 474 223 525 5 301 439 2010 17 157 246 3 517 283 1 445 511 285 608 5 248 402 2011 14 145 906 3 000 283 1 481 722 209 142 4 691 147 2012 15 318 117 3 360 104 1 511 570 224 470 5 096 144 2013 14 825 391 3 268 857 1 644 573 165 170 5 078 600 2014 11 244 972 2 577 604 1 505 831 141 342 4 224 777 2015 10 827 587 2 542 648 1 402 792 111 291 4 056 731 Kuva 4.12 KuEL -palkkasumma ja eläkemaksu vuosittain euroissa. (Lähde: Keva) 25
5 Henkilöstömenot 5.1 Henkilöstömenot vuonna 2016 Henkilöstölle (453) maksettuja työtunteja kertyi vuonna 2016 yli 540 000 tuntia. Lisätyötunteja kertyi -179,85 tuntia ja ylityötunteja 1764,02 tuntia. Tehdyt tunnit Lisätyötunnit Ylityötunnit Hallinto ja talous 77 504,00 6,50 0,00 Kasvatus ja opetus 303 784,97 *)-297,09 844,93 Tekniikka ja ympäristö 163 914,88 110,74 919,09 Yhteensä: 545203,85 *)-179,85 1764,02 Kuva 5.1 a. Henkilöstön työtuntikertymä 31.12.2016. *) -merkkiset lisätyötunnit: koulunkäynninohjaajien palkka vähennetään omasta työstä, jos he toimivat opettajien sijaisena ja tällöin heille maksetaan opettajan palkkaa. Henkilöstön palkkauskuluja ilman sivukuluja kertyi vuonna 2016 yhteensä 13 393 306,69. Vuonna 2015 niitä kertyi yhteensä 13 054 203,78. Palvelukeskus Vars. kkpalkka Lisä- ja ylityöt Muut kust. Työaikakorvaus Lomaraha Poissaolokust. Hallinto ja talous (51 henk.) 1 409 839,20 499,96 0,00 101 843,77 23 152,57 274 315,97 Kasvatus ja opetus (305 henk.) 6 769 406,06 15 816,15 60 302,90 504 448,68 318 242,23 796 173,72 Tekniikka ja ympäristö (97 henk.) 2 152 498,14 147 785,70 126 753,44 173 679,41 16 922,80 501 625,99 Yhteensä: 10 331 743,40 164 101,81 187 056,34 779 971,86 358 317,60 1 572 115,68 Kuva 5.1 b. Henkilöstön palkkauskulut ( ) 2016. Poissaolokustannukset sisältävät vuosilomat, sairauspoissaolot, ml. työtapaturmat, lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät poissaolot, sopimusperusteiset (VES, TES)/palkalliset ja palkattomat vapaat. Henkilöstön palkkauskulut 2016 Miljoonaa 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 Hallinto ja talous (51 henk.) Kasvatus ja opetus (305 henk.) Tekniikka ja ympäristö (97 henk.) Vars. kkpalkka Lisä- ja ylityöt Muut kust. Työaikakorvaus Lomaraha Poissaolokust. Kuva 5.1 c. Henkilöstön (sis. sijaiset ja määräaikaiset) palkkauskulujen vertailu palvelukeskuksittain 2016 ( ). 26
5.2 Henkilöstökulujen % -jakauma suhteutettuna palvelukeskuksien henkilöstömäärään 2016 Suurimmat henkilöstökulut muodostuivat varsinaisista palkkausmenoista (yhteensä 77,1 % kokonaiskustannuksista). Poissaolokustannus prosentteina oli palvelukeskusten sisällä pienin kasvatus- ja opetuspalveluissa (9,4 %), kun verrataan poissaolokustannusten osuutta palvelukeskuksen palkkauskuluista muiden palvelukeskusten poissaolokustannusprosenttiin. Lisä- ja ylityökorvauksia maksettiin eniten teknisellä puolella (4,7 %). Vars. kkpalkka Lisä- ja ylityöt Työaikakorvaus Lomaraha Muut kust. Poissaolokust. 1,3 % 5,6 % 0,0 % 0,0 % Hallinto ja talous 15,2 % 77,9 % Vars. kkpalkka Lisä- ja ylityöt Työaikakorvaus Lomaraha Muut kust. Poissaolokust. Kasvatus ja opetus 9,4 % 3,8 % 6,0 % 0,7 % 0,2 % 80,0 % Vars. kkpalkka Lisä- ja ylityöt Työaikakorvaus Lomaraha Muut kust. Poissaolokust. Tekniikka ja ympäristö 16,1 % 0,5 % 5,6 % 4,1 % 4,7 % 69,0 % Kuva 5.2. Henkilöstökulut ilman palkan sivukuluja palvelukeskuksittain 2016. 27
5.3 Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista 2015-2016 Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista nousi 0,6 prosenttiyksikköä vastaavasta osuudesta vuoteen 2015 verrattuna. Henkilöstökulut nousivat 308 463 edelliseen vuoteen verrattuna. Muiden käyttötalousmenojen osuus laski 665 303 edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintakulut laskivat myös, 356 840 vuoteen 2015 verrattuna. Henkilöstöä kannustettiin ottamaan vapaaehtoisia palkattomia virkavapaita/työlomia. Vuonna 2016 vapaaehtoisia palkattomia otettiin 528 kalenteripäivää (1574 kpv / 2015, 498 kpv/2014, 478 kpv / 2013 ja 502 kpv / 2012). Henkilöstömenosäästö oli tästä noin 46 620 euroa (131 055 euroa/2015, 43 350 euroa/2014, 34 888 euroa / 2013 ja 38 274 euroa / 2012), sivukulujen kanssa 57 190 euroa. 2015 2016 Henkilöstökulut 17 285 180 17 593 643 Muut käyttötalousmenot 48 304 506 47 639 203 Toimintakulut yhteensä 65 589 686 65 232 846 Henkilöstökulujen osuus % 26,4 % 27,0 % Kuva 5.3. Henkilöstökulujen osuuden vertailu 2015 2016. Henkilöstökulut koostuvat palkoista ja palkkioista, eläkekuluista ja muista henkilöstökuluista (sosiaaliturva-, eläkevakuutus, tapaturmavakuutus ja muut sosiaalivakuutusmaksut). 5.4 Työvoimakustannukset koko kaupungin osalta vuonna 2015-2016 Työnantajan saamat tuet 2015 2016 Sairausvakuutuksen palautukset ja tapaturmapäivärahat 145 989 81 782 Vanhempainpäivärahat 65 825 57 378 Työterveyshuollon korvaukset 101 366 96 641 Palkkatuet, työllistämistuet 89 600 114 054 Koulutuskorvaus (oppisopimukset+muut koulutuskorvaukset) 21 178 26 140 Työnantajan maksamat sosiaalikustannukset Sosiaaliturvamaksu 271 809 284 724 Maksut kuntien eläkevakuutukselle (KuEL) 3 330 752 3 275 006 Maksut valtiokonttorille (VEL) 472 207 407 696 Kuntien omat eläkkeet 2 948 2 943 Työttömyysvakuutusmaksu (ml. erorahakustannukset) 244 975 438 096 Tapaturmavakuutusmaksu 53 671 63 436 Muut työvoimakustannukset Työterveyshuolto 202 825 201 898 Koulutukseen käytetty määräraha (ei oman henkil. palkkoja) 77 137 78 765 Koulutustilaisuuksien majoitus- ja ravitsemuskulut 10 779 4 079 Koulutustilaisuuksien matkustuskorvaukset 9 120 9 572 Virkistys- ja sosiaalitoimintaan käytetty määräraha 6 235 7 777 Kuva 5.4. Työvoimakustannusten vertailu 2015 2016. 28
6 Henkilöstön tila 6.1 Koko kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot ja työtapaturmat 2016 Sairausvakuutuslakiin ja työterveyshuoltolakiin tuli 2012 voimaan uudet säännökset, joiden tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä ja helpottaa työhön paluuta sairauspoissaolon jälkeen. Muutos koskee 1.6.2012 tai sen jälkeen alkaneita sairauspoissaoloja. Työnantajan aktiivinen ote ja kiinnostus tukea toipuvaa työntekijää on keskeistä uudistuksen onnistumisessa. Lakimuutosten tavoitteena on kannustaa työnantajaa, työntekijää ja työterveyshuoltoa pohtimaan yhdessä sairastuneen työntekijän tilannetta ja työjärjestelyjä työhön paluun helpottamiseksi. Tärkeää on, että työnantaja ja työntekijä toimivat riittävän varhain, jos työntekijän työkyky heikkenee. Osa-aikainen tai kevennetty työ voi edistää toipumista ja helpottaa paluuta kokoaikaiseen tavalliseen työhön. Näin vältetään pitkiä sairauspoissaoloja ja työt sujuvat hyvin. Työterveyshuoltolain 10 :n mukaan työnantajan on ilmoitettava työntekijä työkyvyn arvioimiseksi ja työssä jaksamisen mahdollisuuksien selvittämiseksi työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut 30 päivää. Sairauspäivärahan maksaminen 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista. Sairauspoissaoloja kertyi 2016 yhteensä 3456 työpäivää (4485 työpäivää vuonna 2015) kaikilta palvelukeskuksilta. Jaettaessa sairauspoissaolopäivien lukumäärä henkilöstömäärällä saadaan laskennallinen sairauspoissaolopäivien lukumäärä työpäivinä. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä laski edellisvuodesta selvästi. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä oli 7,6 päivää/hlö vuonna 2016 (9,8 päivää/hlö 2015). Yhteensä 289 henkilöllä oli sairauspoissaoloja vuonna 2016. Kun sairauspoissaolopäivien lukumäärää (3456) tarkastellaan suhteutettuna sairauslomalla olleiden määrään (289), niin jokainen sairauspoissaolija oli keskimäärin 12,0 työpäivää poissa. Tapaturmista johtuvia poissaolotyöpäiviä 2016 kertyi yhteensä 77 (47 vuonna 2015). Tapaturmien aiheuttamat poissaolot olivat kasvatus- ja opetuspalveluissa (61) sekä teknisissä palveluissa (16). Palvelukeskus 2015 2015 2016 2016 sairaspv yht sairaspv / hlö sairaspv yht sairaspv / hlö Hallinto ja talous 376 9,0 300 5,9 Kasvatus ja opetus 2920 9,4 2045 6,7 Tekniikka ja ympäristö 1189 11,3 1111 11,5 Koko henkilöstö 4485 9,8 3456 7,6 Kuva 6.1 a. Sairauspoissaolotyöpäivien määrä palvelukeskuksittain 2015-2016. Hallinto- ja talouspalvelukeskukseen sisältyi vuonna 2013 vanhuspalveluiden henkilöstö. 29
15,0 10,0 5,0 Henkilöstön sairauspoissaolot (pv/hlö) 2015-2016 11,3 9,0 9,4 5,9 6,7 11,5 0,0 Hallinto ja talous Kasvatus ja opetus Tekniikka ja ympäristö 2015 2016 Kuva 6.1 b. Sairauspoissaolopäivien (pv/hlö) vertailu palvelukeskuksittain 2015-2016. Tapaturmapoissaolotyöpäivät 2015 2016 Hallinto ja talous - - Kasvatus ja opetus 43 61 Tekniikka ja ympäristö 4 16 Määrä (työpäiviä) 47 77 Kuva 6.1 c. Henkilöstön tapaturmapoissaolotyöpäivät 2015 2016. 30
6.2 Koko henkilöstön sairauspoissaolojen kesto työpäivinä 2016 Poissaolojaksolla tarkoitetaan yhtäjaksoista sairauspoissaoloa, joita yhdellä henkilöllä voi olla useampia. Yleisin sairauspoissaolojen kesto oli 1 työpäivä, toiseksi yleisin kesto oli 2 työpäivää. 1-5 sairauspäivän tapauksia oli 791 kpl vuonna 2016 (764 kpl 2015). Yli 60 päivän sairaustapauksia oli viisi kappaletta (6 kpl vuonna 2015) ja yli 90 päivän sairastapauksia 5 kappaletta (1 kpl vuonna 2015). * Kesto 0 työpäivää (5 kpl 2016) tarkoittaa, että ko. henkilöt ovat olleet sairaana jaksotyössä ja olleet poissa lauantaina ja/tai sunnuntaina. Poissaolotapausten määrä Kesto työpäivinä 2015 2016 0 11 5 1 224 258 2 209 224 3 154 171 4 87 73 5 90 65 6-10 83 58 11-15 32 22 16-20 20 18 21-30 15 12 31-60 14 11 61-90 5 1 yli 91 1 5 945 923 6.2 a. Koko henkilöstön sairauspoissaolot, kalenteripäivää/sairauspoissaolija 2015-2016. Jokaisessa palvelukeskuksessa yleisimpiä olivat 1-3 päivän poissaolot. Kasvatus- ja opetuspalvelussa lyhyiden 1-3 päivän poissaolojen määrä oli 468 vuonna 2016 (397 vuonna 2015). Palvelukeskuksittain poissaolojen kestot työpäivinä, koko henkilöstö Koko henkilöstön määrä Kesto 1-3 pv Kesto 4-10 pv Kesto 11-60 pv Kesto 61-90 pv Kesto 91-180 pv Kesto 181-365 pv Yhteensä päivää Hallinto ja talous 51 45 12 8 1 0 0 66 Kasvatus ja opetus 305 468 120 49 1 0 1 639 Tekniikka ja ympäristö 97 119 64 30 3 1 0 217 Kaikki yhteensä 453 632 196 87 5 1 1 922 6.2 b. Palvelukeskuksittain henkilöstön sairauspoissaolot, kalenteripäivää/sairauspoissaolija 2016. 31
6.3 Henkilöstön poissaolopäivät syittäin 2016 Vuonna 2016 poissaolopäiviä oli yhteensä 19797, joista noin 46,24 prosenttia kertyi vuosilomista (9154 päivää). Muutoin suurimmat määrät poissaoloissa olivat sairauspäivinä (3456). Vapaaehtoisia palkattomia vapaita pidettiin 1132 päivää. Vuonna 2015 näitä oli 1541 päivää. Perhepoliittisia vapaita pidettiin 2277 päivää. Näihin vapaisiin kuuluvat mm. äitiys- ja vanhempainlomat. 10000 8000 6000 4000 2000 0 3456 77 Henkilöstön poissaolopäivät syittäin 2016 9154 3277 1132 985 186 434 0 561 120 188 227 Sairaus Tapaturma Perhepol. Lapsi sair. Koulut. Kuntout. Vuor.vap Vuosiloma Ykspalkall Ykspton Opvap Kunt.tuki Muut Kuva 6.3 Henkilöstön poissaolopäivien vertailu syittäin vuodelta 2016. 6.4 Henkilöstön poissaolokustannukset palvelukeskuksittain 2016 Henkilöstön poissaolokustannukset vuonna 2016 olivat yhteensä 1 545 237,32. Edellisenä vuonna ne olivat yhteensä 1 616 419,08. Sairauslomakustannuksia oli eniten Kasvatus- ja opetuspalvelukeskuksessa, 24,5 % palvelukeskuksen kaikista poissaolokustannuksista. Palvelukeskus Sairauslomat Tapaturmat Perhepol. vapaat Koulu6us Vuosiloma Muut vapaat Hallinto ja talous 23 829,05 470,97 11 263,06 13 400,67 227 413,45 664,44 Kasvatus ja opetus 189 640,44 5 529,47 79 809,97 28 966,41 458 007,01 12 756,85 Tekniikka ja ympäristö 95 806,75 1 049,63 7 818,41 5 124,20 381 635,54 2 051,00 Yhteensä: 309 276,24 7 050,07 98 891,44 47 491,28 1 067 056,00 15 472,29 Kuva 6.4 a Henkilöstön poissaolokustannuksien vertailu palvelukeskuksittain 2016 ( ). Sairauslomat Tapaturmat Perhepol.vap. Koulutus Vuosiloma Muut vapaat Hallinto ja talous 8,6 % 0,2 % 4,1 % 4,8 % 82,1 % 0,2 % Kasvatus ja opetus 24,5 % 0,7 % 10,3 % 3,7 % 59,1 % 1,6 % Tekniikka ja ympäristö 19,4 % 0,2 % 1,6 % 1,0 % 77,3 % 0,4 % Kuva 6.4. b Henkilöstön poissaolokustannusten vertailu %:na palvelukeskusten kokonaispoissaolokustannuksista. 32
7 Investoinnit henkilöstöhuoltoon 7.1 Henkilöstön koulutus Koulutuspalveluiden ostoihin käytettiin vuonna 2016 yhteensä 70 170. Koulutuspalveluiden ostot 2013 2014 2015 2016 02 Kaupunginhallitus 33 878 13 981 21 967 21 847 02 Lasten ja nuorten palvelut 17 930 28 661 42 305 33 650 02 Elämänlaatulautakunta 1 572 1 322 1 755 1 404 02 Tekniset palvelut 3 806 10 832 7 832 10 944 02 Ympäristöpalvelut 3 946 2 846 3 277 2 325 Yhteensä euroa 61 132 57 642 77 136 70 170 +Tyky-toimintaan 10 560 8 493 0 7 228 Kuva 7.1 a. Henkilöstön koulutus- ja kehittämismenot 2013-2016. Kustannuksiin eivät sisälly maksetut matkakorvaukset eivätkä poissaoloajan palkat. Henkilöstölle kertyi koulutustyöpäiviä vuonna 2016 yhteensä 439 päivää. Eniten koulutuspäiviä oli kasvatus- ja opetuspalveluissa (270). Koulutuspäiviä kertyi 33 päivää enemmän kuin vuonna 2015. Henkilöstön koulutuspäivät 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Hallinto ja talous 121 96 209 127 104 118 Kasvatus ja opetus 457 297 187 238 264 270 HyTe 170 95 - - - - Tekniikka ja ympäristö 103 58 54 61 38 51 Yhteensä 851 546 450 426 406 439 Kuva 7.1 b. Henkilöstön koulutustyöpäivät palvelukeskuksittain 2011 2016. Turvallisuuskoulutus Kaupungin henkilöstön suunnitelmallinen turvallisuuskoulutus aloitettiin vuonna 2003. Vuosittain on tarkoitus järjestää yksi turvallisuuskoulutuspäivä uusille kaupungin työntekijöille. Vuoden 2015 turvallisuuskoulutuspäivä siirtyi pidettäväksi vasta 28.1.2016, jolloin koulutukseen osallistui yhteensä 16 henkilöä. Vuoden 2016 turvallisuuskoulutus järjestettiin 17.11.2016 ja siihen osallistui yhteensä 23 henkilöä. Lisäksi Oriveden Palvelutalosäätiön henkilöstöstä on osallistunut Oriveden kaupungin järjestämään turvallisuuskoulutukseen 20 henkilöä vuoteen 2016 mennessä. Turvallisuuskoulutuspäivät 2003-2013 2014 2015 2016 YHT. Hallinto ja talous 61-2 1 64 Hyte 398 - - - 398 Kasvatus ja opetus 268 17 12 21 318 Tekniikka ja ympäristö 98 1 2 1 102 Yhteensä 825 18 16 23 882 Kuva 7.1 c. Henkilöstön turvallisuuskoulutukseen osallistujat 2003-2016. 33
7.2 Työterveyshuolto Vuonna 2016 työterveyshuollon asiakaskäyntien kokonaismäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna 402 käynnin verran. Vähennystä oli työterveyshoitajan asiakaskäynneissä (-43) ja laboratoriokäyntikerroissa (-384). Lisäystä oli lääkärillä käynneissä (22), erikoislääkärillä (2) ja radiologian käyntikerroissa (1). Asiakaskäynnit 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lääkäri 45 74 68 86 87 66 47 48 46 48 81 103 Terveydenhoitaja 213 218 185 246 230 211 165 185 159 99 160 117 Fysioterapeutti 69 56 54 55 58 77 111 67 89 Työpsykologi 90 67 1 2 Erikoislääkärit 4 1 2 4 Laboratorio 862 936 962 1630 1402 1792 833 1207 984 488 812 428 Radiologia 0 0 1 0 0 3 0 5 2 2 13 14 Yhteensä: 1189 1284 1270 2017 1777 2239 1223 1517 1283 637 1068 666 Kuva 7.2. Henkilöstön työterveyshuollon asiakaskäyntien vertailu vuosilta 2005 2016. 7.3 Sairaanhoito 1.1.2014 alkaen Tullintorin työterveyshuolto on järjestänyt Oriveden kaupungin koko henkilöstön sairaanhoitopalvelut. Sairaanhoitopalveluiden asiakaskäyntien kokonaismäärä oli 3080 käyntiä vuonna 2016. Se oli 447 käyntiä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vähennystä oli lääkärillä käynneissä (-63), terveydenhoitajalla (-45) ja erikoislääkärillä (-9), laboratoriossa (-338) ja radiologian käyntikerroissa (-22). Asiakaskäynnit 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lääkäri 1496 1416 1537 1465 1516 1292 711 972 1058 825 1003 940 Terveydenhoitaja 346 245 201 181 217 172 225 237 274 192 271 226 Fysioterapeutti 2 5 13 - - - - - - - - - Psykologit - - - - 3 - - - - - - - Erikoislääkärit 2 3-6 1 2 5 22 28 21 33 24 Laboratorio 1600 1811 1633 1189 1439 1188 1404 1963 1841 1561 2111 1773 Radiologia 220 197 227 224 172 200 83 128 122 94 139 117 Yhteensä: 3 666 3 677 3 611 3 065 3 348 2 854 2 428 3 322 3 323 2 693 3 557 3 080 Kuva 7.3. Henkilöstön sairaanhoidon asiakaskäyntien vertailu vuosilta 2005 2016. 34
7.4 Henkilöstöjaosto Henkilöstöjaoston tehtävänä on kaupungille työnantajana kuuluvien ja muiden henkilöstöasioiden ja henkilöstöpolitiikan kehittäminen ja valmistelu sekä toteutuksen edistäminen. Henkilöstöjaostossa on kolme luottamushenkilöedustajaa ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Esittelijänä toimii kaupunginjohtaja ja valmistelija/sihteerinä hallintojohtaja (palkka-asiamies). Jaostolla on oikeus käyttää asiantuntijoina kaupungin viranhaltijoita tai ulkopuolisia asiantuntijoita. Henkilöstöjaosto kokoontui seitsemän kertaa vuoden 2016 aikana. Kokouksissa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: eräitä koulutushakemuksia, nimikemuutoksia ja palkkauksen tarkistuksia virkavapaahakemuksia ja osa-aikaeläkeanomuksia elinvoimapäällikön palkkauksen vahvistamista toimisto-, hallinto- ja kehittämispalvelujen uudelleenjärjestelystä aiheutuvat palkantarkistukset 1.1.2016 alkaen Palkanmaksupäivän muutosta 1.1.2017 alkaen Henkilöstöjaosto päätti, että 1.1.2017 alkaen kaikkien vakituisten työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkanmaksupäivä on kuukauden 15. päivä. OVTES:n piiriin kuuluvien viranhaltijoiden tehtäväkohtaisten palkkojen korjausta 1.1.2017 alkaen OVTES:n mukaisiksi Kirjaston henkilökunnan esitys työajalla ruokailusta Henkilöstöjaosto päätti, että kirjaston henkilöstölle pitää pyrkiä järjestämään KVTES:n III luvun 27 :n mukainen puolen tunnin lepotauko työpäivän aikana. Niinä työpäivinä, kun kirjastossa on ruokatauon aikaan läsnä vain kaksi henkilöä, henkilöt saavat ruokailla joutuisasti työajalla työsuojelullisin perustein. Lisäksi jaosto valtuutti hallintojohtajan antamaan ja hyväksymään tarkempia ohjeita. Työajan pidentymistä 1.2.2017 alkaen Oriveden kaupungin tasa-arvosuunnitelmaa Henkilöstöjaosto hyväksyi Oriveden kaupungin uuden tasa-arvosuunnitelman 7.9.2016. vuoden 2015 henkilöstökertomusta esityksiä 6.12.2016 myönnettävistä kunniamerkeistä HYVE 2018: Hyvinvointijohtaminen tulevaisuuden kunnassa -ohjelmaan osallistumista Kaupunginhallitus päätti 12.9.2016 kokouksessaan, että Oriveden kaupunki osallistuu HYVE 2018 Johtaminen tulevaisuuden kunnassa ohjelmaan. Täyttä elämää eläkkeellä - virtaa valmennuksesta!" hankkeeseen osallistumista Henkilöstöjaosto päätti, että Oriveden kaupunki osallistuu "Täyttä elämää eläkkeellä - Virtaa valmennuksesta!" -hankkeeseen. 7.5 Yhteistoiminta ja työsuojelu Yhteistoimintajärjestelmän tarkoituksena on edistää virka- ja työehtosopimusten noudattamista, työnantajan ja henkilökunnan välillä syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä työrauhan ylläpitämistä. Paikalliset henkilöstöjärjestöt valitsevat pääluottamusmiehet. Näiden lukumäärästä ja toimintayksiköstä on sovittu kaupungin ja järjestöjen kesken. Yhteistoiminnasta säädetään laissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007). Lain 14 :n mukaan kunnassa on yhteistoimintaelin, joka koostuu työnantajan ja henkilöstön edustajista. Työnantaja ja henkilöstöä edustavat 19 :ssä tarkoitetut yhdistykset tai niiden rekisteröidyt paikalliset alayhdistykset nimeävät edustajansa yhteistoi- 35
minta elimeen, jonka toimikausi on neljä vuotta. Yhteistoimintaelimen toimintaan osallistuu myös 3 :n 3 momentissa tarkoitettu yhteistoimintaedustaja. Oriveden kaupungin yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyötoimikunta, (10 + 2 jäsentä), jonka toimikausi jatkuu 30.3.2017 saakka. Vuoden 2014 alusta yhteistyötoimikunta huolehti sekä työkyä ylläpitävästä toiminnasta että työsuojelun yhteistoiminnasta ja tästä syystä työsuojeluvaltuutetut (2 jäsentä) ovat myös yhteistyötoimikunnan jäseniä. Yhteistyötoimikunta toimii työnantajan ja henkilöstön välisenä yhteistyö- ja vuorovaikutus-elimenä. Kaupungin yhteistyötoimikunnassa käsitellään yhteistoimintamenettelystä hyväksytyn yleissopimuksen mukaisia asioita sekä työsuojelua koskevia periaatteellisia asioita, joilla on merkitystä koko kaupungin henkilöstölle. Yhteistyötoimikunta kokoontui viisi kertaa vuoden 2016 aikana, jolloin käsiteltiin mm. seuraavia asioita: Yhteistyötoimikunnan toimintaperiaatteita ja ajankohtaisia teemoja vuonna 2016 2017: Yhteistyötoimikunta keskusteli siitä, kuinka työsuojeluasioiden yhdistäminen yhteistyötoimikunnan alaisuuteen on onnistunut. Todettiin, että jatkossa työsuojeluasioita käsitellään vähintään 2 kertaa vuodessa erillisessä kokouksessa yhdessä varatyösuojeluvaltuutettujen kanssa. Yhteistyötoimikunta päätti, että vuoden 2016 kokouksissa käsitellään kaupungin vuosikellon mukaiset asiat, tutustutaan koulujen uuteen turvallisuuskansioon ja sen käyttöönottoon sekä käydään läpi tarkemmin vaarojen ja riskien arvioinnin periaatteita ja prosessia (arviointi tulee tehdä vähintään 3 vuoden välein). Tyky-toiminnan kehittämistä Yhteistyötoimikunta esitti, että tyky-rahat suunnataan pitkäkestoisen liikunta- ja kulttuuritoiminnan (mm. uimahalli, liikuntahalli, yksityiset liikuntapaikat, kansalaisopisto) tukemiseen. Oriveden kaupunki savuttomana työpaikkana Yhteistyötoimikunta suositteli, että "Oriveden kaupunki savuttomana työpaikkana"- hankkeessa edetään niin, että se kannustaa ja tukee tupakoinnin lopettamisessa. Yhteistyötoimikunta suosittelee, että tupakoinnin lopettamisen tukena tarjotaan 1 kk ilmaiset vieroitusvalmisteet vuodessa. Lisäksi tulisi tehdä ohjeistus esimiehille siitä, kuinka asiaa valvotaan ja millaisia seuraamuksia tupakoinnista työaika on. Oriveden kaupungin tilinpäätöstä vuodelta 2015 Hyvinvointikertomusta vuodelta 2015 ja -suunnitelmaa vuodelle 2017 "Täyttä elämää eläkkeellä - virtaa valmennuksesta!" hankkeeseen osallistumista Henkilöstökertomusta vuodelta 2015 Työnantajan korvaushakemusta työterveyshuollon kustannuksista vuonna 2015 Oriveden kaupungin talouskatsausta 30.4.2016 Järjestäytyminen vuodeksi 2016 / kaupunkityönantajaa edustavien jäsenten valitsemista yhteistyötoimikuntaan vuosiksi 2015 2016 Puolivuotiskatsausta 1.1. 30.6.2016 ja vuoden 2017 taloussuunnittelun lähtökohtia Palkanmaksupäivän muutosta 1.1.2017 alkaen Oriveden kaupungin tasa-arvosuunnitelmaa Yhteistyötoimikunnalla ei ole muuta huomautettavaa suunnitelmaan, mutta sivulla 9 esitetty kuvio on virheellinen ja toimikunta esitti, että liitteeseen 3 lisätään lomake "ilmoitus työnantajalle epäasiallisesta kohtelusta/häirinnästä/työpaikkakiusaamisesta". Vuoden 2017 talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuosille 2017 2019 Yhteistyötoimikunta esitti kantanaan, että säästöt tulee etsiä muualta kuin henkilöstömenoista, eikä henkilöstöä tule lomauttaa tai irtisanoa. Henkilöstöjärjestöt voivat antaa asiasta vielä erillisen lausunnon 8.11. mennessä. HYVE 2018: Hyvinvointijohtaminen tulevaisuuden kunnassa -ohjelmaan osallistumista OVTES:n piiriin kuuluvien viranhaltijoiden tehtäväkohtaisten palkkojen korjaus 1.1.2017 alkaen OVTES:n mukaisiksi Työsuojelun ajankohtaisasioita: Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut selostavat yhteistyötoimikunnalle ajankohtaisasioita mm. tehtyjä työsuojelutarkastuksia (AVI), työpaikkakäyntejä, ilmoituksia väkivalta ja uhkatilanteista, työtapaturmatilastoja, sisäilmaryhmän kokousasiat jne.. 36
7.6 Työkykyä ylläpitävä toiminta Oriveden kaupungin tyky-toimintaa koordinoi kaupunginhallituksen 14.12.2015 nimeämä 6- jäseninen tyky-työryhmä, jossa on jäseniä kaikista palvelukeskuksista sekä ammattijärjestön edustaja. Tyky-työryhmän puheenjohtajana toimii hallintojohtaja ja sihteerinä hallintosihteeri. Kaupungin henkilöstölleen tarjoama tyky-toiminta vuonna 2016: Työkykyä ylläpitävät ryhmät Työterveyshuolto järjestää mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan erilaisia työkykyä ylläpitäviä ryhmiä (esim. fysiokimppa, painonhallintaryhmä, tuki- ja liikuntaelinryhmä (Tules), rentoutuskursseja tms.) henkilöstön tarpeiden mukaan. Työterveyshuolto tiedottaa järjestettäviin ryhmiin hakemisesta erikseen sisäisellä tiedotteella. Työterveyshuolto valitsee edellä mainittujen järjestettävien ryhmien jäsenet. Liikuntahallin ja uimahallin käyttömaksuun 50 % tuki Kaupunki maksaa henkilöstönsä liikuntahallin ja uimahallin käyttömaksuista 50 %. Uimahallin henkilöstö voi järjestää satunnaisesti tyky allasjumpparyhmiä kaupungin henkilöstölle. Ryhmän toimintaan kuuluu 10 uimahallivuoroa. Ryhmään pääsee kerralla 15 henkilöä, valinta arpomalla, mikäli hakijoita on kerralla enemmän. Uimahallin henkilöstö tiedottaa tyky-allasjumpparyhmiin hakemisesta erikseen sisäisellä tiedotteella. Tyky-toimintana kaupungin henkilöstö sai valita 50 :n tuen: JOKO Oriveden seudun kansalaisopiston kurssille (kaksi kurssia/ lukuvuosi, tuki 25 /kurssi) osallistumisen tukemisen TAI 50 :n tuki/vuosi/henkilö yksityisiin liikuntapalveluihin (myös personal trainer-palvelut), jotka sijaitsevat Orivedellä. Yrityksellä tulee olla Y-tunnus. Lisäksi yrityksen tuli toimittaa Oriveden kaupungille todistus riittävän eläkevakuutuksen maksusta. 50 :n tyky-toimintatuki koskee kaupungin henkilöstöä, jonka virka- tai työsuhde kestää vähintään puoli vuotta VAIHTOEHTOJA EI VOI YHDISTÄÄ!! Näyttöpäätetyöskentelyyn tarkoitettujen silmälasien korvaaminen Oriveden kaupungin vakituiselle henkilöstölle Näyttöpäätetyötä tekeväksi työntekijäksi katsotaan työntekijä, joka työskentelee päätteen ääressä noin puolet työajastaan. Rajatapauksissa asiantuntijana toimii työterveyshuolto. Näyttöpäätetyöskentelyyn liittyvien ongelmien ensisijainen ratkaisu on korjata työ- ja näköergonomian mahdolliset puutteet niin, että työntekijä voi työskennellä vaivatta tavallisilla, yleiskäyttöön tarkoitetuilla silmälaseilla. Jos ergonomiset järjestelyt ja työntekijän itsensä hankkimat yleiskäyttöön tarkoitetut silmälasit eivät ratkaise näyttöpääte-työskentelyyn liittyviä ongelmia, käynnistetään erityistyölasien hankintaprosessi terveyskeskuksen työterveyshuollon toimesta. Kaupungin korvausosuus näyttöpäätelasien hankinnassa: - kaupunki maksaa puolet silmälääkärin/optikon palkkiosta. Mahdollisesta lääkärin-palkkiosta vähennetään ennen korvausta Kelan työntekijälle maksama osuus. - kaupunki korvaa osuutenaan peruslinssien kustannukset ja kehysten osalta 68 todellisista kustannuksista - lasit ja palkkiot kirjataan asianomaisen toimielimen henkilöstön työterveydenhuollon menoksi. 37
Sairaanhoitopalveluiden järjestäminen työterveyshuoltona Oriveden kaupungin henkilöstölle Vuoden 2014 alusta alkaen Oriveden kaupungin työntekijöiden työterveyshuollon järjestäjänä on toiminut Tampereen kaupungin omistama liikelaitos, Tullinkulman Työterveys. Kaupungilla on laaja sopimus sairaanhoitopalveluista. Sopimus sisältää mm. - yleislääkäritasoiset laboratoriotutkimukset ja röntgenkuvat - erikoislääkärin konsultaatiot työterveyslääkärin lähetteellä, 1-3 kertaa saman sairauden vuoksi/vuosi. - Sopimus ei sisällä magneettitutkimuksia, tähystyksiä, hormonikorvaushoidon seurantoja tai kosmeettisia luomenpoistoja. Sairaanhoidon palveluihin ei ole oikeutta hoitovapaalla (ei koske äitiys- ja isyyslomaa), virka- tai opintovapaalla, lakon aikana tai työharjoittelijoilla. Huom. perumattomasta työterveyshuollon käynnistä lähetetään lasku työntekijälle. Tuetaan kuntoilutapahtumien osanottomaksuja (15 /hlö/vuosi) Oriveden kaupunki maksoi tyky-toimintana osan henkilöstönsä kuntoilutapahtuman osallistumismaksusta, enimmillään 15 euroa/henkilö/vuosi. Tuettavia kuntoilutapahtumia ovat mm. Likkojen lenkki, Pirkan-hölkkä, maratonjuoksut tai muu vastaava kuntoilutapahtuma. Työyhteisöjen itse järjestämät yhteiset virkistys-/liikuntapäivät Työpaikkakohtaisesti voitiin järjestää yhteisiä virkistys-/liikuntailtapäiviä, käytettävä työaika sai olla enintään 8 tuntia/vuosi, esim. kaksi iltapäivää. Tyky-tukea virkistys-/liikuntailtapäivien järjestämiseen ei enää maksettu. Työssä jaksaminen / luennot Tyky-luento Tulevaisuuden näkökulmia työntekijän näkökulmasta järjestettiin 27.10.2016 kello 14.15 16 Oriveden Opiston Klementtisalissa. Luennoitsijana toimi Esko Valtaoja. Iltapäivän luentoon oli kutsuttu kaupungin henkilöstön lisäksi myös luottamushenkilöitä ja Oriveden yrittäjien edustajia. Kaikkiaan ilmoittautumisia iltapäivän luentoon tuli yhteensä 72. Luennoitsija Esko Valtaoja piti vielä illalla toisen luennon, joka oli avoin yleisöluento. Aihe oli Matkalla yhä parempaan maailmaan. Luennot olivat osa Tulevaisuus Orivedellä -teemaviikkoa! Tyky-toimintaan käytettiin vuonna 2016 yhteensä 7 228,14. Vastaava summa vuonna 2014 oli 8 492,76. Talouden tasapainotusohjelman mukaisesti vuodelle 2015 ei tyky-toimintaan ollut määrärahaa käytettävissä. Tyky toiminnan toteumavertailu 2012 2013 2014 2016 Kansalaisopiston kursseille osallistumisen tukeminen 2 594,50 2 215,00 2 050,00 2000 Tyky-tuki kuntoilupalveluihin: - FixSport 917,43 818,17 863,55 - - OriGym 1 284,36 1 363,64 590,91 772,73 Työterv.huolto/työkyvyn ylläpito - - - - Kuntoilutapahtumat 100,00 105,00 90,00 193,64 -tuki paikallisille liikuntapalveluiden tarjoajille 197,9 Henkilökunnan uimahallin käyttö 2 681,68 2 687,49 1 776,44 1223,87 Henkilökunnan liikuntahallin käyttö 2 200,17 2 059,80 3 052,36 957,5 Työyhteisöjen itse järj. tyky-toiminta yms. 4 067,11 4 415,33 69,50 - Tyky-luento 1 519,95 3 383,00-1882,5 Yhteensä 15 364,60 17 047,43 8 492,76 7228,14 Kuva 7.6 a. Tyky -toiminnan kustannusten vertailu 2012 2016. 38
Kansalaisopiston kursseille osallistui vuonna 2016 72 naista ja 8 miestä. Vastaavasti vuonna 2014 naisia oli mukana 71 ja miehiä 10. Osallistujamäärät 2010 2011 2012 2013 2014 2016 Kansalaisopiston kursseilla tyky-tuella: liikunta 59 47 62 51 50 37 tanssi 17 4 10 7 2 7 kielet 8 3 7 4 6 5 kuvataide 2 1 1 1 1 - musiikki, teatteri 4 6 9 8 11 17 valokuvaus 1 1 - - - 1 puutyöt 2 1 1 2 2 - ompelu 2 1-2 - 1 kädentaidot yms. 5 4 8 9 7 10 atk - 2 - - - - sukututkimus, historian tallennus 4 2 2 2 YHT. 100 70 102 86 81 80 Kuntoilupalveluihin osallistuneet tyky-tuella: FixSport 37 20 18 19 Ojalan Tarjan allasjumppa 7 - - - OirGym Oy - 28 30 13 17 ASLAK -kuntoutus 7 1 1 1 - - Kuntoilutapahtumat - Kuntoilutapahtumat 26 11 10 7 6 13 - UKK -kävelytesti 20 26 20 5 Henkilökunnan uimahallin käyttö 1318 823 836 795 645 237 - allasjumpparyhmä - vesijumppakortteja 66 39 30 32 13 13 Henkilökunnan liikuntahallin käyttö 70 56 62 61 69 15 Kuva 7.6 b. Tyky-toiminnan osallistujamäärien vertailu 2010 2016. Oriveden kaupungin henkilöstö sai halutessaan kausi-influenssarokotteen Tullinkulman työterveyshoitaja kävi antamassa kausi-influenssarokotteet kaupungintalolla 22.11.2016 klo 13.00 14.30 (kokoushuone 3) ja 24.11. klo 13.15 14.30 (kokoushuone 1). Rokotukseen ei tarvinnut varata erillistä aikaa, vaan työnterveyshoitaja rokotti henkilöt saapumisjärjestyksessä. Mikäli ajankohta ei sopinut kaikille, niin rokotteen sai käydä ottamassa työterveyshuollosta jonain toisena ajankohtana ajanvarauksella. Rokotus oli tarkoitettu vain niille henkilöille, jotka ovat etukäteen ilmoittaneet esimiesten suorittamassa kyselyssä, että haluavat kausi-influenssarokotteen. Rokotteen halusi yhteensä 60 henkilöä. Oriveden kaupunki julistautui savuttomaksi työpaikaksi 1.6.2016 alkaen. Kaupunginhallitus päätti 8.2.2016, että Oriveden kaupunki julistetaan savuttomaksi työpaikaksi 1.6.2016 alkaen. Oriveden kaupunki ja työterveyshuolto tarjosi henkilöstölle erilaisia tukikeinoja tupakasta luopumiseen, mm. yksilövastaanotot työterveyshuollossa työterveyshoitajalla tai -lääkärillä, Champix-korvaushoito tukemaan tupakasta vieroittautumista, tupakkainfoon oli mahdollisuus osallistua. 39
Tasa-arvosuunnitelma Oriveden kaupungin tasa-arvosuunnitelma löytyy intranetistä osoitteesta: www.orivesi.fi /intranet (Info -> työhyvinvointi). Oriveden kaupungin uusittu tasa-arvosuunnitelma on hyväksytty henkilöstöjaostossa 7.9.2016. Varhaisen tuen malli Työkyvyn säilyminen ja työhyvinvointi ovat työelämän suurimpia haasteita. On tärkeää oppia tunnistamaan työkykyä uhkaavia tekijöitä ja pyrkiä vaikuttamaan niihin. Varhaisen tuen toimintamallissa korostetaan esimiesten varhaista reagointia ja ongelmaan puuttumista sekä työpaikan omia keinoja ennaltaehkäistä työkyvyn heikkenemistä. Työkykyä uhkaavat ongelmat voivat liittyä terveydentilaan, työhön, työyhteisöön tai henkilön selviytymiseen työssä taikka elämäntilanteeseen. Usein ongelmat ovat sidoksissa keskenään. Työkykyyn vaikuttaviin tekijöihin puuttumalla voidaan säästyä pitkältä sairauslomalta tai koko työyhteisöä koskevalta kriisiltä. Esimiehen, työtovereiden, työsuojelun, työterveyshuollon ja työntekijän itse tulee oppia havaitsemaan uhkatekijöitä tarpeeksi aikaisin, ottamaan asia puheeksi ja etsimään ratkaisumahdollisuuksia. Hyvässä työyhteisössä välitetään myös työtovereista. Ohjeen tavoitteena on luoda yhtenäinen käytäntö ja sen avulla saada aikaan myönteinen välittämisen kulttuuri. Ohjeen tavoitteena on, että jokainen selviytyy työstään ja työtehtävistään mahdollisimman hyvin omilla voimavaroillaan sekä auttaa työjärjestelyjen sujuvuutta. Lisäksi ohje auttaa selkiyttämään eri osapuolten vastuut ja roolit ja vahvistaa yhteistyötä työpaikalla. Malli koskee koko henkilöstöä. Yhteistyöllä työterveyshuollon kanssa on valmisteltu uudistettu Varhaisen tuen malli, jonka henkilöstöjaosto hyväksyi 22.6.2015. Oriveden kaupungin varhaisen tuen malli löytyy intranetistä osoitteesta: www.orivesi.fi > intranet/info / työhyvinvointi. Oriveden kaupungin päihdeohjelma "Päihteet työelämässä" Työpaikkojen päihdetoimintaa ohjaavat monet lait, sopimukset ja suositukset sekä työelämän kehittämiselle asetetut painopisteet. Työelämään on vakiintunut käytäntö, ettei päihteiden käyttöä tai päihtyneenä esiintymistä hyväksytä työpaikalla eikä työaikana. Päihteiden liiallinen käyttö heikentää työhyvinvointia ja työturvallisuutta sekä yksilö- että yhteisötasolla. Päihteiden ja huumausaineiden vaikutus aiheuttaa merkittävän tapaturmariskin työntekijälle itse sekä muille työpaikalla työskenteleville. Päihteiden väärinkäyttöön tuleekin puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin seuraukset henkilölle itse ja työyhteisölle ja muulle ympäristölle jäävät mahdollisimman pieniksi. Työpaikalla tulee olla säännöt ja menettelytavat siitä miten toimitaan epäilyttävissä tilanteissa. Jokaisen organisaation tulee laatia päihdeohjelma omia tarpeita vastaavaksi sekä toi- 40
minnan laajuus ja luonne huomioon ottaen. Päihdeohjelman tulee sisältää työpaikan tavoitteet päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja työpaikalla noudatettavat käytännöt päihdeongelmaisen hoitoon ohjaamiseksi. Oriveden kaupungin uusittu päihdeohjelma Päihteet työelämässä on hyväksytty henkilöstöjaostossa 22.6.2015. Oriveden kaupungin päihdeohjelma Päihteet työelämässä löytyy intranetista osoitteesta: www.orivesi.fi > intranet/info / työhyvinvointi. 7.7 Muu virkistystoiminta Henkilöstön virkistystoimintaan käytettiin vuonna 2016 yhteensä 7777 euroa. Oriveden kaupungin henkilökunnan pikkujoulu järjestettiin 9.12.2016 Oriveden Suojalla. Ruokailutarjoilusta vastasi Lounasravintola Vallesmanni. Ohjelmassa oli mm. herkullista ruokaa ja juomaa, yhdessä oloa ja tanssia. Illan aikana paikalla oli myös kaksi pikkujoulukonsulttia, jotka ohjeistavat paremman tavan juhlia joulunajan odotetuinta juhlaa sillai niinku oikein... Musiikista vastasi paikallinen Full House-bändi. Pikkujouluun ilmoittautui yhteensä 139 henkilöä. 41
7.8 Henkilöstön ja luottamushenkilöiden muistaminen Kaupunginhallituksen hyväksymän yleisohjeen mukaan kaupungin henkilöstöä muistetaan kaupungin lahjalla 50- ja 60-vuotispäivinä sekä eläkkeelle jäädessä. Vuosittain järjestetään helmikuussa ennen hiihtolomaa yhteinen juhlatilaisuus, jossa muistetaan edellisvuoden aikana eläkkeelle jääneitä sekä luovutetaan myönnetyt kunnia- ja ansiomerkit. Yhteinen juhlatilaisuus järjestettiin 22.2.2017 kaupungintalon valtuustosalissa. Juhlassa muistettiin vuoden 2016 aikana eläkkeelle jääneitä (9 henkilöä) ja luovutettiin Suomen Kuntaliiton kultainen ansiomerkki 12 henkilölle yli 30 vuoden kunnallisen palveluajan tai luottamustehtävien perusteella. Lisäksi luovutettiin Tasavallan Presidentin myöntämät Suomen valkoisen Ruusun I luokan mitali toimistosihteeri Minna Lähteiselle. Kuva 7.7 a. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin sai Minna Lähteinen. Suomen Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin 30 vuoden kunnallisesta palveluksesta saivat Kaija Hakosalmi, Ritva Helander, Maija Kaivola, Marju Kuoppu, Anne Myllymäki-Lepistö, Pirjo Nikkilä, Matti Rautio, Eija Ronkainen, Tarja Syrjäsalo, Seija Tiensivu ja Anita Virtanen sekä luottamushenkilöistä Antti Nieminen. 42
Kuva 7.7 b. Kaupungin palveluksesta vuonna 2016 eläkkeelle jääneitä yhteiskuvassa. Kuva 7.7 c. Kaikki ansiomerkinsaajat ja eläkkeelle siirtyneet yhteiskuvassa valtuustosalissa 22.2.2017 43