Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä



Samankaltaiset tiedostot
Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Sikojen Rehutaulukko Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki

MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 40/2015. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset. Märehtijät Siat Siipikarja - Hevoset

EvaPig. Yhtälöt ja kertoimet

EvaPig

EvaPig Käyttäjän ohjekirja

Sianrehujen rehuarvojärjestelmät Pohjoismaissa: voiko rehuarvoja muuntaa järjestelmästä toiseen?

ICOPP hanke Uusien luomuvalkuaisrehujen sulavuus sioilla: Sinisimpukkajauho Mustasotilaskärpäsen toukkajauho

Ajankohtaisia asioita

Hyötyykö lihasika säilörehusta?

Palkokasvit sikojen ruokinnassa

OMAVARA hankkeen loppuseminaari Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Rehuanalyysien tulokset. Petra Tuunainen, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Johdanto

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Rehuako vesirutosta?

Valtuutussäännökset Rehulaki (396/1998) 10 ja 20

valkuaisarvojärjestelmäksi

Rehuseosten valvonta

Mustasotilaskärpäsen toukkajauhon (Hermetia illucens) aminohappojen sulavuus porsailla

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Broilerivehnän viljelypäivä Essi Tuomola

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Kaura lehmien ruokinnassa

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006

Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön. Maija Karhapää

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Hyödyllinen puna-apila

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 91/2002

Sinisimpukkajauhon (Mytilus edulis) aminohappojen sulavuus porsailla

Ensikoiden ruokinta. Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke. Kimmo Kytölä Soile Kyntäjä

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä

Sikojen ruokintasuositukset 2014

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset digiajassa

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka 6.2.

Lihasikojen todellinen kasvupotentiaali ja uusimmat kasvatuskokeet

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin.

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuarvoseminaari Viikki, Helsinki. Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Fytaasi ja uusi rehuarvojärjestelmä. Maija Karhapää

Maatalouden Tutkimuskeskus. Sikatalouskoeaseman tiedote N:o 2. Timo Alaviuhkola. Herne ja härkäpapu lihasikojen rehuna.

Sikojen ruokintasuositukset ja fytaasin vaikutus fosforin sulavuuteen

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Kanojen ruokinta luomussa

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E502

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION ASETUS (EU) /

TUTKIMUSTULOKSIA FINOLA-SIEMENHAMPUN (FIN-314) VILJELYKOKEESTA MTT:N POHJOIS-SAVON TUTKIMUSASEMALLA

Laatuvilja rehuksi. Kimmo Kytölä #Kaura8000. Knowledge grows

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D050799/04 LIITE 1 ling corr'.

Ruokintastrategiat fosforin ja typen määrän vähentämiseksi sikojen lannassa. Maija Karhapää, Tiina Kortelainen ja Hanne Damgaard Poulsen

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Uusia ruokintastrategioita broilerinuorikoiden ruokintaan

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus rehujen virallisen valvonnan järjestämisestä

Mitä rehuanalyysit kertovat?

Aperehuruokinnan periaatteet

Nurmesta rehua sioille

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2004

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Nurmesta rehua sioille Olisiko nurmesta uudeksi ruokainnovaatioksi? Lisäarvoa tuovat erilaiset innovaatiot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

PELLAVAN KYLMÄPURISTUKSESSA SYNTYVÄN ROUHEEN KÄYTTÖ HEVOSTEN JA KOIRIEN RUOKINNASSA. Tutkijat: Riitta Kempe, Susanna Särkijärvi, Markku Saastamoinen

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Maississa mahdollisuus

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Tuoreviljan käyttö ruokinnassa naudoilla

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Transkriptio:

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014

Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita 1) Rehun hiilihydraattien jako raakakuituun ja typettömiin uuteaineisiin ei huomioi riittävän hyvin rehun hiilihydraattien ominaisuuksia sian aineenvaihdunnassa Tärkkelys ja sokerit: entsymaattinen sulatus Solunseinämäaineet (kuitu): suolistomikrobit sulattavat 2) Aikuiset siat sulattavat kuitua paremmin kuin kasvavat siat Nykyinen energia-arvon laskentatapa ei huomioi tätä 3) Energia-arvon laskennassa käytetyt sulavuuskertoimet eivät todellisuudessa ole vakioarvoja Niihin vaikuttavat rehun ominaisuudet, esimerkiksi kuitupitoisuus Kuidun lisäys huonontaa energian sulavuutta Rehun energia-arvon olisi vastattava mahdollisimman tarkasti eläimen tarvetta ja rehun tuotantovaikutusta tuotannon eri vaiheissa ja antaa oikea kuva rehuista suhteessa toisiinsa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014 2

Uuden rehuarvojärjestelmän valinta Energia-arvojärjestelmä Nettoenergia tarkin energia-arvo sioille Pohjoismaissa käytettyjen järjestelmien vertailu nykyiseen järjestelmään Ruotsi: INRA-AFZ / Evapig (Ranska) Tanska: fysiologinen energia Norja: CVB (Hollanti) Käytettävyys ja kustannukset Alan toimijoiden kuuleminen Valkuaisarvojärjestelmä Standardoituihin ohutsuolisulaviin aminohappoihin perustuva valkuaisarvo yleisin järjestelmä Käytettävyys ja kustannukset Aminohappojen sulavuuden määritysmenetelmä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014 3

INRA-AFZ -energia-arvojärjestelmä Perustuu INRA:ssa tehtyihin eläinkokeisiin sulavuuskokeet, energia-aineenvaihduntakokeet respiraatiokammiossa kasvavilla sioilla ja emakoilla Ranskan AFZ -rehutietokantaan INRA:n tekemään kirjallisuustutkimukseen Taulukot julkaistu 2000-2004 (Sauvant ym.) Edelleen kehitetty rehuainekohtaiset, kemialliseen koostumukseen perustuvat energia-arvojen laskentayhtälöt tavallisimmille rehuaineille Kehitetty yleiset, kemialliseen koostumuksen perustuvat yhtälöt harvinaisemmille rehuaineille ja rehuseoksille Jean Noblet, Alan Valancogne, Gilles Tran Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014 4

Sikojen uudet rehuarvot lasketaan Evapig -ohjelmalla Suomen- ja ruotsinkielinen ohjelma on ladattavissa ilmaiseksi Internetistä www.evapig.com Rehuarvojärjestelmän ja Evapig -ohjelman ovat kehittäneet Ranskassa INRA, AFZ ja Ajinomoto Eurolysine Suomenkielinen Pikaopas, Käyttäjän käsikirja ja Yhtälöt ja kertoimet -kokoelma ovat saatavilla MTT:n Rehutaulukotpalvelussa www.mtt.fi/rehutaulukot Evapig-ohjelman nettisivuilla on laajasti järjestelmän kehittämiseen liittyviä julkaisuja www.evapig.com/publications www.evapig.com/documents Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014 5

Energia-arvon laskeminen viiterehuaineen pohjalta Suositeltava tapa -Laskennassa rehuainekohtaiset yhtälöt yleisten yhtälöiden asemasta -valitaan omaa rehuainetta esim. kasvitieteellisesti ja/tai kemialliselta koostumukseltaan lähinnä oleva viiterehu Tarvittavat analyysitiedot (oma analyysi tai viiterehuaine): Kuiva-aine Tuhka Valkuainen Kuitu (Raakakuitu, NDF tai ADF) Rasva (ME, NE: pakollinen) Tärkkelys (ME, NE: pakollinen) Sokerit (ei pakollinen, lisää tarkkuutta) Jos omia analyysejä ei ole, ohjelma käyttää viiterehuaineen tietoja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014 6

Energia-arvon laskeminen viiterehuaineen pohjalta Laskenta yhdistää viiterehuaineen ravintoarvon ja kertoimilla viiterehun ja uuden rehun kemiallisen koostumuksen erotuksen. Laskentayhtälön yleinen muoto on seuraava: Y Uusi = Y Ref + a x (X Uusi X Ref ) + b x (Z Uusi Z Ref ) + jossa Y on laskettu arvo, X, Z ym. ovat selittäviä tekijöitä (kemiallinen koostumus) ja a, b ym. rehuainekohtaisia tai yleisiä kertoimia. Uusi viittaa uuteen rehuaineeseen ja Ref ohjelman rehutaulukon viiterehuaineeseen. Yhtälöt ja laskennassa tarvittavat kertoimet ja energia-arvojen suhteet on esitetty Evapig -ohjelman Yhtälöt ja kertoimet -käsikirjassa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014 7

Laskennan vaiheet, viiterehuun perustuva NE-arvo Bruttoenergia, GE = f(valkuainen, rasva, tuhka) Energian sulavuus kasvaville sioille, Es k = f(kuitu) Sulava energia kasvaville sioille, DE k = GE x Es k Sulava energia aikuisille sioille, DE a = f(de k, Es k, tuhka) Muuntokelpoisen ja sulavan energian suhde, ME/DE = f(valkuainen, DE) Muuntokelpoinen energia, ME = DE x ME/DE Nettoenergian ja muuntokelpoisen energian suhde, NE/ME = f(valkuainen, rasva, tärkkelys, ME) Nettoenergia, NE = ME x NE/ME. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014 8

Energia-arvon laskeminen kemiallisen koostumuksen perusteella -Ohjelma käyttää yleisiä yhtälöitä -määritys ei yhtä tarkka kuin viiterehuaineeseen perustuva, ei huomioi esim. haitta-aineita tai solunseinämien rakennetta Tarvittavat analyysitiedot: Kuiva-aine Tuhka Valkuainen Kuitu (Raakakuitu, NDF tai ADF) Rasva tai Bruttoenergia Tärkkelys Sokerit (ei pakollinen, lisää tarkkuutta) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014 9

Laskennan vaiheet, kemialliseen koostumukseen perustuva NE-arvo GE = f(valkuainen, rasva, tuhka, kuitu, sokerit, tärkkelys); Analysoitua GE-arvoa voidaan käyttää Rehuaineen Es k = f(kuitu); tuhkapitoisuuden sisältäviä yhtälöitä ei tulisi käyttää DE k = GE x Es DE a =f(de k, Es k, tuhka, valkuainen) Energian hävikki virtsaan = f(valkuainen) Energian hävikki metaanina = f(tuhka, valkuainen, rasva, tärkkelys, sokerit) ME = f(de, virtsan energia, metaanin energia) NE = f(de, valkuainen, rasva, tärkkelys, kuitu). Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014 10

Vanhan ja uuden energia-arvojärjestelmän vertailua, NE, MJ/kg ka Vehnä, yli 76 kg/hl 11,4 12,53 12,43 Kaura, yli 58 kg/hl Ohra, 54-62 kg/hl 10,44 10,19 9,8 10,9 10,65 10,1 EvaPig, aikuiset siat EvaPig, kasvavat siat Vanha Ohra, yli 67 kg/hl 10,7 11,32 11,12 0 2 4 6 8 10 12 14 Rehuaineiden kemiallinen koostumus nykyisestä rehutaulukosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014 11

Vanhan ja uuden energia-arvojärjestelmän vertailua, NE, MJ/kg ka Kasviöljy 29,77 29,77 34,3 Vehnälese 8,18 7,64 8,3 Herne Rypsipuriste 11,63 11,33 10,8 9,12 8,59 9,3 EvaPig, aikuiset siat EvaPig, kasvavat siat Vanha Soijarouhe 10,49 9,85 9,6 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Rehuaineiden kemiallinen koostumus nykyisestä rehutaulukosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014 12

Sikojen valkuaisarvot uudessa rehutaulukossa Ohutsuolisulava lysiini g/kg ka Ohutsuolisulava metioniini + kystiini g/kg ka Ohutsuolisulava treoniini g/kg ka Ohutsuolisulava tryptofaani g/kg ka Ohutsuolisulava valiini g/kg ka Sulava raakavalkuainen kasvaville sioille g/kg ka Sulava raakavalkuainen aikuisille sioille g/kg ka Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014 13

Näennäinen ja standardoitu aminohappojen ohutsuolisulavuus Sulamattomat rehun aminohapot Endogeeninen aminohappojen hävikki Perustason endogeeninen hävikki eläimestä ja kuiva-aineen syönnistä johtuvaa Kokonaismäärä Standardoitu sulavuus Näennäinen sulavuus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014 14

Valkuaisarvojen laskeminen viiterehuaineen pohjalta Evapig -ohjelma laskee valkuaisarvot rehuaineen aminohappokoostumuksen ja viiterehun aminohappojen standardoitujen ohutsuolisulavuuksien avulla -kertoimet peräisin INRA:n ja Eurolysinen tutkimuksista -rehuaineen aminohappokoostumusta voi muuttaa -aminohappojen sulavuuskertoimia ei ole mahdollista muuttaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014 15

Valkuaisarvojen laskennan vaihtoehdot Valkuaisarvot lasketaan annetun aminohappokoostumuksen ja aminohappojen standardoitujen ohutsuolisulavuuksien avulla Sulavuuskertoimet annetaan rehuaineelle 1) sioilla määritetyt sulavuuskertoimet 2) kuiva-aineen ja raakavalkuaisen in vitro - ohutsuolisulavuuden avulla lasketut sulavuuskertoimet (Boisen 2007) -rehutaulukossa 8 rehuaineelle -sulavuuskertoimet julkaistu sikojen rehuarvojen laskentaperusteissa 3) Evapig -ohjelman yleiset sulavuuskertoimet, jotka ovat rehuseosten keskimääräisiä aminohappojen sulavuuskertoimia -kertoimet julkaistu Evapig Yhtälöt ja kertoimet - käsikirjassa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014 16

Sulava raakavalkuainen Sulava raakavalkuainen lasketaan kasvaville ja aikuisille sioille rehuaineen Evapig -ohjelman yhtälöillä lasketun raakavalkuaisen kokonaissulavuuskertoimen ja MTT:n Rehutaulukossa ilmoitetun raakavalkuaisen pitoisuuden perusteella Poikkeus rehu 3050 Tähkä OVR, sulava raakavalkuainen on laskettu siihen käytettyjen rehuaineiden raakavalkuaisen sulavuuden keskiarvona Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014 17