1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää; 1-3- vuotiaiden lasten kokopäiväryhmä, sekä 3-6 -vuotiaiden kokopäiväryhmä. Päiväkodissamme on yhteensä 54 lasta. Hoitopaikkojen lukumäärä vaihtelee vuosittain kysynnän ja henkilökunnan määrän mukaan. Henkilökuntaan kuuluu: 1 päiväkodinjohtaja 3 lastentarhanopettajaa, joista yksi toimii varajohtajana 5 lastenhoitajaa 1 ruokapalvelutyöntekijä/siivooja Päiväkodissamme käy myös opiskelijoita työssäoppimisjaksoilla sekä muita tilapäisiä työntekijöitä. Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. Möylynlehdon päiväkoti on osa Kemin kaupungin päivähoitojärjestelmää. Päivähoitotoimisto valitsee yhdessä päiväkodin johtajien kanssa keskitetysti päiväkodin lapsiasiakkaat. Päivähoitotoimisto määrittää perittävät päivähoitomaksut valtakunnallisten normien mukaan. 2. Toiminta-ajatus ja arvot Möylynlehdon päiväkodin toiminta perustuu valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Päiväkodin toiminnan lähtökohtana on tasapainoinen ja turvallinen lapsuus; koko elämän perusta. Tarjoamme yksilöllistä hoitoa ja kasvatusta ammattitaitoisen henkilökunnan voimin. Sydämellisyys, lämpö, yksilöllisyys ja turvallisuus ovat arvomaailmamme perusta, jonka haluamme välittyvän kaikessa toiminnassamme.
2 3. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 3.1 Oppimisympäristö Möylynlehdon päiväkoti sijaitsee asuntoalueen keskellä suojaisella puistoalueella. Piha-alue on laaja ja voimme hyödyntää myös vieressä olevaa metsikköä. Perämeri eri vuodenaikoina antaa mahdollisuuden retkeilyyn ja lähiympäristö palveluineen tulee tutuksi kävelyretkien myötä. Aikuisten ja lasten välinen avoin vuorovaikutus ja yhtenäinen kasvatusnäkemys ovat tärkeitä oppimisilmapiiriin vaikuttavia tekijöitä. 3.2 Leikki Möylynlehdon päiväkodissa on hyvän leikin perusainekset: aikaa, tilaa, vapautta, rauhaa ja tarkoituksenmukaisia välineitä. Aikuisten tulee olla tietoisia lasten leikeistä; leikkejä havainnoidaan. Ohjatut leikit toimivat kasvatuksen välineenä. Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään. Se on mieluisaa toimintaa, jossa lasten mielikuvitus ja luovuus kehittyvät. Leikissä lapsi harjoittaa taitojaan, kokee erilaisia tunteita ja kasvattaa itsetuntoaan. 3.3 Työtavat Huomioimme lapsen yksilölliset tarpeet. Lapsia kannustetaan itsenäisyyteen ja omatoimisuuteen päivittäisissä toiminnoissa. Sosiaalisten taitojen oppiminen ja tapakasvatus kuuluvat jokaiseen päivään. Päivää, kiitos, anteeksi ja näkemiin Pienet työtehtävät kasvattavat vastuuntuntoa ja yhteistyötaitoja. Toimintamme on tavoitteellista, suunniteltua, lapsilähtöistä sekä myös hetkittäisten ideoiden toteuttamista.
3 4. Varhaiskasvatuksen sisältöalueet Sisältöalueet ovat osa jokapäiväistä toimintaa ja toteutuvat sekä spontaaneissa tilanteissa että suunniteltuina tuokioina, teemoina ja projekteina. Toimimme myös pienryhmissä. 4.1 Matematiikka Matematiikka liittyy kaikkeen toimintaan päiväkodissa arkipäivän matematiikan myötä, jota ovat pelit, vertailu, luokittelu, muodot, mittaaminen, luvut ja kalenteri. Matematiikka tulee keinoksi ymmärtää, hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa ja sen ihmisiä. Pyrimme luomaan lapselle myönteisen asenteen matematiikkaan. 4.2 Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristön kunnioittaminen ja vaaliminen on yksi toimintaperiaatteistamme. Tutustumalla lähiympäristöön lapsi tekee havaintoja eläimistä, kasveista, vuodenaikojen vaihtelusta ja tutkii niitä yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Eri teemojen kautta lasten maailmankuva laajenee esim. muiden maiden eläimet, ilmasto ja avaruus. 4.3 Kieli ja vuorovaikutus Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline. Lasta rohkaistaan ja ohjataan niin, että hänestä vähitellen kasvaa aktiivinen puhuja ja kuuntelija monenlaisissa vuorovaikutustilanteissa. Lasta tuetaan ilmaisemaan itseään lapsen omalla tavalla ottaen huomioon murre, kulttuuri ja perinne. Kielen välityksellä lapsen annetaan nauttia kuulemastaan. Lapsi tottuu monenlaiseen kerrontaan lorujen, leikkien, riimien, satujen ja tarinoiden kautta.
4 4.4 Terveys, fyysinen ja motorinen kehitys Lasta ohjataan terveellisiin elämäntapoihin. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan huolehtimalla aktiivisen toiminnan, ravinnon, levon ja virkistyksen välisestä tasapainosta. Lasta ohjataan huolehtimaan terveydestään ja päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniastaan. Lapsen terveellisiä ruokatottumuksia tuetaan ja lasta ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Liikkuessaan lapsi oppii hahmottamaan oman kehonsa ja hallitsemaan motoriset perustaidot. Lapsi saa kokeilla rajojaan ja saa onnistumisen elämyksiä. Lapsille annetaan tilaisuuksia ja rohkaistaan luontevaan, omaehtoiseen liikuntaan sisällä ja ulkona. Ohjattu liikunta tapahtuu pienryhmissä päiväkodissa ulkona ja sisällä. Liikkuminen on vauhtia ja hikeä, iloa ja riemua! 4.5 Etiikka ja katsomus Eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen varhaiskasvatustoimintaan, se välittyy kulttuuriperinnössämme. Tavoitteena on kehittää ja vahvistaa positiivisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä sekä toisen vakaumuksen kunnioittamista. Huomioimme myös eri kulttuureista tulevat perheet. Hyvän ja pahan, oikean ja väärän eron ymmärtäminen kehittyy lapselle vähitellen. Eettiseen kasvatukseen kuuluu myös, että lapsi oppii tunnistamaan ja hallitsemaan myönteiset ja kielteiset tunteensa. Varhaiskasvatuksessa lapsille välitetään juhlapyhiin liittyviä tapoja, annetaan tilaa lapsen uskontoon liityville kysymyksille ja tarjotaan myönteisiä ja turvallisia kokemuksia.
5 5. Yhteistyö Avoin ja tiivis yhteistyö perheiden kanssa on kaiken hoito- ja kasvatustyömme perusta. Vastuu lapsen kasvattamisesta on vanhemmilla ja päiväkodin henkilökunta tukee vanhempia tässä tehtävässä. Henkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus. Vuosittaisten hoito- ja kasvatuskeskustelujen lisäksi järjestämme vanhemmille keskusteluaikaa sekä perheiden ja henkilökunnan yhteisiä tapahtumia. Muita yhteistyökumppaneita ovat: - koulu - neuvola - puheterapeutti - muut päiväkodit - perheneuvola - seurakunta - ym. Vanhempien antama lupa on edellytys yhteistyölle yksittäisissä tapauksissa. 6. Suunnittelu ja arviointi Toimintaamme ohjaavia suunnitelmia tarkistetaan vuosittain. Varhaiskasvatussuunnitelma tarkistetaan toimintakauden alussa. Eri-ikäisten lasten toimintasuunnitelmat laaditaan osastopalavereissa, projektisuunnitelmat laaditaan tarvittaessa. Lapsen arvioinnin pohjana on lapsen havainnointi eri tilanteissa. Tukena käytetään vanhemmilta tulevaa palautetta. Arvioimme toimintamme toteutumista yhteisissä palavereissa. Arviointia tapahtuu myös päivittäin. Henkilökunta arvioi myös omaa toimintaansa vuosittaisissa kehittämiskeskusteluissa.
6