Maatilalähtöinen tilusjärjestely Pori 7.4.2017 Juha Patana
Lähtökohta Peltotilusjärjestely on monipuolinen kiinteistörakenteen kehittämisen väline, joka mukautuu asiakastarpeisiin. Yhteiskunnan tuella saavutetaan huomattava kiinteistörakenteen tasonparannus. (MMM TJ-strategia 2015-2020) Tilusjärjestelytuotantoon kehitetään nykyistä nopeampi toimintamuoto (Maatilalähtöinen tilusjärjestely), jonka avulla ratkaistaan maatilojen keskeiset tilusrakenneongelmat ilman tie- ja kuivatusverkon mukauttamista. Alueellinen tilusjärjestely on keskeinen työväline. Tilusjärjestelyselvitys voi johtaa joko alueelliseen tilusjärjestelyyn tai maatilalähtöiseen tilusjärjestelyyn riippuen asiakastarpeista ja kysynnästä. (MMM selvitysraportti)
Toteuttaminen (TJ-selvitysraportti) Tilusjärjestelyprosessi on aikataulullisesti yhtenäinen tarveselvityshakemuksesta tilusjärjestelyn loppuunsaattamiseen. Työaika tarveselvityshakemuksesta uusjakosuunnitelmaan on nykyistä pienempi Tulokseen päästään nykyistä varmemmin ja nopeammin. Epäjatkuvuus tuotantoon siirtymisessä poistetaan. Tilusjärjestelyselvitystä ei tehdä, ellei tilusjärjestelyn toteuttamiselle ole edellytyksiä rahoituksen ja henkilöresurssien osalta. Tilusjärjestelyselvityksen laatimisesta vastaavat ne henkilöt, jotka tulisivat laatimaan uusjakosuunnitelman.
Tilusjärjestelyprosessin kehittäminen Maatilalähtöisen tilusjärjestelyn ja alueellisen tilusjärjestelyn määrittely Tilusjärjestelyselvitysprosessin kehittäminen niin, että: Selvitys on nykyistä nopeampi Selvitys mukautuu nykyistä paremmin asiakastarpeisiin Selvitys mukautuu nykyistä paremmin kehittämistarpeisiin Selvityksiä ei tehdä varastoon Siirtyminen tilusjärjestelyselvityksestä eteenpäin on saumatonta
Tilusjärjestelyprosessi Tilusjärjestelyprosessin osaprosesseja ovat tilusjärjestelyselvitys, tuotanto, yleiset tehtävät ja seuranta. Seurannan tarkoituksena on tiedon kokoaminen tilusjärjestelytoiminnan kehittämiseksi tilusjärjestelyn jokaisen osavaiheen osalta. Yleisiin tehtäviin kuuluu alueellinen osallistuminen, yhteydenpito, tiedottaminen ja markkinointi sekä tilusjärjestelytoiminnan esittely. Tilusjärjestelyselvitys on maanomistajien aloitteesta tehtävä selvitys, jossa selvitetään maanomistajien kiinnostus tilusjärjestelyyn sekä tarkastellaan onko tilusjärjestelyn tekemiselle edellytyksiä. Tuotanto on tilusjärjestelyn toteuttamistyökalu.
Tilusjärjestelyprosessi
Alueellinen tilusjärjestely Alueellisessa peltotilusjärjestelyssä tavoitteena on tietyn rajatun kohdealueen tilussijoitukseen liittyvien ongelmien poistaminen alueen maanomistajien asettamien tavoitteiden perusteella. Selvityksessä arvioidaan lohkoluvun ja koon muutos alue- ja käyttöyksikkötasolla sekä arvioidaan maatalousliikenteen muutos ja muutoksen liikenne- ja ympäristövaikutukset. Alueellisen tilusjärjestelyn selvitys sisältää myös arvion tilusjärjestelyn vuoksi tarpeellisista mukauttamistoimenpiteistä (tie- ja peruskuivatustyöt). Tie- ja kuivatustöiden tarpeen selvittämisessä käytetään hyväksi maanomistajien paikallistuntemusta. Selvityksessä tutkitaan mahdollisuudet parantaa tulosta maankäyttölajien vaihdolla, maan ostolla ja myynnillä sekä kohdealueen ja ulkopuolisten alueiden välisillä vaihdoilla.
Maatilalähtöinen tilusjärjestely Maatilalähtöisessä tilusjärjestelyssä ratkaistaan maatilojen keskeiset tilussijoitusongelmat ilman tie- ja kuivatusverkon mukauttamista. Tilusjärjestelyssä keskitytään niihin peltolohkoihin, joiden järjestelystä maatilat ovat kiinnostuneet. Maatilalähtöistä tilusjärjestelyselvitystä koskevat samat arvioitavat asiat kuin alueellista peltotilusjärjestelyä, mutta siinä korostuvat lohkokoon kasvattamisen rinnalla talouskeskusetäisyyksien pienentäminen. Selvitystyössä on hyvä pitää mukana tilusrakenteen kehittämisestä kiinnostuneiden maanomistajien kaikki lohkot parhaiden ratkaisujen löytämiseksi. Valtion maanhankinta on erityisen tärkeässä roolissa. Selvitykseen voidaan ottaa yksittäisiä peltolohkoja, joiden järjestely olisi välttämätöntä järjestelystä kiinnostuneiden tilanteen parantamiseksi.
Tilusjärjestely Tilusjärjestelyä edeltävässä selvitystyössä tarkastellaan tilussijoituksen parantamisesta kiinnostuneiden maatilojen tiluksia. Varsinaisessa tilusjärjestelyssä keskitytään niihin peltolohkoihin, joiden järjestelystä maatilat ovat kiinnostuneet. Tilusjärjestelyyn voidaan neuvottelujen perusteella ottaa myös yksittäisiä peltolohkoja, joiden mukaan ottaminen on välttämätöntä tilusjärjestelyn toteuttamiseksi. Uusi tilussijoitus suunnitellaan osakkaiden kanssa käytävien neuvottelujen perusteella. Neuvottelujen tulokset vahvistetaan tilusjärjestelyssä tehtävillä päätöksillä. Tilusjärjestelyn tulee toteutuakseen olla kannattava eli hyötyjen tulee ylittää kustannukset.
Tilusjärjestelyselvitys tilusjärjestelyselvitys käynnistyy maanomistajan tai maanomistajien aloitteesta. alustava aluerajaus tehdään yhdessä tilusjärjestelyselvityksestä kiinnostuneiden maanomistajien kanssa. tilusjärjestelyselvitys aloitetaan maanomistajahaastatteluilla. Tilusjärjestelyyn siirtyminen edellyttää maanomistajien allekirjoittamaa tilusjärjestelyhakemusta.
Tilusjärjestelyprosessi Tilusjärjestelyselvitys Suunnittelu Toteuttaminen Yhteydenotto Maanhankinta Kohdekohtainen tiedotustilaisuus Kuuleminen Hakemus Ei hakemusta Uuden tilussijoituksen suunnittelu 2-3 kpl + Hyötylaskelma ja raportti Jää sikseen J a k o s u u n n i t e l m a p ä ä t ö s Jakorajankäynti Rekisteröinti Tieoikeudet Korvaukset Loppukokous Lopputoimenpiteet
12 Pilotoitavat hankkeet Perusviesti tilusjärjestelyn osakkaille Tilusjärjestelyn uusjakosuunnitelma laaditaan jatkossa kokonaisuudessaan valtion varoin. Sen vuoksi kiinteistötoimitusmaksuun ei myönnetä tukea aikaisempien tilusjärjestelyjen tapaan. Maanomistajat vastaavat kustannuksista uusien rajojen maastoon merkinnästä eteenpäin. Olemme arvioineet, että uusi menettelytapa ei muuta merkittävästi maanomistajien maksuosuutta.
Pilotoitavat hankkeet Seuraavat työt kustannuksineen tehdään valtion varoilla: Uusjakosuunnitelman laatimisen edellyttämät maastomittaukset Uusjakosuunnitelmavaiheessa pidettävät kokoukset Uusjakosuunnitelman edellyttämät haastattelut ja neuvottelut Uuden tilussijoituksen, uusien rekisteriyksiköiden ja tieoikeuksien suunnittelu MAKERA-varoin hankittujen maiden lohkomiset Alustavien korvausten määrittäminen (voi sisältää tarvittavat mm. puustoarvioinnit ja maanäytteet, jos ne ovat tarpeellisia alustavien korvausten laskennassa) Uusjakosuunnitelman toteuttamisen vaatimat tie- ja kuivatustöiden suunnitelmat kustannusarvioineen Uusjakosuunnitelman laatimisen edellyttämät asiantuntijatyöt (palkkiot) 13
Luopa, tilanne nyt ja muutosmahdollisuudet (aktiivitilat) Peltoala 3050 ha Peruslohkojen keskikoko 3,43 ha 6,54 ha Vuokralohkojen osuus pinta-alasta n.39 % (n.1200 ha) Peltolohkoja 886 kpl 467 kpl Peltolohkojen keskietäisyys 3,75 km 3,25 km (hallinta) Mediaanietäisyys 1,87 km 1,30 km (hallinta) Jos jokaisella lohkolla käydään 8 kertaa vuodessa, matkaa kertyy 53 200km. Tätä matkaa on mahdollista vähentää 24 300 km:iin.
Luopa, tilanne nyt ja muutosmahdollisuudet (hakijat) Peltoala 1324 ha Peruslohkojen keskikoko 3,68 ha 5,63 ha Peltolohkoja 358 kpl 235 kpl Peltolohkojen keskietäisyys 3,35 km 2,76 km Mediaanietäisyys 1,95 km 1,46km Jos jokaisella lohkolla käydään 8 kertaa vuodessa, matkaa kertyy 19 200 km. Tätä matkaa on mahdollista vähentää 10 400 km:iin.
Ristikkäin kulkeminen alueella nyt
Peltolohkojen pinta-ala nyt (peltolohkoaineisto) Punainen: 0 2 ha Oranssi: 2-3 ha Vaaleanvihreä : 3 5 ha Vihreä: 5 10 ha Tummanvihreä: yli 10 ha
Peltolohkojen pinta-ala, mahdollisuus järjestelyssä (koko alue) Punainen: 0 2 ha Oranssi: 2-3 ha Vaaleanvihreä : 3 5 ha Vihreä: 5 10 ha Tummanvihreä: yli 10 ha
Peltolohkojen pinta-ala nyt (hakijat) Punainen: 0 2 ha Oranssi: 2-3 ha Vaaleanvihreä : 3 5 ha Vihreä: 5 10 ha Tummanvihreä: yli 10 ha
Peltolohkojen pinta-ala, mahdollisuus järjestelyssä (hakijat) Punainen: 0 2 ha Oranssi: 2-3 ha Vaaleanvihreä : 3 5 ha Vihreä: 5 10 ha Tummanvihreä: yli 10 ha