Arviointi- ja tilusjärjestelytoimitukset Teema (kevät 2017): Uusjaot ja kiinteistöjärjestelyt TkT Juhana Hiironen

Transkriptio

1 Arviointi- ja tilusjärjestelytoimitukset Teema (kevät 2017): Uusjaot ja kiinteistöjärjestelyt TkT Juhana Hiironen

2 Luennon sisältö 12:15 12:30 Kurssin yleisesittely 12:30 13:15 Maanomistusolojen ja maanjakojen lyhyt oppimäärä Tauko 13:30 14:00 Uusjaot ja kiinteistöjärjestelyt pähkinänkuoressa 14:00 14:45 Vapaaehtoinen/markkinaehtoinen tilusjärjestely - ryhmäytymisharjoitus Tauko 15:00 16:00 Harjoitustyön tehtävänanto (Juha Patana) 2

3 Mitä opit ja teet, ja miten läpäiset kurssin?

4 Oppimistavoitteet Tavoitteet Sisältö Hyväksytty Kiitettävä Tuntee tilusjärjestelyjen päätavoitteet ja sisällön Uusjako, muut tilusjärjestely-toimitukset Osaa määritellä eri tilusjärjestelyt + Hallitsee niiden sisällön Tuntee tilusjärjestelyselvityksen pääsisällön ja osaa soveltaa käytännön tilanteessa Tilusjärjestelyselvityksen laatiminen (harjoitustyö) Osaa laatia käytännön tilanteeseen + Osaa analysoida kriittisesti käytännön tilanteessa Analysoi tilusjärjestelyjen hyötyjä ja haittoja Kustannushyöty analyysin laatiminen (harjoitustyö) Osaa soveltaa kustannushyöty-analyysiä + Osaa analysoida kriittisesti kustannushyötyanalyysiä Tietää tilusjärjestelyprosessin Uusjaon ydinprosessi Osaa määritellä prosessin pääkohdat + Hallitsee niiden sisällön Vertailee tilusjärjestelyjä kansainvälisesti Yleiskuva maailmalla tehtävistä tilusjärjestelyistä Tunnistaa erot eri maiden välillä + Osaa analysoida eri maiden prosesseja 4

5 Sisältö Luennot (24 h + 24 h noin 50 h) Johdatus aihepiiriin Hyvityspisteitä tenttiin (1 piste/luento) Ryhmätyö (n. 1,5 päivä/viikko noin 50 h) Oppien soveltaminen käytännössä Muodostaa ½ arvosanasta Tentti (n. 300 sivua + luentomateriaalit 30 h) Keskeisen kirjallisuuden läpikäynti Muodostaa ½ arvosanasta 5

6 Luennot 1. Lähipäivä: intro aiheeseen, maanjakojen historia (1), harjoitustyön tehtävän anto 2. Lähipäivä: tilusjärjestelyselvitys (2), hyötylaskelmat (3) 3. Lähipäivä: peltotilusrakenne (4a), mukauttamistoimenpiteet (5) 4. Lähipäivä: metsätilusrakenne (4b) & metsätilusjärjestelyt (6) 5. Lähipäivä: tilusjärjestelyt maailmalla (7), tilusjärjestelytoiminnan tulevaisuus (8) 6. Lähipäivä: tilusjärjestelyjen hyödyntäminen maankäyttöhankkeissa (9), harjoitustöiden esittelyt 6

7 Opettajat Juhana Hiironen vastuuopettaja Juha patana MML, toimitusinsinööri Timo Potka, MML, johtaja, tilusjärjestelyt Esa Ärölä MML, johtava -asiantuntija Kalle konttinen MML, tj-päällikkö, E-Suomi Karin Kolis tohtoriopiskelija 7

8 Miten läpäisen kurssin? Osallistu luennoille Saat kokonaiskuvan aihepiiristä ja menestyt tentissä paremmin Osallistu aktiivisesti ryhmätyön tekemiseen ja palauta työ ajoissa (DL 14.5) Työn hyväksytty suoritus vaaditaan kurssin läpäisemiseksi Lue tenttiin Saat kokonaiskuvan aihepiiristä ja menestyt tentissä paremmin 8

9 Maanomistusolojen syntyhistoria maaseutualueilla

10 Maanjaot Suomessa UUSJAKO > ISOJAKO VALTAUS - MUINAISJAKO SARKAJAKO 1300 l. Kyläasutuksen synty Yksinäistalot e.kr 1200 jkr AIKA 10

11 Sarkajako Toteutettiin kruunun määräyksestä n Tehtiin verotuksen kehittämiseksi Haluttiin siirtyä manttaaleihin pohjautuvista kyläveroista maaveroihin Jakomiehet suorittivat kuuden kyynärän tangolla Seuraukset Vainiopakon seurauksena maatalouden tuotavuus laski (kylän tilukset oli jaettu kahteen aitaukseen, joista toinen oli aina viljalla ja toinen kesantona) Kiinteistörakenne pirstaloitui (yhä tänä päivänä sarkajaon jäljet näkyvät ympäri Eurooppaa) Kohdistui kylän kotitiluksiin (viljelysmaa, tontit) Metsät, niityt ja vesialueet jäivät yhteisomistukseen 11

12 Isojako Toteutettiin isojakoasetuksen nojalla Viimeinen isojako lopetettiin Kuusamossa 1961, mistä johtuen Kuusamo autioitui (ei metsäteollisuutta, kannattavaa maataloutta) Tehtiin maatalouden tuottavuuden parantamiseksi Tuottavampi maatalous enemmän ruokaa enemmän ihmisiä suurempi armeija Lisäksi haluttiin eroon yhteisomistuksesta Erityisesti metsänhaaskaus katsottiin ongelmaksi Maatalouden ja metsäteollisuuden tuottavuus kääntyi voimakkaaseen kasvuun Syynä erityisesti tervaa tarvinnut meriteollisuus ja sitä seurannut viennin kasvu Ainoastaan vesialueet jätettiin talojen yhteisomistukseen 12

13 Isojaonjärjestely Toteutettiin v sen vuoksi, ettei isojaossa saavutettu niitä tavoitteita erityisesti lohkokoon kasvun suhteen kuin jaolla tavoiteltiin Isojaot kokivat aluksi suurta vastarintaa, koska viljelijät eivät luottaneet siihen, että jako olisi tasapuolinen. Viljelijät halusivat palstoja monesta eri paikasta, jotta he saisivat sekä hyvää että huonoa peltoa. Isojaon järjestelyn seurauksena peltoalueiden tilusrakenne parantui merkittävästi 13

14 Uusjako (AJ 1916, JL 1952) Asetus jakolaitoksesta aloitti nykyisen muotoisen uusjakotoiminnan Suomessa, missä jaon yksiselitteisenä tavoitteena oli maatilojen tuottavuuden kannattava parantaminen Maanmittarit ottivat täydellisen vetovastuun uusjaoista Jaon edellytykset (oliko jako kannattava vai ei) tuli toimitusmiesten päätettäväksi, samoin jyvitys (aikaisemmin maanomistajat saattoivat sopia jyväluvuista) Uusjakoja tarvittiin, koska halkomiset, lohkomiset, perinnönjaot ym. pirstoivat jatkuvasti tiluksia samaan aikaan kun maatalous kehittyi ja koneellistui voimakkaasti Maatalouden tuottavuus nousi, kun noin puolet Suomen pelloista (1 milj. Ha) uusjaettiin 14

15 Torpparivapautus ja asutustoiminta Torpparilaki (1918) antoi oikeuden lunastaa vuokra-alueet Yli uutta tilaa syntyi vuosien aikana Tilakoko pieneni, mutta maaorjuus hävisi Maanhankintalailla (1945) annettiin tiloja siirtoväelle, sotaleskille ym. Yli uutta tilaa vuosien aikana Tilakoko pieneni edelleen, mutta kaikille saatiin asunnot 15

16 Uusjako (KML 1997 ) Uusjaoilla parannetaan kiinteistörakennetta jatkuvasti sekä pelto- että metsäalueilla; tavoitteena maa-alueen parempi tuotto (elinkeinoedellytysten parantaminen) Toimintatapa on nykyään asiakaslähtöistä Toimitusta ei aloiteta, elleivät asianosaiset hae sitä, ja ellei toimitus nauti vahvaa kannatusta asianosaisten keskuudessa 16

17 Ja tähän ollaan päädytty 600 vuodessa.. Kiinteistörakenne luvulla Kiinteistörakenne luvulla 17

18 Maanomistusolojen syntyhistoria kaupungeissa

19 Lahjoitusmaa Vanhat kaupungit eli ne kaupungit, jotka olivat olemassa Suomen itsenäistyessä vuonna 1917, ovat pääsääntöisesti syntyneet hallitsijan perustamina. Samalla kun kaupunki perustettiin, kuningas luovutti kaupungille lahjoitusmaana maa-alueen. Lahjoitusmaa-alueelle laadittiin asemakaava ja kaupunki luovutti tontit asemakaava-alueelta joko omistusoikeudella tai pysyvällä hallintaoikeudella kaupunkilaisille rakentamista varten. Lisäksi kaupungit ovat myöhemmin hankkineet omistukseensa maa-alueita yksityisoikeudellisten saantojen perusteella. 19

20 Kiinteistönmuodostus ennen 1931 Vuoden 1734 rakennuskaaren ja vuoden 1856 rakennusasetuksen perusteella annetut kaupunkien rakennusjärjestykset sisälsivät määräyksiä siitä, että asemakaavojen tuli osoittaa asemakaava-alueen jakaminen rakennuskortteleihin ja että rakentamisen oli tapahduttava tämän asemakaavan mukaan. Samalla kiinteistönmuodostukseen nähden omaksuttiin asemakaavan välitön kiinteistönmuodostamisvaikutus. Asemakaavan mukaiset tontit katsottiin asemakaavan vahvistamisen jälkeen heti rakentamiskelpoisiksi kiinteistöiksi. 20

21 Kiinteistönmuodostus jälkeen 1931 Vuonna 1931 annetulla asemakaavalailla (AKL, 145/1931) erotettiin asemakaavan ja tonttijaon laatiminen toisistaan. Asemakaavan vahvistamiseen ei enää liitetty välitöntä kiinteistönmuodostamisvaikutusta, vaan vahvistetun asemakaavan alueella jäi voimaan entinen kiinteistöjaotus. Lainhuudatus- ja kiinnityskelpoiseksi kiinteistöyksiköksi kaavan mukainen tontti (kaavatontti) muodostui vasta sitten, kun se oli tontinmittauksessa mitattu ja merkitty tonttikirjaan (muodostettu rekisteritontiksi). 21

22 Maanomistusolot maailmalla

23 Maanomistusoloja kehitetään ympäri maailmaa Mm. Maailman pankki, Yhdistyneet kansakunnat (YK) ja FAO (maailman maatalous- ja ruokajärjestö) ovat aloittaneet omat ohjelmansa maanomistusolojen selkiyttämiseksi ja omistusoikeuden kirjaamiseksi Tällä hetkellä päähuomio Aasiassa ja Afrikassa Heikot maanomistusolot ja epävarmuusomistusoloissa aiheuttavat lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä ongelmia Taloudelliset ongelmat: mm. investointien vähyys, ongelmat luotonannossa, ongelmat kaupankäynnissä maankorko on matala Yhteiskunnalliset ongelmat: mm. sodat ja nälänhätä, verotus Ympäristöongelmat: mm. luonnonvarojen tuhlaus (esim. Indonesian metsäalueet) Kuva. TkT Tuomo Heinonen on ollut vetämässä kirjaamisprojekteja mm. Sansibarilla ja Etiopiassa. 23

24 Tauko Jatketaan 13:30

25 Uusjaot ja kiinteistöjärjestelyt pähkinänkuoressa

26 A) Tavanomainen maankäytön kehittämishanke (1, 2 ja 4) B) Tilusjärjestely (3) Alkuperäinen omistaja (1) (2) (3) (4) Muutosprosessi Omistusrakenteen muutos Kiinteistörakenteen muutos Omistus- ja kiinteistörakenteen muutos Kehittämishankkeen toteuttava omistaja Mahdolliset toissijaiset muutokset omistusrakenteessa toteutetaan esimerkiksi lohkomalla lopulliselle omistajalle 26

27 KIINTEISTÖJEN UUDELLEENJÄRJESTELYT Vapaaehtoiset toimet Kiinteistöjärjestelyt -lakisääteinen prosessi, mahdollisuus pakkotoimiin, kohteena useita kiinteistöjä, ei vain omistusrakenteen muutoksia Pakkohankinnat -erityisesti omistusrakenteen muutos Rasite-, käyttö- yms. oikeuksien järjestelyt Tilusjärjestelyt -kiinteistöjen alueellinen ulottuvuus muuttuu Rakennusmaan järjestelyt Uusjaot Erityiset tilusjärjestelyt Pakolliset tilusvaihdot Uusjaot - maatilauusjaot - peltouusjaot - metsäuusjaot Hankeuusjaot - Liikenne - Suojelu (SUTO) 27

28 Uusjaon perusidea Ennen uusjakoa Uusjaon jälkeen Tavoitteena vähentää lohkojen lukumäärää ja kasvattaa lohkokokoa sekä kerätä lohkot talouskeskuksen viereen. 28

29 Miksi uusjakoja tarvitaan? 29

30 Miksi uusjakoja tarvitaan? 30

31 Miksi uusjakoja tarvitaan? Peltoalue luvulla Traktori luvulla Peltoalue luvulla Traktori luvulla 31

32 ..Juhana Hiirosen mainitaan olevan Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija. Tällaiset asiantuntijat ovat selvä osoitus Maanmittauslaitoksen matalasta tasosta. Artikkelin laskelmat lienee saatu lottokoneella. 32

33 Nämä hiiroset eivät tajua lainkaan, etteivät lohkot ole liian pieniä vaan koneet liian suuria. Pienviljelijöiden tiedetään ilman ongelmia jopa alle puolen hehtaarin lohkoja. Pian sille [Maanmittauslaitokselle] annetaan myös maaoikeuksien tehtävät, ettei tuomarien aikaa haaskaannu toimitusinsinöörien mielipiteiden mukaisten päätösten sorvaamiseen 33

34 Uusjakoprosessi Preparation of the Land Consolidation Project Decission making By Jan K. B. Sonnenberg 2002 Improvement (Reconstruction) of Public Facilities Reallocation Process: Inventory of Rights ( old situation ) Reallocation Plan Approval and Establishment of Reallocation Plan ( new situation ) Financial Arragements Implementation 34

35 Uusjaon tavoitteet Objectives set by the landowners: - common objectives - personal objectives. Objectives set by society: - state objectives - provincial objectives - municipal objectives. OBJECTIVES OF LAND CONSOLIDATION - agriculture and forestry -other industries -housing/living environment -other land use needs Objectives set by other interested parties: - tenants -easement and usufruct holders - encumbrancers - etc. Objectives set by other interest groups: - village residents - nature and environmental protection organisations - consultants - contractors - etc. 35

36 Ryhmäytymisharjoitus: miten markkinaehtoinen ja vapaaehtoinen tilusjärjestely toimii?

37 Tehtävä Muodostakaa 6 ryhmää Kukin ryhmä saa kartan peltolohkoistaan Kukin ryhmä neuvottelee vuorollaan toisen ryhmän kanssa ja pyrkii vaihtamaan itselleen mieluisat lohkot Kaikki viljelijät haluavat: Suuria lohkoja Lähellä talouskeskusta olevia lohkoja Lähellä vanhoja lohkoja olevia lohkoja Paljon kokonaispinta-alaa Täyttäkää listaa tehdyistä vaihdoista Vaihtoja ei ole pakko tehdä, jos mielekästä vaihdettavaa ei ole Ryhmä 1 Iina A, Annabella H, Marika H, Mikko K, Hannu K 2 Asko H, Jaakko K, Lilli K, Tomi S. 3 Liisa K, Arthur K, Eero K, Alex V 4 Winnie L, Jon L, Lassi V, Kalle P 5 Tuomas L, Pia M, Emmi R, Antti T 6 Matias R, Lari T, Tuomo U, Anniina V Kiertojärjestys 1 1&2, 3&4, 5&6 (5 min) 2 1&3, 4&5, 2&6 (5 min) 3 1&4, 2&5, 3&6 (5 min) 4 1&5, 6&4, 2&3 (5 min) 5 1&6, 5&3, 2&4 (5 min) 37