Tilusjärjestelyn tarveselvitys Kotkan kaupungin Pernoon ja Kurittulan välisillä peltoalueilla sekä toimitusmiesten esitys valtion osallistumisesta

Transkriptio

1 Tilusjärjestelyn tarveselvitys Kotkan kaupungin Pernoon ja Kurittulan välisillä peltoalueilla sekä toimitusmiesten esitys valtion osallistumisesta tilusjärjestelyn kustannuksiin Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto 2009

2 Sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ YLEISTIETOA PERNOON KYLÄSTÄ JA SEN LÄHIKYLISTÄ TILUSJÄRJESTELYN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET TILUSJÄRJESTELYN TIEDOTUSVAIHE JA TARVESELVITYS Tiedotus Ongelma- ja tavoitekartoitus Tarveselvityksen toimenpide-ehdotus Toimenpide-ehdotuksen laatiminen Toimenpide-ehdotuksen sisältö ja esittely Tarveselvityksen toteuttamiskelpoisuusselvitys Tilusjärjestelyhankkeen kustannukset Tilusjärjestelyhankkeet hyöty Hankkeen kustannukset ja hyödyt TILUSJÄRJESTELYHANKKEEN RAHOITUS Rahoituksen hakeminen Tilusjärjestelyhankkeen kustannukset ja rahoitus Rahoitusesityksen valmistelu TOIMITUSMIESTEN ESITYS VALTION OSALLISTUMISESTA HANKKEEN KUSTANNUKSIIN.. 12

3 1. TIIVISTELMÄ Tämä hanke on ensimmäinen Kaakkois-Suomessa tähän vaiheeseen edennyt tilusjärjestelyhanke. Hanke on lähtenyt vireille Pernoon alueen aktiiviviljelijöiden aloitteesta. Viljelijöiden toiveena on jo ennen tarveselvityksen hakua ollut, että selvitysalueen pienten peltoalueiden hajanaiset peltolohkot saadaan kerättyä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jotta tämän alueen aktiiviviljelijöille taataan olosuhteisiin nähden optimiolosuhteet maanviljelyyn. Pääongelmina Kotkan Jäppilän, Kaukolan, Kurittulan ja Pernoon kylien peltoalueella ovat alueen luontaisiin olosuhteisiin ja nykyviljelyn tarpeisiin pieni lohkokoko, tilusten pirstaleisuus ja puutteellinen kuivatusverkko. Tehdyn selvityksen mukaan voitaisiin optimitapauksessa 300 peltohehtaarin tilusjärjestelyllä peltolohkojen keskikokoa kasvattaa n. 1 hehtaarista ainakin 2,25 hehtaariin. Lähtökohtana tässä tarveselvityksessä ovat olleet maanomistajien tarpeellisiksi katsomat tilusjärjestelyt sekä alueen tiestön ja kuivatuksen perusparannustarpeet. Hanke on todettu kannattavaksi toteuttamiskelpoisuuden selvitysosassa. Kustannussäästöksi on arvioitu kun hyödyt pääomitetaan 20 vuodelle ja kun hyödyt pääomitetaan 30 vuodelle, korko 5 %. Hyötylaskennassa ei ole otettu huomioon hankkeesta aiheutuvia mahdollisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tehdyt perusparannusehdotukset perustuvat karttatarkasteluun ja suurelta osin maanomistajien haastatteluihin, joten arviot ovat jo tässä vaiheessa realistisia ja nimenomaan maanomistajien esitysten ja toivomusten mukaisia. Perusparannushankkeiden osalta toivomukset olivat hyvin varovaisia. Toimitusvaiheessa perusparannusten tarkka ja todellinen määrä tarkentuu, kun tehtävät toimenpiteet saadaan selvitettyä kohdekohtaisesti. Tämän uusjakojen tukemisasetuksen (211/81) 2-4 tarkoitetun selvityksen tarkoituksena on antaa maa- ja metsätalousministeriölle perusteet päättää uusjakojen tukemisesta annetun lain (24/1981) 6 :n mukaisesti valtion osallistumisesta Kotkan Pernoon kylän ja lähikylien uusjaon kustannuksiin. Jaon toimeenpanemista koskevat päätökset tehdään ministeriön ratkaisun jälkeen. Pernoon ja lähikylien tilusjärjestelyhanke on tärkeä paikallisella tasolla perinteisen maanviljelyalueen maatalouden kehittämisen kannalta sekä maakunnallisesti tien näyttäjä tilusjärjestelytoiminnalle Kaakkois-Suomessa Selvityksen lopussa on toimitusmiesten esitys valtion osallistumisesta hankkeen kustannuksiin. Koska pääpaino on tilusjärjestelyillä ja suurin hyöty hankkeesta on saavutettavissa niihin osallistuvien osakkaiden kohdalla, tukea haetaan vain järjestelyalueilla tehtävien perusparannusten rahoittamiseen.

4 2. YLEISTIETOA PERNOON KYLÄSTÄ JA SEN LÄHIKYLISTÄ Selvitysalueeseen kuuluu Jäppilän, Kaukolan, Kurittulan ja Pernoon kylien peltoalueet. Kylät sijaitsevat Kotkan kaupungissa n km varsinaisesta kaupunkialueesta pohjoiseen. Selvitysalue rajoittuu lännessä Pyhtään kuntaa ja idässä Kymijokeen. Alueen nykyinen asutus on keskittynyt Pernoon yhdystien ja Kymijoen varteen. Viljelyksistä noin 25 % ( 100 ha) sijaitsee joen ja maantien välissä. Joenranta-alueen tulevaa maankäyttöä on säännelty vielä vahvistamattomalla Kymijoen osayleiskaavalla, jossa asuinalueet ja uudet rakennuspaikat on osoitettu maantien varteen. Kokonaispeltoala Kurittulan ja Pernoon kylien välisellä alueella on n. 393 ha. Pellon omistus jakaantuu 73 omistajalle. Peltoalueet ovat varsin pieniä ja rikkonaisia; suuri osa pelloista on erillisiä pieniä metsän ympäröimiä alueita etenkin Jäppilän ja Kurittulan alueella. Yhtenäisiä peltoalueita löytyy maantien ja Kymijoen varresta sekä Pernoon puolelta ns. Naatinsuon alueelta. Suurin osa viljelyksestä on viljanviljelyä, mutta alueella on myös jonkin verran marjanviljelyä (mansikka). Alueen viljelijöistä kolmella on luomutuotantoa. Jäppilän kylän puolella on yksi karjatila. Päätoimisia viljelijöitä alueella on kahdeksan ja osittaisen toimeentulon viljelystä saa näiden lisäksi n. 20 maatilaa/osa-aikaista viljelijää. Selvitysalueen viljelijöiden perusongelma viljelyn kannalta ovat pienet ja osin muodoltaan rikkonaiset peltolohkot sekä hajanainen tilusrakenne. Osa alueen ongelmista liittyy myös puutteelliseen kuivatukseen. Ongelmat ovat myös sidoksissa toisiinsa; pirstoutunut omistus saattaa olla osasyy siihen, ettei tarpeellisia perusparannushankkeita ole saatu tehtyä. Esimerkiksi Pernoon Naatinsuon peltoalueella on neljä yhteistä maa-aluetta, joiden omistuksen jakaantuminen on ollut omiaan vaikeuttamaan alueen kuivatuksen järjestämistä. Kuva 1. Pernoo - Kurittula-alueen pellot hallinnan mukaan väritettynä.

5 3. TILUSJÄRJESTELYN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tarkastelualue tarjoaa pienen kokonsa puolesta hyvän mahdollisuuden nopeaan ratkaisuun viljelijöiden tilussijoitusongelmien selvittämiseen. Nykyisen tilusjärjestelystrategian yhtenä lähtökohtanahan on mahdollisuus tarjota nopeasti osaratkaisuja ongelmiin. Hankkeessa on tavoitteena edetä niissä asioissa, joihin maanomistajat ensisijaisesti haluavat parannuksia. Nopean aikataulun edellytyksenä on maanomistajien halukkuus tilusjärjestelyyn. Tämä johtaa osaltaan siihen, että tilusjärjestelyhankkeessa tulee ottaa huomioon myös niiden maanomistajien kannat, jotka eivät halua tilusjärjestelyä eivätkä perusparannuksia. Nykytilanteen säilyttämistä haluavan kannanotto on samanpainoinen kuin muutosta haluavan kanta. Lähtökohdat ja tavoitteet voidaan tiivistää seuraavasti: asiakaslähtöisyys; toimenpiteet ja tilusjärjestelyt koskevat pääsääntöisesti niitä maanomistajia, jotka ovat ilmoittaneet halukkuutensa osallistua hankkeeseen. toimenpiteet ja tilusjärjestelyt keskittyvät alueille, joilla maanomistajien osoittamat tarpeet ovat suurimmat toteutettavat toimenpiteet voivat järjestelyalueen sisällä vaihdella niin, että tietyllä osa-alueella toteutetaan enemmän toimenpiteitä kuin toisilla myös tilusjärjestelyt voivat koskea vain osaa järjestelyalueen maanomistajista TE-keskus hankkii aktiivisesti maata järjestelyalueelta ja luovuttaa sen edelleen toimituksen käyttöön. o lisämaat jaetaan tilusjärjestelyn yhteydessä siten, että järjestelystä saatava hyöty tulee mahdollisimman suureksi o metsän aktiivinen hankinta vaihtomaaksi Kotkan kaupungilta ja/tai valtion perintömaat (Pyhtää) selvitetään myös muiden viranomaisten maankäytön kehittämiseen liittyvien hankkeiden tarve 4. TILUSJÄRJESTELYN TIEDOTUSVAIHE JA TARVESELVITYS 4.1. Tiedotus Kaakkois-Suomen mmt:n toimesta on lähetetty mm. Kaakkois-Suomen MTK:n jäsenjärjestöille tietoa tilusjärjestelyistä ja mahdollisuudesta pitää aiheeseen liittyviä tiedotustilaisuuksia eri alueiden viljelijöille. Tämän tiedotustoiminnan kautta avautui tilaisuus pitää tilusjärjestelyjä esittelevä kylätilaisuus Pernoon kylällä. Yleinen Pernoon ja lähikylien alueelle suunnattu tilusjärjestelyjä koskeva tiedotustilaisuus pidettiin Timo Vanhalan kotona. Paikalla oli 15 viljelijää/maanomistajaa. Yleisten tilusjärjestelyasioiden lisäksi tilaisuudessa esiteltiin Pernoon ja lähikylien peltokarttoja ja- tilastoja. Karttojen äärellä käytyjen keskustelun jälkeen muutama alueen viljelijä haki Pernoon ja Jäppilän alueelle tehtäväksi tarveselvitystä Ongelma- ja tavoitekartoitus Alueen viljelijät kutsuttiin uuteen tilaisuuteen, jossa selvitettiin alustavasti alueella tarvittavia perusparannustoimia. Samalla aloitettiin maanomistajien haastattelut koko hankkeen osalta. Haastatteluja jatkettiin kevään ja kesän aikana. Haastatteluin selvitettiin maanomistajien lähtötilanteet ja sa-

6 malla myös toiveita ja ehdotuksia järjestelyn sisällöstä (tilussijoitus, pellon myynti/osto jne.) sekä perusparannuksien toteutuksesta. Timo Vanhala valittiin yhdyshenkilöksi, jonka kautta on saatavilla yleistietoa alueesta ja mm. alueen ongelmista. Todettiin että selvityksen päätavoitteena on peltolohkojen suurentaminen. Se tapahtuisi pääasiassa lohkoja vaihtamalla ja yhdistämällä, ja mahdollisesti myös viljelysteitä poistamalla ja siirtämällä sekä valtaojia siirtämällä. Huomattavimmat esitetyt perusparannushankkeet ja niihin liittyvät toivomukset : valtaojan perkaus Suurensuon vievän ja sen eteläisen haaran osalta (perkaus palvelee valtaojien varrelle tehtävää uutta salaojitusta ja olemassa olevaa salaojitusta) Naatinsuon peltoalueen salaojitus nykyisten peltoalueille johtavien teiden kunnostus uusia teitä ei esitetty rakennettavaksi; esim. Suurensuon vievän yli eivät viljelijät pitäneet tarpeellisena rakentaa tieyhteyttä Alueella on luomuviljelyä ja se tulee ottaa huomioon uusien palstojen sovittelussa. Mitä vähemmän luomuviljelykset rajoittuvat tavanomaisessa viljelyksessä oleviin palstoihin sen parempi; tällä mm. vältetään lannoitteiden ja torjunta-aineiden valuminen luomupelloille. Selvitysalueen itäosa on mukana Kymijoen osayleiskaavan suunnittelussa. Kymijoen ja Pernoon yhdystien varrelle on keskittynyt nykyinen asutus ja uusi asutus on myös suunniteltu tälle alueelle. Tämä huomioidaan myös tarveselvityksen sisällössä. Myös luonnon monimuotoisuuskohteet ja maisemahoitokohteet on otettava huomioon uudessa tilusjärjestyksessä. Alueiden sijainti on alustavasti hahmoteltu ja suunniteltu Kymijoen osayleiskaavan laadinnan yhteydessä Pro Agria Kymenlaakson ry:n toimesta (kuva 2). Kuva 2 Suunnitellut luonnon monimuotoisuus -tai maisemahoitoalueet selvitysalueella (ruudutetut alueet). Tehtyjen haastattelujen ja muun lähtöaineiston pohjalta maanmittaustoimisto laatii alueelle toimenpide-ehdotuksen joka esitetään maanomistajille yleisessä kokouksessa. Kokouksessa päätetään myös tilusjärjestelyhankkeen jatkotoimenpiteistä.

7 4.3. Tarveselvityksen toimenpide-ehdotus Toimistotyönä ja tehtyjen haastattelujen ja muiden tiedusteluiden pohjalta arvioitiin käyttöyksikkötasolla millaisilla toimenpiteillä peltolohkoja voitaisiin kasvattaa, jotta alueelle saataisiin mahdollisimman suuri lohkokoko. Tässä vaiheessa kaikki alueen pellot otettiin mukaan, eikä maan laadun arviointia suoritettu maastossa Toimenpide-ehdotuksen laatiminen Tilusjärjestelyhanketta koskeva toimenpide-ehdotus laadittiin seuraavin perustein: toimenpide-ehdotuksessa ovat mukana kaikki peltoalueet Kurittulan ja Pernoon väliltä alue jaettiin kahdeksaan osa-alueeseen pääpaino on peltolohkojen kokoamisessa ja suurentamisessa vuokramaat sijoitetaan vuokraajan alueen viereen mikäli mahdollista alustava toimenpide-ehdotus sisältää esityksen siitä, mille alueille peltotilukset sijoittuisivat sekä peltolohkojen keskimääräisen pinta-alan ja palstaluvut käyttöyksiköittäin suunnittelussa otetaan huomioon kulku tuotantokeskuksesta lohkoille valtion ostaessa peltomaita alueelta otetaan vuokramiehen asema huomioon maankäyttölajien (pelto vs. metsä) vaihtamista edistetään vaihtomaaksi saatavissa mahdollisesti Kotkan kaupungin omistamaa maata tai valtiolle perinnön kautta tulevaa metsää (Pyhtää) Toimenpide-ehdotuksen sisältö ja esittely Toimenpide-ehdotuksen pääperiaate Pellon omistus alueella on jakaantunut varsin pieniinkin yksiköihin; omistus saattaa rajoittua yhteen lohkoon. Tämän vuoksi suurelle osalle maanomistajista ei tilusjärjestelyin ole tehtävissä mitään parannuksia eli nämä maanomistajat käytännössä jäävät hankkeen ulkopuolelle. Muutoin maanomistajat ovat käsittelyssä mukana osakaskohtaisin tavoittein. Tällöin voidaan turvata sekä muutoksia että säilyttämistä haluavien maanomistajien oikeudenmukainen ja tasapuolinen vaikuttamismahdollisuus ja kohtelu. Hankkeen ja tilusjärjestelyjen käsittely voidaan lopettaa vielä edellytys- ja laajuusvaiheessa. Esittelytilaisuus ja toimenpide-ehdotuksen hyväksyminen järjestettiin Jäppilän koululla tilaisuus, jossa esiteltiin laadittu tarveselvitys ja maanomistajilta haastatteluin saadun palautteen pohjalta tehty toimenpide-ehdotus. Paikalla oli kymmenen maanomistajaa. Selvityksen tekijä Olli Mustonen esitteli tarveselvityksen toimenpide-ehdotusta. Ehdotuksessa alueen peltolohkon keskikokoa oli kasvatettu 0,98 ha:sta 2,25 ha:iin. Peltolohkon suurempi kasvattaminen vaatisi pienomistajien laajempaa myyntihalukkuutta. Myös Kymijoen rannassa sijaitsevien peltolohkojen runsaampi järjestely kasvattaisi keskikokoa; ranta-alueita selvityksessä on käsitelty tilusvaihtojen osalta maltillisesti. Varsinaiset tilusjärjestelyt keskittyisivät enimmäkseen Pernoon alueelle, mutta koko alueelle on esitetty tehtäväksi tilusvaihtoja. Valtion ostotoiminnan mahdolliset kohteet olisivat myös enimmäkseen Pernoon puolella, joka lisää tilusvaihtomahdollisuutta tällä suunnalla. Ehdotukseen sisällytetyistä perusparannushankkeista huomattavin oli Suurensuon vievän ja sen sivuhaarojen perkaus sekä valtaojaan rajoittuvan Naatinsuon peltoalueen osan salaojitus. Tilaisuudessa tehtiin korjauksia perusparannushankkeisiin mm. lisäämällä salaojituksen tekoa ja valtaojien perkausta/siirtoja. Tehdyistä lisäyksistä aiheutui tarvetta korjata hankkeen rahoitukseen liittyviä laskelmia. Korjaukset kustannuksiin tehtiin tilaisuuden yhteydessä ja toimenpide-ehdotusta korjattiin myös näiltä osin. Keskustelun jälkeen Olli Mustonen kertoi vaihtoehdoista hankkeen jatkamiselle tai lopettamiselle. Tilaisuudessa ilmapiiri oli hankkeen jatkamiselle myönteinen ja paikalla olleet toivoivat hanketta vietäväksi

8 eteenpäin. Tilaisuudessa läsnä olleiden kanssa sovittiin käytettäväksi tarveselvityksen hakemusta myös toimitushakemuksena hankkeen valtion rahoitusta koskevan ennakkopäätöksen hakemiseksi. Lisäksi sovittiin, että kustannus- ja hyötylaskelmia tarkennetaan kokouksessa tehdyin korjauksin Tarveselvityksen toteuttamiskelpoisuusselvitys Alla on esitetty alustava laskelma hankkeen hyödyistä ja kustannuksista. Tarkempi laskelma tulee käsiteltäväksi myöhemmin pidettävässä toimituskokouksessa. Tilussijoituksen parantamismahdollisuudet 1. Lohkoluvun ja -koon muutokset Lohkoja, lkm Keskikoko, ha Lohkot nyt 400 0,98 Lohkot suunnitelma n ,25 Muutos n Kuivatusverkon toimenpiteet/muutos Valtaojien saneeraus/perkaus Valtaojien siirto/putkitus Salaojitus (uudis-ja mukauttamisojitus) 3,5 km 0,5 km 20 ha Tarkastelun kohteena ollut alue käsittää noin 393 peltohehtaaria jakautuen 400 lohkoon. Lohkojen keskikoko on 0,98 ha. Ehdotuksessa pellot kootaan vajaaseen 200 lohkoon, jolloin lohkon keskikooksi tulee n ,25 ha. Varsinaiset järjestelytoimet koskevat tavalla tai toisella n. 300 ha:n peltoaluetta. Lisäksi tehdään tieverkostoon ja kuivatuksiin uuden palstajaotuksen vaatimat muutokset ja maanomistajien haluamat perusparannukset huomioiden ekologisten ja maisema-arvojen säilyminen alueella Tilusjärjestelyhankkeen kustannukset Tilusjärjestely 300 /ha x 300 ha (maanomistajien osuus 20 % eli eli 60 /ha) Perusparannukset: uudet tiet 0 km x /km 0 teiden parannus 4 km x /km valtaojitus (saneeraus) 4 km x 8 /m putkitus 100 m x 30 /m salaojitus 20 ha x /ha Tie- ja kuivatusverkoston perusparannus yhteensä (sis. alv 22 %) (maanomistajien osuus 40 % - 60 % eli noin ) Rationalisointiraivaukset (metsän raivaus pelloksi) 2 ha x 1600 /ha Koko hankkeen kustannukset yhteensä (maanomistajien osuus n )

9 Tilusjärjestelyhankkeet hyöty Tilusjärjestely Tilusjärjestelyhyödyt syntyvät peltolohkon koon kasvusta ja muodon paranemisesta. Nämä yhdessä palstojen keskietäisyyden lyhenemisen kanssa vähentävät palstojen viljelyyn tarvittavaa työaikaa ja sitä kautta peltolohkoon kohdistuvia työ- ja konekustannuksia. Tilusjärjestelyllä voidaan vähentää myös peltokappaleelta toiselle siirtymisestä ja töiden uudelleen järjestämisestä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia, jotka syntyvät kun joudutaan siirtymään peltokappaleen pienuuden takia kesken työrupeaman lohkolta toiselle. Peltolohkon keskikokoa voidaan selvitysalueella kasvattaa 1,0 hehtaarista 2,0-2,5 hehtaariin. Tilusjärjestelyhankkeessa tehtävillä tiehankkeilla voidaan samalla myös parantaa tieyhteyksiä, mikä entisestään vähentää matka-aikoja sekä kulku- ja kuljetuskustannuksia. Tilusjärjestelyllä voidaan myös vähentää maatalousliikennettä ongelmakohdista sekä parantaa liikenneturvallisuutta tarkoituksenmukaisella tilussijoittelulla. Peltolohkon koon ja muodon paranemisesta, lohkojen välisen liikenteen vähentymisestä sekä etäisyyden lyhenemisestä aiheutuvan hyödyn suuruus on noin 85 /ha/v. Hyöty 20 vuodelle pääomitettuna 5 %:n korkokannalla on (laskettu 2,0 ha:n lohkokoolla ja 300 ha:n alueella). Vastaava hyöty laskettuna 30 vuodelle olisi n Vuosittaisen hyödyn arvioinnissa on pääpaino ollut lohkon koon kasvamisessa. Kulkumatkojen lyhentyminen on selvityksessä arvioitu varovasti. Kyseessä on pieni selvitysalue ja ajomatkat pelloille ovat jo nykytilanteessa pienet. Kulkumatkat varsinkin lohkojen välillä pienenevät jonkin verran, mutta pääsääntöisesti aktiiviviljelijöiden kulkumatkat säilyvät pääreiteiltään samoina. Lähde: MML/Arviointi ja Korvaukset 2008 Tiet Uusia teitä ei tässä vaiheessa hanketta suunniteltu, vaan teiden osalta tyydyttiin olemassa olevan tiestön parantamiseen. Tiestön kunnostuksesta saatavat hyödyt ovat mukana tilusjärjestelyn hyödyissä. Valtaojitushyödyt Peruskuivatuksella saavutettava kuivavaran lisäys nostaa satotasoa. Laskelmissa olevat putkitukset ovat ojien ylimenopaikkoja, eivät varsinaisia koko ojien putkituksia. Valtaojituksen hyötylukuna tarkempien suunnitelmien puuttuessa pidetään 1,0 eli valtaojituksen hyödyt ovat yhtä suuret kuin ojituksen kustannukset (ojitus + putkitukset) Salaojitushyödyt Salaojituksen hyödyksi on arvioitu 84 /ha/v. Hyöty salaojitettavalle 20 ha:n alueelle 20 vuodelle pääomitettuna 5 %:n korkokannalla on noin Vastaava hyöty laskettuna 30 vuodelle olisi n Lähde: Haataja K. ja Peltola J Salaojituksen kannattavuus Suomessa. MTT Taloustutkimus (MTTL) selvityksiä 20/2001 sekä aiemmat tarveselvitykset Maanmittauslaitoksella Pellon raivaus Tilusjärjestelyjen yhteydessä on mahdollista parantaa lohkojen muotoa raivaamalla pieniä metsäalueita pelloksi. Tämän lisääntyneen viljelysmaan hyödyksi arvioidaan 800 /ha/v. Hyöty raivatun alueen osalta 20 vuodelle 5 %:n korkokannalla pääomitettuna olisi n Vastaava hyöty laskettuna 30 vuodelle olisi n

10 Hankkeen kustannukset ja hyödyt Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat Rahallisesti arvioitu hyöty 20 vuodelle 5 %:n korkokannalla pääomitettuna on ja 30 vuodelle pääomitettuna hyöty olisi TILUSJÄRJESTELYHANKKEEN RAHOITUS 5.1. Rahoituksen hakeminen Kokouksessa osa maanomistajista pyysi haettavaksi tilusjärjestelyhankkeen valtion rahoitusta. Kokouksessa sovittiin toimitushakemuksena käytettävän tarveselvityshakemusta. Kun maa-ja metsätalousministeriö on antanut rahoituspäätöksen, jatketaan hanketta tilusjärjestelyn edellytysten ja alueen laajuuden ratkaisemiseksi. Tässä yhteydessä tarkennetaan haastatteluissa maanomistajien ajankohtaiset toiveet ja kiinnostus hankkeen toteuttamiseksi 5.2. Tilusjärjestelyhankkeen kustannukset ja rahoitus Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto on toimitusnumerolla määrännyt maanmittausinsinööri Olli Mustosen toimitusinsinööriksi Kotkan kaupungin Jäppilän, Kaukolan, Kurittulan ja Pernoon peltoalueiden tilusjärjestelyyn. Tilusjärjestelyhankkeen toimenpiteet, niiden laajuus ja kustannukset sekä hankkeesta arvioitu hyöty on esitetty maanomistajille Kotkan Jäppilän koululla kokouksessa Selvitysvaiheessa laadittuja periaatteita on pidetty lähtökohtana tilusjärjestelyhankkeelle ja siinä suunniteltujen toimenpiteiden laajuutta ja kustannuksia arvioitaessa. Maanomistajien hakema tilusjärjestely ja sen yhteydessä suoritettavat perusparannushankkeet rahoitetaan jaon aikana valtion ja jako-osakkaiden kesken. Valtion toimituksen aikana rahoittamien perusparannushankkeiden kustannukset ja kiinteistötoimitusmaksu voidaan uusjakojen tukemislain nojalla osaksi maksaa valtion lopullisena menona eli antaa avustuksena jako-osakkaille. Arvio hankkeen kustannusten jakaantumisesta Toimenpide Kustannus Valtion avustus Osakkaat % Teiden perusparannus Valtaojitus Salaojitus Kiinteistötoimitusmaksu Pellon raivaus Yhteensä Kiinteistötoimitusmaksusta ja toimitusmenoista on oletettu maksettavaksi valtion varoista 80 % lopullisena menona viljelijöiden taloudellisen tilan ja tilusjärjestelyn yleisen merkityksen takia. Tilusjärjestelyn kokonaiskustannukset, kun hankkeen toteutusaste on täysin kattava, ovat n euroa, josta jako-osakkaiden osuus on arvion mukaan n euroa. Mikäli hankkeen toteutusaste on alempi, vähenevät sekä valtion avustussumma että jako-osakkaiden maksuosuus. Toteuttamisaste riippuu tilusjärjestelyssä päätettävistä hankkeiden määrästä ja laajuudesta sekä maanomistajien lopullisesta kiinnostuksesta hankkeeseen.

11 Tilusjärjestelystä jako-osakkeiden maksettavaksi jäävä osuus ositellaan jako-osakkaiden kesken kunkin saaman hyödyn mukaan. Pääosa eli perusparannusten osuus jako-osakkaan maksuosuudesta on pitkäaikaista ja halpakorkoista lainaa Rahoitusesityksen valmistelu Toimitusinsinööri Olli Mustonen ja uskotut miehet Pekka Jaakkola ja Simo Mussalo Kotkan kaupungista ovat käsitelleet maa- ja metsätalousministeriölle tehtävää esitystä valtion osallistumisesta Kotkan Pernoon ja sen lähikylien tilusjärjestelyn kustannuksiin toimitusmiesten kokouksessa Uusjakojen tukemislain (24/81) 6 :n mukaan maa- ja metsätalousministeriö voi päättää jo ennen kuin lopullinen päätös tilusjärjestelyn toteuttamisesta on tehty, minkä osan tie- ja kuivatustöiden kustannuksista sekä mahdollisista siirtojen ja rationalisointiraivausten kustannuksista sekä kiinteistötoimitusmaksusta ja toimitusmenoista valtio maksaa lopullisena menona. Koska hankkeen toteuttamismahdollisuudet, kustannusten suuruus ja jako-osakkaiden taloudellinen tila huomioon ottaen olennaisesti riippuvat siitä, miten hankkeen rahoitus järjestetään, pitävät toimitusmiehet tärkeänä, että maa- ja metsätalousministeriö antaa ennakkopäätöksen valtion osallistumisesta hankkeen kustannuksiin ennen kuin kysymys tilusjärjestelyn toteuttamisesta ratkaistaan. Toimitusmiehet päättivät esittää tilusjärjestelyn rahoitusesityksen niiden kustannusten mukaisina kuin kokouksessa maanomistajille on esitetty.

12 6. TOIMITUSMIESTEN ESITYS VALTION OSALLISTUMISESTA HANKKEEN KUS- TANNUKSIIN Toimitusmiehet, maanmittausinsinööri Olli Mustonen sekä uskotut miehet Pekka Jaakkola ja Simo Mussalo Kotkan kaupungista, esittävät, että maa- ja metsätalousministeriö antaisi uusjakojen tukemislain (24/81) 6 :n mukaisen ennakkopäätöksen valtion osallistumisesta Kotkan kaupungin alueella olevan Pernoon ja Jäppilän peltoalueiden tilusjärjestelytoimituksen kustannuksiin ennen kuin kysymys jaon toimeenpanosta ratkaistaan. Tehdyn selvityksen perusteella on ilmeistä, että tilusjärjestelyhanke on kannattava ja niin yksityisen kuin yleisenkin edun kannalta tärkeä hanke. Toimitusmiehet toteavat, että alueella on selkeä mahdollisuus tilussijoitusolosuhteiden parantamiseen. Tästä syystä ja ottaen huomioon jako-osakkaiden yleisen taloudellisen aseman toimitusmiehet esittävät, että uusjakojen tukemislain (24/81) nojalla maksettavista kustannuksista ja kiinteistötoimitusmaksusta jätettäisiin valtion lopulliseksi menoksi: % tilusjärjestelyn yhteydessä kunnostettavien/rakennettavien viljelyteiden kustannuksista 60 % tarkoituksenmukaisen kiinteistörakenteen aikaansaamiseksi vaadittavien alueellisten valtaojitusten kustannuksista 40 % tarkoituksenmukaisen kiinteistörakenteen aikaansaamiseksi vaadittavien alueellisten mukauttamissalaojitusten ja muiden kuivatustöiden kustannuksista 80 % kiinteistötoimitusmaksusta ja toimitusmenoista Perusparannusten kustannuksiin sisältyy arvonlisävero. Toimitusmiehet esittävät, että hankkeessa suunnitellut salaojitukset kattaisivat toimitusalueen tilusjärjestelyn kannalta tarpeelliset mukauttamissalaojitukset. Toimitusmiehet ovat yhdessä käsitelleet ehdotuksen, mutta toimitusinsinööri yksin allekirjoittaa hakemuksen. Kotkassa Toimitusinsinööri Olli Mustonen