Elinvoimainen kylä. Kaupunkisuunnittelun seminaari VII Oulu Tilusjärjestelypäällikkö Visa Korhonen Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto

Transkriptio

1 Elinvoimainen kylä Kaupunkisuunnittelun seminaari VII Oulu Tilusjärjestelypäällikkö Visa Korhonen Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto

2 Maanmittauslaitos vuonna 2014 Vuoden 2014 alussa meillä on yksi ja yhtenäinen, valtakunnallinen Maanmittauslaitos. Maanmittaustoimistot ja valtakunnalliset tuotanto- ja palveluyksiköt poistuvat samoin poistuvat aluerajat toiminnasta. Toimialue muuttuu valtakunnalliseksi. 35 palvelupistettä Tuotanto tehdään seitsemässä ydinprosessissa. Kolme toimintayksikköä (tuotanto, tukipalvelut ja yleishallinto) sekä keskushallinto

3 Maanmittauslaitoksen organisaatio 2014 Prosessit säilyvät -> Tuotanto tulosyksiköihin Toimintayksiköt Pääjohtaja Arvo Kokkonen Tuotanto Ylijohtaja Erkki Räsänen Tukipalvelut Ylijohtaja Marja Rantala Yleishallinto Hallintojohtaja Matti Hyytinen Tulosyksiköt PETO Irma Lähetkangas ARTO Mauri Asmundela TJ Timo Potka KIR Janne Murtoniemi RETI Heikki Lind MARA Juha Vilhomaa TIETO Antti Saarikoski ICTtuotantopalvelut Ari Huvinen Sovelluspalvelut Juha Tuomaala Henkilöstöpalvelut Maritta Yläranta Talouspalvelut Tuula Manninen

4 Tilusjärjestelyt tulosyksikön vastuualueet

5 Maaseutualueiden kehitystä Kaupungistuminen Palvelujen heikkeneminen Maatalouden rakennemuutos Autioituminen/uudet asukkaat Kiinteistörakenteen pirstaloituminen

6 Kiinteistönmuodostuksen historiaa Sarkajako luvuilla Lohkojen sarat saman levyisiä Metsät yhteisnautinnassa Isojako Jakotapa hyväksyttiin 1757 valtiopäivillä Tavoitteena isommat lohkot Metsät erotettiin valtion tiluksista Joka talolle kaikentyyppisiä tiluksia

7 Kiinteistönmuodostuksen historiaa Kehitys isojaon jälkeen Rajoitukset tilojen jakamiselle poistuivat 1916 Väestön lisääntyminen ja elinkeinojen yksipuolisuus aiheuttivat tilojen pirstomista Tilat jaettiin lapsille periaatteella kaikille kaikkea Kiinteistörakenteen lisäksi myös omistusrakenne on muuttunut Eläkeläiset, naiset, kuolinpesät Kiinteistö- ja omistusrakenteen pirstoutuminen jatkuu edelleen

8 Kaupunki-maaseutu -luokitus Laatijoina SYKE ja Oulun yliopisto Lähtöaineistona: väestö-, työvoima-, työmatka- ja rakennustietoja sekä tieverkko- ja maankäyttöaineistoja Uusi Oulu kuuluu pääosin kaupungin kehysalueeseen ja kaupungin läheiseen maaseutuun Näiden alueiden maankäytön muutostarpeet liittyvät suurelta osin rakentamiseen ja liikenteeseen

9 Maatalous ja sen maankäyttö tulevaisuudessa Suomi Pienten peltolohkojen maa Maatilojen lukumäärä on puolittunut ja tilakoko lähes kaksinkertaistunut 20 vuodessa, muutos jatkuu Uudet lohkot entistä kauempana, liikenne lisääntyy Konekoko kasvaa Omistussuhteet muuttuvat Suuryksiköt lisääntyvät, tilavaraukset Avoimen viljelymaiseman ja maatalousluonnon merkitys kasvaa o o o Asuinrakentamisen paineet Luonnon monimuotoisuus Maiseman vaihtelevuus

10 Elinvoimaisen kylän tunnusmerkkejä Kyläläisten yhteistoiminta Monipuolinen elinkeinotoiminta o Maa- ja metsätalous perustana o Uusiutuva energia (energiapuu, biopolttoaine) Hyvät (tieto)liikenneyhteydet Asuminen ja peruselinkeinot tasapainossa o Rakentaminen ei vaikeuta maataloutta Hoidettu maaseutumaisema Peruspalvelut lähellä Oulu: Rakentaminen vs. alkutuotanto ja maaseutumaisema Huono kiinteistörakenne paikoin rasitteena

11 Tilusjärjestely Tilusten järjestely Lohkon koon ja muodon parantaminen Talouskeskusetäisyyden lyhentäminen Maanostotoiminta (ELY-keskus) Rakentamisen ohjaus Tie- ja kuivatusverkon mukauttaminen uuteen tilanteeseen Tieverkko perusparannus tieverkon täydennys Kuivatus valtaojitus mukauttamissalaojitus

12 Yhteismetsä Yhteismetsiä on perustettu 1887 lähtien Yksityisomistuksessa oleva yhteinen alue Perustetaan maanomistajien sopimuksesta Sopii hyvin etämaanomistajalle Suomessa on yhteismetsiä yli 260 kpl o ha, yht ha Hyötyjä Hoidetaan metsäsuunnitelman mukaan o Metsä hoidon piiriin Tasainen ja jatkuva tuotto Suuruuden ekonomia Toimiva ja demokraattinen hallintomalli Vaivaton omistusmuoto Perinnönjako helppoa

13 Tilusjärjestelyt ja yhteismetsät apuna kylän kehittämisessä Elinkeinotoiminta Maa- ja metsätalouden kannattavuus o Alkutuotanto säilyy, maaseutumaisema Hoitamattomat metsäalueet suunnitelmallisen hoidon piiriin o Lisää puuta markkinoille, mm. Energiapuu o Lisää työmahdollisuuksia alueella Rakentaminen ja liikenne Tilavaraukset uusille maatilojen tuotantorakennuksille Haitallisen/turhan traktoriliikenteen vähentäminen maanteillä Rakentamisen ohjaus maisemallisesti sopiville paikoille o Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Oulu mukana muutamassa tilusrakenteen kehittämishankkeessa

14 Haukiputaan ulkopalstan tilusjärjestely Pinta-ala 5700 ha Suunniteltu yhteismetsä 1800 ha, jossa myös osa kaupungin maista (103 ha) Muut kaupungin maat järjestellään

15 Kiiminkien yhteismetsä 930 ha (kaupunki 374 ha ja yksityiset 556 ha) 15 yksityistä maanomistajaa 38 palstaa

16 Haukiputaan tilusjärjestely Pinta-ala 400 ha, josta peltoa 200 ha, Suunnitelmissa oli yleiskaavoituksen kytkemistä jakosuunnitteluun Kaavoitus ei todennäköisesti ehdi mukaan

17 Oulu Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki? Suunnannäyttäjä ja esimerkki asukkaille toimissa, joilla harvemmin asutummatkin alueet pidetään kiinnostavina!

18 Kiitos mielenkiinnosta!