Metsätilusjärjestelyt Suomessa luvuilla

Transkriptio

1 Metsätilusjärjestelyt Suomessa luvuilla Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Oulu Mikko Uimonen, Maanmittauslaitos

2 Esityksen sisältö Metsätilusjärjestelyt Suomessa luvuilla Suomi Ruotsi vertailua metsätilustilusjärjestelyt maapankkitoiminta (maan hankinta ja luovutus tilusjärjestelyn yhteydessä) Kokemuksia suoritetuista metsätilusjärjestelyistä

3 Metsätilusjärjestelytoiminnan sisältö ja laajuus luvuilla Tilusjärjestelytoimintaa ohjaa MMM:n tilusjärjestelystrategia vv Strategiakaudella pääpaino on peltoalueiden tilusjärjestelyissä. Metsätilusjärjestelyjen suorittamiseen varaudutaan pilottihankkein ja toimintaa kehittämällä. Tilusjärjestely aloitetaan nykyisin tarveselvityksellä, jossa selvitetään yhdessä maanomistajien ja sidosryhmien kanssa kohdealueen maankäytön ja kiinteistörakenteen ongelmia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia. Tarveselvityksen jälkeen maanomistajat voivat hakea tarvittavia tilusjärjestelytoimituksia. Edellytyksenä toimituksen käynnistämiselle on, että hankkeella on vahva kannatus maanomistajien keskuudessa metsätilusjärjestelytoimintaa on esitelty tarkemmin seuraavalla kartalla (seuraava dia).

4 Metsät tilusjärjestelyissä (lopetetut ja vireillä olevat uusjaot ) Lopetetut metsäuusjaot (4 kpl) Lopetetut uusjaot, joissa myös metsää (18 kpl) Vireillä olevat metsäuusjaot (2 kpl) Vireillä olevat uusjaot, joissa myös metsää (3 kpl) Metsäpinta alat (ha): lopetetut metsäuusjaot lopetetut uusjaot, joissa metsää vireillä olevat metsää yhteensä (n. 2 % arvioidusta tarpeesta)

5 Lopetetut metsäuusjaot Pintaala ha Kestoaika v Metsäpalstojen muutos lkm p ala Hyöty /ha 2009 Toim.kust. /ha 2009 Kannattavuuskerroin Pernaja >24 6,9 >12, ,22 Pahkakoski > >23 (pl. yhteismetsä) ,25 Siikajoki Merikylä Siikajoki Relletti > > , > > ,51

6 Suomi Ruotsi vertailua Tarve metsätilusjärjestelyihin: Metsää yksit. omistuksessa Yksit. metsälöiden keskikoko Arvio metsien järjestelytarpeesta Tarvealueet alueellisesti SUOMI ha (68 % metsäalasta) RUOTSI 24 ha 46 ha ha (69 % metsäalasta) ha ha Meren rannikkoalue ja alueita Pirkanmaalla sekä Etelä ja Pohjois Karjalassa Taalainmaa ja osia Värmlannin ja Västra Götalandin lääneistä

7 Esimerkki haasteista: Nykarleby, Överjeppo

8 Esimerkki Ruotsista (Taalainmaa)

9 Metsien kiinteistö rakenteen pirstoutuneisuus (MEKIRA) Metsäpalstojen keski määräinen käytettävyys metsätalouteen (kunta tasoinen tarkastelu) hyvä kohtalainen heikko

10 Maapankkitoiminta (maan hankinta ja luovutus tilusjärjestelyn yhteydessä) Suomessa ja Ruotsissa Suomi: ELY keskukset voivat toimia maapankkina. Toiminta perustuu vapaaehtoisiin kauppoihin. Toimintaa haittaa monissa ELY keskuksissa henkilöresurssipula. Peltouusjaoissa toiminnasta on hyviä kokemuksia, uusjaon yhteydessä on voitu kasvattaa peltolohkojen kokoa lisämaalla ja lohkoja yhdistämällä. Metsissä toistaiseksi ainoa kokemus on vuonna 1990 lopetettu Pernajan Torsbyn uusjako, jossa myytiin lisäalueita uusjaon yhteydessä. Maapankin maanostot rahoitetaan maatilatalouden kehittämisrahastosta (MAKERA), jonne myynnistä saatavat kauppahinnat vastaavasti tuloutetaan. Ruotsi: Maapankkitoiminta on aktiivista. Lääninhallitus toimii maapankkina (myy valtion ennestään omistamia maita ja hankki uutta). Ruotsissa toimintaa tukee maanhankinnan luvanvaraisuuslaki. Lakia sovelletaan valtioneuvoston erikseen vahvistamilla tilusjärjestelyalueilla ja harvaan asutuilla alueilla. Merkittävimmät soveltamisalueet ovat Taalainmaalla ja Värmlannissa. Myös Ruotsin kiinteistönmuodostamislaki edistää metsälöiden koon kasvattamista. Lain mukaan muodostettavan kiinteistön on muotonsa ja kokonsa puolesta sovelluttava tulevaan käyttötarkoitukseensa. Taalainmaalla ei tämän säädöksen perusteella muodosteta alle viiden ha:n suuruisia metsäkiinteistöjä.

11 Kokemuksia suoritetuista metsätilusjärjestelyistä Kaiken toiminnan tulee perustua asiakaslähtöiseen toimintatapaan: tiedottaminen, maanomistajien tarpeiden kartoittaminen, mahdollisimman laaja konsensus ja sidosryhmäyhteistyö Tilusjärjestely on joustava instrumentti. Kohdealueen ja maanomistajien tarpeiden mukaan voidaan tehdä joko: uusjako, hankeuusjako, yhteismetsän muodostaminen tai muita toimenpiteitä. Lisäksi em. toimenpiteitä voidaan yhdistää ja liittää niihin maapankin käyttäminen. Ennen kiinteistötoimitusten suorittamista suoritetaan tarveselvitys. Suoritetut metsäuusjaot ovat lähes poikkeuksetta olleet kehittämisideoiden pilotointia: Metsäuusjako ja maapankki (Pernajan Torsby) Yhteismetsän perustaminen metsäuusjaon yhteydessä (Iin Pahkakoski) Hankeuusjako luonnonsuojelualueen perustamiseksi (Siikajoen Merikylä) Kokemukset ovat olleet hyviä Metsien tilusrakenteen parantaminen ja metsälöiden koon kasvattaminen ovat valtava haaste!

12 Kiitos mielenkiinnosta!