KUOPION KAUPUNKI TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 1.1.21 YK 21:1
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 12.1.21
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava SISÄLLYS JOHDANTO 1. LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Suunnittelutyön määritys... 1 1.2 Suunnittelualueen sijainti... 1 1.3 Suunnittelutilanne... 1 1.3.1 Maakuntakaava... 1 1.3.2 Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli Loikka 23... 1 1.3.3 Yleiskaavoitus... 2 1.3.4 Tahkon kehittämissuunnitelma 23... 2 1.3. Asemakaavoitus... 6 1.3.6 Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset... 6 1.3.7 Toimenpide- ja rakennuskiellot... 6 1.3.8 Kehitystarpeet... 6 2. SELVITYKSET... 7 2.1 Rajaukset ja menetelmät... 7 2.2 Kaupunkirakenne ja historia... 7 2.2.1 Tahkon historiaa... 7 2.2.2 Kaupunkirakenne... 7 2.3 Työpaikat ja palvelut...... 8 2.3.1 Työpaikat... 8 2.3.2 Palvelut... 8 2.4 Asuminen ja väestö... 9 2. Rakennettu ympäristö... 9 2..1 Alueen nykykäyttö... 9 2..2 Rakennuskanta, kulttuurihistoria... 9 2..3 Tiestö, reitistö... 1 2.6 Ympäristö... 11 2.6.1 Luonnonympäristö... 11 2.6.1.1 Topografia ja maaperä... 11 2.6.1.2 Vesisuhteet... 11 2.6.1.3 Maisemarakenne ja maisemakuva... 13 2.6.2 Kasvisto ja kasvillisuus... 13 2.6.2.1 Kulutuskestävyys... 14 2.6.2.2 Valtakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat alueet... 14 2.6.3 Eläimistö... 1 2.6.4 Ympäristön häiriötekijät... 1 2.6. Ympäristön erityispiirteet... 1 2.7 Liikenne...... 16 2.7.1 Liikenneverkko... 16 2.7.2 Ajoneuvoliikenne... 16 2.7.3 Kevytliikenne... 16 2.7.4 Joukkoliikenne... 17 2.7. Liikenneturvallisuus... 17 2.8 Yhdyskuntatekniikka... 18 2.8.1 Vesi- ja viemäri... 18 2.8.2 Kaukolämpö... 18 2.8.3 Sähkö... 18 2.9 Maanomistus... 19 2.1 Sosiaaliset olot... 19 3. TAVOITTEET... 19 3.1 Valtakunnalliset tavoitteet... 19 3.2 Seudulliset tavoiteet... 19 3.3 Paikalliset tavoitteet... 2 3.4 Muut... 2 4. OSAYLEISKAAVA... 2
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava 4.1 Osayleiskaavojen Tahkovuoren ja Tahkon keskustan vertailu...... 2 4.2 Mitoitus... 22 4.3 Rakenne... 23 4.4 Nimistö... 24 4. Osayleiskaavan maankäyttö... 24 4..1 Asuminen... 24 4..2 Palvelut... 2 4..3 Liikennejärjestelyt... 2 4..4 Virkistys, ulkolureitit...... 27 4.. Erityispiirteet...... 29 4..6 Yhdyskuntatekniikka... 31 4.6 Osallistuminen ja vuorovaikutus... 32. OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 32.1 Vertailu tavoitteisiin... 38.1.1 Valtakunnalliset tavoitteet... 39.1.2 Kaupunkirakenne 21 - tavoitteet... 39.1.3 Kuopion strategian tavoitteet 212... 39.1.4 Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli 23 - Loikka - tavoitteet...... 39.1. Tahkon kehittämissuunnitelma 23:n strategiset tavoitteet...... 4.1.6 Edellisiä täydentävät tavoiteet/yleiskaava, selvitykset ja kehitystarpeet... 4.2 Toteutus... 4.3 Suunnitteluvaiheet... 41 LÄHTEET... 41 KARTAT KARTTA 1: Sijaintikartta KARTTA 2: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta KARTTA 3: Ote yleiskaavasta KARTTA 4: Ote Tahko 23 - kehittämissuunnitelmasta KARTTA : Ajantasa-asemakaava KARTTA 6: Rakennuskanta käyttötarkoituksen mukaan KARTTA 7: Rakennuskannan ikä KARTTA 8: Liikenneverkko, nykytilanne KARTTA 9: Reitistö, nykytilanne KARTTA 1: Topografia KARTTA 11: Maaperä KARTTA 12: Vesisuhteet KARTTA 13: Maisemakuva, maisemarakenne KARTTA 14: Yhdyskuntatekniikka, nykytilanne KARTTA 1: Maanomistus KARTTA 16: Osayleiskaavakartta KARTTA 17: Liikenne KARTTA 18: Reitistö KARTTA 19: Yhdyskuntatekniikka KARTTA 2: Rakennetut tontit KARTTA 21: Luontoarvot KARTTA 21b: Liito-orava yhteydet KARTTA 22: Idealuonnos Kansikuva Jukka Pelkonen
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava JOHDANTO Tämä raportti sisältää osayleiskaava selostuksen perustoineen, tavoitteineen, vaikutustarkasteluineen sekä suunnitelmaehdotuksen Tahkon keskustan matkailualueelle. Osayleiskaava on tarkoitus hyväksyä oikeusvaikutteisena yleiskaavana; se korvaa vuonna 3 hyväksytyn Tahkovuoren osayleiskaavan suunnittelualuetta koskevana muutoksena. Osayleiskaavan luonnosvaihe oli nähtävänä 17.3.-17.4.214. Ehdotusvaihe oli nähtävänä 6.1.-7.11.214. Tahkon keskustan osayleiskaava perustuu Pohjois-Savon maakuntakaavaan, jossa Tahkon alue on matkailualuetta. Tavoitteena on pitää kehittyvä matkailukaupunki ja sen rakenne tiiviinä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Olevaan rakenteeseen tukeutuva laajeneminen on kokonaistaloudellisesti hajasijoittamista edullisempi vaihtoehto. Osayleiskaavassa on selvitetty alueen soveltuvuus asunto- ja loma-asuntorakentamiseen sekä matkailua palvelevien toimintojen sijoittumiseen: alueen liittyminen yhdyskuntarakenteeseen, rakennettavien alueiden rajautuminen, kortteleiden tuleva käyttö, liikenne, palvelut, virkistykseen liittyvät asiat ja kaupunkikuvallinen hahmo. Osayleiskaavoitus ohjaa alueen asemakaavoitusta ja yksityiskohtaista suunnittelua. Vaikutusten arvioinnissa kaava on verrattu tavoitteisiin ja tarkasteltu mitä muutoksia kaavaratkaisu tuo nykyiseen maankäyttöön. Osayleiskaava on laadittu Kuopion kaupungin konsernipalvelun strategisen maankäytön suunnittelun yksikössä yhteistyössä talous- ja strategiapalvelujen, kaupunkiympäristön suunnittelupalvelun ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen kanssa. Yksikössä työstä ovat vastanneet Heli Laurinen, Juha Romppanen ja Pirjo Jokiniemi. Kuopiossa 12.1.21
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelutyön määritys Tahkon keskustan osayleiskaava on laadittu Tahkon matkailualueelle Nilsiään. Kaavassa on tarkennettu voimassa olevaa oikeusvaikutteista, Nilsiän kunnanvaltuuston 1.4.3 hyväksymää Tahkovuoren osayleiskaavaa, joka tämän kaavan vahvistuessa kumoutuu osayleiskaava-alueen osalta. Osayleiskaavalla määritetään alueen matkailu-, asunto- ja palvelurakentamisen sekä liikenteen perusratkaisut ja selvitetään alueen liittyminen muuhun yhdyskuntarakenteeseen, määritetään rakennettavien alueiden rajautuminen, kortteleiden tuleva käyttö sekä alueen sovittaminen maisemakuvaan ja ympäröivään luontoon. Painoarvo on erityisesti alueen virkistyskäytön ja matkailukäytön mahdollistamisessa. Osayleiskaava palvelee alueen tulevaa asemakaavoitusta ja yksityiskohtaista suunnittelua sekä luo edellytykset asuntotuotanto- ja kehittämisohjelmien toteuttamiselle. 1.2 Suunnittelualueen sijainti (kartta 1) Suunnittelualue sijaitsee Nilsiässä, noin 6 km Kuopion keskustasta koilliseen. Alue käsittää Tahkon keskeisimmän matkailualueen Sääskiniemen. Etelässä alue rajautuu Tahkolaaksonn ja Tonttun lähiympäristöön. Muilta osin alue rajautuu Syvärin järven vesialueisiin. Suunnittelualueen pinta-ala on 43 hehtaaria, josta veden osuus on hehtaaria. 1.3 Suunnittelutilanne Osayleiskaavatyön perustana ovat olleet Pohjois-Savon maakuntakaavassa ja Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemallin Loikka 23 :ssa asetetut tavoitteet, Tahkovuoren osayleiskaava sekä Tahkon kehittämissuunnitelma 23. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on käsitelty maakuntakaavan laadinnan yhteydessä. 1.3.1 Maakuntakaava (kartta 2) Pohjois-Savon maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 7.12.211. Maakuntakaavassa alue on merkitty matkailupalvelujen alueeksi (RM), jota koskee suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen, luonnonarvoihin, ympärivuotisen matkailun mahdollistamiseen sekä yhtenäisiin viher- ja virkistysreitistöihin. Alueen käytön suunnittelussa on huolehdittava siitä, ettei hanke tai suunnitelma yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa luonnonsuojelulain 6 :n tarkoittamalla tavalla merkittävästi heikennä Natura -verkostoon kuuluvien alueiden SL 43.44 (Huutavanholma) ja sl 43. (Pieni-Tarpisen lehto) perusteena olevia luonnonarvoja. Suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon vaikutukset Naturaalueiden pohjavesi- ja pintavalumaolosuhteisiin, maaston kulumiseen ja pienilmastoon. Alueella on varsin suuri työllistävä vaikutus. Alueella on myös merkittäviä virkistysarvoja varsin laajalle käyttäjäkunnalle paikallisesti että myös alueellisesti ja valtakunnallisesti. Välittömästi suunnittelualueen ulkopuolella Tahkolaaksonn itäpuolella on Natura -verkostoon kuuluva Huutavanholman luonnonsuojelualue. 1.3.2 Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli Loikka 23 Tahkosta kehittyy rakennemallin mukaan Lapin ulkopuolisen Suomen johtavin matkailukaupunki, jonka matkailukapasiteetti ja palvelutarjonta laajenevat merkittävästi. Matkailukeskuksia ja niiden välisiä yhteyksiä kehitetään: Tahkoa kehitetään yhdessä seudun matkailun kärkikohteena niin, että muut matkailupalvelut ja -alueet linkittyvät yhteiseen matkailutarjontaan. Tahkon matkailualue on yksi neljästä alueen keskeisistä uusista työpaikka-alueista. Nilsiän kuntakeskus ja Tahko muodostavat yhteisen asuin- ja palvelualueen. Rakennemalli luo maankäytössä sekoittuneiden toimintojen alueita, joissa asuminen, palvelut ja työpaikat limittyvät; rakennemallissa asutusrakenne Nilsiässä painottuu Nilsiän keskusta Tahko -vyöhykkeelle ja kasvu laajenee Tahkon suuntaan. Rakennemallissa edistetään maakuntakaavan mukaisesti joukkoliikenteen kehittymistä kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi henkilöautolle. Ra- 1
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava kennemallissa joukkoliikennekäytävä ulottuu Nilsiään ja Tahkoon asti. Kävelyn ja pyöräilyn ympäristöt kehittyvät lähellä palveluja Nilsiän keskustassa ja Tahkolla. Kuopio Tahko -matkailuyhteys huomioidaan liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Panostukset liikenneyhteyksiin parantavat Tahkon saavutettavuutta. Alueella turvataan maakuntakaavan mukaisesti edellytykset taajamajunaliikenteen kehittämiseen Siilinjärveltä Tahkolle. Rakennemallin mukaan lentoyhteydet monipuolistuvat ja valtakunnallisia pääväyliä valtatä ja valtatä 9 kehitetään kansainvälisinä liikennekäytävinä. Vesiliikenneyhteyksiä hyödynnetään matkailussa. Monipuoliset ja ympärivuotiset virkistys- ja matkailureitistöt palvelevat asukkaita ja matkailijoita. Erityisenä kehittämiskohteena on vesimatkailu. Matkailun toimintaedellytyksiä luodaan suunnitelmallisesti kunn ja eri toimijoiden yhteistyössä sekä ennakoivan kaavoituksen avulla. Matkailua kehitetään ekologisin ratkaisuin ja arvokkaat kulttuuri- ja luonnonympäristöt huomioiden. Tahko vahvistaa omaa matkailuprofiiliaan, samoin kuin muut alueet. Maankäytössä varaudutaan mm. Tahkon matkailuradan rakentamiseen eli yhteyden rakentamiseen Savon radalta Tahkolle. Rautayhteydellä olisi Tahkon saavutettavuudelle ja vetovoimalle suuri merkitys. 1.3.3 Yleiskaavoitus (kartta 3) Suunnittelualueella on voimassa Nilsiän kaupunginvaltuuston 11.12.3 hyväksymä oikeusvaikutteinen Tahkovuoren osayleiskaava. Sääskiniemen länsilaidalle on osoitettu lähes katkeamaton nauha - ja RM-alueita. Alueelle ei ole osoitettu pysyvää asutusta. Keskustatoiminnot on rajattu varsin laajaksi kokonaisuudeksi. Viheralueet ovat kapeina nauhoina yksittäisten maanomistajien maille suunniteltujen loma- tai majoitusalueiden välissä. Yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita ei ole alueelle osoitettu. Yhdyskuntateknisen huollon alueet on sijoitettu pään varteen. Kaavassa esitetty Tahkolaaksonn uusi linjaus on toteutettu vuonna. Tahkovuoren osayleiskaavassa selvitysalueeksi merkitylle osalle tullaan lähivuosina laatimaan osayleiskaava ja kaavan ympäristövaikutusten arviointi. Yleiskaavan vaikutukset Natura -verkostoon kuuluvien alueiden SL 43.44 (Huutavanholma) ja sl 43. (Pieni-Tarpisen lehto) osalta ovat vähäiset; sl 43. (Pieni-Tarpisen lehto ei ole suunnittelualueella, vaan sijaitsee Varpaisjärvenn ja Sääskiniemenn risteysalueella sekä SL 43.44 (Huutavanholma) rajautuu suurelta osin suunnitelma-alueen ulkopuolelle. Tekeillä oleva Tahkon keskustan osayleiskaava ei ratkaisuillaan merkittävästi heikennä alueen luontoarvoja. Aluetta hallinnoivalla Metsähallituksella ei ollut luonnosvaiheessa kaavaan lausuttavaa. 1.3.4 Tahkon kehittämissuunnitelma 23 (kartta 4) Keskustatoimintojen alue Kasvava ja kehittyvä matkailukeskus tarvitsee yhden selkeän keskusalueen, jonka yhteyteen tai välittömään läheisyyteen alueen tärkeimmät hotelli-, ravintola- ja vähittäiskaupan palvelut ovat keskittyneet. Selkeä keskusta toimii koko alueen kokoontumispaikkana ja tapahtumien ympärivuotisena areenana. Keskusta-alueen tulee olla selvästi muista alueista erottuva. Keskusta-aluetta tulisi kehittää koko alueen keskeisenä jalankulkuympäristönä, jolloin erityisesti kevyen liikenteen yhteyksiin tulee kiinnittää huomiota. Tahkon maankäytön suunnittelussa tulee varmistaa keskusta-alueen laajentumismahdollisuudet, jotta tuleville palveluille ja uudelle tehokkaammalle rakentamiselle löytyy sijoituspaikkoja aivan Tahkon ytimestä. Nykyisten rakentamattomien tontn lisäksi keskusta-alueella tulisi pyrkiä etsiä keinoja nykyisen olemassa olevan lomarakentamisen tehostamiseen sekä jalankulkualueiden asteittaiseen laajentumiseen. Tahkon keskusta-alueen maankäytön kehittämisen ja laajentamisen edellytyksenä on alueen maanomistajien ja yrittäjien sitoutuminen pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Loma-asumisen rakentamisalueet Tahkon loma-asuminen on kehittynyt voimakkaasti, mutta hajanainen maanomistus on johta- 2
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava nut osin liikenteen ja kunnallistekniikan kannalta epätaloudellisiin ratkaisuihin. Maankäytön suunnittelulla tulee jatkossakin turvata riittävät loma-asumisen laajentumisalueet. Toisaalta samanaikaisesti tulisi ottaa huomioon tonttitarjonnan monipuolisuus, jotta Tahkolla olisi mahdollista vastata kuluttajien erilaisiin tarpeisiin. Eri loma-asuntoalueita tulisi siten jo kaavoitusvaiheessa profiloida rohkeammin erilaisiksi. Tahkon ympärivuotisen matkailutarjonnan näkökulmasta erityisesti vesistöt ja niiden läheisyys ovat selkeä vahvuus, joka tulee ottaa huomioon myös loma-asumisen suunnittelussa ja rakentamisessa. Tulevaisuudessa Tahkon alueella on osin mahdollista eheyttää olemassa olevaa loma-asutusrakennetta erityisesti keskusta-alueen läheisyydessä, mutta laajentuminen tulee jatkossakin pääosin toteutumaan uusien loma-asuntoalueiden toteuttamisen myötä. Alueiden toteuttamisen tulisi nojautua sellaiseen kokonaisrakenteeseen, joka mahdollistaa järkevän katu- ja kunnallisteknisen verkoston kehittämisen sekä myös joukkoliikenteen hyvän saavutettavuuden. Tahkon kehittämisen kannalta tärkeimpiä valintoja ovat tulevan loma-asumisen kasvusuunnan ja -periaatteiden valitseminen ja siihen sitoutuminen. Urheilu- ja rinnealueet Tahkon kasvun edellytyksenä on loma-asuntorakentamisen lisäksi myös urheilu- ja rinnealueiden laajentumisen turvaaminen tulevaisuudessa. Kasvavat kävijämäärät edellyttävät suurempaa rinnekapasiteettia sekä käyttäjäystävällisten rinnekokonaisuuksien rakentamista sujuvine siirtymäosuuksineen. Maankäytön näkökulmasta urheilu- ja rinnealueiden laajentuminen on toteutettava muut reunaehdot (suojelualueet) sekä muu maankäyttö huomioon ottaen. Erityisesti loma-asumista tulisi kehittää urheilu- ja rinnealueiden kanssa samansuuntaisesti, koska rinnetai golfkenttäpalveluiden saavutettuus on valtti myös loma-asumiselle. Maankäytön keskeisenä kehittämistarpeena onkin muodostaa alueelle sellainen kokonaisrakenne, että palvelut ovat hyvin koko alueelta saavutettavissa. Virkistys-, ulkoilualueet sekä reitistöt Viihtyisän vapaa-ajan ympäristön muodostamiseksi Tahkon aluetta tulee kehittää kokonaisuutena, jossa ympäröivä luonto on hyvin saavutettavissa eri puolilta aluetta yhtenäisten reitistöjen avulla eri vuodenaikoina. Reitistöjen tulee palvella eri liikkumismuotoja. Tahkon alueella on nykyisin kattavasti eripituisia reittejä, mutta erityisesti lähireitn ja yhteysreitn kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota loma-asutuksen laajentuessa. Maankäytön suunnittelun avulla on turvattava reitistöjen jatkuvuus sekä mahdollisuudet reitistöjen laajentumiselle. Myös katuverkoston, moottorikelkkareitn ja muiden reitistöjen risteämiseen sekä reitistöjen turvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Vesistöt tulee ottaa huomioon myös virkistys- ja ulkoilualueiden sekä reitistöjen suunnittelussa. Jatkossa onkin tärkeä varmistaa riittävät vapaat ranta-alueet virkistyskäyttöön sekä kehittää niiden palvelutarjontaa. Erityisesti keskusta-alueella ja keskustan ranta-alueilla on tarpeellista kiinnittää huomiota rakentamisen ja viherrakentamisen laatutasoon. Liikenne ja liikkuminen matkailukeskuksessa Tahkon alueen loma-asutuksen laajentuessa myös liikenneverkkoa tulisi kehittää kokonaisuutena, joka mahdollistaisi nykyisen liikenneverkon tehokkaan käytön sekä erityisesti joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksien parantumisen alueen sisäisessä liikenteessä. Joukkoliikenteen kehittäminen edellyttäisi yhtenäisen päärinnakkaisn kehittämisen Sääskiniemenlle, jolloin suurimmalta osalta loma-asuntoalueista olisi hyvä joukkoliikenteen saavutettavuus. Joukkoliikenteen käyttö voisi osaltaan vähentää Tahkon keskusta-alueen pysäköintipaikka tarvetta. Keskustan pysäköintiä on joka tapauksessa kehitettävä ja keskusta-alueen maankäytön tehokas kehittäminen edellyttää maanalaisten pysäköintiratkaisujen toteuttamista. Ajoneuvo- ja joukkoliikenteen lisäksi Tahkon alueen kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota kaikkiin liikkumistapoihin. Turvallisen jalankulkuympäristön ja reitistöjen kehittäminen edellyttää moottorikelkkojen, mönkijöiden ja golfautojen ohjaamisen tarkoituksenmukaisille reiteille. 3
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava Maisema- ja luontoarvot Tahkon alueen maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen maisema- ja luontoarvot. Luonnonsuojelualueiden lisäksi Tahkon alueella on useita arvokkaita pienempiä luontokohteita ja liito-oravaesiintymiä, jotka asettavat reunaehtoja maankäytön suunnittelulle. Maisema- ja luontoarvojen yhteensovittaminen maankäytön suunnitteluun tapahtuu alueen yleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä. Kaavoituksen yhteydessä eri alueilta laaditaan yksityiskohtaisempia selvityksiä. Kriittiset menestystekijät Pitkäjänteisellä ja ennakoivalla maapolitiikalla sekä kaavoituksella tulee varmistaa edellytykset investoinneille ja niiden toteuttamiselle. Asiakasmäärien kasvu on kaikkien matkailukeskusten tavoite. Kilpailu on kovaa ja kotimaisessa kysynnässä raja tulee pian vastaan. Tahkolla on kuitenkin potentiaalia kasvattaa kotimaista asiakaskuntaa, mikäli se pystyy entisestään parantamaan saavutettavuuttaan, palvelutarjontaansa ja laatua. Tahkolla on hyvät mahdollisuudet kilpailla asiakkaista Pohjois-Suomen johtavien hiihtokeskusten kanssa. Lähimarkkinoiden asiakkaat on saatava sitoutumaan Tahkoon niin, että yhä suurempi osa heistä on vakiokävijöitä, jotka hyödyntävät Tahkon palveluita useina eri vuodenaikoina. Uusia kansainvälisiä asiakkaita tarvitaan Venäjän lisäksi mm. Saksasta ja muualta Keski-Euroopasta, josta on kohtuulliset yhteydet Tahkolle ja joissa on kysyntää erityisesti kesäiselle järvi-suomelle. Tahkon merkittävä vetovoimatekijä on järvi, ranta-alueet ja saaret. Nämä muodostavat myös erinomaisen erottautumistekijän muista matkailukeskuksista sekä vahvistavat lumettoman ajan tarjontaa. Saarien, ranta-alueiden ja järven hyödyntäminen on tähän asti ollut vähäistä, mutta ne tarjoavat merkittävän potentiaalin Tahkon kehittämiseksi. Saarien, ranta-alueiden ja järven hyödyntäminen on Tahkon kriittinen menestystekijä, sillä näiden alueiden täysi potentiaali pitäisi pystyä ottamaan käyttöön niin tontti- kuin palvelutarjonnan näkökulmastakin. Tahkon maankäytön kehityskuva 23 23 Tahkolla on yhteensä 2 vuodepaikkaa. Tahkon maankäytön kehittämisperiaatteiden mukaan: Tahkon uusi loma-asutus sijoittuu kehittyvien Nilsiä-Tahko liikenneyhteyksien varteen sekä Syvärin saaristoon. Laajentumissuunnat tarjoavat monipuolisesti erilaisia vapaa-ajan asumisen mahdollisuuksia. Nilsiän ja Tahkon väliset loma-asuntoalueet rakentuvat nauhamaisesti. Rinne- ja golftoiminnot sekä virkistysreitistöt ovat näiltä alueilta hyvin saavutettavissa. Saaristoihin loma-asutus rakentuu vaiheittain; Sieraniemessä rakentaminen ulottuu Kylmä- ja Kalkkisaareen ja Tahkon itäpuolisessa saaristossa aina Kerssinsaareen saakka. Vesistöistä syntyy uusi loma-asumisen vahvuus ja saaristo mahdollistaa rantatontn suuren tarjonnan. Tahkon keskusta tiivistyy ja laajenee vaiheittain. Tahkon matkailualueen kaupalliset ja ravintolapalvelut keskittyvät keskustan alueelle tehokkaamman rakentamisen tavoin. Tahkon keskustaa kehitetään viihtyisänä jalankulkuympäristönä, joka toimii myös suurten tapahtumien areenana. Vähittäiskaupan suuret yksiköt ja julkiset palvelut sijaitsevat tulevaisuudessakin Nilsiän keskustassa. Keskustan ranta-alueita kehitetään viihtyisiksi vapaan-ajan alueiksi. Rinnealueet laajentuvat Välimäki-Tarpisenmäkeen. Tahkon keskustan ja Välimäen välinen gondolihissi lyhentää eri rinnealueiden välisiä etäisyyksiä. Tarpisenmäen ja nykyiset Tahkovuoren rinteet yhdistetään yhdysrinteillä ja hisseillä. Golf- ja muut urheilutoiminnot (mm. hevostallit) sijoittuvat Sääskiniemen lisäksi Nilsiän ja Tahkon väliselle alueelle. Sieraniemen ja Nilsiän välinen alue kehittyy urheilutoimintojen painopistealueena, jolle on mahdollista sijoittaa kolmas 18 -reikäinen golfkenttä. Virkistysyhteyksissä nykyinen Nilsiä-Tahko yhteys toimii virkistysyhteyksien selkäranka, johon kehitetään hyvät poikittaiset yhteydet. Syvärin saariston käyttöönoton myötä ulkoilumahdollisuuksissa korostuu vesistön luomat mahdollisuudet. Saaristoon rakennetaan sekä veneilijöitä että muita ulkoilijoita palvelevia taukopaikkoja. Tahkon sisäistä joukkoliikennettä kehitetään Nilsiän ja Tahkon väliseen yhteyteen perustuen. Jalankulkuympäristöä ja kevyen liikenteen yhteyksiä kehitetään erityisesti Tahkon keskustan alueella sekä muilla tehokkaammin rakennetuilla loma-asuntoalueilla. Rautan rakentamiseen varaudutaan Tahkon maankäytön suunnittelussa ja rautan sijoittumismahdollisuudet säilytetään optiona tulevaisuudessakin. Lähtökohtana suunnitelmassa on, että vuonna 4
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava Tahkon strategiset kehittämistavoitteet Asiakkuudet ja palvelurakenne Erinomaisen palvelun ansiosta asiakaskunta on uskollista ja asiakasmäärät kasvavat koko ajan. Laadukkaan palvelun ja kasvavan kysynnän vuoksi palvelutarjonta voidaan hinnoitella niin, että se mahdollistaa menestyvän liiketoiminnan ja kestävän kasvun. Palvelutarjontaa kehitetään jatkuvasti säännöllisesti kerättävän asiakaspalautteen perusteella ja asiakkaiden tarpeisiin voidaan reagoida nopeasti. Kanta-asiakkaiden käynn tiheyttä ja palvelujen käyttöä tehostetaan. Maankäyttö Loma-asumisen, asumisen ja liikenneyhteyksien vaiheittainen ja nauhamainen kehittäminen Nilsiän ja Tahkon välisellä alueella. Loma-asumisen laajentaminen Syvärin saariin määrätoisin askelein. Tahkon keskustan elävöittäminen, tiivistäminen ja hallittu laajentaminen. Vesistön ja ranta-alueiden mahdollisuuksien hyödyntäminen rakentamisessa, palveluissa ja virkistyksessä. Rinnealueiden laajentaminen Välimäki-Tarpisenmäkeen. Urheilualueiden ja virkistysyhteyksien kehittäminen Nilsiän ja Tahkon välisellä alueella. Kunnallisteknisten investoinn kohdentaminen ja maankäytön ohjaaminen määrätoisesti ja rohkeasti valittuun strategiaan perustuen. Varautuminen ratayhteyteen ja matkakeskukseen. Rakentamisen ja tontn kysyntään vastaaminen riittävällä ja monipuolisella tonttivarannolla sekä pitkäjänteisellä maapolitiikalla ja kaavoituksella (yleis- ja asemakaavat), johon varataan riittävät resurssit. Investoinnit Tahkolla investoidaan kannattavan kasvun periaatteiden mukaisesti. Nykyisiä investointeja kehitetään ja uusia käynnistetään vaiheittain niin, että kannattavuus ja uusiutuminen turvataan. Kaavoitus ja maapolitiikka tukevat monipuolista investointitoimintaa (huom. rakennusvelvoite). Tahkon toimintaedellytyksiä talvikautena vahvistetaan. Lumettoman ajan Tahkosta rakennetaan vesistöön, ulkoiluun ja golfiin panostava aktiivinen ja monipuolinen matkailualue. Tontn hintatasolla turvataan myös reuna-alueiden kehittyminen. Kunnallisteknisissä investoinneissa varaudutaan saarten käyttöönoton suuriin kynnyskustannuksiin. Tahkolle saadaan lisää investoreita. Tahko 23-kehittämissuunnitelma toimii investoreiden apuvälineenä. Markkinointi ja viestintä Tahko 23 vision ja viesn aktiivinen viestintä ja Tahkon vetovoimaisuuden lisääminen kansallisesti ja kansainvälisesti. Asiakasuskollisuuden parantaminen Markkinoinnin, viestinnän ja myynnin yhteistyön kehittäminen paikallisesti ja alueellisesti. Tahkon eri toimijoiden oman viestinnän ja markkinoinnin tukeminen. Tahko/Nilsiä tunnetuksi investoreiden keskuudessa. Paikallisen kulttuurin, tapahtumien, ihmisten, ruokakulttuurin ja erikoisuuksien esiin nostaminen. Tahko-brändin määrätoinen kehittäminen.
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava 1.3. Asemakaavoitus (kartta ) Suunnittelualueella on lukuisia yksittäisinä vahvistettuja asemakaavoja. Voimassa olevat tai vireillä olevat asema-/rantaasemakaava-alueet ilmenevät karttaliitteestä. Pysyvää rakentamista on alueelle osoitettu vain neljälle tontille eri puolille aluetta. Keskeisimpiä ongelmia alueella ovat liikenne ja pysäköinti haasteellisessa ympäristössä, toimintakeskittymien kaksinapaisuus sekä eri käyttäjien tasapuolinen huomiointi. Keskusta on muodostunut liikenteellisesti haasteelliseen paikkaan, autoliikennettä on suosittu, pysäköintiin liittyviä ratkaisuja ei ole viimeistelty, yhteys Tahkolahden pohjukkaan on ylikuormitettu eikä viheralueiden yhteyksiä ja ulkoilureitn jatkuvuutta ole turvattu. Tekeillä olevassa kaavassa keskustan liikennöintiä on selkeytetty ja jalankulkua parannettu, muodostettu keskustan ydinalue, osoitettu Tahkolahdelle palveluiden alue ja yhteys rinteisiin sekä jäsennelty ulkoilureittejä ja virkistysalueita. Alueen kehittymisen kannalta kriittisimpiä, asemakaavamuutoksia vaativia kohtia ovat ydinkeskusta ja Tahkolaakso. Myös Syvärin saariin mahdollisesti tulevaisuudessa johtavan uuden kadun lähiympäristö tulee myös asemakaavoittaa myöhemmin. 1.3.6 Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Muut suunnitelmat Maaliskuussa 2 informoitiin julkisuuteen ns. Tahkonvääntö-projekti. Projektin tavoitteena oli korottaa Välimäen ja Nipasen välistä aluetta Kemira-Agro Oyj Siilinjärven kaivoksen ylijäämämassoilla noin 2 m. Hanke jäi toteutumatta, koska alueellisen ympäristöviranomaisen mukaan hankkeen ympäristövaikutukset oli ympäristölupahakemuksessa arvioitu puutteellisesti. Tahkovuoren osayleiskaavassa em. projektin alue esitettiin selvitysalue-merkinnällä. Marraskuussa 213 lausuntovaiheessa olleessa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavassa kme-merkinnällä täsmennetään Pohjois-Savon maakuntakaavan merkinnän sallimaa kaupan mitoitusta. Tahkon, Pohjois-Savon merkittävimmän matkailukeskittymän ja Nilsiän keskustan väliselle alueelle ollaan sallimassa vielä toteutumaton, tilaa vaativan kaupan alue, koska alueella on hyvä kysyntäpotentiaali. Maakuntakaavan selostus linjaa alueen toteutumisen vahvistavan myös Tahkon kehittymistä. Muut selvitykset Tahkon itäpuolisen saariston esiselvitys Syvärin saaristo-alueen maankäyttö-selvitys, FCG Oy, 9 Liito-orava kartoitus/seuranta FCG Oy, - 211 Liito-orava seuranta 212 ja 213, Kuopion kaupunki, ympäristönsuojeluyksikkö Kasvillisuuskartoitus: arvokkaat kasvillisuusalueet, vanhat metsät ja norot, 213, Kuopion kaupunki, ympäristönsuojeluyksikkö 1.3.7 Toimenpide- ja rakennuskiellot Tahkon alueella, ns. vanhan mökkikylän alueella on voimassa rakennuskielto. Tahkovuoren osayleiskaavassa koko Tahkon keskustan osayleiskaavan suunnittelualue on merkitty ohjeellisesti alueeksi, jolla on ennen rakentamista laadittava asemakaava ja uudet rakennukset on liitettävä viemäriverkkoon. 1.3.8 Kehitystarpeet Tahkon alueella esiin tulleita suunnittelussa huomioon otettavia kehitystarpeita ovat mm. loma-asuntorakentamisen ja pysyvän asumisen kaavaperiaatteiden täsmentäminen joukkoliikenteen ja katuverkoston palvelutaso vesihuollon järjestäminen sekä olemassa olevan verkoston hyödyntäminen olemassa olevien viheralueiden hyödyntäminen osana virkistys- ja ulkoiluverkostoa latu-, kävely- ja moottorikelkkareitn jäsentely erityisesti ydinkeskustan lähistöllä. 6
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava 2 SELVITYKSET 2.1 Rajaukset ja menetelmät Osayleiskaavan selvitykset on tehty niin, että ne kattavat koko suunnittelualueen. Kasvillisuuskartoitus on poikkeuksellisesti tehty pääasiallisesti vain asemakaavoittamattomille suunnittelualueen osille. Tiedonhankintamenetelminä ovat olleet maastokäynnit, karttatyöskentely, lähdekirjallisuus, aiemmat ja suunnittelun aikaiset selvitykset sekä neuvottelut ja keskustelut asukkaiden, alueella toimivien yrittäjien ja asiantuntijoiden kesken. 2.2 Kaupunkirakenne ja historia 2.2.1 Tahkon historiaa Nilsiä perustettiin v. 1869 ja se liittyi Kuopioon 1.1.213. Alueella on ollut kaskiviljelyä. Siitä on edelleen merkkejä näkyvissä asemakaavoittamattomalla alueella suunnittelualueen etelälaidalla; rinteessä metsän sisällä ja hakkuuaukeilla on havaittavissa kiviröykkiöitä. Lähialueella on ollut vaivaistalo, jonne on kuljettu vesiteitse. Muutamat tilat peltoineen ovat periytyneet sukupolvelta toiselle. Alueesta merkittävä osa on yksityisessä omistuksessa. Tahkovuoren matkailukeskus alkoi rakentua 6-luvun lopulla. Ensimmäiset hotellit valmistuivat 7-luvun alussa suunnittelualueen ulkopuolelle, Nipasen alueelle. Tämän jälkeen alueelle on tullut uutta rakennuskantaa siten, että alueella on vuodepaikkoja nykyisin noin 8 kpl. Loma-asutus (myös ei omarantainen) on levinnyt matkailupalveluiden ansiosta myös Sääskiniemen ja Sieraniemen ulkopuolelle. Vuodepaikkojen nykyinen käyttöaste jää jo alle 3 prosentin. 2.2.2 Kaupunkirakenne Tahko on selkeästi matkailurakentamiseen liittyvä rakentumiskeskittymä muuten maaseutumaisesti harvaan asutulla alueella. Alueen hahmo on vuosien varrella muotoutunut tiiviin kaupunkirakenteen ja varsinaisen maaseudun sekoittumisvyöhykkeeksi, jolla taajamarakentamiselle ominaisesti toteutuneet asuntoryhmät vuorottelevat maatilojen peltojen ja pihapiirien kanssa. Eniten asuntoja sijoittuu noin kilometrin säteelle hotellista. Asutus sijaitsee pääsääntöisesti pään tuntumassa. Alueen rantavyöhykkeille sijoittuu myös merkittävä määrä loma-asuntoja. Alueen etäisyys Nilsiä keskustasta on linnunteitse 1 km. Tahkovuoren alueelle on laadittu 1. asteen osayleiskaava vuosina 1976-1977. Osayleiskaavaa on muutettu vuonna 1984. Kolmannen kerran Tahkovuoren alue yleiskaavoitettiin vuosina 1987 1989, jolloin kaava käsitti myös Kinahmin alueen. Yleiskaavassa oli osoitettu Sääskiniemen ja Sieraniemen alueille matkailupalvelujen sekä loma-asuntojen rakennusoikeutta yhteensä 168 k-m². Kokonaisrakenteellisesti Tahkovuoren alue on selkeä. Alueella on yksi selkeä alueellinen pääväylä (Sääskiniemen), minkä varaan lähes kaikki Tahkovuoren toiminnot tukeutuvat. Palveluiden keskipisteenä voidaan pitää Break Sokos Hotel Tahkon aluetta Tahkolahden rannalla, joka on myös tehokkaimmin rakennettua aluetta. Loma- ja muu matkailua palveleva rakentaminen on levinnyt hajanaisesti Sääskiniemen ja Sieraniemen väliselle alueelle. Alueelta puuttuu todellinen keskusta, mihin palveluja voitaisiin jatkossa sijoittaa. Aiempien yleiskaavojen yhteydessä ollut periaatteellinen pyrkimys jakaa alueen maanomistajille rakennusoikeutta tasapuolisesti, on johtanut siihen, ettei rakennusoikeuksien sijoittelussa ole pystytty huomioimaan riittävästi kunnallistekniikan toteuttamiskustannusten minimointia ja kokonaisrakenteen toimivuutta. Tahkovuoren alueella ei ole kokonaisrakenteen huomioon ottavaa katuverkkoa. Katujen suunnittelu on tapahtunut liiaksi yksittäisten detaljikaavojen yhteydessä, mikä on johtanut tehottomaan ja kalliisti rakennettaviin ja osin toteuttamiskelvottomiin ratkaisuihin. Huolimatta rakennusten sijoittumisen ohjaamisesta kaavan mukaisesti, on alueen maisemakuva paikoin varsin kirjava monityylisen rakennuskannan vuoksi. Tiiviit loma-asuntorakennukset ovat sekoittuneet perinteiseen harvaan maalaistalomiljööseen. Uusia rakennuksia on sijoitettu sekä pelloille että metsäkumpareille. Kylärakenne ja maisema ovat pirstoutuneet. 7
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava Suunnittelualueen keskiosassa, lähellä hotellia on kylpylä ja ravintoloita. Sesonkiajan ulkopuolella lähimmät elintarvikepalvelut löytyvät Nilsiän keskustasta. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Nilsiän keskustassa. Asema- ja ranta-asemakaavat (kartta 2) Sääskiniemen alueelle on laadittu asemakaavarunko, joka on kunnanhallituksen hyväksymä. Yleiskaavan jälkeen Sääskiniemen alueelle on laadittu lukuisia asemakaavoja tai asemakaavan muutoksia, jotka pohjautuvat osittain em. kaavarunkoon. Vahvistetuissa ja vireillä olevissa asemakaavoissa Sääskiniemen vapaita rakennuspaikkoja on noin kpl. Vapaat ja täydennysrakentamisen eri muodoissa mahdollistavat tontit on nostettu esille liitekartassa 2. Pysyviä asuntoja Sääskiniemen alueella on ainoastaan 11 pysyvää asuntoa. Vuonna 213 suunnittelualueella oli vakituisia asukkaita 63 kpl. Kaikki muu rakentaminen on loma-asutuksen liittyvää rakentamista. Maatalouteen liittyneitä rakennuksia on jäljellä enää Puustilan alueella. 2.3 Työpaikat ja palvelut 2.3.1. Työpaikat Tahkon matkailualueella on 4 toimipaikkaa, joissa on yhteensä n. vakituista työpaikkaa. Kausiluonteisesti työpaikkoja on n.. Suurimpia työnantajia ovat Tahko.Com Oy, Break Sokos Hotel Tahkovuori, Tahkonrinteet, TahkoSpa Oy ja entinen Tahko-Chalet Oy/jatkossa PNT Active Oy. Toimialat painottuvat majoitus- ja ravintolatoimintoihin sekä ohjelmapalveluihin (esim. liikuntapalvelut; laskettelu, kylpylä, golf) sekä huoltopalveluihin. Vaihteluväli vakituisten että sesonkien työpaikkojen välillä on todella suuri, mikä on kausivaihteluissa elävien matkailukeskusten erityispiirre. Yleensä matkailukeskukset ovat etäällä asutuksesta, mutta Tahkon toimintaa helpottaa kuitenkin kuuluminen Kuopioon ja Kuopion kohtalainen väestöpohja muihin matkailukeskuksiin verrattuna (esim. Kittilä tai Kuusamo). 2.3.2 Palvelut (kartta 6) Kunnalliset palvelut ovat Nilsiän keskustassa. Osayleiskaava-alueella vuonna 213 olleiden keskeisten palvelujen sijainti on esitetty liitekartassa 6. Tahkon matkailukeskuksessa on yhteensä 23 rinnettä, joiden pituus vaihtelee 2 metristä 1 metriin ja korkeusero 68 metristä metriin. Matkailukeskuksessa on 14 hissiä: tuolihissi toimii kesällä maisemahissinä. Hissikapasiteetti on 17. henkilöä/tunti. Tahkon alueelle on rakennettu lähiliikuntapaikka talven 213 ja kevään 214 aikana. Yleinen uimaranta on Tahkolaakson pohjukassa. Riding Club Tahko Areenan ratsastustallit ja maneesi tarjoavat ratsastuspalveluja. Alueella on 12 ravintolaa, joista osa toimii osan vuodesta. Lisäksi rinteiden huipulla ja länsirinteiden puolella toimii kolme ravintolaa. Break Sokos Hotelli Tahkon tiloissa toimii Sale-myymälä sekä Tähtitahkon kiinteistössä K- kauppa Tahkon Tähti. Hotellin piha-alueella on Tepan Tahko Shop (matkamuistojen & tekstiilien ohella myös elintarvikkeita) ja SkiMac (vaate- ja urheiluvälinemyymälä sekä -vuokraamo). Veneilypalvelut Satamapalveluja tarjoavat Nilsiässä kirkonkylän vierasvenesatama, Tahkovuoren venelaiturit ja Aholansaaren vesibussiliikenteen laituri. Venevalkamia on Ruokosalmessa ja Tahkolahden pohjassa. Asemakaavoitettuja, soutuveneille tarkoitettuja pienempiä venevalkamia suunnittelualueella on kahdeksan, joista vain yksi on kaupungin omistamalla maalla. Rantatonteilla on lisäksi lukuisia laitureita ja yksityisiä venepaikkoja. Nilsiän 2 avattu vesistöreitti, johon liittyi Juankosken kanavien rakentaminen, avasi vesiyhteyden Syvärin ja Vuotjärven alueelta Kuopioon ja edelleen koko Saimaan vesistöalueelle ja luonnollisesti myös päinvastoin. Reitti on mi- 8
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava toitettu lähinnä veneilyä palvelevaksi, mutta sallii myös pienten matkustaja-alusten kulun. Nilsiän reitin parantaminen antaa mahdollisuuksia koko vesistöalueen, Koillis-Savon ja erityisesti Tahkovuoren kehittämiseen. Muut palvelut Keskustassa sijaitsee polttoaineen jakelupiste. TahkoComin sponsoroima kierrätyspiste on Tahkolaaksonn pysäköintipaikalla. Keskustan alueella, Tahko Span eteläpuolella on aiemmin ollut karavaanareille osoitettu alue. Lähin karavaanarialue on nykyisin Tahkon leirikeskuksessa, entisellä Reittiön koululla, 6 km päässä Tahkon länsirinteistä. 2.4 Asuminen ja väestö Alueella on pääasiassa loma-asuntoja, muutamia omakotitaloja sekä vanhoja maatiloja, joissa yhdessäkään ei harjoiteta maataloutta enää pääelinkeinona. Vuonna 213 vakituisia asukkaita suunnittelualueella oli 63. Heistä alle kouluikäisiä alueella ei ole, peruskouluikäisiä oli 9,%, 16-18-vuotiaita 6, %, työikäisiä aikuisia 76 % ja eläkeikäisiä 8 %. Suunnittelualueen lähistöllä, ns. nauhakaupungin alueella, välillä Nilsiän keskusta-sieraniemi- Tahko, yli kolmen km:n säteellä Nilsiän keskustasta sijoittuvilla haja-asutusalueilla asui vuonna 213 yhteensä 12 asukasta. Heistä alle kouluikäisiä oli 11%, peruskouluikäisiä oli 7%, 16-18 -vuotiaita 4 %, työikäisiä aikuisia 61 % ja eläkeikäisiä 17 %. 2. Rakennettu ympäristö 2..1 Alueen nykykäyttö Suunnittelualue on pääsääntöisesti loma-asutusja virkistyskäytössä. Ympärivuotista asumista alueella on vain vähän. Keskeisintä matkailualuetta ympäröivät alueet ovat maa- ja metsätalouden käytössä. Alueella on yritystiloja, jotka liittyvät läheisesti lomailu- ja virkistystoimintaan. Nykyisen keskuksen muutamine palveluineen muodostaa Break Sokos Hotelli Tahko ja Piazza. Asukkaat käyttävät metsää virkistykseen, marjastukseen ja sienestykseen, vesiä veneilyyn ja kalastukseen. Metsiä on hoidettu normaalein metsänhoidollisin toimenpitein, alueella on myös uudistusaloja. Alueella on vielä muutamia peltoja, jotka kaikki ovat pääasiassa vuokraviljelijöiden viljelemiä, kukaan maanomistajista ei viljele peltojaan pääelinkeinonaan. 2..2 Rakennuskanta, kulttuurihistoria (kartta 7) Rakennuskannan inventointi tukeutuu Nilsiän rakennuskannasta v. 1998 tehtyyn selvitykseen, jossa todetaan, että alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja että alueella on yksi vanha maatilan päärakennus, joka on nykyisin loma-asuntokäytössä. Suunnittelualueella on neljä rakennusta, joissa on osia -luvun alkupuolelta. Alueen vanhin rakennuskanta on alueella toimineiden maatilojen ympäristöjä, pääosin puurakenteisia yhden asunnon omakotitaloja piharakennuksineen eri vuosikymmeniltä. -luvun puolivälin rakennuksia on alueella toistaiseksi vielä kolme. 197-luvun rakennuksia on kymmenen. Ensimmäiset selkeämmin lomamajoittumiseen tarkoitetut rakennukset tehtiin ns. vanhan mökkikylän pohjoisosaan 198-luvun alkupuolella. 8-luvun aikana alueelle rakentui pääosa vanhasta mökkikylästä sekä 17 muuta mökkiä. Suurin osa suunnittelualueen rakennuskannasta on tehty vuosien 199- välillä. Lähimmät maakunnallisesti merkittäviksi ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokitellut rakennukset sijaitsevat Nilsiän keskustassa. Paikallisesti merkittävää kulttuuriperintöä on kuitenkin lähempänäkin suunnittelualuetta; alueen eteläpuolella, Taskilan tilan pihapiirissä on säilynyt -luvulla rakennetun entisen vaivaistalon (myöh. kunnalliskoti) toimintaan liittyneiden rakennusten kivijalkoja (mm. päärakennus ja leipomo). 192-luvulla rakennettu työntekijöiden majoitusrakennus on edelleen asuinkäytössä, vuosien kuluessa muutettuna ja korjattuna nykypäivän asuintilavaateiden mukaisiksi. Kulttuurihistoriallisella museolla ei ole ollut luonnoksesta huomautettavaa rakennetun kulttuuriym- 9
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava päristön ja -maiseman osalta. Vanhan mökkikylän suojelulle aluekokonaisuutena ei ole tarvetta. Osayleiskaava-alueella ei ole tehty arkeologista inventointia kaavoituksen tarpeisiin, mutta se on kuulunut Museoviraston vuonna 7 tekemään Nilsiän kunnan perusinventointiin. Perusinventoinnissa Hiekkoniemen alueelta, melko jyrkästä rinteestä havaittiin ainakin neljä kiviröykkiötä n. 1 x 1 metrin kokoiselta alueelta. Röykkiöt tulkittiin todennäköisesti kaskiraunioiksi ja merkittiin valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin mahdollisiksi muinaisjäännöksiksi (Hiekkoniemi 9982). Alueen asuinrakennuksista (noin 7 kpl) on yritysten omistuksessa on noin 3, yksityisessä omistuksessa noin 4. Vuokrakäytössä on noin 32 % (241 kpl, tilanne kesäkuu 214). 2..3 Tiestö, reitistö (kartta 8,9) Tiestö Suunnittelualueen keskellä on Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylläpitämä maan; Sääskiniemen. Tahkolaakson on ainoa kaupungin ylläpitämä katu alueella, muut ovat yksityisteitä, joiden kunto ja laatutaso on vaihteleva. Pää on hyvässä kunnossa. Sääskiniementä on kunnostettu kahteen otteeseen; 9-luvulla profiilia kunnostettiin ja samalla rakennettiin liikenneturvallisuutta lisäävä kevyenliikenteen väylä ydinalueen kohdalle sekä alikulku Hotelli Tahkovuoren sekä hiihtoreitin alikulku Simulanlahden kohdalle. Sääskiniemenn perusteellinen korjaus valmistui, jonka yhteydessä sen varteen rakennettiin mm. kevyenliikenteen reitti aina Varpaisjärvenlle asti sekä ulkoilureitn alikulkuja. Pohjois-Savon ELY-keskus suunnitteluttaa parhaillaan Nilsiä-Varpaisjärvi maann oikaisua Valkeisen kohdalla. Ydinalueen rakennuskaavassa pysäköintialueita on varattu noin 1 autopaikan verran Tahkolahden pohjukkaan ja Break Sokos Hotelli Tahkon itäpuolelle Sääskiniemenn molemmin puolin. Niemellä autopaikoista on toteutunut noin 2, Tahkolaakson pohjukassa 4 kpl. Reitistö Maastohiihto Päivittäin koneellisesti hoidettuja maastohiihtolatuja on Tahkovuoren alueella yhteensä 67 km, joista 11, km on valaistuja. Lumetettava, 3 kilometriä pitkä ensilumen latu kulkee rinnealueen huipulla. Uutta ensilatua suunnitellaan toteutettavaksi kaudeksi 214-21 Tahkolaakson eteläisimmälle pysäköintipaikalle, Tahkolaaksoon laskeutuvan, vuonna 8 toteutetun n alkukaarteen välittömään läheisyyteen. Alueen ladut on esitetty kartassa 9. Moottorikelkkailu Moottorikelkkareittejä on Nilsiän ja Tahkovuoren alueella yli kilometriä ja LumiSavo-alueella noin 6 km. Moottorikelkkareiteistä on reittikartta, josta ote alueella olevista reiteistä on esitetty liitteessä 8. Tahkolahden puolella moottorikelkkailureitti johtaa hotellin pihaan. Syvärin puolella moottorikelkkailu-ura on kulkenut vanhalla pellolla ja päättynyt polttoainejakelupisteelle. Moottorikelkkailu keskustassa on aiheuttanut lukuisia vaaratilanteita. Maastopyöräily Tahkovuoren alue tarjoaa loistavat olosuhteet maastopyöräilyn eri alalajien kuten helpon retkiajon, vaativan trial-tyyppisen maastoajon, alamäkiajon sekä freeridingin harrastamiseen. Merkittyjä maastopyöräreittejä on Nilsiän ja Tahkovuoren alueella noin 6 km. Suunnittelualueella oleva reitistö on esitetty kartassa 9; se kulkee osin samalla pohjalla retkeilyreitistön kanssa. Patikointiin soveltuvia maastoja ja reittejä on Tahkovuorella ja sen lähiympäristössä lukuisia, mm. seuraavat: Tahkovuori, jolta avautuu maisemat Syvärille. Rinnealueiden päällä on 3 kilometriä pitkä näköalareitti. Alueella on opastettu metsäluontopolku Loutteisen luontopolku Tahkovuoren ja Kinahmin välisessä laaksossa Simola-Tahkolahti-reitti Vapaa-ajantoimintaan liittyen kylpylän itäpuolelle viheralueelle on vuoden 214 aikana rakentumassa lähiliikuntapaikka. 1
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava 2.6 Ympäristö 2.6.1 Luonnonympäristö 2.6.1.1 Topografia ja maaperä (kartta 1,11) Suunnittelualue on osa geologisesti ja maisemallisesti merkittävää luode kaakkosuuntaista kallioperän ruhjevyöhykettä. Selvimmin tämä näkyy tarkasteltaessa aluetta laajemmin suunnittelualueen ulkopuolelta, erityisesti sen länsipuolella olevia osia. Jäätikköjoen sulamisvedet ovat kuluttaneet pois maa-aineksia ruhjelaaksosta, paljastaen alueella kallioita ja louhikoita ja luoden edellytykset lukuisille pienille lammille. Kallioperä on hyvin rikkonainen. Myös kaavaalueeseen rajautuva Syväri on ruhjejärvi. Valtaosa suunnittelualueen kallioperästä on magmakivestä syntynyttä gneissiä. Alueen korkein vaaramäki, Tahkomäki on kallioperältään kvartsiittia. Tahkon kvartsiitit edustavat tyypillisiä jatulikvartsiitteja, ja suurin osa niistä on puhtaan valkeita ortokvartsiitteja. Maaperä on valtaosaltaan moreenia. Moreenipatja on vaihtelevan paksuinen ja noudattaa kallioperän muotoja. Kvartsiittimäkien lakiosilla, missä moreenipeite on ohuimmillaan, on runsaasti kalliopaljastumia. Mäkien notkoissa maaainekset ovat hienojakoisempia. Osa notkoista on soistunut. Pilaantuneita maa-alueita ei kaava-alueelta ole tarkemmin tutkittu. Epäily maaperän epäpuhtauksiin liittyy tonteille, jolla on polttoaineen jakelupiste ja varalämpökeskus. Näillä tonteilla tontin vapautumisen ja toiminnan lopettamisen yhteydessä on toimija velvollinen tutkimaan alueen mahdollinen pilaantuminen ja puhdistamaan alue ympäristönsuojelulain vaatimusten mukaisesti ennen uudisrakentamista. Rakennettavuus Alueen maaperä on suurimmaksi osaksi moreenia ja kalliota, jonka päällä on alle metrin paksuudelta pääasiassa moreenia, joten alue soveltuu rakentamiseen hyvin. Rakentamispaikoiksi kaikkein edullisimpia etelä- ja lounaisrinteitä on suunnittelualueella niemen maastonmuodoista johtuen verrattain vähän, rinteet suuntautuvat enimmäkseen itään ja länteen. Suunnittelualueella soista turvealuetta on ainoastaan Tahkolahden pohjukassa alueella, jossa Huutavanholmasta virtaava puro yhtyy Syväriin. Alueen peltoalueiden maaperä on hienojakoista silttiä ja hiesua; niille rakentaminen vaatii paaluperustuksen. Hienojakoisia maalajeja on myös Tahkolaakson pohjukasta edelleen kohti etelää jatkuvana juottina maaston alavimmalla kohdalla. Tahkolahden pohjukan rannat ovat haasteellisia rantarakentamiselle. Uimarannan osa on melko loivaa ja maaperä hyvin pehmeää (mm. liejua ja turvetta). Maaperältään kallioisella, itäisellä rannalla on n. 1 m matkalla loivempaa vedenalaista rantaa, muuten se jyrkkenee nopeasti. Läntinen ranta on loivempi mutta jyrkkenee myös melko nopeasti, maaperä on hiekkamoreenia. Huutavanholmasta alueelle virtaava vesi on myös seikka, joka tulee huomioida yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. 2.6.1.2 Vesisuhteet (kartta 12) Kaava-alue rajautuu itäosassa Syväriin. Kallioperän ruhjelaakso jatkuu vedenpinnan alla. Tahkolaakson pohjukassa erityisesti lahden itäpuoliset Syvärijärven rannat ovat jyrkät. Tahkolahden veden pinta noudattelee Syvärin pinnan vaihteluita (+94,2-96,6 m). Tahkonlaakson lahti syvenee selvästi suualuetta kohti tultaessa, missä on noin 3 m vettä. Pohjois-Savon ELY-keskuksen mukaan Ilmastonmuutos ei vaikuta Syvärin tulviin, jotka voivat jopa laskea mm. lumimäärän pienenemisen seurauksena. Nykyisiä säännöstelyrajoja voidaan noudattaa myös tulevaisuudessa, mutta virtaamat tulevat muuttumaan mm. siten, että talvivirtaamat kasvavat. ELY-keskukselta saadun don mukaan Syvärin pinta ei nouse suurtulvan seurauksena. Vesistömallilla laskettu v. 1899 tulvakorkeus säännöstellyssä tilanteessa on 97,4 m eli sama kuin 214 alussa voimassa ollut alin rakentamiskorkeus. Kyseinen skenaario vastaa näillä alueilla noin kerran 1- vuodessa toistuvaa tulvaa eli sitä voidaan pitää ns. suurtulvaskenaariona. Elokuussa 214 Pohjois-Savon ELY-keskus 11
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava on muuttanut antamansa suositukset alimmista rakentamiskorkeuksista vesistöjen rannalla N-korkeusjärjestelmään. Uusi suositus Syvärin rannan alimmista rakentamiskorkeuksista on +97,9 m. Rankkasateiden aiheuttamia tulvia varten on hyvä toteuttaa hulevesien viivytys-/keräysaltaita. Kaavan laadinnan yhteydessä ei ole tehty erillistä hulevesiselvitystä, koska osayleiskaavan alue on jo pitkälti muotoutunut. Asia ratkaistaan asemakaavoitusvaiheessa, jolloin asemakaava-alueille laaditaan hulevesisuunnitelma. Alueella ei ole luontaisia sisämaan vesistöjä, pienet lammet ovat keinotekoisia. Mäkien välisille alueille ja painanteisiin on syntynyt kosteita metsiä, pienialaisia soita ja paikallisia luontaisia kosteikkoja. Suunnittelualueella on useita noroja. Norot on esitetty kartassa 21. Keskustan itäpuolella alavissa maastonkohdissa on aiemmin viljelykäytössä olleita peltoja ja niihin liittyviä ojapainanteita, joissa vesi keväällä tulvii ja seisoo pitkälle kesään. Turusenharjunn ja Tonttun välisellä alueella olevan pellon laidasta lähtee koko asemakaavoittamattoman alueen läpi kulkeva oja. Huutavanholman luonnonsuojelualueelta alkunsa saavan uoman vedet valuvat Tahkolahden pohjukkaan; uoma on osin putkitettu. Niemen alueella on lähde, joista Ahola-tilan kiinteistölle on vedenottoputki. Rinteiden puolella ei ole dossa varsinaisia lähteitä, mutta maastosta tihkuu ajoittain vettä. Vedenlaatu Syväriin laskee vesiä Tiilikanjoen ja Nurmijoen valuma-alueilta, joiden pinta-alasta lähes puolet on turvemaata. Pohjois-Savon ELY-keskukselta saadun don mukaan em. syystä runsashumuksisen Syvärin tila on kokonaisuutena hyvä ja pelkän veden kemiallisen laadun (lähinnä ravinnepitoisuudet) puolesta jopa erinomainen. Vesienhoidossa Syvärin tilaluokitus perustuu laajaan aineistoon. Säännöstelyn vaikutukset näkyvät järven rantavyöhykkeen eliöyhteisössä ja tämän vuoksi lopulliseksi tilaluokaksi on määritetty hyvä. Vuosien 6-213 luokituksessa hygieenistä tilaa ei ole arvioitu, mutta Syvärin pääaltaan osalta siinä ei ole ongelmia. Bakteeripitoisuudet ovat joskus jätevesien purkualueella olleet ajoittain koholla. Liestynselän rannalle valmistui vuonna 1988 uusi keskuspuhdistamo. Vedenlaadussa ei ole ollut merkittäviä muutossuuntauksia, paitsi yhdyskuntakuormituksen lähipisteellä alusvedessä on paranevaa kehitystä. Säännöstely vähentää veden vaihtuvuutta, jolloin monet pohjapainanteiden altaat ovat alttiita viipymien pitenemiselle ja edelleen hapenvajauksille. Syväri on kalaisuudessaan erinomainen järvi; kalaisuusluokitus on kuitenkin tyydyttävä, koska luontainen siika ja taimen ovat hävinneet vesistörakentamisen ja säännöstelyn seurauksena. Säännöstely on myös mahdollisesti luonut Syvärin biologiseen luokitteluun selvän ristiriidan. Biologinen luokka on tyydyttävän ja hyvän luokan rajalla; rantavyöhykkeen muuttujat (vesikasvit ja pohjaeläimet) ovat selvästi heikommassa tilassa kuin ulappa-alueen lähinnä vain rehevyyteen reagoivat muuttujat (kasviplankton, kalasto). Tahkolahti on kaksi kilometriä pitkä pohjukka. Tahkolahden tilan arviointi on hankalampaa, koska viimeisimmät näytedot lahdelta ovat vuodelta 1994. Tahkovuori Oy:n jätevesien johtaminen Tahkolahteen loppui vuonna 1989. Tahkolahden perukan veden vaihtuvuutta voidaan vain arvioida; sinänsä Tahkolahden lähivaluma-alue on aika pieni ja veden tulovirtaukset vähäiset, jolloin vaihdunta ei ole kovin suurta. Toisaalta pohjoiselta selkävedeltä tulevien tuulien voidaan arvioida sekoittavan Tahkolahden vesikerroksia ja sitä kautta edesauttavat veden vaihduntaa. Kahdenkymmenen vuoden takaisten tojen pohjalta veden laatua ei pysty arvioimaan, etenkin kun huomioidaan alueella tapahtuneet huomattavat maankäyttömuutokset. Yksittäisten lahtialueiden vesienhoidollinen tila voi joskus poiketa pääaltaasta, koska toja ei kerätä niistä erikseen. Pohjois-Savon ELY-keskuksen toon ei ole tullut varsinaisia vedenlaatuongelmia Tahkolahteen liittyen, mutta huomioiden lahden sijainnin ja lähialueen maankäyttömuutokset voi lahden tila nyt tai tulevaisuudessa poiketa pääaltaasta. Tahkolahdelta tullaan ottamaan vesinäytteitä syksyllä 214. 12
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava 2.6.1.3 Maisemarakenne ja maisemakuva (kartta 13) Nilsiä kuuluu Pohjois-Savon järviseutuun, jolle on ominaista vaihteleva korkokuva ruhjelaaksojen ja jyrkkärinteisten mäkien vuoksi. Pinnanmuodoissa on Vaara-Karjalan piirteitä, sillä lähes pohjois-eteläsuuntaiset jatulikvarsiittiselänteet Tahko-, Väli-, Tarpisen- ja Rahasmäki kohoavat selvästi horisontin yläpuolelle. Alueen korkein mäki on Välimäki, jonka laki nousee 314 metriä meren pinnasta. Muut mäet ovat alle 3 metriä korkeita (Tahkomäki 222 m mpy, Tarpisenmäki noin 26 m mpy ja Rahasmäki noin 27 m mpy). Suhteelliset korkeuserot ovat alueella suuria; esimerkiksi Tahkomäki kohoaa Syvärin rannasta vajaan kilometrin matkalla noin m. Itse Sääskiniemi on pinnanmuodoiltaan varsin vaatimaton Tahkomäkeen verrattuna. Niemellä on kuitenkin paikallisia haastavia maastonmuotoja, erityisesti ranta-alueilla. Asemakaavoittamattoman alueen maisema-arvoja heikentävät viime vuosina tehdyt laajat hakkuut. Asutus ja viljely sijoittuvat mäkien laaksoihin ja erityisesti Sääskiniemeen. Pellot ovat pääosin hajallaan ja pieniä. Osa pelloista on viime vuosikymmenellä metsitetty. Tahkon osayleiskaava-alueen maasto on selkeästi pohjois-etelä-suuntautunutta. Alueen länsiosa on metsäistä selännettä. Niemen maastomuodot ovat yhdenmukaisia alueen kallioperän suurten linjojen kanssa, kuitenkin pienimuotoisemmin. Suunnittelualueen koillisosaa hallitsee laaja golfalue. Idässä ja pohjoisessa alue rajautuu Syväri-järveen. Vesi on peltojen ja golfalueen ohella tärkeä avoimuutta tuova elementti maisemassa. Suunnittelualueen korkeudet vaihtelevat Tahkolahden pohjukasta, 98 metriä meren pinnan yläpuolella, alueen länsiosan selänteen metriin. Maaston korkeimmat kohdat jäävät suunnittelualueen rajauksen ulkopuolelle. Lakialueet ja tärkeät näkymät Lakialue Tahkon matkailualueella on kiistattomasti Tahkomäki (26 m). Tärkeitä näkymien kiintopisteitä ovat alueen kulttuurihistoriasta kertovat Aholansaari sekä Syvärin suuret saaret. Näistä mikään ei sijaitse suunnittelualuerajauksen sisäpuolella. Lakialueiden ohella tärkeitä näkymiä avautuu Tahkoa syleilevään vesistöön. Maastonmuodoista johtuen erityinen näkymien avaaminen ei ole tarpeen. Solmukohdat Maiseman solmukohdat ovat erilaisten maisemaelementn leikkaus- ja risteyskohtia. Tahkolla tällaisia paikkoja ovat Tahkolaakso ja Tahkolahden yhtymäkohta sekä pään kiertoliittymien alueet. Solmukohtana voidaan pitää myös Tahkolahden poikki kulkevaa kävelysiltaa ja sen liittymäpisteitä kummallakin rannalla. Maisemarajat Alueen massiivisimmat rajaavat tekijät ovat Tahkomäki ja Syväri. Pohjois-etelä-suuntainen Sääskiniemen jakaa niemen alueen kahtia. Sääskiniemenn rinnalla kulkee Savon Voima Oyj:n 2 kv keskijännitejohto, jonka korvaaminen maajohdolla tulee arvioida asemakaavoitusvaiheessa, erityisesti ns. vanhan mökkikylän kohdalla. Maisemavauriot / -ongelmat pelloille rakennetut mökkialueet ovat paikoin silmiinpistäviä; rakennusten sopivuus maisemaan ei ole onnistunut, mikä korostuu erityisesti niillä osilla aluetta, joilla tontn viherrakentamiseen ei ole panostettu. Sääskiniemenn vanha linja on keskeisellä paikalla, käyttämättömänä. Tahkon alueen edelleen kehittyessä alueen sähkönsaannin varmistamiseksi on tarpeen rakentaa alueelle uusi kv:n voimalinja Nilsiän suunnasta. Linja jää kuitenkin suunnittelualueen ulkopuolelle, alueesta etelään ja se on sovitettavissa alueella suunnitteilla olevaan ohitusmaann linjaan. 2.6.2 Kasvisto ja kasvillisuus Suomen kasvimaanteellisessä aluejaossa Nilsiä kuuluu eteläboreaalisen Järvi-Suomen lohkoon. Alueen kasvillisuus on hyvin vaihtele- 13