KUOPION KAUPUNKI TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 1.1.21 YK 21:1
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 12.1.21
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava SISÄLLYS JOHDANTO 1. LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Suunnittelutyön määritys... 1 1.2 Suunnittelualueen sijainti... 1 1.3 Suunnittelutilanne... 1 1.3.1 Maakuntakaava... 1 1.3.2 Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli Loikka 23... 1 1.3.3 Yleiskaavoitus... 2 1.3.4 Tahkon kehittämissuunnitelma 23... 2 1.3. Asemakaavoitus... 6 1.3.6 Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset... 6 1.3.7 Toimenpide- ja rakennuskiellot... 6 1.3.8 Kehitystarpeet... 6 2. SELVITYKSET... 7 2.1 Rajaukset ja menetelmät... 7 2.2 Kaupunkirakenne ja historia... 7 2.2.1 Tahkon historiaa... 7 2.2.2 Kaupunkirakenne... 7 2.3 Työpaikat ja palvelut...... 8 2.3.1 Työpaikat... 8 2.3.2 Palvelut... 8 2.4 Asuminen ja väestö... 9 2. Rakennettu ympäristö... 9 2..1 Alueen nykykäyttö... 9 2..2 Rakennuskanta, kulttuurihistoria... 9 2..3 Tiestö, reitistö... 1 2.6 Ympäristö... 11 2.6.1 Luonnonympäristö... 11 2.6.1.1 Topografia ja maaperä... 11 2.6.1.2 Vesisuhteet... 11 2.6.1.3 Maisemarakenne ja maisemakuva... 13 2.6.2 Kasvisto ja kasvillisuus... 13 2.6.2.1 Kulutuskestävyys... 14 2.6.2.2 Valtakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat alueet... 14 2.6.3 Eläimistö... 1 2.6.4 Ympäristön häiriötekijät... 1 2.6. Ympäristön erityispiirteet... 1 2.7 Liikenne...... 16 2.7.1 Liikenneverkko... 16 2.7.2 Ajoneuvoliikenne... 16 2.7.3 Kevytliikenne... 16 2.7.4 Joukkoliikenne... 17 2.7. Liikenneturvallisuus... 17 2.8 Yhdyskuntatekniikka... 18 2.8.1 Vesi- ja viemäri... 18 2.8.2 Kaukolämpö... 18 2.8.3 Sähkö... 18 2.9 Maanomistus... 19 2.1 Sosiaaliset olot... 19 3. TAVOITTEET... 19 3.1 Valtakunnalliset tavoitteet... 19 3.2 Seudulliset tavoiteet... 19 3.3 Paikalliset tavoitteet... 2 3.4 Muut... 2 4. OSAYLEISKAAVA... 2
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava 4.1 Osayleiskaavojen Tahkovuoren ja Tahkon keskustan vertailu...... 2 4.2 Mitoitus... 22 4.3 Rakenne... 23 4.4 Nimistö... 24 4. Osayleiskaavan maankäyttö... 24 4..1 Asuminen... 24 4..2 Palvelut... 2 4..3 Liikennejärjestelyt... 2 4..4 Virkistys, ulkolureitit...... 27 4.. Erityispiirteet...... 29 4..6 Yhdyskuntatekniikka... 31 4.6 Osallistuminen ja vuorovaikutus... 32. OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 32.1 Vertailu tavoitteisiin... 38.1.1 Valtakunnalliset tavoitteet... 39.1.2 Kaupunkirakenne 21 - tavoitteet... 39.1.3 Kuopion strategian tavoitteet 212... 39.1.4 Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli 23 - Loikka - tavoitteet...... 39.1. Tahkon kehittämissuunnitelma 23:n strategiset tavoitteet...... 4.1.6 Edellisiä täydentävät tavoiteet/yleiskaava, selvitykset ja kehitystarpeet... 4.2 Toteutus... 4.3 Suunnitteluvaiheet... 41 LÄHTEET... 41 KARTAT KARTTA 1: Sijaintikartta KARTTA 2: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta KARTTA 3: Ote yleiskaavasta KARTTA 4: Ote Tahko 23 - kehittämissuunnitelmasta KARTTA : Ajantasa-asemakaava KARTTA 6: Rakennuskanta käyttötarkoituksen mukaan KARTTA 7: Rakennuskannan ikä KARTTA 8: Liikenneverkko, nykytilanne KARTTA 9: Reitistö, nykytilanne KARTTA 1: Topografia KARTTA 11: Maaperä KARTTA 12: Vesisuhteet KARTTA 13: Maisemakuva, maisemarakenne KARTTA 14: Yhdyskuntatekniikka, nykytilanne KARTTA 1: Maanomistus KARTTA 16: Osayleiskaavakartta KARTTA 17: Liikenne KARTTA 18: Reitistö KARTTA 19: Yhdyskuntatekniikka KARTTA 2: Rakennetut tontit KARTTA 21: Luontoarvot KARTTA 21b: Liito-orava yhteydet KARTTA 22: Idealuonnos Kansikuva Jukka Pelkonen
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava JOHDANTO Tämä raportti sisältää osayleiskaava selostuksen perustoineen, tavoitteineen, vaikutustarkasteluineen sekä suunnitelmaehdotuksen Tahkon keskustan matkailualueelle. Osayleiskaava on tarkoitus hyväksyä oikeusvaikutteisena yleiskaavana; se korvaa vuonna 3 hyväksytyn Tahkovuoren osayleiskaavan suunnittelualuetta koskevana muutoksena. Osayleiskaavan luonnosvaihe oli nähtävänä 17.3.-17.4.214. Ehdotusvaihe oli nähtävänä 6.1.-7.11.214. Tahkon keskustan osayleiskaava perustuu Pohjois-Savon maakuntakaavaan, jossa Tahkon alue on matkailualuetta. Tavoitteena on pitää kehittyvä matkailukaupunki ja sen rakenne tiiviinä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Olevaan rakenteeseen tukeutuva laajeneminen on kokonaistaloudellisesti hajasijoittamista edullisempi vaihtoehto. Osayleiskaavassa on selvitetty alueen soveltuvuus asunto- ja loma-asuntorakentamiseen sekä matkailua palvelevien toimintojen sijoittumiseen: alueen liittyminen yhdyskuntarakenteeseen, rakennettavien alueiden rajautuminen, kortteleiden tuleva käyttö, liikenne, palvelut, virkistykseen liittyvät asiat ja kaupunkikuvallinen hahmo. Osayleiskaavoitus ohjaa alueen asemakaavoitusta ja yksityiskohtaista suunnittelua. Vaikutusten arvioinnissa kaava on verrattu tavoitteisiin ja tarkasteltu mitä muutoksia kaavaratkaisu tuo nykyiseen maankäyttöön. Osayleiskaava on laadittu Kuopion kaupungin konsernipalvelun strategisen maankäytön suunnittelun yksikössä yhteistyössä talous- ja strategiapalvelujen, kaupunkiympäristön suunnittelupalvelun ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen kanssa. Yksikössä työstä ovat vastanneet Heli Laurinen, Juha Romppanen ja Pirjo Jokiniemi. Kuopiossa 12.1.21
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelutyön määritys Tahkon keskustan osayleiskaava on laadittu Tahkon matkailualueelle Nilsiään. Kaavassa on tarkennettu voimassa olevaa oikeusvaikutteista, Nilsiän kunnanvaltuuston 1.4.3 hyväksymää Tahkovuoren osayleiskaavaa, joka tämän kaavan vahvistuessa kumoutuu osayleiskaava-alueen osalta. Osayleiskaavalla määritetään alueen matkailu-, asunto- ja palvelurakentamisen sekä liikenteen perusratkaisut ja selvitetään alueen liittyminen muuhun yhdyskuntarakenteeseen, määritetään rakennettavien alueiden rajautuminen, kortteleiden tuleva käyttö sekä alueen sovittaminen maisemakuvaan ja ympäröivään luontoon. Painoarvo on erityisesti alueen virkistyskäytön ja matkailukäytön mahdollistamisessa. Osayleiskaava palvelee alueen tulevaa asemakaavoitusta ja yksityiskohtaista suunnittelua sekä luo edellytykset asuntotuotanto- ja kehittämisohjelmien toteuttamiselle. 1.2 Suunnittelualueen sijainti (kartta 1) Suunnittelualue sijaitsee Nilsiässä, noin 6 km Kuopion keskustasta koilliseen. Alue käsittää Tahkon keskeisimmän matkailualueen Sääskiniemen. Etelässä alue rajautuu Tahkolaaksonn ja Tonttun lähiympäristöön. Muilta osin alue rajautuu Syvärin järven vesialueisiin. Suunnittelualueen pinta-ala on 43 hehtaaria, josta veden osuus on hehtaaria. 1.3 Suunnittelutilanne Osayleiskaavatyön perustana ovat olleet Pohjois-Savon maakuntakaavassa ja Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemallin Loikka 23 :ssa asetetut tavoitteet, Tahkovuoren osayleiskaava sekä Tahkon kehittämissuunnitelma 23. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on käsitelty maakuntakaavan laadinnan yhteydessä. 1.3.1 Maakuntakaava (kartta 2) Pohjois-Savon maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 7.12.211. Maakuntakaavassa alue on merkitty matkailupalvelujen alueeksi (RM), jota koskee suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen, luonnonarvoihin, ympärivuotisen matkailun mahdollistamiseen sekä yhtenäisiin viher- ja virkistysreitistöihin. Alueen käytön suunnittelussa on huolehdittava siitä, ettei hanke tai suunnitelma yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa luonnonsuojelulain 6 :n tarkoittamalla tavalla merkittävästi heikennä Natura -verkostoon kuuluvien alueiden SL 43.44 (Huutavanholma) ja sl 43. (Pieni-Tarpisen lehto) perusteena olevia luonnonarvoja. Suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon vaikutukset Naturaalueiden pohjavesi- ja pintavalumaolosuhteisiin, maaston kulumiseen ja pienilmastoon. Alueella on varsin suuri työllistävä vaikutus. Alueella on myös merkittäviä virkistysarvoja varsin laajalle käyttäjäkunnalle paikallisesti että myös alueellisesti ja valtakunnallisesti. Välittömästi suunnittelualueen ulkopuolella Tahkolaaksonn itäpuolella on Natura -verkostoon kuuluva Huutavanholman luonnonsuojelualue. 1.3.2 Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli Loikka 23 Tahkosta kehittyy rakennemallin mukaan Lapin ulkopuolisen Suomen johtavin matkailukaupunki, jonka matkailukapasiteetti ja palvelutarjonta laajenevat merkittävästi. Matkailukeskuksia ja niiden välisiä yhteyksiä kehitetään: Tahkoa kehitetään yhdessä seudun matkailun kärkikohteena niin, että muut matkailupalvelut ja -alueet linkittyvät yhteiseen matkailutarjontaan. Tahkon matkailualue on yksi neljästä alueen keskeisistä uusista työpaikka-alueista. Nilsiän kuntakeskus ja Tahko muodostavat yhteisen asuin- ja palvelualueen. Rakennemalli luo maankäytössä sekoittuneiden toimintojen alueita, joissa asuminen, palvelut ja työpaikat limittyvät; rakennemallissa asutusrakenne Nilsiässä painottuu Nilsiän keskusta Tahko -vyöhykkeelle ja kasvu laajenee Tahkon suuntaan. Rakennemallissa edistetään maakuntakaavan mukaisesti joukkoliikenteen kehittymistä kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi henkilöautolle. Ra- 1
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava kennemallissa joukkoliikennekäytävä ulottuu Nilsiään ja Tahkoon asti. Kävelyn ja pyöräilyn ympäristöt kehittyvät lähellä palveluja Nilsiän keskustassa ja Tahkolla. Kuopio Tahko -matkailuyhteys huomioidaan liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Panostukset liikenneyhteyksiin parantavat Tahkon saavutettavuutta. Alueella turvataan maakuntakaavan mukaisesti edellytykset taajamajunaliikenteen kehittämiseen Siilinjärveltä Tahkolle. Rakennemallin mukaan lentoyhteydet monipuolistuvat ja valtakunnallisia pääväyliä valtatä ja valtatä 9 kehitetään kansainvälisinä liikennekäytävinä. Vesiliikenneyhteyksiä hyödynnetään matkailussa. Monipuoliset ja ympärivuotiset virkistys- ja matkailureitistöt palvelevat asukkaita ja matkailijoita. Erityisenä kehittämiskohteena on vesimatkailu. Matkailun toimintaedellytyksiä luodaan suunnitelmallisesti kunn ja eri toimijoiden yhteistyössä sekä ennakoivan kaavoituksen avulla. Matkailua kehitetään ekologisin ratkaisuin ja arvokkaat kulttuuri- ja luonnonympäristöt huomioiden. Tahko vahvistaa omaa matkailuprofiiliaan, samoin kuin muut alueet. Maankäytössä varaudutaan mm. Tahkon matkailuradan rakentamiseen eli yhteyden rakentamiseen Savon radalta Tahkolle. Rautayhteydellä olisi Tahkon saavutettavuudelle ja vetovoimalle suuri merkitys. 1.3.3 Yleiskaavoitus (kartta 3) Suunnittelualueella on voimassa Nilsiän kaupunginvaltuuston 11.12.3 hyväksymä oikeusvaikutteinen Tahkovuoren osayleiskaava. Sääskiniemen länsilaidalle on osoitettu lähes katkeamaton nauha - ja RM-alueita. Alueelle ei ole osoitettu pysyvää asutusta. Keskustatoiminnot on rajattu varsin laajaksi kokonaisuudeksi. Viheralueet ovat kapeina nauhoina yksittäisten maanomistajien maille suunniteltujen loma- tai majoitusalueiden välissä. Yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita ei ole alueelle osoitettu. Yhdyskuntateknisen huollon alueet on sijoitettu pään varteen. Kaavassa esitetty Tahkolaaksonn uusi linjaus on toteutettu vuonna. Tahkovuoren osayleiskaavassa selvitysalueeksi merkitylle osalle tullaan lähivuosina laatimaan osayleiskaava ja kaavan ympäristövaikutusten arviointi. Yleiskaavan vaikutukset Natura -verkostoon kuuluvien alueiden SL 43.44 (Huutavanholma) ja sl 43. (Pieni-Tarpisen lehto) osalta ovat vähäiset; sl 43. (Pieni-Tarpisen lehto ei ole suunnittelualueella, vaan sijaitsee Varpaisjärvenn ja Sääskiniemenn risteysalueella sekä SL 43.44 (Huutavanholma) rajautuu suurelta osin suunnitelma-alueen ulkopuolelle. Tekeillä oleva Tahkon keskustan osayleiskaava ei ratkaisuillaan merkittävästi heikennä alueen luontoarvoja. Aluetta hallinnoivalla Metsähallituksella ei ollut luonnosvaiheessa kaavaan lausuttavaa. 1.3.4 Tahkon kehittämissuunnitelma 23 (kartta 4) Keskustatoimintojen alue Kasvava ja kehittyvä matkailukeskus tarvitsee yhden selkeän keskusalueen, jonka yhteyteen tai välittömään läheisyyteen alueen tärkeimmät hotelli-, ravintola- ja vähittäiskaupan palvelut ovat keskittyneet. Selkeä keskusta toimii koko alueen kokoontumispaikkana ja tapahtumien ympärivuotisena areenana. Keskusta-alueen tulee olla selvästi muista alueista erottuva. Keskusta-aluetta tulisi kehittää koko alueen keskeisenä jalankulkuympäristönä, jolloin erityisesti kevyen liikenteen yhteyksiin tulee kiinnittää huomiota. Tahkon maankäytön suunnittelussa tulee varmistaa keskusta-alueen laajentumismahdollisuudet, jotta tuleville palveluille ja uudelle tehokkaammalle rakentamiselle löytyy sijoituspaikkoja aivan Tahkon ytimestä. Nykyisten rakentamattomien tontn lisäksi keskusta-alueella tulisi pyrkiä etsiä keinoja nykyisen olemassa olevan lomarakentamisen tehostamiseen sekä jalankulkualueiden asteittaiseen laajentumiseen. Tahkon keskusta-alueen maankäytön kehittämisen ja laajentamisen edellytyksenä on alueen maanomistajien ja yrittäjien sitoutuminen pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Loma-asumisen rakentamisalueet Tahkon loma-asuminen on kehittynyt voimakkaasti, mutta hajanainen maanomistus on johta- 2
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava nut osin liikenteen ja kunnallistekniikan kannalta epätaloudellisiin ratkaisuihin. Maankäytön suunnittelulla tulee jatkossakin turvata riittävät loma-asumisen laajentumisalueet. Toisaalta samanaikaisesti tulisi ottaa huomioon tonttitarjonnan monipuolisuus, jotta Tahkolla olisi mahdollista vastata kuluttajien erilaisiin tarpeisiin. Eri loma-asuntoalueita tulisi siten jo kaavoitusvaiheessa profiloida rohkeammin erilaisiksi. Tahkon ympärivuotisen matkailutarjonnan näkökulmasta erityisesti vesistöt ja niiden läheisyys ovat selkeä vahvuus, joka tulee ottaa huomioon myös loma-asumisen suunnittelussa ja rakentamisessa. Tulevaisuudessa Tahkon alueella on osin mahdollista eheyttää olemassa olevaa loma-asutusrakennetta erityisesti keskusta-alueen läheisyydessä, mutta laajentuminen tulee jatkossakin pääosin toteutumaan uusien loma-asuntoalueiden toteuttamisen myötä. Alueiden toteuttamisen tulisi nojautua sellaiseen kokonaisrakenteeseen, joka mahdollistaa järkevän katu- ja kunnallisteknisen verkoston kehittämisen sekä myös joukkoliikenteen hyvän saavutettavuuden. Tahkon kehittämisen kannalta tärkeimpiä valintoja ovat tulevan loma-asumisen kasvusuunnan ja -periaatteiden valitseminen ja siihen sitoutuminen. Urheilu- ja rinnealueet Tahkon kasvun edellytyksenä on loma-asuntorakentamisen lisäksi myös urheilu- ja rinnealueiden laajentumisen turvaaminen tulevaisuudessa. Kasvavat kävijämäärät edellyttävät suurempaa rinnekapasiteettia sekä käyttäjäystävällisten rinnekokonaisuuksien rakentamista sujuvine siirtymäosuuksineen. Maankäytön näkökulmasta urheilu- ja rinnealueiden laajentuminen on toteutettava muut reunaehdot (suojelualueet) sekä muu maankäyttö huomioon ottaen. Erityisesti loma-asumista tulisi kehittää urheilu- ja rinnealueiden kanssa samansuuntaisesti, koska rinnetai golfkenttäpalveluiden saavutettuus on valtti myös loma-asumiselle. Maankäytön keskeisenä kehittämistarpeena onkin muodostaa alueelle sellainen kokonaisrakenne, että palvelut ovat hyvin koko alueelta saavutettavissa. Virkistys-, ulkoilualueet sekä reitistöt Viihtyisän vapaa-ajan ympäristön muodostamiseksi Tahkon aluetta tulee kehittää kokonaisuutena, jossa ympäröivä luonto on hyvin saavutettavissa eri puolilta aluetta yhtenäisten reitistöjen avulla eri vuodenaikoina. Reitistöjen tulee palvella eri liikkumismuotoja. Tahkon alueella on nykyisin kattavasti eripituisia reittejä, mutta erityisesti lähireitn ja yhteysreitn kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota loma-asutuksen laajentuessa. Maankäytön suunnittelun avulla on turvattava reitistöjen jatkuvuus sekä mahdollisuudet reitistöjen laajentumiselle. Myös katuverkoston, moottorikelkkareitn ja muiden reitistöjen risteämiseen sekä reitistöjen turvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Vesistöt tulee ottaa huomioon myös virkistys- ja ulkoilualueiden sekä reitistöjen suunnittelussa. Jatkossa onkin tärkeä varmistaa riittävät vapaat ranta-alueet virkistyskäyttöön sekä kehittää niiden palvelutarjontaa. Erityisesti keskusta-alueella ja keskustan ranta-alueilla on tarpeellista kiinnittää huomiota rakentamisen ja viherrakentamisen laatutasoon. Liikenne ja liikkuminen matkailukeskuksessa Tahkon alueen loma-asutuksen laajentuessa myös liikenneverkkoa tulisi kehittää kokonaisuutena, joka mahdollistaisi nykyisen liikenneverkon tehokkaan käytön sekä erityisesti joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksien parantumisen alueen sisäisessä liikenteessä. Joukkoliikenteen kehittäminen edellyttäisi yhtenäisen päärinnakkaisn kehittämisen Sääskiniemenlle, jolloin suurimmalta osalta loma-asuntoalueista olisi hyvä joukkoliikenteen saavutettavuus. Joukkoliikenteen käyttö voisi osaltaan vähentää Tahkon keskusta-alueen pysäköintipaikka tarvetta. Keskustan pysäköintiä on joka tapauksessa kehitettävä ja keskusta-alueen maankäytön tehokas kehittäminen edellyttää maanalaisten pysäköintiratkaisujen toteuttamista. Ajoneuvo- ja joukkoliikenteen lisäksi Tahkon alueen kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota kaikkiin liikkumistapoihin. Turvallisen jalankulkuympäristön ja reitistöjen kehittäminen edellyttää moottorikelkkojen, mönkijöiden ja golfautojen ohjaamisen tarkoituksenmukaisille reiteille. 3
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava Maisema- ja luontoarvot Tahkon alueen maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen maisema- ja luontoarvot. Luonnonsuojelualueiden lisäksi Tahkon alueella on useita arvokkaita pienempiä luontokohteita ja liito-oravaesiintymiä, jotka asettavat reunaehtoja maankäytön suunnittelulle. Maisema- ja luontoarvojen yhteensovittaminen maankäytön suunnitteluun tapahtuu alueen yleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä. Kaavoituksen yhteydessä eri alueilta laaditaan yksityiskohtaisempia selvityksiä. Kriittiset menestystekijät Pitkäjänteisellä ja ennakoivalla maapolitiikalla sekä kaavoituksella tulee varmistaa edellytykset investoinneille ja niiden toteuttamiselle. Asiakasmäärien kasvu on kaikkien matkailukeskusten tavoite. Kilpailu on kovaa ja kotimaisessa kysynnässä raja tulee pian vastaan. Tahkolla on kuitenkin potentiaalia kasvattaa kotimaista asiakaskuntaa, mikäli se pystyy entisestään parantamaan saavutettavuuttaan, palvelutarjontaansa ja laatua. Tahkolla on hyvät mahdollisuudet kilpailla asiakkaista Pohjois-Suomen johtavien hiihtokeskusten kanssa. Lähimarkkinoiden asiakkaat on saatava sitoutumaan Tahkoon niin, että yhä suurempi osa heistä on vakiokävijöitä, jotka hyödyntävät Tahkon palveluita useina eri vuodenaikoina. Uusia kansainvälisiä asiakkaita tarvitaan Venäjän lisäksi mm. Saksasta ja muualta Keski-Euroopasta, josta on kohtuulliset yhteydet Tahkolle ja joissa on kysyntää erityisesti kesäiselle järvi-suomelle. Tahkon merkittävä vetovoimatekijä on järvi, ranta-alueet ja saaret. Nämä muodostavat myös erinomaisen erottautumistekijän muista matkailukeskuksista sekä vahvistavat lumettoman ajan tarjontaa. Saarien, ranta-alueiden ja järven hyödyntäminen on tähän asti ollut vähäistä, mutta ne tarjoavat merkittävän potentiaalin Tahkon kehittämiseksi. Saarien, ranta-alueiden ja järven hyödyntäminen on Tahkon kriittinen menestystekijä, sillä näiden alueiden täysi potentiaali pitäisi pystyä ottamaan käyttöön niin tontti- kuin palvelutarjonnan näkökulmastakin. Tahkon maankäytön kehityskuva 23 23 Tahkolla on yhteensä 2 vuodepaikkaa. Tahkon maankäytön kehittämisperiaatteiden mukaan: Tahkon uusi loma-asutus sijoittuu kehittyvien Nilsiä-Tahko liikenneyhteyksien varteen sekä Syvärin saaristoon. Laajentumissuunnat tarjoavat monipuolisesti erilaisia vapaa-ajan asumisen mahdollisuuksia. Nilsiän ja Tahkon väliset loma-asuntoalueet rakentuvat nauhamaisesti. Rinne- ja golftoiminnot sekä virkistysreitistöt ovat näiltä alueilta hyvin saavutettavissa. Saaristoihin loma-asutus rakentuu vaiheittain; Sieraniemessä rakentaminen ulottuu Kylmä- ja Kalkkisaareen ja Tahkon itäpuolisessa saaristossa aina Kerssinsaareen saakka. Vesistöistä syntyy uusi loma-asumisen vahvuus ja saaristo mahdollistaa rantatontn suuren tarjonnan. Tahkon keskusta tiivistyy ja laajenee vaiheittain. Tahkon matkailualueen kaupalliset ja ravintolapalvelut keskittyvät keskustan alueelle tehokkaamman rakentamisen tavoin. Tahkon keskustaa kehitetään viihtyisänä jalankulkuympäristönä, joka toimii myös suurten tapahtumien areenana. Vähittäiskaupan suuret yksiköt ja julkiset palvelut sijaitsevat tulevaisuudessakin Nilsiän keskustassa. Keskustan ranta-alueita kehitetään viihtyisiksi vapaan-ajan alueiksi. Rinnealueet laajentuvat Välimäki-Tarpisenmäkeen. Tahkon keskustan ja Välimäen välinen gondolihissi lyhentää eri rinnealueiden välisiä etäisyyksiä. Tarpisenmäen ja nykyiset Tahkovuoren rinteet yhdistetään yhdysrinteillä ja hisseillä. Golf- ja muut urheilutoiminnot (mm. hevostallit) sijoittuvat Sääskiniemen lisäksi Nilsiän ja Tahkon väliselle alueelle. Sieraniemen ja Nilsiän välinen alue kehittyy urheilutoimintojen painopistealueena, jolle on mahdollista sijoittaa kolmas 18 -reikäinen golfkenttä. Virkistysyhteyksissä nykyinen Nilsiä-Tahko yhteys toimii virkistysyhteyksien selkäranka, johon kehitetään hyvät poikittaiset yhteydet. Syvärin saariston käyttöönoton myötä ulkoilumahdollisuuksissa korostuu vesistön luomat mahdollisuudet. Saaristoon rakennetaan sekä veneilijöitä että muita ulkoilijoita palvelevia taukopaikkoja. Tahkon sisäistä joukkoliikennettä kehitetään Nilsiän ja Tahkon väliseen yhteyteen perustuen. Jalankulkuympäristöä ja kevyen liikenteen yhteyksiä kehitetään erityisesti Tahkon keskustan alueella sekä muilla tehokkaammin rakennetuilla loma-asuntoalueilla. Rautan rakentamiseen varaudutaan Tahkon maankäytön suunnittelussa ja rautan sijoittumismahdollisuudet säilytetään optiona tulevaisuudessakin. Lähtökohtana suunnitelmassa on, että vuonna 4
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava Tahkon strategiset kehittämistavoitteet Asiakkuudet ja palvelurakenne Erinomaisen palvelun ansiosta asiakaskunta on uskollista ja asiakasmäärät kasvavat koko ajan. Laadukkaan palvelun ja kasvavan kysynnän vuoksi palvelutarjonta voidaan hinnoitella niin, että se mahdollistaa menestyvän liiketoiminnan ja kestävän kasvun. Palvelutarjontaa kehitetään jatkuvasti säännöllisesti kerättävän asiakaspalautteen perusteella ja asiakkaiden tarpeisiin voidaan reagoida nopeasti. Kanta-asiakkaiden käynn tiheyttä ja palvelujen käyttöä tehostetaan. Maankäyttö Loma-asumisen, asumisen ja liikenneyhteyksien vaiheittainen ja nauhamainen kehittäminen Nilsiän ja Tahkon välisellä alueella. Loma-asumisen laajentaminen Syvärin saariin määrätoisin askelein. Tahkon keskustan elävöittäminen, tiivistäminen ja hallittu laajentaminen. Vesistön ja ranta-alueiden mahdollisuuksien hyödyntäminen rakentamisessa, palveluissa ja virkistyksessä. Rinnealueiden laajentaminen Välimäki-Tarpisenmäkeen. Urheilualueiden ja virkistysyhteyksien kehittäminen Nilsiän ja Tahkon välisellä alueella. Kunnallisteknisten investoinn kohdentaminen ja maankäytön ohjaaminen määrätoisesti ja rohkeasti valittuun strategiaan perustuen. Varautuminen ratayhteyteen ja matkakeskukseen. Rakentamisen ja tontn kysyntään vastaaminen riittävällä ja monipuolisella tonttivarannolla sekä pitkäjänteisellä maapolitiikalla ja kaavoituksella (yleis- ja asemakaavat), johon varataan riittävät resurssit. Investoinnit Tahkolla investoidaan kannattavan kasvun periaatteiden mukaisesti. Nykyisiä investointeja kehitetään ja uusia käynnistetään vaiheittain niin, että kannattavuus ja uusiutuminen turvataan. Kaavoitus ja maapolitiikka tukevat monipuolista investointitoimintaa (huom. rakennusvelvoite). Tahkon toimintaedellytyksiä talvikautena vahvistetaan. Lumettoman ajan Tahkosta rakennetaan vesistöön, ulkoiluun ja golfiin panostava aktiivinen ja monipuolinen matkailualue. Tontn hintatasolla turvataan myös reuna-alueiden kehittyminen. Kunnallisteknisissä investoinneissa varaudutaan saarten käyttöönoton suuriin kynnyskustannuksiin. Tahkolle saadaan lisää investoreita. Tahko 23-kehittämissuunnitelma toimii investoreiden apuvälineenä. Markkinointi ja viestintä Tahko 23 vision ja viesn aktiivinen viestintä ja Tahkon vetovoimaisuuden lisääminen kansallisesti ja kansainvälisesti. Asiakasuskollisuuden parantaminen Markkinoinnin, viestinnän ja myynnin yhteistyön kehittäminen paikallisesti ja alueellisesti. Tahkon eri toimijoiden oman viestinnän ja markkinoinnin tukeminen. Tahko/Nilsiä tunnetuksi investoreiden keskuudessa. Paikallisen kulttuurin, tapahtumien, ihmisten, ruokakulttuurin ja erikoisuuksien esiin nostaminen. Tahko-brändin määrätoinen kehittäminen.
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava 1.3. Asemakaavoitus (kartta ) Suunnittelualueella on lukuisia yksittäisinä vahvistettuja asemakaavoja. Voimassa olevat tai vireillä olevat asema-/rantaasemakaava-alueet ilmenevät karttaliitteestä. Pysyvää rakentamista on alueelle osoitettu vain neljälle tontille eri puolille aluetta. Keskeisimpiä ongelmia alueella ovat liikenne ja pysäköinti haasteellisessa ympäristössä, toimintakeskittymien kaksinapaisuus sekä eri käyttäjien tasapuolinen huomiointi. Keskusta on muodostunut liikenteellisesti haasteelliseen paikkaan, autoliikennettä on suosittu, pysäköintiin liittyviä ratkaisuja ei ole viimeistelty, yhteys Tahkolahden pohjukkaan on ylikuormitettu eikä viheralueiden yhteyksiä ja ulkoilureitn jatkuvuutta ole turvattu. Tekeillä olevassa kaavassa keskustan liikennöintiä on selkeytetty ja jalankulkua parannettu, muodostettu keskustan ydinalue, osoitettu Tahkolahdelle palveluiden alue ja yhteys rinteisiin sekä jäsennelty ulkoilureittejä ja virkistysalueita. Alueen kehittymisen kannalta kriittisimpiä, asemakaavamuutoksia vaativia kohtia ovat ydinkeskusta ja Tahkolaakso. Myös Syvärin saariin mahdollisesti tulevaisuudessa johtavan uuden kadun lähiympäristö tulee myös asemakaavoittaa myöhemmin. 1.3.6 Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Muut suunnitelmat Maaliskuussa 2 informoitiin julkisuuteen ns. Tahkonvääntö-projekti. Projektin tavoitteena oli korottaa Välimäen ja Nipasen välistä aluetta Kemira-Agro Oyj Siilinjärven kaivoksen ylijäämämassoilla noin 2 m. Hanke jäi toteutumatta, koska alueellisen ympäristöviranomaisen mukaan hankkeen ympäristövaikutukset oli ympäristölupahakemuksessa arvioitu puutteellisesti. Tahkovuoren osayleiskaavassa em. projektin alue esitettiin selvitysalue-merkinnällä. Marraskuussa 213 lausuntovaiheessa olleessa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavassa kme-merkinnällä täsmennetään Pohjois-Savon maakuntakaavan merkinnän sallimaa kaupan mitoitusta. Tahkon, Pohjois-Savon merkittävimmän matkailukeskittymän ja Nilsiän keskustan väliselle alueelle ollaan sallimassa vielä toteutumaton, tilaa vaativan kaupan alue, koska alueella on hyvä kysyntäpotentiaali. Maakuntakaavan selostus linjaa alueen toteutumisen vahvistavan myös Tahkon kehittymistä. Muut selvitykset Tahkon itäpuolisen saariston esiselvitys Syvärin saaristo-alueen maankäyttö-selvitys, FCG Oy, 9 Liito-orava kartoitus/seuranta FCG Oy, - 211 Liito-orava seuranta 212 ja 213, Kuopion kaupunki, ympäristönsuojeluyksikkö Kasvillisuuskartoitus: arvokkaat kasvillisuusalueet, vanhat metsät ja norot, 213, Kuopion kaupunki, ympäristönsuojeluyksikkö 1.3.7 Toimenpide- ja rakennuskiellot Tahkon alueella, ns. vanhan mökkikylän alueella on voimassa rakennuskielto. Tahkovuoren osayleiskaavassa koko Tahkon keskustan osayleiskaavan suunnittelualue on merkitty ohjeellisesti alueeksi, jolla on ennen rakentamista laadittava asemakaava ja uudet rakennukset on liitettävä viemäriverkkoon. 1.3.8 Kehitystarpeet Tahkon alueella esiin tulleita suunnittelussa huomioon otettavia kehitystarpeita ovat mm. loma-asuntorakentamisen ja pysyvän asumisen kaavaperiaatteiden täsmentäminen joukkoliikenteen ja katuverkoston palvelutaso vesihuollon järjestäminen sekä olemassa olevan verkoston hyödyntäminen olemassa olevien viheralueiden hyödyntäminen osana virkistys- ja ulkoiluverkostoa latu-, kävely- ja moottorikelkkareitn jäsentely erityisesti ydinkeskustan lähistöllä. 6
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava 2 SELVITYKSET 2.1 Rajaukset ja menetelmät Osayleiskaavan selvitykset on tehty niin, että ne kattavat koko suunnittelualueen. Kasvillisuuskartoitus on poikkeuksellisesti tehty pääasiallisesti vain asemakaavoittamattomille suunnittelualueen osille. Tiedonhankintamenetelminä ovat olleet maastokäynnit, karttatyöskentely, lähdekirjallisuus, aiemmat ja suunnittelun aikaiset selvitykset sekä neuvottelut ja keskustelut asukkaiden, alueella toimivien yrittäjien ja asiantuntijoiden kesken. 2.2 Kaupunkirakenne ja historia 2.2.1 Tahkon historiaa Nilsiä perustettiin v. 1869 ja se liittyi Kuopioon 1.1.213. Alueella on ollut kaskiviljelyä. Siitä on edelleen merkkejä näkyvissä asemakaavoittamattomalla alueella suunnittelualueen etelälaidalla; rinteessä metsän sisällä ja hakkuuaukeilla on havaittavissa kiviröykkiöitä. Lähialueella on ollut vaivaistalo, jonne on kuljettu vesiteitse. Muutamat tilat peltoineen ovat periytyneet sukupolvelta toiselle. Alueesta merkittävä osa on yksityisessä omistuksessa. Tahkovuoren matkailukeskus alkoi rakentua 6-luvun lopulla. Ensimmäiset hotellit valmistuivat 7-luvun alussa suunnittelualueen ulkopuolelle, Nipasen alueelle. Tämän jälkeen alueelle on tullut uutta rakennuskantaa siten, että alueella on vuodepaikkoja nykyisin noin 8 kpl. Loma-asutus (myös ei omarantainen) on levinnyt matkailupalveluiden ansiosta myös Sääskiniemen ja Sieraniemen ulkopuolelle. Vuodepaikkojen nykyinen käyttöaste jää jo alle 3 prosentin. 2.2.2 Kaupunkirakenne Tahko on selkeästi matkailurakentamiseen liittyvä rakentumiskeskittymä muuten maaseutumaisesti harvaan asutulla alueella. Alueen hahmo on vuosien varrella muotoutunut tiiviin kaupunkirakenteen ja varsinaisen maaseudun sekoittumisvyöhykkeeksi, jolla taajamarakentamiselle ominaisesti toteutuneet asuntoryhmät vuorottelevat maatilojen peltojen ja pihapiirien kanssa. Eniten asuntoja sijoittuu noin kilometrin säteelle hotellista. Asutus sijaitsee pääsääntöisesti pään tuntumassa. Alueen rantavyöhykkeille sijoittuu myös merkittävä määrä loma-asuntoja. Alueen etäisyys Nilsiä keskustasta on linnunteitse 1 km. Tahkovuoren alueelle on laadittu 1. asteen osayleiskaava vuosina 1976-1977. Osayleiskaavaa on muutettu vuonna 1984. Kolmannen kerran Tahkovuoren alue yleiskaavoitettiin vuosina 1987 1989, jolloin kaava käsitti myös Kinahmin alueen. Yleiskaavassa oli osoitettu Sääskiniemen ja Sieraniemen alueille matkailupalvelujen sekä loma-asuntojen rakennusoikeutta yhteensä 168 k-m². Kokonaisrakenteellisesti Tahkovuoren alue on selkeä. Alueella on yksi selkeä alueellinen pääväylä (Sääskiniemen), minkä varaan lähes kaikki Tahkovuoren toiminnot tukeutuvat. Palveluiden keskipisteenä voidaan pitää Break Sokos Hotel Tahkon aluetta Tahkolahden rannalla, joka on myös tehokkaimmin rakennettua aluetta. Loma- ja muu matkailua palveleva rakentaminen on levinnyt hajanaisesti Sääskiniemen ja Sieraniemen väliselle alueelle. Alueelta puuttuu todellinen keskusta, mihin palveluja voitaisiin jatkossa sijoittaa. Aiempien yleiskaavojen yhteydessä ollut periaatteellinen pyrkimys jakaa alueen maanomistajille rakennusoikeutta tasapuolisesti, on johtanut siihen, ettei rakennusoikeuksien sijoittelussa ole pystytty huomioimaan riittävästi kunnallistekniikan toteuttamiskustannusten minimointia ja kokonaisrakenteen toimivuutta. Tahkovuoren alueella ei ole kokonaisrakenteen huomioon ottavaa katuverkkoa. Katujen suunnittelu on tapahtunut liiaksi yksittäisten detaljikaavojen yhteydessä, mikä on johtanut tehottomaan ja kalliisti rakennettaviin ja osin toteuttamiskelvottomiin ratkaisuihin. Huolimatta rakennusten sijoittumisen ohjaamisesta kaavan mukaisesti, on alueen maisemakuva paikoin varsin kirjava monityylisen rakennuskannan vuoksi. Tiiviit loma-asuntorakennukset ovat sekoittuneet perinteiseen harvaan maalaistalomiljööseen. Uusia rakennuksia on sijoitettu sekä pelloille että metsäkumpareille. Kylärakenne ja maisema ovat pirstoutuneet. 7
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava Suunnittelualueen keskiosassa, lähellä hotellia on kylpylä ja ravintoloita. Sesonkiajan ulkopuolella lähimmät elintarvikepalvelut löytyvät Nilsiän keskustasta. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Nilsiän keskustassa. Asema- ja ranta-asemakaavat (kartta 2) Sääskiniemen alueelle on laadittu asemakaavarunko, joka on kunnanhallituksen hyväksymä. Yleiskaavan jälkeen Sääskiniemen alueelle on laadittu lukuisia asemakaavoja tai asemakaavan muutoksia, jotka pohjautuvat osittain em. kaavarunkoon. Vahvistetuissa ja vireillä olevissa asemakaavoissa Sääskiniemen vapaita rakennuspaikkoja on noin kpl. Vapaat ja täydennysrakentamisen eri muodoissa mahdollistavat tontit on nostettu esille liitekartassa 2. Pysyviä asuntoja Sääskiniemen alueella on ainoastaan 11 pysyvää asuntoa. Vuonna 213 suunnittelualueella oli vakituisia asukkaita 63 kpl. Kaikki muu rakentaminen on loma-asutuksen liittyvää rakentamista. Maatalouteen liittyneitä rakennuksia on jäljellä enää Puustilan alueella. 2.3 Työpaikat ja palvelut 2.3.1. Työpaikat Tahkon matkailualueella on 4 toimipaikkaa, joissa on yhteensä n. vakituista työpaikkaa. Kausiluonteisesti työpaikkoja on n.. Suurimpia työnantajia ovat Tahko.Com Oy, Break Sokos Hotel Tahkovuori, Tahkonrinteet, TahkoSpa Oy ja entinen Tahko-Chalet Oy/jatkossa PNT Active Oy. Toimialat painottuvat majoitus- ja ravintolatoimintoihin sekä ohjelmapalveluihin (esim. liikuntapalvelut; laskettelu, kylpylä, golf) sekä huoltopalveluihin. Vaihteluväli vakituisten että sesonkien työpaikkojen välillä on todella suuri, mikä on kausivaihteluissa elävien matkailukeskusten erityispiirre. Yleensä matkailukeskukset ovat etäällä asutuksesta, mutta Tahkon toimintaa helpottaa kuitenkin kuuluminen Kuopioon ja Kuopion kohtalainen väestöpohja muihin matkailukeskuksiin verrattuna (esim. Kittilä tai Kuusamo). 2.3.2 Palvelut (kartta 6) Kunnalliset palvelut ovat Nilsiän keskustassa. Osayleiskaava-alueella vuonna 213 olleiden keskeisten palvelujen sijainti on esitetty liitekartassa 6. Tahkon matkailukeskuksessa on yhteensä 23 rinnettä, joiden pituus vaihtelee 2 metristä 1 metriin ja korkeusero 68 metristä metriin. Matkailukeskuksessa on 14 hissiä: tuolihissi toimii kesällä maisemahissinä. Hissikapasiteetti on 17. henkilöä/tunti. Tahkon alueelle on rakennettu lähiliikuntapaikka talven 213 ja kevään 214 aikana. Yleinen uimaranta on Tahkolaakson pohjukassa. Riding Club Tahko Areenan ratsastustallit ja maneesi tarjoavat ratsastuspalveluja. Alueella on 12 ravintolaa, joista osa toimii osan vuodesta. Lisäksi rinteiden huipulla ja länsirinteiden puolella toimii kolme ravintolaa. Break Sokos Hotelli Tahkon tiloissa toimii Sale-myymälä sekä Tähtitahkon kiinteistössä K- kauppa Tahkon Tähti. Hotellin piha-alueella on Tepan Tahko Shop (matkamuistojen & tekstiilien ohella myös elintarvikkeita) ja SkiMac (vaate- ja urheiluvälinemyymälä sekä -vuokraamo). Veneilypalvelut Satamapalveluja tarjoavat Nilsiässä kirkonkylän vierasvenesatama, Tahkovuoren venelaiturit ja Aholansaaren vesibussiliikenteen laituri. Venevalkamia on Ruokosalmessa ja Tahkolahden pohjassa. Asemakaavoitettuja, soutuveneille tarkoitettuja pienempiä venevalkamia suunnittelualueella on kahdeksan, joista vain yksi on kaupungin omistamalla maalla. Rantatonteilla on lisäksi lukuisia laitureita ja yksityisiä venepaikkoja. Nilsiän 2 avattu vesistöreitti, johon liittyi Juankosken kanavien rakentaminen, avasi vesiyhteyden Syvärin ja Vuotjärven alueelta Kuopioon ja edelleen koko Saimaan vesistöalueelle ja luonnollisesti myös päinvastoin. Reitti on mi- 8
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava toitettu lähinnä veneilyä palvelevaksi, mutta sallii myös pienten matkustaja-alusten kulun. Nilsiän reitin parantaminen antaa mahdollisuuksia koko vesistöalueen, Koillis-Savon ja erityisesti Tahkovuoren kehittämiseen. Muut palvelut Keskustassa sijaitsee polttoaineen jakelupiste. TahkoComin sponsoroima kierrätyspiste on Tahkolaaksonn pysäköintipaikalla. Keskustan alueella, Tahko Span eteläpuolella on aiemmin ollut karavaanareille osoitettu alue. Lähin karavaanarialue on nykyisin Tahkon leirikeskuksessa, entisellä Reittiön koululla, 6 km päässä Tahkon länsirinteistä. 2.4 Asuminen ja väestö Alueella on pääasiassa loma-asuntoja, muutamia omakotitaloja sekä vanhoja maatiloja, joissa yhdessäkään ei harjoiteta maataloutta enää pääelinkeinona. Vuonna 213 vakituisia asukkaita suunnittelualueella oli 63. Heistä alle kouluikäisiä alueella ei ole, peruskouluikäisiä oli 9,%, 16-18-vuotiaita 6, %, työikäisiä aikuisia 76 % ja eläkeikäisiä 8 %. Suunnittelualueen lähistöllä, ns. nauhakaupungin alueella, välillä Nilsiän keskusta-sieraniemi- Tahko, yli kolmen km:n säteellä Nilsiän keskustasta sijoittuvilla haja-asutusalueilla asui vuonna 213 yhteensä 12 asukasta. Heistä alle kouluikäisiä oli 11%, peruskouluikäisiä oli 7%, 16-18 -vuotiaita 4 %, työikäisiä aikuisia 61 % ja eläkeikäisiä 17 %. 2. Rakennettu ympäristö 2..1 Alueen nykykäyttö Suunnittelualue on pääsääntöisesti loma-asutusja virkistyskäytössä. Ympärivuotista asumista alueella on vain vähän. Keskeisintä matkailualuetta ympäröivät alueet ovat maa- ja metsätalouden käytössä. Alueella on yritystiloja, jotka liittyvät läheisesti lomailu- ja virkistystoimintaan. Nykyisen keskuksen muutamine palveluineen muodostaa Break Sokos Hotelli Tahko ja Piazza. Asukkaat käyttävät metsää virkistykseen, marjastukseen ja sienestykseen, vesiä veneilyyn ja kalastukseen. Metsiä on hoidettu normaalein metsänhoidollisin toimenpitein, alueella on myös uudistusaloja. Alueella on vielä muutamia peltoja, jotka kaikki ovat pääasiassa vuokraviljelijöiden viljelemiä, kukaan maanomistajista ei viljele peltojaan pääelinkeinonaan. 2..2 Rakennuskanta, kulttuurihistoria (kartta 7) Rakennuskannan inventointi tukeutuu Nilsiän rakennuskannasta v. 1998 tehtyyn selvitykseen, jossa todetaan, että alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja että alueella on yksi vanha maatilan päärakennus, joka on nykyisin loma-asuntokäytössä. Suunnittelualueella on neljä rakennusta, joissa on osia -luvun alkupuolelta. Alueen vanhin rakennuskanta on alueella toimineiden maatilojen ympäristöjä, pääosin puurakenteisia yhden asunnon omakotitaloja piharakennuksineen eri vuosikymmeniltä. -luvun puolivälin rakennuksia on alueella toistaiseksi vielä kolme. 197-luvun rakennuksia on kymmenen. Ensimmäiset selkeämmin lomamajoittumiseen tarkoitetut rakennukset tehtiin ns. vanhan mökkikylän pohjoisosaan 198-luvun alkupuolella. 8-luvun aikana alueelle rakentui pääosa vanhasta mökkikylästä sekä 17 muuta mökkiä. Suurin osa suunnittelualueen rakennuskannasta on tehty vuosien 199- välillä. Lähimmät maakunnallisesti merkittäviksi ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokitellut rakennukset sijaitsevat Nilsiän keskustassa. Paikallisesti merkittävää kulttuuriperintöä on kuitenkin lähempänäkin suunnittelualuetta; alueen eteläpuolella, Taskilan tilan pihapiirissä on säilynyt -luvulla rakennetun entisen vaivaistalon (myöh. kunnalliskoti) toimintaan liittyneiden rakennusten kivijalkoja (mm. päärakennus ja leipomo). 192-luvulla rakennettu työntekijöiden majoitusrakennus on edelleen asuinkäytössä, vuosien kuluessa muutettuna ja korjattuna nykypäivän asuintilavaateiden mukaisiksi. Kulttuurihistoriallisella museolla ei ole ollut luonnoksesta huomautettavaa rakennetun kulttuuriym- 9
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava päristön ja -maiseman osalta. Vanhan mökkikylän suojelulle aluekokonaisuutena ei ole tarvetta. Osayleiskaava-alueella ei ole tehty arkeologista inventointia kaavoituksen tarpeisiin, mutta se on kuulunut Museoviraston vuonna 7 tekemään Nilsiän kunnan perusinventointiin. Perusinventoinnissa Hiekkoniemen alueelta, melko jyrkästä rinteestä havaittiin ainakin neljä kiviröykkiötä n. 1 x 1 metrin kokoiselta alueelta. Röykkiöt tulkittiin todennäköisesti kaskiraunioiksi ja merkittiin valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin mahdollisiksi muinaisjäännöksiksi (Hiekkoniemi 9982). Alueen asuinrakennuksista (noin 7 kpl) on yritysten omistuksessa on noin 3, yksityisessä omistuksessa noin 4. Vuokrakäytössä on noin 32 % (241 kpl, tilanne kesäkuu 214). 2..3 Tiestö, reitistö (kartta 8,9) Tiestö Suunnittelualueen keskellä on Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylläpitämä maan; Sääskiniemen. Tahkolaakson on ainoa kaupungin ylläpitämä katu alueella, muut ovat yksityisteitä, joiden kunto ja laatutaso on vaihteleva. Pää on hyvässä kunnossa. Sääskiniementä on kunnostettu kahteen otteeseen; 9-luvulla profiilia kunnostettiin ja samalla rakennettiin liikenneturvallisuutta lisäävä kevyenliikenteen väylä ydinalueen kohdalle sekä alikulku Hotelli Tahkovuoren sekä hiihtoreitin alikulku Simulanlahden kohdalle. Sääskiniemenn perusteellinen korjaus valmistui, jonka yhteydessä sen varteen rakennettiin mm. kevyenliikenteen reitti aina Varpaisjärvenlle asti sekä ulkoilureitn alikulkuja. Pohjois-Savon ELY-keskus suunnitteluttaa parhaillaan Nilsiä-Varpaisjärvi maann oikaisua Valkeisen kohdalla. Ydinalueen rakennuskaavassa pysäköintialueita on varattu noin 1 autopaikan verran Tahkolahden pohjukkaan ja Break Sokos Hotelli Tahkon itäpuolelle Sääskiniemenn molemmin puolin. Niemellä autopaikoista on toteutunut noin 2, Tahkolaakson pohjukassa 4 kpl. Reitistö Maastohiihto Päivittäin koneellisesti hoidettuja maastohiihtolatuja on Tahkovuoren alueella yhteensä 67 km, joista 11, km on valaistuja. Lumetettava, 3 kilometriä pitkä ensilumen latu kulkee rinnealueen huipulla. Uutta ensilatua suunnitellaan toteutettavaksi kaudeksi 214-21 Tahkolaakson eteläisimmälle pysäköintipaikalle, Tahkolaaksoon laskeutuvan, vuonna 8 toteutetun n alkukaarteen välittömään läheisyyteen. Alueen ladut on esitetty kartassa 9. Moottorikelkkailu Moottorikelkkareittejä on Nilsiän ja Tahkovuoren alueella yli kilometriä ja LumiSavo-alueella noin 6 km. Moottorikelkkareiteistä on reittikartta, josta ote alueella olevista reiteistä on esitetty liitteessä 8. Tahkolahden puolella moottorikelkkailureitti johtaa hotellin pihaan. Syvärin puolella moottorikelkkailu-ura on kulkenut vanhalla pellolla ja päättynyt polttoainejakelupisteelle. Moottorikelkkailu keskustassa on aiheuttanut lukuisia vaaratilanteita. Maastopyöräily Tahkovuoren alue tarjoaa loistavat olosuhteet maastopyöräilyn eri alalajien kuten helpon retkiajon, vaativan trial-tyyppisen maastoajon, alamäkiajon sekä freeridingin harrastamiseen. Merkittyjä maastopyöräreittejä on Nilsiän ja Tahkovuoren alueella noin 6 km. Suunnittelualueella oleva reitistö on esitetty kartassa 9; se kulkee osin samalla pohjalla retkeilyreitistön kanssa. Patikointiin soveltuvia maastoja ja reittejä on Tahkovuorella ja sen lähiympäristössä lukuisia, mm. seuraavat: Tahkovuori, jolta avautuu maisemat Syvärille. Rinnealueiden päällä on 3 kilometriä pitkä näköalareitti. Alueella on opastettu metsäluontopolku Loutteisen luontopolku Tahkovuoren ja Kinahmin välisessä laaksossa Simola-Tahkolahti-reitti Vapaa-ajantoimintaan liittyen kylpylän itäpuolelle viheralueelle on vuoden 214 aikana rakentumassa lähiliikuntapaikka. 1
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava 2.6 Ympäristö 2.6.1 Luonnonympäristö 2.6.1.1 Topografia ja maaperä (kartta 1,11) Suunnittelualue on osa geologisesti ja maisemallisesti merkittävää luode kaakkosuuntaista kallioperän ruhjevyöhykettä. Selvimmin tämä näkyy tarkasteltaessa aluetta laajemmin suunnittelualueen ulkopuolelta, erityisesti sen länsipuolella olevia osia. Jäätikköjoen sulamisvedet ovat kuluttaneet pois maa-aineksia ruhjelaaksosta, paljastaen alueella kallioita ja louhikoita ja luoden edellytykset lukuisille pienille lammille. Kallioperä on hyvin rikkonainen. Myös kaavaalueeseen rajautuva Syväri on ruhjejärvi. Valtaosa suunnittelualueen kallioperästä on magmakivestä syntynyttä gneissiä. Alueen korkein vaaramäki, Tahkomäki on kallioperältään kvartsiittia. Tahkon kvartsiitit edustavat tyypillisiä jatulikvartsiitteja, ja suurin osa niistä on puhtaan valkeita ortokvartsiitteja. Maaperä on valtaosaltaan moreenia. Moreenipatja on vaihtelevan paksuinen ja noudattaa kallioperän muotoja. Kvartsiittimäkien lakiosilla, missä moreenipeite on ohuimmillaan, on runsaasti kalliopaljastumia. Mäkien notkoissa maaainekset ovat hienojakoisempia. Osa notkoista on soistunut. Pilaantuneita maa-alueita ei kaava-alueelta ole tarkemmin tutkittu. Epäily maaperän epäpuhtauksiin liittyy tonteille, jolla on polttoaineen jakelupiste ja varalämpökeskus. Näillä tonteilla tontin vapautumisen ja toiminnan lopettamisen yhteydessä on toimija velvollinen tutkimaan alueen mahdollinen pilaantuminen ja puhdistamaan alue ympäristönsuojelulain vaatimusten mukaisesti ennen uudisrakentamista. Rakennettavuus Alueen maaperä on suurimmaksi osaksi moreenia ja kalliota, jonka päällä on alle metrin paksuudelta pääasiassa moreenia, joten alue soveltuu rakentamiseen hyvin. Rakentamispaikoiksi kaikkein edullisimpia etelä- ja lounaisrinteitä on suunnittelualueella niemen maastonmuodoista johtuen verrattain vähän, rinteet suuntautuvat enimmäkseen itään ja länteen. Suunnittelualueella soista turvealuetta on ainoastaan Tahkolahden pohjukassa alueella, jossa Huutavanholmasta virtaava puro yhtyy Syväriin. Alueen peltoalueiden maaperä on hienojakoista silttiä ja hiesua; niille rakentaminen vaatii paaluperustuksen. Hienojakoisia maalajeja on myös Tahkolaakson pohjukasta edelleen kohti etelää jatkuvana juottina maaston alavimmalla kohdalla. Tahkolahden pohjukan rannat ovat haasteellisia rantarakentamiselle. Uimarannan osa on melko loivaa ja maaperä hyvin pehmeää (mm. liejua ja turvetta). Maaperältään kallioisella, itäisellä rannalla on n. 1 m matkalla loivempaa vedenalaista rantaa, muuten se jyrkkenee nopeasti. Läntinen ranta on loivempi mutta jyrkkenee myös melko nopeasti, maaperä on hiekkamoreenia. Huutavanholmasta alueelle virtaava vesi on myös seikka, joka tulee huomioida yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. 2.6.1.2 Vesisuhteet (kartta 12) Kaava-alue rajautuu itäosassa Syväriin. Kallioperän ruhjelaakso jatkuu vedenpinnan alla. Tahkolaakson pohjukassa erityisesti lahden itäpuoliset Syvärijärven rannat ovat jyrkät. Tahkolahden veden pinta noudattelee Syvärin pinnan vaihteluita (+94,2-96,6 m). Tahkonlaakson lahti syvenee selvästi suualuetta kohti tultaessa, missä on noin 3 m vettä. Pohjois-Savon ELY-keskuksen mukaan Ilmastonmuutos ei vaikuta Syvärin tulviin, jotka voivat jopa laskea mm. lumimäärän pienenemisen seurauksena. Nykyisiä säännöstelyrajoja voidaan noudattaa myös tulevaisuudessa, mutta virtaamat tulevat muuttumaan mm. siten, että talvivirtaamat kasvavat. ELY-keskukselta saadun don mukaan Syvärin pinta ei nouse suurtulvan seurauksena. Vesistömallilla laskettu v. 1899 tulvakorkeus säännöstellyssä tilanteessa on 97,4 m eli sama kuin 214 alussa voimassa ollut alin rakentamiskorkeus. Kyseinen skenaario vastaa näillä alueilla noin kerran 1- vuodessa toistuvaa tulvaa eli sitä voidaan pitää ns. suurtulvaskenaariona. Elokuussa 214 Pohjois-Savon ELY-keskus 11
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava on muuttanut antamansa suositukset alimmista rakentamiskorkeuksista vesistöjen rannalla N-korkeusjärjestelmään. Uusi suositus Syvärin rannan alimmista rakentamiskorkeuksista on +97,9 m. Rankkasateiden aiheuttamia tulvia varten on hyvä toteuttaa hulevesien viivytys-/keräysaltaita. Kaavan laadinnan yhteydessä ei ole tehty erillistä hulevesiselvitystä, koska osayleiskaavan alue on jo pitkälti muotoutunut. Asia ratkaistaan asemakaavoitusvaiheessa, jolloin asemakaava-alueille laaditaan hulevesisuunnitelma. Alueella ei ole luontaisia sisämaan vesistöjä, pienet lammet ovat keinotekoisia. Mäkien välisille alueille ja painanteisiin on syntynyt kosteita metsiä, pienialaisia soita ja paikallisia luontaisia kosteikkoja. Suunnittelualueella on useita noroja. Norot on esitetty kartassa 21. Keskustan itäpuolella alavissa maastonkohdissa on aiemmin viljelykäytössä olleita peltoja ja niihin liittyviä ojapainanteita, joissa vesi keväällä tulvii ja seisoo pitkälle kesään. Turusenharjunn ja Tonttun välisellä alueella olevan pellon laidasta lähtee koko asemakaavoittamattoman alueen läpi kulkeva oja. Huutavanholman luonnonsuojelualueelta alkunsa saavan uoman vedet valuvat Tahkolahden pohjukkaan; uoma on osin putkitettu. Niemen alueella on lähde, joista Ahola-tilan kiinteistölle on vedenottoputki. Rinteiden puolella ei ole dossa varsinaisia lähteitä, mutta maastosta tihkuu ajoittain vettä. Vedenlaatu Syväriin laskee vesiä Tiilikanjoen ja Nurmijoen valuma-alueilta, joiden pinta-alasta lähes puolet on turvemaata. Pohjois-Savon ELY-keskukselta saadun don mukaan em. syystä runsashumuksisen Syvärin tila on kokonaisuutena hyvä ja pelkän veden kemiallisen laadun (lähinnä ravinnepitoisuudet) puolesta jopa erinomainen. Vesienhoidossa Syvärin tilaluokitus perustuu laajaan aineistoon. Säännöstelyn vaikutukset näkyvät järven rantavyöhykkeen eliöyhteisössä ja tämän vuoksi lopulliseksi tilaluokaksi on määritetty hyvä. Vuosien 6-213 luokituksessa hygieenistä tilaa ei ole arvioitu, mutta Syvärin pääaltaan osalta siinä ei ole ongelmia. Bakteeripitoisuudet ovat joskus jätevesien purkualueella olleet ajoittain koholla. Liestynselän rannalle valmistui vuonna 1988 uusi keskuspuhdistamo. Vedenlaadussa ei ole ollut merkittäviä muutossuuntauksia, paitsi yhdyskuntakuormituksen lähipisteellä alusvedessä on paranevaa kehitystä. Säännöstely vähentää veden vaihtuvuutta, jolloin monet pohjapainanteiden altaat ovat alttiita viipymien pitenemiselle ja edelleen hapenvajauksille. Syväri on kalaisuudessaan erinomainen järvi; kalaisuusluokitus on kuitenkin tyydyttävä, koska luontainen siika ja taimen ovat hävinneet vesistörakentamisen ja säännöstelyn seurauksena. Säännöstely on myös mahdollisesti luonut Syvärin biologiseen luokitteluun selvän ristiriidan. Biologinen luokka on tyydyttävän ja hyvän luokan rajalla; rantavyöhykkeen muuttujat (vesikasvit ja pohjaeläimet) ovat selvästi heikommassa tilassa kuin ulappa-alueen lähinnä vain rehevyyteen reagoivat muuttujat (kasviplankton, kalasto). Tahkolahti on kaksi kilometriä pitkä pohjukka. Tahkolahden tilan arviointi on hankalampaa, koska viimeisimmät näytedot lahdelta ovat vuodelta 1994. Tahkovuori Oy:n jätevesien johtaminen Tahkolahteen loppui vuonna 1989. Tahkolahden perukan veden vaihtuvuutta voidaan vain arvioida; sinänsä Tahkolahden lähivaluma-alue on aika pieni ja veden tulovirtaukset vähäiset, jolloin vaihdunta ei ole kovin suurta. Toisaalta pohjoiselta selkävedeltä tulevien tuulien voidaan arvioida sekoittavan Tahkolahden vesikerroksia ja sitä kautta edesauttavat veden vaihduntaa. Kahdenkymmenen vuoden takaisten tojen pohjalta veden laatua ei pysty arvioimaan, etenkin kun huomioidaan alueella tapahtuneet huomattavat maankäyttömuutokset. Yksittäisten lahtialueiden vesienhoidollinen tila voi joskus poiketa pääaltaasta, koska toja ei kerätä niistä erikseen. Pohjois-Savon ELY-keskuksen toon ei ole tullut varsinaisia vedenlaatuongelmia Tahkolahteen liittyen, mutta huomioiden lahden sijainnin ja lähialueen maankäyttömuutokset voi lahden tila nyt tai tulevaisuudessa poiketa pääaltaasta. Tahkolahdelta tullaan ottamaan vesinäytteitä syksyllä 214. 12
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava 2.6.1.3 Maisemarakenne ja maisemakuva (kartta 13) Nilsiä kuuluu Pohjois-Savon järviseutuun, jolle on ominaista vaihteleva korkokuva ruhjelaaksojen ja jyrkkärinteisten mäkien vuoksi. Pinnanmuodoissa on Vaara-Karjalan piirteitä, sillä lähes pohjois-eteläsuuntaiset jatulikvarsiittiselänteet Tahko-, Väli-, Tarpisen- ja Rahasmäki kohoavat selvästi horisontin yläpuolelle. Alueen korkein mäki on Välimäki, jonka laki nousee 314 metriä meren pinnasta. Muut mäet ovat alle 3 metriä korkeita (Tahkomäki 222 m mpy, Tarpisenmäki noin 26 m mpy ja Rahasmäki noin 27 m mpy). Suhteelliset korkeuserot ovat alueella suuria; esimerkiksi Tahkomäki kohoaa Syvärin rannasta vajaan kilometrin matkalla noin m. Itse Sääskiniemi on pinnanmuodoiltaan varsin vaatimaton Tahkomäkeen verrattuna. Niemellä on kuitenkin paikallisia haastavia maastonmuotoja, erityisesti ranta-alueilla. Asemakaavoittamattoman alueen maisema-arvoja heikentävät viime vuosina tehdyt laajat hakkuut. Asutus ja viljely sijoittuvat mäkien laaksoihin ja erityisesti Sääskiniemeen. Pellot ovat pääosin hajallaan ja pieniä. Osa pelloista on viime vuosikymmenellä metsitetty. Tahkon osayleiskaava-alueen maasto on selkeästi pohjois-etelä-suuntautunutta. Alueen länsiosa on metsäistä selännettä. Niemen maastomuodot ovat yhdenmukaisia alueen kallioperän suurten linjojen kanssa, kuitenkin pienimuotoisemmin. Suunnittelualueen koillisosaa hallitsee laaja golfalue. Idässä ja pohjoisessa alue rajautuu Syväri-järveen. Vesi on peltojen ja golfalueen ohella tärkeä avoimuutta tuova elementti maisemassa. Suunnittelualueen korkeudet vaihtelevat Tahkolahden pohjukasta, 98 metriä meren pinnan yläpuolella, alueen länsiosan selänteen metriin. Maaston korkeimmat kohdat jäävät suunnittelualueen rajauksen ulkopuolelle. Lakialueet ja tärkeät näkymät Lakialue Tahkon matkailualueella on kiistattomasti Tahkomäki (26 m). Tärkeitä näkymien kiintopisteitä ovat alueen kulttuurihistoriasta kertovat Aholansaari sekä Syvärin suuret saaret. Näistä mikään ei sijaitse suunnittelualuerajauksen sisäpuolella. Lakialueiden ohella tärkeitä näkymiä avautuu Tahkoa syleilevään vesistöön. Maastonmuodoista johtuen erityinen näkymien avaaminen ei ole tarpeen. Solmukohdat Maiseman solmukohdat ovat erilaisten maisemaelementn leikkaus- ja risteyskohtia. Tahkolla tällaisia paikkoja ovat Tahkolaakso ja Tahkolahden yhtymäkohta sekä pään kiertoliittymien alueet. Solmukohtana voidaan pitää myös Tahkolahden poikki kulkevaa kävelysiltaa ja sen liittymäpisteitä kummallakin rannalla. Maisemarajat Alueen massiivisimmat rajaavat tekijät ovat Tahkomäki ja Syväri. Pohjois-etelä-suuntainen Sääskiniemen jakaa niemen alueen kahtia. Sääskiniemenn rinnalla kulkee Savon Voima Oyj:n 2 kv keskijännitejohto, jonka korvaaminen maajohdolla tulee arvioida asemakaavoitusvaiheessa, erityisesti ns. vanhan mökkikylän kohdalla. Maisemavauriot / -ongelmat pelloille rakennetut mökkialueet ovat paikoin silmiinpistäviä; rakennusten sopivuus maisemaan ei ole onnistunut, mikä korostuu erityisesti niillä osilla aluetta, joilla tontn viherrakentamiseen ei ole panostettu. Sääskiniemenn vanha linja on keskeisellä paikalla, käyttämättömänä. Tahkon alueen edelleen kehittyessä alueen sähkönsaannin varmistamiseksi on tarpeen rakentaa alueelle uusi kv:n voimalinja Nilsiän suunnasta. Linja jää kuitenkin suunnittelualueen ulkopuolelle, alueesta etelään ja se on sovitettavissa alueella suunnitteilla olevaan ohitusmaann linjaan. 2.6.2 Kasvisto ja kasvillisuus Suomen kasvimaanteellisessä aluejaossa Nilsiä kuuluu eteläboreaalisen Järvi-Suomen lohkoon. Alueen kasvillisuus on hyvin vaihtele- 13
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava va. Kallioperän laatu ja erilaiset ilmasto-olot ovat luoneet hyvän edellytyksen monimuotoisen kasvillisuuden esiintymiselle. Emäksisten kalkkivaikutuksen tuovien diabaasikivilajien esiintyminen ja niiltä alkunsa saavien purojen, piilopurojen ja lähteiden vaikutusalueilla kasvillisuus on erityisen rehevää ja letto- sekä lehtomaista. Alueella tavataan useita vain kalkkialustalla viihtyviä tai kalkkialustaa suosivia lajeja. Useimmat ovat uhanalaisia lajeja. Tahkon kasvistolliseen erityisluonteeseen vaikuttaa myös taiga-, tunturi- ja lehtokasvien leviämishistoria. Tahkolla on säilynyt jäänne-esiintymiä sinne muinoin vaeltaneista kasvilajeista. Tällainen reliktilaji on esimerkiksi hajuheinä. Tahkon alueelta tavataan sekä eteläisiä että pohjoisia lajeja. Eteläiseen kasvilajistoon kuuluvat lehtopähkämö, kevätlehtoleinikki ja lehtoleinikki kasvavat levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla. Pohjoiseen lajistoon kuuluu mm. pohjanruttojuuri. Rinteillä vallitsevat mustikkatyypin tuoreet ja käenkaali-mustikkatyypin lehtomaiset kangasmetsät. Kvartsiittimäkien lakiosilla ja harjujaksolla metsät ovat pääsääntöisesti puolukkatyypin kuivahkoja tai kanervatyypin kuivia kankaita. Rehevimmät metsätyypit, saniaistyypin lehdot, käenkaali-oravanmarjatyypin lehdot sijoittuvat poikkeuksetta diapaasikivilajin alueelle tai purojen varsille. Maataloushistoria on aiemmin muokannut Tahkon luontoa merkittävästi. Maaperällisesti parhaimmat paikat on hyödynnetty peltoina. Jyrkät ranta-alueet ovat lähes poikkeuksetta metsän peitossa, mutta osayleiskaava-alueen puulajistossa näkyy selvästi karjanpitoon liittyneen metsälaidunnuksen vaikutus. Lehtipuuta, erityisesti harmaalepikkoa on runsaasti. Järeiden kuusikoiden keskellä on myös todennäköisesti kaskeamiseen liittyviä kiviraunioita. Soita on mäkisen maaston vuoksi melko vähän ja suot ovat lähinnä pienialaisia korpia. Suunnittelualueen metsät ovat pääosin melko ravinteisia ja kuusivaltaisia, mutta myös pienipiirteisesti hyvin vaihtelevia. Yleisimmät metsätyypit ovat lehtoja, lehtomaisia kankaita ja mustikkatyypin kankaita. Alueen eteläosa Tonttun pohjoispuolella on muuta aluetta tasaisempaa ja täällä metsät ovat paikoin soistuneita. Sääskiniemen edustavimmat lehdot sijaitsevat Tonttun pohjoispuolella, Möykkylästä itään laskevien norojen varsilla vielä kaavoittamattomalla alueella. Alueella tehdyn kasvillisuustutkimuksen perusteella on alueelta osoitettu paikallisesti arvokkaat säilyttämisen arvoiset kohteet. Säilyttämisen arvoiset kohteet painottuvat tuoreisiin ja kosteisiin lehtoihin. 2.6.2.1 Kulutuskestävyys Kulutukselle erittäin herkkiä alueita ovat kuivat ja kuivahkot kankaat sekä jyrkät rinteet. Kasvillisuustutkimuksen mukaan suunnittelualueella on kulutukselle erittäin herkkiä alueita jonkin verran, lähinnä niemen itälaidalla. Lähdevaikutteisten lehtojen kulutuskestävyys on huono. Nämä kohteet ovat samalla myös kasvistollisesti arvokkaimpia alueita, mm. Hiekkoniemessä. Kosteita lehtoja lukuun ottamatta alueen metsät eivät ole poikkeuksellisen kulutusherkkiä. 2.6.2.2 Valtakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat alueet Luonnonsuojelualueet Valtakunnallisesti arvokas Huutavanholman Natura- ja luonnonsuojelualue sijoittuu kaavaalueelle vain pieneltä osin. Jyrkkäpiirteisessä, paikoin louhikkoisessa mäkimaastossa sijaitsevasta alueesta pääosa on lehtojensuojelualuetta. Alueen merkittävin kohta on Tahkomäen länsipuolelta lähtevä, Tahkomäen eteläpuolitse itään laskeva puro, jonka varressa on rehevää lehto- ja korpikasvillisuutta. Luonnonsuojelualueella on valtakunnallisesti vaarantuneita lajeja; eläinlajeja yksi (liito-orava), muita eliölajeja kolme (kantopaanusammal, metsäemä ja röyhysara). Luonnossa liito-oravan selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämien ja heikentäminen on kielletty (LsL 49). Valtakunnallisesti silmälläpidettäviä, mutta ei uhanalaisia eliöitä on Huutavanholmassa kolme (idänlehväsammal, raidantuoksukääpä ja hajuheinä). Alueellisesti uhanalaisia eliöitä Huutavanholman alueella on neljä (himmeävilla, lettovilla, hoikkavilla ja korpinurmikka). 14
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava Muut alueet (kartta 21) Kesällä 213 kartoitetulta Tahkon eteläiseltä alueelta ei löytynyt uhanalaisia kasvilajeja, mutta valtakunnallisesti tärkeitä - uhanalaisia ja silmällä pidettäviä - elinympäristöjä sen sijaan löytyi jonkin verran. Selvityksen mukaan alueella tehtävissä metsätaloustoimissa ja tonttikaavoituksessa tulisi huomioida etenkin norojen sijainti ja jättää sen ympärille tarpeeksi suuri turvavyöhyke, ettei noron pienilmasto häiriintyisi. Myös suoalueiden ympäristö tulisi pitää mahdollisimman koskemattomana jo alueella tehdystä aukottamisesta huolimatta. Alueen niittyjä uhkaa pusikoituminen; niitä olisikin hyvä niittää/laiduntaa/hoitaa jollain muulla tavoin pajukoitumisen välttämiseksi. Selvitettyjä arvokkaita luontokohteita alueella ovat erittäin uhanalaiset suoalueiden saniais- ja metsäkortekorpi sekä niityistä suursaraniitty. Ne sijaitsevat alueen etelälaidalla, vielä asemakaavoittamattomalla alueella. Kostea suurruohoniitty on äärimmäisen uhanalainen. Se sijaitsee keskustan itäpuolella ja sitä ollaan kunnostamassa osaksi Tahkon keskuspuiston lähiliikuntapaikkaa vuoden 214 aikana. Toinen, kuivempi ja ei-uhanalainen suurruohoniitty on keskuspuiston itäisimmällä kulmalla, keskuspuiston toisen toteutusvaiheen alueella. Lisäksi Kiljusenkallionn itäpuolisilla rinteillä on metsän sisällä kaksi pienialaista suurruohoniittyä. Silmällä pidettäviä elinympäristöjä alueella ovat käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomainen kangas, hiirenporras-käenkaali (AthOT)- ja hiirenporras-isoalvejuuri (AthExpT) tyypin lehdot, mustikkatyypin (MT) tuore kangas sekä soista pensaikkoluhta, tupasvillaräme (TR) ja isovarpuräme (IR). Näitä kasvupaikkatyyppejä on keskustan itäpuolella keskuspuiston alueella sekä suunnittelualueen etelälaidalla, vielä asemakaavoittamattomalla alueella. Rämeet ja lehdot sijaitsevat Turusenharjunn eteläpuolella. Suunnittelualueella on useita noroja. Niistä arvokkaimmat ovat suunnittelualueen etelälaidalla, vielä asemakaavoittamattomalla alueella. Alueen norot on esitetty kartassa 21. 2.6.3 Eläimistö Tahkon alueella säännöllisesti esiintyviä nisäkkäitä ovat mm. hirvi, metsäjänis, kettu ja ilves. Kaava-alueella on vahva liito-oravakanta ja useampi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka, jotka on esitetty kartassa 21. Runsaslukuisimpia lintulajeja ovat peippo, pajulintu ja räkättirastas. Metsäkanalinnuista alueella viihtyvät metso, teeri ja pyy. Alueen vesilinnusto ei ole runsas. Tahkon alueelta tunnetaan yksi vanhojen metsien hyönteisesiintymä. Kevättalvella 213 Tahkolla kartoitettiin liito-oravia. Suunnittelualueelta löytyi arviolta 1-1 liitooravan reviiriä. Suunnittelualueen tuntumasta, Tahkon laskettelualueen rinteiltä ja Huutavanholmasta on vuosien 6-212 seurannoissa löydetty lisäksi vajaa kymmenen reviiriä. Hiekkoniemen lehdot ja tuoreet kuusikot ovat arvokkaita luontokohteita myös muilta luontoarvoiltaan kuin pelkästään liito-oravan esiintymispaikkoina. 2.6.4 Ympäristön häiriötekijät Ympäristön häiriötekijöitä alueella ovat liikenteen aiheuttamat melu-, tärinä- ja päästöhaitat. Tahkon osayleiskaava-alueella ei ole sellaista toimintaa ja siitä aiheutuvia ympäristövaikutuksia, jotka vaikuttaisivat kaavan maankäyttöratkaisuihin. Suurin ongelma, joka jääparkista ja muusta järven reunamille sijoittuneesta toiminnasta on roskaantuminen. Jäällä saa parkkeerata, jos se ei aiheuta ympäristön pilaantumisen riskiä. Lisäksi ponttonisillan pohjoispuolella on monipuolisesti muuta luvanvaraista toimintaa, josta aiheutuu ääntä; Nilsiän urheiluautoilijoiden ylläpitämä jäärata, pienlentokoneiden kiitorata (maastoliikennelain mukainen lupa). 2.6. Ympäristön erityispiirteet Tahkolla Sääskiniemen länsipuolella oleva Tahkovuori hallitsee maisemaa ja toimii alueen maamerkkinä. Tahkolahti on luonteeltaan syvä ja pitkänomainen vesistö. Syvärin kaava-alueelle 1
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava sijoittuvat osat ovat pohjois-eteläsuuntaisia. Vesistöt ovat idän puoleisilta rannoiltaan jyrkemmät kuin lännen puoleisilta. Sääskiniemen länsilaidalla oleva golfkenttä on merkittävä paikallinen, oman aikansa kulttuurimaisema. Mökit on rakennettu entisille pelloille ja maaston kumpareille kallioiselle maapohjalle, alavammat maat ovat jääneet viheralueeksi. Vaikuttavimpia ovat kohdat, joista avautuu pitkä avoin näkymä vesistöä pitkin. Merkittävimpiä, vaalittavia luontokohteita ovat kaava-aluetta länsipuolella reunustava Huutavanholman Natura -alue sekä itäpuolinen arvokkaita ja kaskeamiseen liittyviä kiviröykkiöitä sisällään pitävä, vielä asemakaavoittamaton alue. Museoviraston vuonna 7 Nilsiän alueelta tekemän perusinventoinnin yhteydessä suunnittelualueen asemakaavoittamattomalta alueelta havaitut, kaskiviljelyn seurauksena syntyneet rakenteet ovat nykykäytännön mukaan historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä ja siten muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja. Kasvillisuuskartoituksen yhteydessä myös toiselta, asemakaavoittamattomalta alueelta on löytynyt kaskiviljelyyn liittyviä kiviröykkiöitä. Asemakaavoittamattoman alueen etelälaidasta löytyy vanha, laho sauna ja vanhan talon kivijalka sekä ns. karkulaiskultuurikasveja, mm. viinimarjaa. 2.7 Liikenne 2.7.1 Liikenneverkko (kartta 8) Alueen verkostoa on käsitelty aiemmin kohdassa 2..3 Tiestö. Liikenteellinen ongelma-alue on Break Sokos Hotelli Tahkon ja Piazzan välinen piha-alue. Sesonkiaikaan piha-alue on täynnä pysäköityjä ja pysäköintipaikkaa etsiviä autoja. Jäälle ajetaan nykyään Tahkolaakson tä pitkin, mikä osaltaan on rauhoittanut hieman hotellin ympäristöä, joskaan ei poistanut pysäköinnin hallitsemattomuuden ongelmaa. Hotellin puolelta on jyrkkä ja kapea, mikä aiheuttaa liikenteen puuroutumista sekä myös vaaratilanteita samalla alueella liikkuvien moottorikelkkojen, hiihtäjien ja jalankulkijoiden kanssa. Pysäköinti on ongelma erityisesti alkutalvesta ja keväisin, kun Tahkolahden jäälle ei voida ajaa. Sesonkiaikaan laskettelemaan tulevat päiväkävijät voivat joutua jättämään autonsa Tahkolaakson pysäköintipaikoille enimmillään yhden kilometrin päähän hissin ala-asemalta. Reitn toiminta on nykyisellään sekavaa Tahkonlahden pohjukassa 2.7.2 Ajoneuvoliikenne Vuonna 3 keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) oli noin 3 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen osuus oli hyvin vähäinen. Huippukautena vuorokausiliikenne oli neuvoa. Liikennevirta-arvio perustuu 4.6.3 tehtyyn liikennevirtalaskentaan. Tahkon liikenteen vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Vuonna 3 hiihtolomakaudella Tahkon liikenne on ollut kolminkertainen koko vuoden keskimääräiseen liikenteeseen verrattuna, jolloin liikennemäärä Sääskiniemenllä on ollut 2 8-3 7 autoa/vrk. rauhoittanut hieman hotellin ympäristöä, joskaan ei poistanut pysäköinnin hallitsemattomuuden ongelmaa. Hotellin puolelta on jyrkkä ja kapea, mikä aiheuttaa liikenteen puuroutumista sekä myös vaaratilanteita samalla alueella Liikenne-ennuste liikkuvien moottorikelkkojen, perustuu hiihtäjien ja jalankulkijoiden Tahko kanssa. 23-kehittämissuunnitelman Pysäköinti on ongelma erityisesti vuodepaikkamäärien alkutalvesta ja keväisin, kun Tahkolahden kasvuun. jäälle ei voida ajaa. Sesonkiaikaan laskettelemaan tulevat päiväkävijät voivat joutua Tahkon jättämään liikenne autonsa Tahkolaakson ja liikenteen pysäköintipaikoille kasvu enimmillään suuntautuu yhden kilometrin päähän hissin ala-asemalta. valtaosin maanlle 77 Nilsiän suuntaan. Valkeiskylän alueella liikennemäärä on lisääntynyt 2.7.2 Ajoneuvoliikenne Vuonna 3 keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) oli noin 3 ajoneuvoa, aikavälillä 3-212 runsaat 3 % 1 autosta/vrk josta raskaan liikenteen osuus oli hyvin vähäinen. Huippukautena vuorokausiliikenne oli neuvoa. Liikennevirta-arvio perustuu 4.6.3 tehtyyn liikennevirtalaskentaan. runsaaseen Tahkon 2 liikenteen autoon/vrk. vaihtelut ovat kuitenkin Keskimääräisen vuoden keskimääräiseen vuorokausiliikenteen liikenteeseen verrattuna, jolloin ennustetaan liikennemäärä suuria. Vuonna 3 hiihtolomakaudella Tahkon liikenne on ollut kolminkertainen koko Sääskiniemenllä on ollut 2 8-3 7 autoa/vrk. olevan tällä osuudella v. 22 2 2 - autoa/vrk vuodepaikkamäärien ja v. 23 kasvuun. 2 Tahkon - 3 liikenne 4 ja liikenteen autoa/vrk. kasvu Liikenne-ennuste perustuu Tahko 23-kehittämissuunnitelman suuntautuu valtaosin maanlle 77 Nilsiän suuntaan. Valkeiskylän alueella liikennemäärä on lisääntynyt aikavälillä 3-212 runsaat 3 % 1 autosta/vrk runsaaseen 2 autoon/vrk. Keskimääräisen vuorokausiliikenteen ennustetaan Tahkon olevan tällä vuodepaikkamäärän osuudella v. 22 2 2 - autoa/vrk kehitysennuste ja v. 23 2-3 4 ja autoa/vrk. siitä johdettu liikenteen kasvuennuste Tahkolle Tahkon vuodepaikkamäärän kehitysennuste ja siitä johdettu liikenteen johtavan kasvuennuste maann Tahkolle johtavan 77 maann 77 alkupäässä. on esitetty oheisessa taulukossa. V. 21 V. 22 V. 23 Vuodepaikat 8 13 + % 2 + 23 % Liikennemäärä (tod.näk.) 1 1 3 + 3 % 1 7 + 7 % Liikennemäärä (maksimi) 1 1 + % 2 + 1 % 2.7.3 Kevytliikenne 2.7.3 Kevytliikenne Suunnittelualueen halki kulkee kevyenliikenteenväylä Sääskiniemenn varressa idän puoleista reunaa. Muita kevyenliikenteenväyliä alueella ei ole. Suunnittelualueen halki kulkee kevyenliikenteenväylä 2.7.4 Sääskiniemenn Joukkoliikenne varressa idän puoleista reunaa. Muita kevyenliikenteenväyliä alueella ei ole. Tahkolahden pohjukan ylittävä ponttonisilta ja itärannalla oleva ulkoilureitti ovat vilkkaassa käytössä. Vuonna 8 rakennetun ja käyttöön otetun ylikulkuponttonisillan rakenteineen omistaa yksityinen yhtiö, Tahkon Silta Oy. 16
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava 2.7.4 Joukkoliikenne Tahkolle on varsin toimivat joukkoliikenneyhteydet, jotka Tahkon liikkumisen ja liikenteen turvallisuussuunnitelman asiantuntijahaastattelujen perusteella vastaavat myös liikenteen kysyntää. Aikatauluihin on tehty muutoksia syksyn 214 aikana. Selostuksen teksti kuvaa tilannetta elokuussa 214. Bussiliikenne Kuopio Nilsiä välillä on Kuopiosta arkisin kahdeksan vuoroa, joista viisi liikennöi vain kouluvuoden aikana ja yksi vain perjantaisin laskettelusesongin (1.12.-3.4) välisenä aikana). Lauantaisin on kaksi vuoroa, joista toinen liikennöi lauantai-aamuisin laskettelusesonkiaikana. Sunnuntaisin on kaksi vuoroa; keskipäivällä ja myöhään iltapäivällä. Kuopiosta Nilsiän kautta Tahkolle on kolme vuoroa, joista yksi kulkee arkisin kouluvuoden aikana illalla, yksi laskettelusesongin aikaan myöhään perjantai-iltana ja yksi laskettelusesonkiaikana lauantai-aamuna. Uutena joukkoliikenteen vuorona on talven 213 aikana avattu reittiliikenne Kuopion lentoasemalta Tahkolle. Talven 213 laskettelusesonkiaikana alueelle on liikennöinyt myös Etelä-Suomesta asti liikennöiviä suoria yksityisiä linja-autovuoroja, mm. Onnibussi ja Rindell Groupin Tahkobussi. Nilsiästä Kuopioon on arkisin seitsemän vuoroa, joista kuusi liikennöi vain kouluvuoden aikana, näistä kolme varhain aamulla ja kolme iltapäivällä. Lauantaisin on kaksi vuoroa, joista toinen liikennöi laskettelusesonkiaikana myöhään iltapäivällä, toinen aamupäivällä. Sunnuntaisin liikennöi 3 vuoroa, joista kaksi iltapäivällä ja yksi illalla. Tahkolta Nilsiän kautta Kuopioon suuntaavia vuoroja on kaksi; yksi myöhään lauantai-iltapäivällä laskettelusesongin aikana ja toinen vuoro sunnuntaina iltapäivällä. Nilsiän ja Tahkon välillä on sesonkiaikana arkisin koululiikennettä palvelevia vuoroja arkiaamuihin yksi ja arki-iltapäivisin kolme. Talven aikana Tahkon ja Nilsiän väliä on liikennöinyt ns. Skibussi. Raideliikenne Helsingistä pääsee junalla Kuopioon yhdellätoista junavuorolla, joista suoria yhteyksiä on seitsemän ja matkailun kannalta merkittävimpiä ovat klo 11.12 ja 16.12 Helsingistä lähtevät vuorot. Talven 213 aikana käytössä oli myös ns. Duo-lippu, joka sisälsi junamatkan lisäksi bussikuljetuksen Tahkolle. Matkailun kannalta toimivimmat paluuyhteydet ovat olleet Kuopiosta sunnuntaisin klo 16.18 ja 17.17 lähtevät vuorot, joista aiemmalle on linjaautoyhteys Tahkolta, myöhemmin lähtevälle on linja-autoyhteys Nilsiästä. Tahkon liikenteen ja liikkumisen kehittämissuunnitelman yhteydessä tehdyn kyselyn perusteella alueen joukkoliikenteeseen oltiin varsin tyytyväisiä. Tahkon asiakaskyselyn 211 perusteella joukkoliikenteen osuus oli,8% Tahkolle suuntautuvista matkoista. Oman auton osuus on saman kyselyn perusteella 98 % Tahkolle suuntautuvista matkoista. Tahkolta puuttuu keskeinen joukkoliikenneterminaali. Pysäkkejä on Sääskiniemenn varrella, Tahkolaaksossa sekä keskusta-alueen suurimpien toimijoiden pysäköintialueilla. 2.7. Liikenneturvallisuus Syksyllä 213 Pohjois-Savon ELY-keskus on tehnyt Tahkolle liikenteen ja liikkumisen turvallisuussuunnitelman. Siinä liikenneonnettomuuksien osalta tarkastelu perustuu poliisin toon tulleisiin onnettomuuksiin kymmenvuotisjaksolla 3-212. Suunnitelmassa mainitaan, että vakavat onnettomuudet tulevat poliisin toon varsin kattavasti, mutta peltikolareista vain noin kolmannes tulee poliisin tilastoihin. Myös kevyen liikenteen onnettomuudet tulevat huonosti tilastoihin. Maastoliikenneonnettomuuksien osalta liikenneturvallisuussuunnitelmassa on käyty läpi pelastuslaitoksen Pronto-rekisteri ja vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunnan (VALT) tutkimat moottorikelkkaonnettomuudet. Tieliikenneonnettomuudet Tahkon alueella on sattunut keskimäärin 3,9 onnettomuutta/vuosi, joista joka kuudes on johtanut henkilövahinkoon. Verrattuna Pohjois-Savon 17
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava taajamiin Tahkon liikenneturvallisuus on onnettomuustilaston perusteella suhteellisen hyvä. Tähän vaikuttanee osaltaan mm. -luvun puolivälissä tehty parantamishanke, jossa alueelle rakennettiin kiertoliittymiä, kevyen liikenteen väyliä sekä ulkoilureitn alikulkuja. Eniten onnettomuuksia tapahtuu maaliskuussa, mikä on Tahkon matkailun vilkkainta sesonkia. Myös joulukuu ja heinäkuu ovat hieman keskimääristä pahempia kuukausia. Eniten liikenneonnettomuuksia tapahtuu torstaisin ja lauantaisin. Liikenteen vilkkaus ja päiväkävijöiden runsaus näkyvät lauantain onnettomuusmäärissä. Maastoliikenneonnettomuudet Maastoliikenneonnettomuuksia Tahkolla on sattunut vähän. Pelastuslaitosten ylläpitämään Pronto-aineistoon on tilastoitu vuosina 8-11 Tahkolla vain kaksi onnettomuutta, jotka ovat kesäaikaan sattuneet polkupyöräonnettomuus ja moottoripyöräonnettomuus. Tutkijalautakunnat ovat käyneet läpi Lapissa ja Pohjois-Savossa sattuneita loukkaantumiseen johtaneita moottorikelkkaonnettomuuksia. Yhteenvedossa on käyty läpi 2 onnettomuutta, joista 8 oli sattunut Pohjois-Savossa. Eniten onnettomuuksia on sattunut kelkkareiteillä ja seuraavaksi eniten teillä. 2.8 Yhdyskuntatekniikka (kartta 14) 2.8.1 Vesi- ja viemäri Kaava-alueen taloudet liittyvät osittain Kuopion Veden ja osittain yksityisessä omistuksessa oleviin vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoihin. Yleiskaava-alueella Kuopion Vesi omistaa putket ja pumppaamot kaava-alueen merkittävimmillä rakennusalueilla, muut putket ovat yksityisiä. Yksityisessä omistuksessa ja kunnossapidossa olevia vesihuoltoverkostoja on suhteellisen paljon ja niihin on liittynyt loma-asuntoja ja ympärivuotisia asuntoja. Osa loma-asunnoista muutetaan kens tulevaisuudessa ympärivuotiseksi asutukseksi. Kaava-alueen sisäisen verkoston rakentaminen on ollut maanomistajien ja rakentajien vastuulla, heidän maksettava ja rakennettava. Näiltä osin verkostoa ei ole suunniteltu kokonaisrakennetta ajatellen, koska kustannuksia on pyritty minimoimaan. Putkikoot ovat paikoin liian pieniä, jotta linjoihin voisi liittyä uusia käyttäjiä. Tahkon alueelle vesi johdetaan pääosin Reittiön vedenottamolta Tarpisen vesisäiliön kautta. Tahkon vesijohtoverkoston painetason määrittää Tarpisen vesisäiliö, jonka pinnankorkeus vaihtelee noin +168 171 mvp. Tahkolle on mahdollisuus syöttää vettä myös Nilsiän vedenottamolta, jolloin vesijohtoverkoston painetta nostetaan tarvittaessa Sääskiniemen paineenkorottamolla. Kaava-alueella ei sijaitse paineenkorotuspumppaamoita. Tahkon alueen vedenjakelun varmistamista ja vesisäiliökapasiteetin lisäämistarvetta selvitetään ja yhtenä vesisäiliön sijoittamispaikkana on nykyisen Tarpisen vesisäiliön lähistö. Ko. alue ei sijaitse kaava-alueen piirissä. Tahkon alueen jätevedet johdetaan jätevesiverkostoa pitkin Nilsiän ja Tahkon alueiden välissä sijaitsevalle jätevedenpuhdistamolle. Alueella on varauduttava tarvittaessa kiinteistökohtaiseen jätevedenpumppaukseen. 2.8.2 Kaukolämpö Osayleiskaavan alueella on Savon Voima Oyj:n Tahkon lämpölaitoksen kaukolämpöverkko. Kaukolämmön runkolinja ulottui vuonna 212 keskeisimmälle matkailukeskuksen alueelle. Tahkon keskuksen itäpuolisen virkistysalueen reunaan on kaavassa varattu paikka varalämpökeskukselle. 2.8.3 Sähkö Osayleiskaava-alueen halki kulkee pohjois-etelä-suuntainen Savon Voima Oyj:n 2 kv keskijännitejohto. Sähköverkon kapasiteetissa on vielä jonkin verran varaa lisärakentamiseen. Ongelma on korvaavien yhteyksien puute. Savon Voima Oy on alustavasti suunnitellut myös uuden kv jännitteisen voimalinjan rakentamista Nilsiän suunnasta Sieraniemen lähistölle turvatakseen Tahkon sähkönsaannin alueen kehittyessä. Keskijännitejohtojen (2 kv) linjaukset ovat voimassa asemakaavavaiheeseen saakka, jolloin ne pääsääntöisesti osoitetaan maahan kaivettaviksi. 18
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava 2.9 Maanomistus ja vesialueet Maanomistus (kartta 1) Suunnittelualueella maanomistajia ovat yksityiset ja kaupunki. Useimmat yksityiset maanomistajat eivät asut alueella. Valtion omistuksessa ja metsähallituksen hallinnassa on Huutavanholman luonnonsuojelualue. Maanomistuksen hajanaisuus on ongelma pitkäjänteisen ja yhdyskuntataloudellisesti kannattavan kokonaissuunnittelun kannalta. Kuopion kaupunki on pyrkinyt tukemaan Tahkon alueen kehitystä hankkimalla maata esim. rinnealueelta ja keskustan itäpuolelta, entisiltä peltoalueilta. Tahkovuoren ratsastuskeskuksen läheiset peltoalueet ovat myös kaupungin omistuksessa. Muu kaupungin maanomistus kohdistuu suurelta osin rinnealueille. Vesialueet Vesialueet omistaa Nilsiän osakaskunta. Alue kuuluu Syvärin kalastusalueeseen. Tahkolahden ponttonisillan eteläpuolinen alue on nopeusrajoitusaluetta. 2.1 Sosiaaliset olot Sosiaalisilla oloilla tarkoitetaan niitä viihtyvyyteen, elinoloihin ja terveyteen kohdistuvia asioita, jotka tämän osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdyssä vuorovaikutuksessa ovat nousseet merkittäviksi. Tahkon koetaan olevan oma matkailukaupunki keskellä maaseutumaista väljää asutusta. Rakennuskanta on iältään vaihtelevaa ja loma-asuminen on vallitsevaa. Alueella asuu vähän väestöä, erityisen vähän alle kouluikäisiä lapsia verrattuna muihin alueisiin. Vertailu on hankalaa alueen erilaisesta luonteesta johtuen. Asukkaat kokevat hyvin tärkeänä luonnon ja vesistön ympärillään, palveluiden saavutettavuutta ja lyhyitä välimatkoja arvostetaan. Asukkaat kokevat uhkana alueen tiivistymisen, yksipuolistumisen ja sesonkiluonteisuuden. Alueen yhteishenki koetaan aktiivisena ja toimivana. Asukkaat kokoontuvat yhteisiin tapahtumiin sekä ohjattuihin tilaisuuksiin, kokoontumispaikka valitaan tapahtuman mukaan. Alueella on jonkin verran työpaikkoja, joten työmatkaliikennettä alueelta on jonkin verran. Osa asukkaista on sopeutunut pitkiin työmatkoihin, osa tekee etätyötä tai työskentelee varsin lähellä kotiaan. Kevyen liikenteen turvallisuus alueella huolestuttaa, vaikkakin ELY-keskus on toteuttanut kevyen liikenteen väylän vuonna 8. Liikenneturvallisuus huolestuttaa erityisesti ydinkeskustan alueella. Matkailualueen keskus identifioituu tiiviimpään kaupunkimaiseen rakentamistapaan, jossa rakennukset ovat eri aikakausille tyypillisiä palvelurakennuksia. Tahkon Sääskiniemen entiset pellot ovat sen sijaan enemmän tehokasta lomamökkialuetta. Alueen etelälaidan pellot ovat aktiiviviljelyssä pääasiassa vuokraviljelijöiden toimesta, jotka näin huolehtivat maiseman avoimena pysymisestä. 3 TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteet on määritelty valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden, kaupungin strategisten lähtökohn, voimassa olevien kaavojen, tehtyjen selvitysten ja esiin tulleiden kehittämistarpeiden pohjalta. Tavoitteet ovat tarkentuneet työn aikana. Keskeisiä tavoitteita ovat: 3.1 Valtakunnalliset Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 3.2 Seudulliset Tieyhteyksien parantaminen Syvärin saariin 19
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava 3.3 Paikalliset Kestävä kehitys Kasvun mahdollistava maankäyttö Monipuolinen (asunto)tonttitarjonta Vastaaminen elinkeinoelämän tavoitteisiin Kaupunkirakenteen monipuolisuus ja tasapainoisuus Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen olosuhteiden kehittäminen Täydennysrakentaminen Kattava viherverkosto 3.4 Muut Maisemarakenteellisten erityispiirteiden vaaliminen Eläinten elinympäristöjen säilyttäminen Paikallisesti arvokkaiden luontokohteiden säilyttäminen Virkistysalueista verkosto, joka kytkeytyy ympäröiviin virkistysalueisiin Lähipalvelujen saatavuus Alueen oman identiteetin tukeminen Kulttuuristen erityispiirteiden esiin nostaminen Olevien asukkaiden ja rakennuskannan huomioiminen Olevien verkostojen hyödyntäminen Keskusta-alueen laajaa rajausta on täsmennetty ja sisältöä ohjattu aiempaa tarkemmin. Aiemmin hajanaisesti osoitettuja pysyväisasutuksen paikkoja on jäsennetty suhteessa muuhun yhdyskuntarakenteeseen ja pysyvän asutuksen määrää on lisätty. Yksityisten palvelualueiden määrää on harkitusti lisätty sekä palvelut on pyritty ohjaamaan keskusta-alueelle tai sen lähituntumaan tai palvelun kannalta toiminnallisesti optimoituun paikkaan. Alueen pääuimaranta on jatkossakin Tahkolahden pohjukassa. Tulevaisuudessa voidaan uida myös keskuspuiston itäisellä rannalla ja Syvärin saariin johtavan yhteyden ja sen sillan kupeessa. Asukkaiden pienvenevalkamille on myös osoitettu useampia paikkoja. Merkittävimpiä muutoksia kaava-alueilla on keskustakortteleissa, Tahkolaakson P-alueella, asemakaavoittamattomalla osalla suunnittelualueen etelälaidalla (AP-2-alue) ja RM-alueella Tahkolahden vanhan ajoyhteyden kohdalla. 4 OSAYLEISKAAVA 4.1. Osayleiskaavojen - Tahkovuoren (3) ja Tahkon keskustan (214) vertailu Kaavan perusratkaisu noudattaa nykyistä, pitkälti muodostunutta rakennetta, jossa loma- ja matkailualueet ulottuvat nauhamaisesti Sääskiniemelle. Nauhamaisia kohtia on pyritty täydentämään soveltuvilla kohdin ja liikenneverkkoa on tarkasteltu kokonaisuutena. Kaavassa on aiempaa vahvemmin nostettu esille alueen virkistyskäytön mahdollisuudet; yhteyksiä laajemmille viheralueille on korostettu ja viheralueita pyritty säilyttämään laajempina ja toisiinsa yhteydessä olevina kokonaisuuksina. Rakentamisalueiden välisille kapeille viheralueille ei ole osoitettu uusia virkistysreittejä vaan ulkoilu on pyritty ohjaamaan laajempien viheralueiden yhteyteen. 2
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava Tahkon keskustan maankäytön kehittäminen Keskustan tärkeimmät kehitystarpeet on koottu keskustan visiokarttaan, (kts. yllä). Kehitystarpeet noudattavat Tahkon maankäytön kehityskuvassa 23 esiin nostettuja tavoitteita. 1. Tahkon ytimen kehittäminen kävelykeskustaksi Tahkon keskustan ydinaluetta kehitetään jatkossa sekä nykyisiin että uusiin vetovoimapisteisiin perustuen. Keskusta-alueella pyritään korkeatasoiseen, mutta Tahkolle luontaiseen kaupunkikuvaan. Tulevaisuudessa Tahkon ydintä kehitetään miellyttävänä jalankulkuympäristönä, joka mahdollistaa myös tapahtumien järjestämisen. Keskustan alueen katuympäristöä kehitetään jalankulkupainotteisesti ja ajoneuvoliikennettä alueella rajoitetaan vaiheittain. Jotta alueen rakentamistehokkuutta voidaan kasvattaa, pysäköinti toteutetaan alueella tulevaisuudessa rakenteellisena myös päiväkävijöiden osalta. 2. Tahkolahden kehittäminen kesäajan olohuoneeksi Tahkon ja keskusta-alueen ympärivuotisuuden vahvistamiseksi tulee tulevaisuudessa kehittää erityisesti Tahkolahtea ja sen ympäristöä. Tahkolahden pohjukan alueelle rakennetaan ympärivuotiseen käyttöön soveltuva korkeatasoinen rantareitti, joka toimisi myös Tahkolaakson ja keskustan välisenä kevyen liikenteen yhteytenä. Ponttonisilta mahdollistaa lenkkimäisen yhteyden rakentamisen. Rantareitin rakentamisen seurauksena keskustaan tuleva latuyhteys voidaan eroittaan omaksi reitiksi. Alueella tulee samanaikaisesti huolehtia viheralueiden suunnittelusta ja hoidosta. Tahkolahden ranta-alue toimisi tulevaisuudessa Tahkon kesäajan vesistöihin tukeutuvien palveluiden päätukikohtana, jossa olisi tarjolla satamapalveluja, veneiden ja kanootn vuokrauspalveluja sekä ohjelmapalveluja. Lisäksi Tahkolahden alueelle tulisi keskittää muita keskeisiä kesäajan palveluja. 21
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava 3. Nykyisen loma-asumisen eheyttäminen ja täydentäminen Tahkon keskusta-alueen läheisiä lomarakentamisen alueita eheytetään täydentämällä nykyistä rakennetta sekä kohdistamalla erityisesti tehokkaampaa huoneistomajoitusta keskustan lähialueille. Lisäksi varaudutaan tulevaisuuteen osoittamalla yhteys Syvärin saaristoon. 4. Virkistys- ja ulkoilureittiyhteyksien kehittäminen ja turvaaminen Tahkon keskusta-alueen kehittämisessä ja maankäytön suunnittelussa turvataan sujuvat ulkoilu- ja latuyhteydet erityisesti pohjois-eteläsuuntaisesti Sääskiniemeen ja itä-länsisuuntaisesti Tahkolahteen. Tahkolahden alueen kehittämisessä turvataan toimivat ja käyttäjäystävälliset rinneyhteydet.. Virkistys- ja ulkoilu-alueen rakentaminen Tahkolahden lisäksi myös keskustan ydinalueen itäpuolelle ja golf-kentän eteläpuolelle kehitetään virkistys- ja ulkoilualue. Osa alueesta toteutetaan rakennettuna puisto-alueena, jonka yhteyteen sijoittuu mm. leikkipuisto. Alueelle on luonteva toteuttaa myös yksi Tahkon reitistön infopisteistä. Syvärin rantaan voidaan toteuttaa myös uimaranta. 4.2 Mitoitus Aluevaraukset Suunnittelualuetta ei mitoiteta asukasmäärien mukaan, vaan aluetta on pyritty täydentämään olosuhteiden ja ominaisuuksien mahdollistamalla tavalla. Alueelle sijoitetaan majoituspalvelualueita, pientaloja sekä yksityisten tuottamien palveluiden ja vierassataman alueet. Mitoituksen tulee tukea joukkoliikenteen toimivuutta. Alueen suurimpana haasteena ei ole majoitusmäärän lisääminen, vaan sen käyttöasteen nosto. Alueen kehittymisen kannalta tavoitteellinen käyttöaste on 4 %. Vertailukohtana Tahko 23-raportti mainitsee Levin käyttöasteen olleen v. 21 39,1 % ja Pyhä-Luoston 36,4 %. Maakuntakaavan lähtökohtana on ollut, että Tahkon alueelle rakennetaan 22 uutta vuodepaikkaa vuoteen 23 mennessä. Mitoituksena on käytetty: yksi uusi vuodenpaikka tarvitsee kerrosalaa 2 k-m2, joten uutta kokonaiskerrosalaa tarvitaan k-m2. Oheisessa taulukossa on esitetty osayleiskaavan aluevarausten vaikutukset kerrosneliömetreinä ja vuodepaikkoina. PINTA-ALA e k-m² vuodepaikkoina UUTTA C- hotellin eteläpuoli 4379,8 332 1 (ei sisällä Piazza & hotellin uusiosa) C- Span eteläpuoli 2231,8 17848 714 C- Sääskiniemenn ala 3169,8 232 114 P Tahkolaakso 176,6 11414 47 AP asemakaavoittamaton ja muut kpl 76638,2 1327,6 613 RM hankkeeseen liittyvä majoitus 261,6 17231, 689 asemakaavoittamaton-rv+ muut 336,2 67,2 883 TOTEUTUMATON C-6 YIT-toteutumattomat ja Spa suites 29189,67 196,6 782 vv Tahkolahti 1214,82 1, - P-tontti Tahkolahti 2949,4 192,46 64 rakentamattomat tontit (, AP)eri puolilla 19487,2 3997,4 164 AP- ja -tontn eri puolilla 979,2 1198 478 täydennysrakentaminen YHTEENSÄ 617463 217478 869 Pysyvää asutusta sallitaan jatkossa olevaan liikenneverkkoon ja olevan vesihuoltoverkostoon kohtuullisin kustannuksin liitettävissä olevilla alueilla, joilla tonttikoko mahdollistaa riittävän elintilan. Asemakaavoitettuja alueita tulee tarkastella aluekokonaisuuksina ja sallia tonttitehokkuuden nostot alueittain yhteneväisinä. Väestöarvio Väestöarvio on laadittu tarkastelemalla mm. nykyisiä käyttömuotoja. Nykyisin pysyvän asumisen mahdollistavia ja rakennettuja alueita (AO, AR ja AM) alueella on noin 4 m² ja näillä alueilla asuu 16 henkilöä. Koko suunnittelualueella asuu nykyisin 66 henkilöä pysyvästi. Kaavan myötä A-alueeksi muuttuu m². Oheinen taulukko kuvaa arvioitua väestömäärää. AP-merkinnällä esitettyjen aluerajausten sisään jää 18 rakentamatonta tonttia. Kaavassa AP-alueiden oleville, täydennettävät tonteille on mahdollista rakentaa vajaat kymmenen asuntoa. Kaavatyön yhteydessä tonttitarkastelua on täsmennetty niin, että uusia AP-tontteja on kaavassa mahdollista osoittaa 44 kpl, joista asemakaavoittamattomalla alueella on 34. Keskustan osalta pysyvän asutuksen määrän arviointi on haasteellisempaa; teoriassa 1 % C- -alueen kerrosalasta voisi olla pysyvää asutusta esim. ullakkokerroksissa. Mahdollisesti osa alueen vuokra-asunnoista voisi olla työntekijöiden käytössä pysyvästi. 22
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava Esitettyjen AP-, AP-2- ja C- varauksien asukasmäärät ovat peruspalvelujen (esim. päivähoito) mitoittamisen kannalta toistaiseksi pienet. Realistisesti tarkastellen Tahkon alue tukeutuu toistaiseksi vielä pitkään Nilsiän palveluihin; tosin alueelle on mahdollista syntyä myös yksityistä päivähoitopalvelua. 4.3 Rakenne PINTA- e k-m² PYSYVÄÄ % k-m² ASUKKAITA ALA (a'2m²) TOTEUTUMATON rakentamattomat AP-tontit 4129,2 826 826 321 AP-tontn täydennys- 1667,2 3133 3133 rakentaminen UUSI C- 9779,8 78232 1 7823 313 AP 72,2 1411 1411 8 YHTEENSÄ 226141 1392 33493 134 Selkeästi toisistaan poikkeavia vaihtoehtoisia rakennemalleja, joissa toiminnot olisivat sijoittuneet eri paikoille, on vaikea muodostaa olevan rakenteen vuoksi. Tahkon osayleiskaavan rungon muodostaa oleva liikkumisen pääväylä, Sääskiniemen. Yleiskaava osoittaa Tahkon matkailukaupungille ydinkeskustan palvelukeskittymineen ja sen lähivirkistysalueiden merkityksen kokonaisuuden kannalta. Ydinkeskustan alue painottuu ja monipuolistuu; sen merkitystä ja hahmottamista korostetaan mm. keskittämällä palveluja ja muokkaamalla nykyistä liikenneratkaisua. Muu osa Tahkon matkailualueesta tukeutuu ydinkeskustan toimintoihin. Tahkon keskustan alueelle sijoittuu tavoitteiden mukainen kaupunkirakenteen tiivistymisalue, johon on mahdollista kaavoittaa asumis-, palveluja yritystoimintojen aluetta. Olennaisinta keskusta-alueen kehittämisessä on luoda edellytykset elinvoimaisen kävelykeskustan muodostumiselle. Pääosin 199- ja -luvuilla rakentuneet loma-asuinalueet sijoittuvat pääväylän tuntumaan omina keskittyminään, joita rajaavat molemmin puolin vesistöt - idässä Syvärin vesistö ja lännessä Tahkolahti. Alueilla on pääasiassa yksittäisiä mökkejä, joista isoimmat, huoneistomaiset, sijoittuvat nykyisen keskuksen tuntumaan. Joukkoliikenteen kannattavuuden ja hyvän saavutettavuuden mahdollistamiseksi asuminen keskittyy joukkoliikennereitin varteen noin 3 metriä leveille vyöhykkeille n molemmin puolin. Loma-asuntoalueita erottavat toisistaan viher- ja virkistysalueiden verkosto, jonka ulkoilureitistö johdattaa laajemmille ulkoilualueille Tahkovuoren suunnassa. Viheralueiden osalta yleiskaava täsmentyy ja yksilöityy. Lähiliikuntapaikka on rakentumassa vuoden 214 aikana keskuksen itäpuolella olevan laakson entiselle pellolle. Aluekokonaisuuksiltaan selkeiden ja viljelykäytössä olevien peltojen osoittamista rakentamiseen on vältetty alueen kulttuurihistoriallisten piirteiden vaalimiseksi. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdyn karkean tarkastelun perusteella on asemakaavan mukaisesti rakentuneilla -alueilla täydennysrakentaminen mahdollista, tosin asiaa tulee tarkentaa yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Seikkaa on havainnollistettu liitekartassa 2. Suunnittelualueella on tontteja kaikkiaan 3 kpl. Niistä rakentamattomia tontteja on 98; niistä kuudella on olevia talousrakennuksia, kolmelle on luvallista rakentaa vain saunarakennus. Kolme tonttia on lohkomatta. Lukuun kuuluvat myös keskustan ja Tahkolaakson C- ja P-tontit. Yhdellä on rajoitteena liito-oravan elinympäristö ja yhtä ei ole asemakaavoitettu. Tahkon mökkialueiden tehokkuus vaihtelee alueittain; mikäli vertailuarvona käytettäisiin tehokkuuslukua,2 on suurimmalla osalla alueen tonteilla mahdollista laajentaa olevia mökkejä tai rakentaa niille talousrakennuksia. Kaavoitettuja tontteja on hieman päälle 4; näistä 17 tontilla rakennusoikeus on jo käytetty tai ylittynyt vertailuarvosta (e=.2). Noin 6 tontille voidaan rakentaa vain vähäisiä talousrakennuksia. Noin sadalla tontilla laajentaminen on hankalasti toteutettavissa, talousrakennuksilla voidaan parantaa tontin käytettävyyttä mahdollisesti ympärivuotiseen asumiseen. Vajaalla 3 tontilla on täydennysrakentamista tutkittava tarkemmin (TOT ro<e.2). Näistä 23 tontilla täydennysrakentaminen on haasteellista olevasta rakenteesta johtuen. Noin 9 tontilla olevan rakennuskannan laajentamista tulee tutkia tarkemmin, mahdollisesti myös ullakkokerroksiin. Lisämaan osto on lisämökkien sijoittamisen edellytyksenä viidelle tontille. Noin 1 tontille on mahdollista sijoittaa 1-2 uutta rakennusta tai 23
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava laajentaa merkittävästi olevia rakennuksia ja tehdä talousrakennuksia. 12 tontille voidaan sijoittaa yksi uusi mökki ja laajentaa olevaa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueita tutkia niin, että onko rakennetta mahdollista täydentää rakennusten välisiä tiloja hyödyntämällä (esim. säilytystilojen rakentamiseen osalla RM-alueista). 4.4 Nimistö Tulevassa nimistössä voidaan tukeutua nykyisiin, kartoissa esiintyviin tai historiaan perustuviin nimiin. Nimet tarkentuvat asemakaavoituksessa. 4. Osayleiskaavan maankäyttö (kartta 16 a, b) Kaavamerkinnät ovat yleispiirteisiä ja aluerajaukset ovat perusteltuja. Alueen tuleva kehitys on pitkälti alueella toimivien yksityisten yrittäjien ja investoreiden toiminnan varassa. Osayleiskaavaluonnos ohjaa riittävällä tasolla yksityiskohtaisempaa suunnittelua. C-merkintöjen yksityiskohdat tarkentuvat asemakaavoitusvaiheessa. Ympärivuotisen asumisen osoittaminen tyille alueille on perusteltua. Suurin osa alueesta on jo asemakaavoitettu ja käyttötarkoitukset määrätty jo siinä yhteydessä. 4..1 Asuminen Osayleiskaavassa on osoitettu keskusta-, matkailu-, loma-asunto- ja asuntoalueita. Pysyvän ja loma-asumisen aluevaraukset on tarkasteltu olemassa olevaan käyttöön verraten. AP-alueet on pyritty muodostamaan yhtenäisiksi olemassa oleva rakenne ja käyttö huomioiden. Kartassa 22 oleva keskustan havainnekuva on viitteellinen. C: Tehokkain rakentaminen sijoittuu nykyisen matkailukeskuksen alueelle. Ilmastonmuutoksen ja energiankäytön hillitsemisen huomioimiseksi on asemakaavoituksen yhteydessä syytä tutkia myös puukerrostalojen toteuttamismahdollisuuksia matkailukeskustan alueelle. C-alueelle on mahdollista sijoittaa pysyvää asumista, esim. ullakkokerroksiin. Pysyvän asutuksen määrä tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Keskustan C- ja sekä Sääskiniemenn länsipuolella RM, -alueilla kokoojan varrella on tavanomaista loma-asuntorakentamista tiiviimpi rakenne perusteltua. Näillä tiiviimmin rakennettavilla alueilla tulee mahdollistaa moni-ilmeisiä asuinalueryhmiä, esimerkiksi pääharjansuuntaa vaihtelemalla tai eri talotyyppejä käyttämällä. C-7-alueen rakentamisen tavan ja tehokkuuden tarkka määrittäminen ei ole yleiskaavassa tarpeellista. Suunnittelualueella tapahtuvan rakentamisen yhteydessä syntyviä louhintamassoja voidaan mahdollisesti hyödyntää rantarakentamisessa. Sivun 32 havainnekuva rantaraitista on viitteellinen. RM: Keskuksen lievealueella sijaitsevat korttelit mahdollistavat majoitusrakentamista. : Keskuksesta kauempana sijaitsevat korttelit muodostuvat pääsääntöisesti loma-asuntorakentamisesta. Suunnittelualueen etelälaidalla -alueella olevat kiviröykkiöt on huomioitu kaavassa sm-merkinnöin. AP: Laajin uuden rakentamisen alue sijoittuu AP-2 asuntoalueelle, jonne on suositeltavaa rakentaa omakotitaloja vahvistamaan Tahkon matkailukeskuksen rakentumista ja monipuolistamaan koko alueen asuntorakennetta. Tahkon uusi asuntoalue tarjoaa alueen yritysten työntekijöille läheisen asuinpaikan, mikä vuorostaan tarjoaa mahdollisuuden työmatkojen pituuden vähentämiseen. Alueen länsi- ja pohjoisrannalta sekä kaava-alueen eteläosasta muuttuu osa -alueista AP-alueiksi. Alueilla on kaikkiaan arviolta noin uutta lomarakennuspaikkaa ja noin 3 pysyvää rakennuspaikkaa, joiden koko voi vaihdella - m² välillä. Suurisaaren seudulle osoitettujen tontn sijoittelussa on huomioitu ilmansuunnat, maaperä, maaston muodot, rakennettavuus, luonnonolosuhteet, arvokkaat luontokohteet sekä yhdyskuntateknisten verkostojen ja katurakentamisen asettamat vaatimukset. Alueelle rakennettavilta rakennuksilta edellytetään maisemaan soveltuvuutta niin mittasuhteiden kuin rakennusmateriaalien osalta. Alueiden viemäröinti tapahtuu olevaan kunnallistekniseen verkkoon alueen itäpuolelle tai vaihtoehtoisesti alueen länsipuolelle. 24
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava AP-alueiksi muutettuja -kortteleita ei ole tarpeen yleiskaavassa rajata erikseen kaavakarttaan. Yleiskaava mahdollistaa pysyvää asumista; sitä on sallittu asemakaavoittamattomalle alueelle ja kohdille, joissa nykyisissä asemakaavoissa on pysyvän asutuksen merkintä tai jo nykyisellään on pysyvää asutusta -alueella tai tonttikoko on riittävä ja rakenne mahdollistaa alueen täydentämisen taikka yhdyskuntatekninen verkko (vesi- ja jätehuolto) on joko jo olemassa tai kohtuullisin kustannuksin täydennettävissä pysyvän asumisen mahdollistavaksi. AP-alueiden sijoittaminen kaava-alueelle on kokonaisuutena tarkastellen yhdyskuntarakenteen kannalta eheyttävää. Etäisyydet keskustan alueelle ovat kohtuulliset. Kaavassa ei ole edetty selvitystasolle, jossa tarkasteltaisiin alueen mökkien pysyvän asumisen kriteerien täyttymistä; asia tarkentuu asemakaavatyön yhteydessä ja rakennusvalvonnan työn kautta. 4..2 Palvelut Osayleiskaavassa on osoitettu keskusta-, palvelu- ja hallinto-, matkailu- ja asuntovaunu- sekä vesiliikenteen alueita. Varauksilla toteutetaan maakuntakaavan sisältöä: alueelle ei olla sijoittamassa vähittäiskaupan suuryksikköä. Julkisten palvelujen osalta suunnittelualue tukeutuu Nilsiän keskustan palveluihin. C: Yksityisille palveluille on varattu tilaa keskeisimmin sijaitsevilta alueilta. Keskusta rakentuu kokonaan kävelyalueeksi. Kävelykeskusta on luotu ohjaamalla ajoneuvoliikenne keskeisimpien alueiden reunaan. Asuintilat tulisi asemakaavoituksen yhteydessä suunnitella niin, että maantasokerroksiin on mahdollista sijoittaa muuntuvia liiketiloja. Ydinalueella on myös mahdollista hyödyntää maanalaisiatiloja esimerkiksi pysäköintiin. Ydinalueeseen liittyy keskeisesti Tahkolaakson ja keskustan välinen rantabulevardi, (C-7), jonka varrelle on mahdollista sijoittaa liike-toimisto, palvelu- ja majoitustiloja. Alueen suunnittelussa on erityisesti huomioitava kävelyalueet ja julkiset ulkotilat. P: Tahkolahden pohjukkaan, keskustan eteläisen kiertoliittymän välittömään läheisyyteen sekä Puustilan alueelle varatut P-aluevaraukset mahdollistavat yksityisten palveluiden monipuolistamisen ja erinomaisen saavutettavuuden Tahkon ydinkeskustan alueelta. PY: Tahkon palo- ja pelastustoiminta on turvattu huomioimalla Tahkon oman paloasema sijainti eteläisen liikenneympyrän lähistöllä. RM: Asemakaavoituksessa tulee huomioida myös muun pienimuotoisen palvelutoiminnan mahdollistaminen RM-alueilla, erityisesti lähiliikunta-alueen lähistöllä ja keskustan reuna-alueilla. RV: Asuntovaunualue mahdollistaa telttailu-, asuntovaunu- ja asuntoautomatkailua palvelevien toimintojen sijoittamisen kohtuullisen matkan päähän ydinkeskustasta. Karavaanarialueen sijoittamista laskettelurinteiden läheisyyteen on selvitetty kaavaprosessin aikana ja toiminnolle on osoitettu soveltuva paikka mahdollisimman läheltä. Karavaanareille voidaan osoittaa paikkoja mahdollisesti myös Tahkolaakson eteläisemmältä pysäköintipaikalta muu pysäköinti huomioiden; tämä edellyttää olevan pysäköintialueen ympäristön tarkempaa suunnittelua ja osittaista uudelleenrakentamista. Osoitettaessa moottorikelkkareitn virallinen lähtöpaikka, edellyttää se myös reitinpitäjän toimenpiteitä P-alueilla traileripysäköintiä varten. LV: Vesiliikenteen palveluita vahvennetaan laajentamalla vierasvenepaikkojen aluetta ydinkeskustan läheisyyteen. Niemen kärjestä mahdollistetaan jatkossakin veneyhteys Aholansaareen, erityisesti suurille ryhmille. Pienveneille on sijoitettu rantapaikkoja eri puolille aluetta. LV-alueen rajausta on muutettu pohjoisemmaksi, mikä mahdollistaa ranta-alueen monipuolisemman vesi- ja ponttonirakentamisen. VV: Tahkolaakson VV-alueelle voi sijoittaa rakentamista ja asemakaavan tilanne on mahdollinen lähtökohta. 4..3 Liikennejärjestelyt (kartta 17) Ajoneuvoliikenne Pääyhteytenä alueelle on maan 77, Sääskiniemen. Tahkon matkailualueen tiiviimpi, 2
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava Sääskiniemenn varteen rakentunut maankäyttö alkaa n. 3 metriä eteläisemmän kiertoliittymän eteläpuolelta jatkuen aina niemen kärkeen saakka. Tämä alue onkin merkitty liikennemerkein taajama-alueeksi, mutta Sääskiniemenn maanmäinen luonne ei tue asetettua nopeusrajoitusta km/h. Taajama-alueeksi merkittyä Sääskiniemenn osaa ei kuitenkaan ole mahdollista muuttaa maankäytöllisin keinoin katumaiseksi, sillä alueen maankäyttö on muotoutunut pitkälle sen molemmin puolin ja väylän profiilia ei voida muuttaa merkittävästi. Edellä mainittua väyläosuutta kehitetäänkin lähinnä rakenteellisin keinoin niin, että väylän luonne tukee asetettua nopeusrajoitusta nykyistä paremmin ja sen liikenneturvallisuus paranee. Yleinen (LT) päättyy ydinalueen (C) etelänpuoleiseen uuteen, rakennettavaan kiertoliittymään. Sääskiniemen muuttuu matkailualueen keskuksen kohdalla kokoojakaduksi. Sen linjausta muutetaan nykyistä keskustakorttelia halkovasta sitä kiertäväksi ja ilmettä kehitetään kokoojakadulle ominaisemmaksi samalla liikenneturvallisuutta parantaen. Pohjoisen kiertoliittymän pohjoispuolella oleva osa Sääskiniementä on nähtävä asemakaavoitettuna ja rakennettuna taajamana. Sitä voidaan kehittää katuna, jonka liikenteestä merkittävä osa on alueen sisäistä liikennettä. Sääskiniemenn molemmin puolin jäävät lomarakentamisen alueet ovat pistomaisten katujen kautta saavutettavissa. Alueen muita katuja kehitetään raittimaisina asuntokatuina. Syvärin saariin pääsy mahdollistetaan Turusenharjunn ja siitä erkanevan, rakennettavan katuyhteyden kautta. Nykyisestä Turusenharjunstä tulee uusia asuin- ja loma-asuntokortteleita palveleva kokoojakatu. Kaavatyön yhteydessä on tutkittu Syvärin saaristoon osoitetun yhteyden eri linjausvaihtoehtoja; olemassa olevaan yksityishen tukeutuvaa linjausta ja vaihtoehtoisesti uutta linjausta lämpövoimalan pohjoispuolelta. On pyritty löytämään linja, joka hyödyntää alueen maastomuotoja ja säilyttää luontoalueita yhtenäisinä kokonaisuuksina. Lisäksi tavoitteena on ollut, että rakennettu ja rakennettava liikenneyhteyksien verkosto olisi mahdollisimman tehokkaasti hyödynnetty. yhdyskuntarakenne; tästä syystä on taloudellisempaa käyttää jo olemassa olevia alueita ja rakenteita hyödyksi. Turusenharjunn katualue on nykyisin 12 m leveä. Suunnitellun katualueen leveys on 14 m (vastaa kokoojakatua). Kevyen liikenteen väylä voidaan sovittaa nykyiseen ympäristöön katulinjan viereen. Yhteyden osoittaminen olevaan katuverkostoon tukeutuen kaventaa kahta olevaa pihaa lumitilan vaatimalta osalta (2 m). Saariin mahdollisesti ajateltava rakentaminen on Syvärin saarten selvityksen mukaisesti lomaasutusrakentamista erillisinä rakennettavina mökkeinä ja lisääntyvä liikenne on sen perusteella arvioitu olevan n. 3 autoa/vrk. Turusenharjunn leveys on riittävä lisääntyvälle liikenteelle. Katuyhteyden vienti hieman etelämpää ei ole helpompaa, vaikka alue onkin rakentamatonta. Katuyhteyden toteuttaminen nykyisen lämpövoimalan pohjoispuolelta kulkevaksi toisi uutta kokoojakatumaista katulinjaa lisää n. m; tällöin nykyinen Turusenharjun katkaistaisiin autoliikenteeltä. Lämpövoimalan pohjoispuolella on myös luontoarvoja, joiden säilyttämisen kanssa penkereelle nostettava linja on ristiriidassa. Tien sijoittamista kyseiselle kohdalle hankaloittavat myös kohdalle suunnitellut, Sääskiniemenn alitse kulkevat ulkoilu- ja latureitit. Osayleiskaavassa esitetty katuyhteys johtaa sillalle; sijoituskohdalle ja linjaukselle on olemassa vaihtoehtoja riippuen toteuttamistekniikasta, taloudellisesta tilanteesta ja saariin suunnitellusta rakentamisesta. Niitä ei ole tämän kaavatyön yhteydessä vertailtu, koska sillan linjaus suunnitellaan tarkemmin erillissuunnitelmien yhteydessä. Yleiskaavassa on haluttu osoittaa itärannalle toimintoja, jotka täytyy ottaa asemakaavan laadinnassa huomioon. Suurisaareen suuntautuvan kadun linjauksen osoittaminen vain pelkkänä yhteystarpeena ei ole perusteltua; n linjausvaihtoehtoja on tutkittu kaavatyön aikana huomioiden alueen luontoarvot ja muut alueelle suunnitellut maankäyttömuodot sekä niiden vaatimat edellytykset. Kadun tarkempi sijainti sekä siltayhteys ja sen tilantarve tarkentuvat asemakaavoitusvaiheessa. Yksityisten teiden kokonaismäärä Tahkolla on merkittävä. Kaavan tavoitteena on tiivistyvä 26
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava Kevytliikenne Kevyen liikenteen pääreitit noudattavat pääsääntöisesti kokoojakatujen linjauksia. Lisäksi reittejä osoitetaan keskeisillä alueilla korttelirakenteen sisään. Keskustasta on lisäksi jatkoyhteys lahden yli ponttonisillan kautta länsipuolen kevyen liikenteen verkkoon, joka jatkuu Tahkolaaksossa etelään. Myös keskustasta pohjoiseen on osoitettu reitti korttelirakenteen sisään. Myös ulkoilureittiverkostoa tulee kehittää täydentämään kevyen liikenteen verkostoa. Tällainen kehitettävä ulkoilureitti sijoittuu keskustasta itään ja Tonttun pohjoispuolelle. Se yhdistää laajan, ympäristöarvoja sisältävän luontoalueen molemmille puolille sijoittuvat asuin- ja lomaasuntokorttelit sekä luo yhteyden keskustasta Tahkolaakson kautta laajemmille virkistysalueille. Kevyen liikenteen eritasoratkaisuja osoitetaan liikenteellisesti merkittävien teiden ja merkittävien virkistysreitn risteyskohtiin. Yksi keskeinen alikulku sijoittuu Sääskiniemenlle lämpövoimalan pohjoispuolelle. Se mahdollistaa kaavaalueen eteläosan alueiden liittymisen kevyen liikenteen reitn kautta suoraan Tahkolaakson laskettelualueille sekä monipuolistaa alueen ulkoilureittiverkostoa. Lisäksi Tahkolaaksonn kanssa risteävälle ulkoilureitille on osoitettu kevyen liikenteen ylikulku. Alikulkuja osoitetaan rakennettaviksi myös Turusenharjunn ja Kiljusenkallionn alitse yhdistämään lähiliikuntapaikka joustavasti etelän suuntaan ja mahdollistamaan pääreitn jatkuvuus turvallisuus huomioiden. Tahkolaakson ja keskustan välille osoitetaan rakennettavaksi laadukas ja esteetön rantabulevardi, jonka varrelle voi sijoittua myös liiketoimintatiloja yms. Keskustan kohdalla Sääskiniemenn alittava alikulku poistuu käytöstä Sääskiniemenn uuden linjauksen ja keskustan rakentumisen myötä. Keskusta rakentuu kokonaan kävelyalueeksi. Alueen suunnittelussa on huomioitava kävelyalueiden, julkisten ulkotilojen sekä näiden varteen rakennettavien rakennusten julkisivujen yhtenäisyys, tilojen rajaus ja mittakaava. Pysäköinti Pysäköinti Tahkon keskustan alueella hoidetaan pääasiassa rakenteellisin ratkaisuin (pysäköintilaitos, kellaripysäköinti ja pysäköintikansiratkaisut). Raideliikenne Tahkon korotushankkeen yhteydessä esillä olleita raideyhteysvaihtoehtoja on karkeasti tutkittu kaavan laadinnan aikana. Kaava-alueelle ei ole esitetty henkilöraideliikennevarausta tässä yhteydessä. Asia on kuitenkin huomioitu niin, että Tahkolaakson alueen etelälaita on jätetty rakentamattomaksi (VR-1-merkintä), mikä ensivaiheessa palvelee Tahkon virkistyskäyttöä. Kun Tahkovuoren osayleiskaavan selvitysalueelle laaditaan uusi osayleiskaava, on siinä yhteydessä tarpeen tutkia asiaa yksityiskohtaisemmin Tahkon rataliikenteen kehityssuunnan ratkaisemiseksi. 4..4 Virkistys, ulkoilureitit (kartta 18) Kaava-alueen länsipuolella alue jatkuu metsäisenä. Virkistysalueille on osoitettu kesä- ja talvikäyttöön soveltuva ulkoilureittiverkosto, osittain erillisinä johtuen suurista käyttäjämääristä erityisesti sesonkiaikoina ja lajien erilaisista tarpeista. Virkistysalueiden pääverkoston toiminnallisia osia ovat uimaranta, venesatama ja lähiliikuntapaikka sekä keskuspuisto muine monipuolisine toimintomahdollisuuksineen. Verkosto täydentyy asemakaavoituksen yhteydessä korttelikohtaisilla lähivirkistysalueilla. Alueen ulkoilureiteiltä on turvattu latuyhteydet matkailualueen keskustasta etelään Nilsiän keskustan suuntaan ja länteen Tahkomäen suuntaan laajemmille retkeilyalueille. Asemakaavoituksessa on Tahkolaaksoon osoitettava paikka ensilumen ladulle. Kaava-alueesta etelään jäävällä alueella on asemakaavan yhteydessä syytä esittää hevosareenan lähistöltä uusi, Sääskiniemenn länsipuolelta itäpuolelle ulkoilukäyttöä Syvärin rannan suuntaan ohjaava, helppokulkuinen latuyhteys, joka palvelisi myös kesäaikana ulkoilureittinä. Ulkoilureitn jatkuvuus pääteiden risteämiskohdissa on osoitettu hoidettavaksi alikulkujen kautta. Nykyiset, käyttöön jäävät alikulut suunnittelualueen etelälaidalla on mitoitettu latukoneelle sopiviksi. 27
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava Moottorikelkka- ja telamönkijäreitit kulkevat pääosin olevia reittejä myöten, kaava-alueen reunamilla, pääasiassa jäällä. Liikenneturvallisuuden vuoksi moottorikelkkaliikenne on osoitettu keskusta-alueen ulkopuolelle. Kaava-alueelle on osoitettu neljä lähtöaluetta, jonne moottorikelkka siirretään trailerin kyydissä. Tarkemmat reitn paikat täsmentyvät asemakaavoituksessa, samoin mönkijöille osoitettavat omat reitit kaavaalueella ja sen ulkopuolella. Traileripaikkojen osoittaminen alueelta edellyttää myös muita toimenpiteitä. Alueelle on varattu mahdollisuus noin metrinlevyisen, muista ulkoilureiteistä erillään pidettävän pohjatun ratsastusreitin rakentamiseen. Reitti on osoitettu osin olemassa oleville poluille ja reiteille. Yhteiskäyttöiset osuudet on syytä jakaa vuoden aikojen mukaan eri käyttäjäryhmille. Muutamissa kohdissa reitti risteää ulkoilureitin kanssa. Alikulkujen mitoituksessa on huomioitava ratsukon tilantarve. Pääsy lähirannoille ja niiden käyttö virkistykseen on turvattu osayleiskaavassa useammasta kohdasta, kuitenkin toimintoja keskittäen alueen muodosta ja olevasta rakenteesta johtuen. Virkistysalueiden kautta Syvärin rannalle pääsee Tahkolahdelta, keskuspuiston alueelta sekä alueen pohjois- ja eteläpäässä venevalkamiksi/- satamiksi tarkoitetuilta LV-alueilta sekä uimarannan että ulkoilureitin rantaosuudelta. VL-1-alueiden suunnittelussa tulee pyrkiä mahdollisimman yhtenäisten ja mahdollisuuksien mukaan myös mahdollisimman esteettömien virkistysreitn aikaansaamiseen sekä kiinnittää erityistä huomiota ympäristön laadun säilymiseen hyvänä. Alueelle suositellaan laadittavaksi yksityiskohtainen käyttö- ja hoitosuunnitelma, jossa osoitetaan eri virkistystoimintoja varten tarpeelliset alueet ja ulkoilureitit sekä annetaan ohjeet metsien hoidosta. Käyttö- ja hoitosuunnitelmaa ei ole tarpeen lisätä kaavamääräyksiin, koska kyseessä on lukuisten omistajien hallussa oleva yksityinen maa, jolla virkistyskäyttöä ohjataan reiteille. Rantaraitin rakentamistapa ja muut suunnittelussa huomioitavat seikat tutkitaan yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. VR-1-alueen suunnittelussa on virkistys- ja luontoarvojen säilyttämisen vuoksi erityisesti kiinnitettävä huomiota metsien käsittelyn periaatteisiin sekä polku- ja reittiverkoston sijoittumiseen. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen säilymiseen hiljaisena siten, että melua tuottavia reitistöjä ei alueelle suunnata. Tahkon kehittämissuunnitelma 23 visioi, että Tahkolahdesta ja sen ympäristöstä kehitetään kesäajan olohuone alueen asukkaille ja matkailijoille Tahkon ja keskusta-alueen ympärivuotisuuden vahvistamiseksi. Tahkolahden pohjukan alueelle on tarve rakentaa ympärivuotiseen käyttöön soveltuva korkeatasoinen rantareitti, joka toimisi myös Tahkolaakson ja keskustan välisenä kevyen liikenteen yhteytenä. Ponttonisilta mahdollistaa myös lenkkimäisen yhteyden muodostumisen. Rantareitin rakentamisen seurauksena keskustaan tuleva latuyhteys voidaan erottaa omaksi reitiksi, mikä on alueen käyttäjien turvallisuuden ja viihtyvyyden kannalta ensisijaisen tärkeää. Ranta-alueella samanaikaisen viheralueiden suunnittelun ja hoidon avulla luodaan korkeatasoista ja kulutusta kestävää matkailuympäristöä. Kaavatyön yhteydessä tehdyissä tarkasteluissa on käynyt ilmi, että rakenteesta ja käytettävissä olevasta tilasta johtuen on ranta-alueen jatkokäytettävyyden ehtona se, että Tahkolahden pohjukan vesialuetta otetaan käyttöön laajentamalla sitä vesialueen suuntaan. Kaavaselostuksessa kartassa 11 esitetty mahdollinen täyttöalue on yleispiirteinen; rannan mahdollinen täyttöala ja rakenneratkaisut tarkentuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Vesialueen täyttö edellyttää huolellista suunnittelua lahden pohjanmuodoista ja sekä Huutavanholmasta että rinteiltä mahdollisesti valuvan veden vuoksi. Suunnittelun yhteydessä tulee arvioida myös ratkaisujen mahdolliset vaikutukset mm. veden virtauksiin. Lahden länsirannalla on erityisesti huomioitava rinnealueiden käytettävyyden turvaaminen. Kaavassa on mahdollistettu ydinkeskustan aluetta tukevien liike-, toimisto-, palvelu- ja majoitustoimintojen toteuttaminen laiturirakentein tai veden päälle kelluvin ratkaisuin. Alueen suunnittelussa on huomioitava kävelyalueet ja julkiset ulkotilat, sekä mahdollistettava myös vapaa pääsy rantaan. Kaavassa on mahdollistettu Tahkolahden ranta- 28
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava alueen toimiminen tulevaisuudessa Tahkon kesäajan vesistöihin tukeutuvien palveluiden päätukikohtana, jossa olisi tarjolla satamapalveluja, veneiden ja kanootn vuokrauspalveluja sekä ohjelmapalveluja. Kaavassa on myös mahdollistettu Tahkolahden alueelle keskitettävät muut keskeiset kesäajan palvelut (mm. uimaranta) sekä uusien, innovatiivistenkin aktiviteetn sijoittumismahdollisuus. Vapaan rannan määrä on pitkälti määräytynyt jo aiemman kaavoitustyön yhteydessä. Tämän kaavatyön yhteydessä on huomioitu meneillään oleva asemakaavoitus ja sen vuoksi supistuva vapaan rannan määrä -alueella golf-kentän itäpuolella. Golf-toiminta rajaa turvallisuussyistä golf-kentän itäisen ranta-alueen vapaan rantakäytön ulkopuolelle. Asemakaavoittamattomalla alueella yli puolet rantaviivasta on osoitettu MU-3- ja luo-merkinnällä. Keskuspuiston ja C-7-alueen kaavoittaminen mahdollistaa jatkossakin rannan yleisen käytön ja vesistön hyödyntämisen monipuolisemmin erityisesti kesäkauden matkailua vahvistaen. Kaavassa on osoitettu kolme uimista mahdollistavaa kohtaa: Tahkolahdelle yksi uimarantaalue (VV), Suurisaareen menevän katuyhteyden päähän uimapaikkavaraus ja lisäksi on mahdollistettu uimarantatoimintojen sijoittuminen myös VU-3-alueen itälaidalle keskuspuistoon. Tahkolahden VV-alueella sallitaan toimitilarakentamista nykyisen asemakaavan asettamista lähtökohdista. Tahko Golfin Old Course-kenttä on puistomainen ja pelaajaystävällinen sekä maisemiltaan yksi Suomen kauneimmista. Se on suunniteltu luonnon ehdoilla, olemassa olevan maaston muotoja hyödyntäen ja ympäröivä vesistö huomioiden. Vaikka kentän väylät kulkevat melko lähekkäin ja siirtymät väylältä toiselle ovat lyhyitä, on kenttä turvallinen niin pelaajille kuin sen ympärillä sijaitseville lomarakennusten omistajillekin. Golfkenttäalueen välittömään läheisyyteen on sijoitettu lisäksi huoltorakennus, klubitalo ja harjoitusalue sekä näitä palvelevat paikoitusalueet. Tahko Golf Club on käynyt omissa suunnitelmissaan läpi omistamansa alueen tehostamista ja mahdollista lisärakentamista sellaisille alueille, joilla sille ei ole käyttöä. Tämä on johtanut kahteen hankkeeseen, joista toinen käsittää kaavamuutoshakemuksen kentän itäpuolella, Valkamalahdenn varrella korttelissa. Toinen hanke koskee kentän länsipuolen harjoitusalueen vieressä sijaitsevan kaavoitetun alueen mahdollista laajentamista esim. lomarakentamista ajatellen. Muita rakentamishankkeita tai alueen tehostamissuunnitelmia ei voida pitää tällä hetkellä mahdollisena vaarantamatta nykyisen kentän toimivuutta ja pelaajien viihtyvyyttä, joilla taataan Tahkon keskeisimmän kesäaktiviteetin vetovoima myös tulevaisuudessa. Tahkonlahdenn yli merkittyä viheryhteyskäytävää on tutkittu tarkemmin kaavatyön yhteydessä. Mitat tarkentuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Tahkonlahdenn viheryhteyskäytävän rajauksessa on huomioitu erityisesti lähialueen luontoarvot; kasvillisuus, noro sekä liito-oravan elinalueet. Poikittaisyhteyttä tulee kehittää liito-oravan liikkumisen kannalta suotuisaksi. Ulkoilureitin sijoittumiseen on myös vaikuttanut alueen maaperä, alueella jo oleva latu/ulkoilureitti sekä alueen muiden tulevaisuudessa mahdollisten ulkoilureitn ja niihin liittyvien Sääskiniemenn alikulkujen sijoittuminen. Rajauksessa on huomioitu myös Tahkolahdenkujan pohjoispuolelle rajautuva Tahkon kehittymisen kannalta merkittävä, alueen toiminnan monipuolistamiseen ja ympärivuotiseen toimintaa liittyvä hanke. 4.. Erityispiirteet Puustilan maatilan tilakeskukselle on turvattu säilymisedellytykset palveluiden korttelialue P- merkinnällä. Merkintä mahdollistaa Tahkon palveluiden monipuolistamisen. Osayleiskaavassa muita huomioonotettuja paikallisia erityispiirteitä ja -kohteita ovat mm. liitoorava, paikallisesti arvokkaat kasvillisuusalueet, metsäiset selänteet ja vesistönäkymät. Alueen tärkeimmät näkymät perustuvat avoimiin vesistönäkymiin, joita on säilytetty Tahkolaaksossa. Paikallisesti arvokkaimmat luonto- ja kasvillisuuskohteet on otettu huomioon merkitsemällä ne luo-merkinnällä luonnon moninaisuuden kannalta erityisen tärkeinä alueina. Näitä alueita edustavat mm. Syväriin johtavien norojen ympäristöt, liito-oravan elinalueet sekä valtakunnallisesti tärkeät elinympäristöt. Virkistysreitn linjauksessa on huomioitava alueiden luontoar- 29
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava vojen säilyminen erityisesti puronvarsilehdoissa. Asemakaavassa tulee osoittaa säilytettävää puustoa myös loma-asunto- ja pientalotontn yhteydessä AP-2-alueella. Kaavassa liito-oravan elin- ja siirtymäalueita on huomioitu säilyttämällä myös laajempia luontokokonaisuuksia ja siirtymälinjoja. Rakentamisalueiden rajauksia on tarkasteltu suhteessa aiemmin tehtyihin ja uusiin lajikartoituksiin. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja on pyritty säilyttämään ja rajaamaan rakentamisalueet niin, etteivät ne merkittävästi heikennä lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Liitooravan mahdollinen elinpiiri huomioidaan tarkemmin asemakaavoitusvaiheessa. ; rakentamisalueilla on päällekkäisyyksiä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen kanssa Karsikkoniemessä sekä Tonttun ja Kasukkan täydennysrakentamiskortteleiden rajoilla muutaman tontin osalla. Elinalueet huomioidaan yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Asemakaavoittamattoman alueen -alueella oleva lehto (kasvillisuuskartoituksessa numerolla 37), alueella oleva noro sekä liito-oravan elinalue on kaavassa otettu huomioon täsmennetyillä aluerajauksilla ja luo-merkinnällä. AP-2; alueen sisällä on pienimuotoinen liito-oravan elinalue, jossa puusto tulee säilyttää tontn reunoilla ja mahdollistaa sen vaiheittainen uusiminen. Liito-oravan elinalueen ydin sekä merkittävimmät havainnot ovat läheisillä MU-3 ja VL-1 alueilla. Yksityiskohdat tarkentuvat yksityiskohtaisessa suunnittelussa. C-; alueella on liito-oravan elinaluetta; huomioidaan asemakaavassa tonttipuuston säilyttämisenä tai siirtymäyhteyden luomisena (puukujanteet). Yksityiskohdat tarkentuvat yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Elinalueen sijainnin ja sen hajanaisuuden vuoksi kaavassa ei ole osoitettu luo-1 merkintää. Elinalueen merkittävimmät kolopuut sijaitsevat Tahkolahden länsirannalla, joka on kaavassa osoitettu VL-1-merkinnällä. Lisäksi C- ja vanhan mökkikylän / RM-alueen rajalla on liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöaluetta, joka on syytä huomioida asemakaavoitusvaiheessa. C-6; alueen eteläreunalla, osittain kaavoitetun rakentamisalueen kanssa päällekkäin on liitooravan elinalue, jossa puusto tulee säilyttää. Liitooravan elinalueen ydin sekä merkittävimmät havainnot ovat viereisillä VU-3 ja VL-1 alueilla. Lajin esiintymistä alueella on syytä seurata. Yksityiskohdat tarkentuvat yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Keskustan itäpuolista VU-3-aluetta kehitetään hoitotoimin ja muilla toimenpiteillä liito-oravan elinolosuhteita tukevaan suuntaan. Tahkolaakson P-alue: Kyseessä on Tahkon olevien rinteiden kehittymisen kannalta merkittävä alue. Asemakaavassa s-1-merkinnällä oleva ja yleiskaavassa P-merkinnällä esitetty alue Tahkon rinteiden eteläpuolella on muuntunut. P-alueen rajaus ottaa huomioon asemakaavan suojelumerkinnän, ympäristön nykytilan sekä asemakaava-alueelle sijoittuvan metsäalueen. Liito-orava havainnot jäävät P-alueen ulkopuolelle, VL- ja VU-2 alueille. Uusimmissa ja tarkemmissa kartoituksissa liito-oravan elinalueen raja on selkeämmin rajattavissa. Alueen eteläiseen osaan, avohakkuuaukean reunaan ja luonnonsuojelualueen viereen rajautuu liito-oravan elinalue, jossa puusto tulee säilyttää. Rakentamisalueen rajaus ja rakentamisen lopullinen määrä ratkaistaan asemakaavoitusvaiheessa. Tahkolaakson VU-2-alue: Kyseessä on Tahkon olevien rinteiden kehittymisen kannalta merkittävä alue; sille tulee voida sijoittaa Tahkolaakson jo rakennetuilta pysäköintialueilta rinteille johtava tuolihissi ja alueelle laskettelurinteistä palaava kapeampi, siirtymää palveleva lasketteluura, ei laajoja laskettelurinteitä. Asemakaavassa alueella ei ole suojelumerkintää. Yleiskaavassa VU-2-merkinnällä esitetty alue Tahkon rinteiden eteläpuolella on muuntunut eteläisimmältä kulmaltaan. Uusimmissa ja tarkemmissa kartoituksissa liito-oravan elinalueen raja on selkeämmin rajattavissa. Alueen eteläiseen osaan, avohakkuuaukean reunaan rajautuu liito-oravan elinalue, jossa puusto tulee säilyttää. Maanalaisten tilojen toteuttaminen on mahdollistettu kaavassa ma-merkinnällä. Rakentamisalueen rajaus ja rakentamisen lopullinen määrä ratkaistaan asemakaavoitusvaiheessa. Tahkolaakson VR-1-alue: Kyseessä on Tahkon olevien rinteiden kokonaisuuden kannalta merkittävä alue. Asemakaavassa alueella on m-1-merkintä, joka mahdollistaa alueelle ulkoilureitn ja kapeiden yhteysreitn rakentamisen. Yleiskaavassa VR-1-merkinnällä esitetty alue Tahkon rinteiden eteläpuolella on muuntunut itäiseltä osaltaan. Uusimmissa ja tarkemmissa kartoituksissa alueella ei ole ollut liito-oravan 3
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava keskeisintä elinaluetta. Alueen kaakkoisimpaan kulmaan, avohakkuuaukean reunaan rajautuu liito-oravan elinalue. Maanalaisten tilojen toteuttaminen on mahdollistettu kaavassa ma-merkinnällä alueen itäiselle laidalle. Rakentamisalueen rajaus ja rakentamisen lopullinen määrä ratkaistaan asemakaavoitusvaiheessa. Aluetta kehitetään hoitotoimin ja muilla toimenpiteillä liito-oravan elinolosuhteita tukevaan suuntaan. MU-3-alue on maa- ja metsätalousaluetta, jolla on ympäristöarvoja ja ulkoilukäyttöä. Alueella on olemassa oleva vanha tilus, joka ohjaa kulkua ja pintavesien valuntaa alueella. Kaava-alue rajautuu Huutavanholman Natura- ja luonnonsuojelualueeseen länsipuoliselta osalta. Pääosa kaava-alueen virkistysreiteistä on osoitettu viheralueille Natura-alueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta luonnonsuojelualueen itäistä osaa, jonka reunaa pitkin virkistysreitti on osoitettu kulkemaan jo olevaa ulkoilureittiä pitkin. Asukkaiden ulkoilukäytön vaikutus Natura-alueeseen on vähäinen. Kaavaratkaisu ei heikennä merkittävästi Huutavanholman Natura-alueen luonnonarvoja. Näin ollen luonnonsuojelulain 6 :n mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely Natura-alueeseen on tarpeeton. Lähivirkistysalueisiin VL-1, urheilu- ja virkistyspalveluiden alueisiin (VU-1, VU-2 ja VU-3), retkeilyalueeseen VR-1 ja MU-3-alueeseen liittyy kaavamääräys, joka koskee MRL 128 :n mukaista toimenpiderajoitusta. VU-1-alue ottaa huomioon olevan golfkenttäalueen. Alueelle on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti, joka palvelee ainoastaan talvikäyttöä. VU-2-alueelle mahdollistetaan toinen rinnehissi, joka mahdollistaa laskijoille joustavan siirtymisen läheisiltä Tahkolahden pysäköintialueilta. VU-3-aluetta kehitetään toimenpiteillä liito-oravan elinolosuhteita tukevaksi. 4..6 Yhdyskuntatekniikka (kartta 19) Osayleiskaava-alueesta kaukolämmön piiriin on kohtuullisin kustannuksin otettavissa vain keskeisimmät alueet. Energia- ja teknisen huollon aluevaraukset (EN): Keskustan itäpuolella olevaan EN-kortteliin osoitetaan sijoitusmahdollisuus noin 1 m² kokoiselle tontille Savon Voima Oyj:n kaukolämmön varalämpökeskusta varten. Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelle sijoitettavien rakennusten ja rakenteiden sopeutuminen kaupunkikuvaan (sekä alueen käytöstä aiheutuvan liikenteen järjestäminen siten, ettei siitä aiheudu häiriötä asuinalueille). Varalämpökeskus on pienimuotoinen ja se sijoittuu ydinkeskustan reunamalle. Varalämpökeskuksen rakentaminen mahdollistaa Tahkon keskustan häiriöttömän ja keskitetyn lämmöntuotannon energiatehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Lämpökeskuksen sijainti on tarkkaan suunniteltu. Kyseessä on rakenteen sisään syntyvä pieni yksikkö. Kaukolämpöverkoston lisärakentaminen vähäisessä toiminnassa olevaa varalämpökeskusta varten ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää ja lämpökeskuksen olisi oltava sijoitettavissa olemassa olevan verkoston äärelle. Tahkon osayleiskaavan laadinnan yhteydessä Savon Voima on tehnyt selvityksiä vaihtoehtoisista ulkoverhousmahdollisuuksista, joiden avulla lämpökeskus saataisiin vallitsevaan ympäristöön sopeutuvaksi, lämpökeskuksen täysin huomaamaton rakentaminen on haasteellista. Piipun pituus määräytyy voimassaolevan lainsäädännön ympäristönsuojelumääräyksien perusteella ja piippu on mitoitettava siten, ettei lämpökeskus aiheuta käytössä ollessaan mahdollisia savukaasupainaumia alueen ympäröivistä maastonmuodoista johtuen. Piipulle on mahdollista suunnitella tyin rajoituksin myös muuta hyötykäyttöä, esimerkiksi mainostilaa. Lämpökeskuksen muut rakennustekniset yksityiskohdat ratkaistaan rakennuslupavaiheessa huomioiden vallitsevat rakentamis- ja turvallisuusmääräykset. Liikuntapuiston käytettävyyteen tai viihtyisyyteen varalämpökeskuksen sijoittuminen ei vaikuta. Alueella oleva pien- ja keskijänniteverkko täydentyy ja osin uusiutuu uuden kaavarakenteen mukaan. Keskeisillä alueilla pyritään sähköverkko kaapeloimaan, reunaosilla tulee mahdollisesti olemaan ilmajohtoja. Alueen taloudet liittyvät pääsääntöisesti kaupungin vesijohto- ja viemäriverkkoon. Vesijohdon verkostopaine on riittävä. Viemäröinti suunnataan alueelle jo toteutettuun verkkoon ja edelleen Nilsiän keskustan puhdistamolle. Ranta-alueilla varaudutaan kiinteistökohtaisiin jätevesien pumppauksiin. 31
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava Ranta-alueiden tulvakorkeus Syvärin rannalla on +97,4 mpy. Uusille alueille jätetään riittävät tulvareitit rankkasateiden varalta. Hulevesien mukana tuleva ravinnekuormitus purkuvesistöihin tulee minimoida. Hulevesikuorma on suurin alueen rakennusvaiheessa. Tällöin tulee hulevesien kiintoaines laskeuttaa ennen vesien laskemista Syväriin. Hulevesiasiat tutkitaan tarkemmin asemakaavoitusvaiheessa ja työssä hyödynnetään osayleiskaavan kartoja numerot 1-13 sekä 19. Tahkon alueen rakentamisen yhteydessä syntyviä kivimaa-aineksia voidaan sijoittaa Tahkolahden pohjukkaa kiertävän ja korkealaatuiseksi kiertävän korkealaatuiseksi ajatellun rantaraitin rakenteisiin. Asia on havainnollistettu yllä olevassa kuvassa. 4.6 Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavoitustyön lähtökohdista järjestettiin aloitustilaisuus maaliskuussa 213. Tahkon kyläyhdistys ry. ja alueen yritykset ja yksittäiset maanomistajat ovat olleet aktiivisesti mukana antamassa lähtökohtia kaavan suunnittelulle. Otakantaa.fi -sivustolla oli maaliskuu-toukokuu 213 välisenä aikana kaikille avoin kaavan periaatteisin ja tavoitteisiin liittyvä kysely, johon vastauksia saatiin n. 1 henkilöltä. Tahkon alueen toimijat ja asukkaat ovat aktiivisesti olleet yhteydessä kaavan laatijaan sekä käyneet tutustumassa kaavan etenemiseen. Heidän mielipiteitään on kirjattu muistiin suunnittelun tueksi. Kaavaluonnos oli nähtävillä 17.3.-17.4.214. Luonnosesta saatiin pyydetyistä 23 lausunnoista 1. Lisäksi kaavaluonnoksesta annettiin kymmenen muuta kannanottoa. Kaavaselostusta ja kaavakarttaa on täydennetty annettujen lausuntojen pohjalta. Kaavaehdotus oli nähtävillä 6.1.-7.11.214. Ehdotuksesta saatiin pyydetyistä 23 lausunnosta 13. Lisäksi kaavaehdotuksesta annettiin kuusi muistutusta. Kaavaselostusta ja kaavakarttaa on täydennetty annettujen lausuntojen ja muistutusten pohjalta. Tarkennukset eivät aiheuta uutta nähtävilläoloa. 32
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava. OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Kaavaluonnos luo edellytyksiä ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, vahvistaa ja edistää joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, vähentää henkilöautoliikennettä, tukee asuntokannan monipuolisuutta ja läheisiä elinkeinoalueita. Kaavaluonnos edistää olevan ja rakentuvan kunnallistekniikan ja energiahuollon verkoston taloudellista käyttöä sekä ottaa riittävästi huomioon ympäristön, maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön ominaisuudet ja arvot. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli 23 - Loikka on huomioitu osayleiskaavaratkaisussa seuraavasti: Tahkon matkailualue on yksi Kuopion alueen neljästä keskeisestä uudesta työpaikka-alueesta. Matkailun toimintaedellytyksiä luodaan suunnitelmallisesti ennakoivan kaavoituksen avulla. Asuminen, palvelut ja työpaikat limittyvät maankäytössä on sekoittuneiden toimintojen alueita. Nilsiän kuntakeskus ja Tahko muodostavat yhteisen asuin- ja palvelualueen; rakenne tiivistyy ja täydentyy. Tahkon matkailualue tukeutuu Nilsiän palveluihin ja vahvistaa sitä osaltaan. Alueella turvataan maakuntakaavan mukaisesti edellytykset taajamajunaliikenteen kehittämiseen Siilinjärveltä Tahkolle. Joukkoliikenteen ja kevytliikenteen kehittäminen on eduksi Tahkolle ja sen saavutettavuudelle; maankäytössä alueelle on mahdollistettu joukkoliikenneterminaalin sijoittuminen sekä Tahkon keskustassa, palveluja lähellä on parannettu kävelyn ja pyöräilyn ympäristöjen toimintaedellytyksiä. Uusi rakentaminen tukee nykyistä rakennetta ja olemassa olevien palvelujen säilymistä/kehittämistä. Maankäytön suunnittelulla on pyritty edistämään asumisen yhteisöllisyyttä sekä matalaenergistä ja ekologista asumista; näiden ratkaisujen yksityiskohdat ratkeavat asemakaavoituksen keinoin. Vesiliikenneyhteyksiä hyödynnetään entistä paremmin matkailussa; maankäytössä tämä on huomioitu luomalla edellytyksiä Tahkon satama-alueen kehittymiselle. Maankäytöllä on pyritty vahvistamaan Tahkon matkailuprofiilia luomalla edellytyksiä ympärivuotisemmalle ja monipuolisemmalle toiminnalle lisäämällä alueelle palveluiden alueita myös ydinkeskustan ulkopuolelle ja luomalla mm. virkistysmahdollisuuksia, jotka huomioivat myös arvokkaat kulttuuri- ja luonnonympäristöt sekä ekologiset ratkaisut. Tahkon kehittämissuunnitelma 23:n strategiset tavoitteet toteutuvat osayleiskaavaratkaisussa seuraavasti: MAANKÄYTTÖ Osayleiskaavaratkaisulla on tuettu loma-asumisen, asumisen ja liikenneyhteyksien vaiheittaista ja nauhamaista kehittymistä Nilsiän ja Tahkon välisellä alueella mm. osoittamalla täydennysrakentamista mahdollistavia alueita. Loma-asumisen laajentaminen Syvärin saariin on mahdollistettu osoittamalla yhteys alueelle. Tahkon keskustan elävöittäminen, tiivistäminen ja hallittu laajentaminen on mahdollistettu jäsentynein keskusta-alue-merkinnöillä. Vesistön ja ranta-alueiden mahdollisuuksien hyödyntämistä rakentamisessa, palveluissa ja virkistyksessä on tuettu osoittamalla alueille keskusta-toimintoja, palvelu- ja virkistysalueita. Rinnealueiden laajentamista Välimäkeen on tuettu osoittamalla Tahkolaakson olevilta pysäköintialueilta hissimahdollisuus oleviin rinteisiin. Urheilualueiden ja virkistysyhteyksien kehittämistä on tuettu osoittamalla Nilsiän ja Tahkon välisellä alueelle suuntautuvia virkistysreittejä sekä osoitettu Tahkon keskuspuiston alue. Kunnallisteknisten investoinn kohdentamista asemakaavoittamattomalla osalla aluetta on tutkittu tarkemmin jo yleiskaavan laadinnan yhteydessä ja osoitettu sille riittävät tilavaraukset. Ratayhteydelle on jätetty optio osoittamalla alueelle riittävästi vapaita alueita. Matkakeskukselle on yleiskaavan yhteydessä tutkittu sijoittumisvaihtoehtoja ydinkeskustan alueella. Kaava-alueelle on mahdollistettu monipuolisen tonttivarannon muodostaminen. INVESTOINNIT Tahkon toimintaedellytyksiä talvikautena ja myös lumettomana aikana on kaavassa vahvistettu osoittamalla alueen toimintaa monipuolistavia aluevarauksia eri puolille, monipuolisilla kaavamerkinnöillä. 33
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava Näkökulma Nykytilanne (VE ) Osayleiskaava Kaupunkirakenne Alue on rakenteeltaan väljä taajamakeskittymä metsäisen, väljästi rakentuneen maaseutumaisella alueella Alue on tiivis ja kaupunkimainen, reunoiltaan edelleen kylämäinen. Erityisesti keskusta alueella saavutetaan tavoiteltu tiivis rakentaminen, joka on paikan olosuhteet ja käyttäjän mittakaavan huomioivaa. Tuuliolosuhteet huomioidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Työpaikat, palvelut Alueella suurimpia työllistäjiä ovat Tahko.Com Oy, Break Sokos Hotel Tahko, Tahkonrinteet ja TahkoSpa Oy. Alueella on lukuisia yksityisiä yrityksiä, toiminta on sesonkiluonteista yksityisiä palveluita saadaan alueelta, julkiset palvelut haetaan alueen ulkopuolelta, Nilsiän taajamasta Olemassa oleva rakenne ja palvelut täydentyvät. Väestöpohjan kasvu mahdollistaa paremmat edellytykset yksityisille palveluille ja työpaikkojen syntymisen. Asuminen, väestö Asuminen painottuu kilometrin säteelle hotellista. Asukkaita on 66. Asuminen tulee painottumaan nykyistä voimakkaammin ydinalueelle, noin m säteelle ydinkeskustasta Asuminen sijoittuu puolentoista kilometrin säteelle ydinkeskustasta. Asukkaita on aiempaa huomattavasti enemmän, kaikkien rakentamismahdollisuuksien tultua käytettyä lähes henkeä. Luonnonympäristö Maisema- ja kaupunkikuva Kasvillisuus Maisema on kuusimetsävaltainen, jota avoimet peltomaisemat rytmittävät. Alue rajoittuu lännessä Tahkomäkeen ja Huutavanholman Naturaalueeseen. Alueella on tuoreita lehtoja, joista on tavattu sekä uhanalaisia että vaarantuneita elinympäristöjä. Maisema muuttuu kaupunkimaisemmaksi. Golf-alue ja pellot säilyvät edelleen ja ne mahdollistavat pitkät näkymät alueen sisäisillä virkistysalueilla. Luonnonympäristö supistuu merkittävimmin pääasiassa asemakaavoittamattomalla alueella. Paikallisesti arvokkaita kasvillisuuskohteita säilyy virkistysalueiden yhteydessä. Rakennusalojen läheisyyteen sijoittuvat kohteet on huomioitu kaava-alojen rajauksissa. Merkittävin muutos tapahtuu ydinkeskustan alueella, joissa kasvillisuus väistyy tehokkaamman rakentamisen ltä. Luontoa säilyy laajempina kokonaisuuksina, jolloin kulumiselle alttiiden reunaalueiden määrä saadaan paikan olosuhteet huomioiden minimiin. Alueita jäsennöidään ja täsmennetään sekä liikkuminen ohjataan pääreiteille. Alueen lehdot säilyvät pääosin uhanalaisine ja vaarantuneine elinympäristöineen osana viheralueverkostoa. Kulkua ohjataan. Arvokkaiden alueiden arvostus kohoaa ja ne hyväksytään osaksi Tahkon matkailuimagoa. 34
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava Kaava säilyttää merkittävissä määrin luontoselvityksessä kartoitetut arvokkaat luontokohteet, luonnonsuojelulain 49 :n mukaiset liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä vesilain mukaiset norot. Eläimistö Alueella on tavattu hirvi, metsäjänis, kettu, ilves ja liito-orava. Eläinten elinympäristöt vähenevät hieman. Liito-oravien elinympäristöt säilyvät pääosin virkistysalueiden yhteydessä. Eri alueet pystytään yhdistämään toisiinsa viherrakentamisen keinoin, laajimpia kokonaisuuksia vahvistetaan hoitotoimilla. Maa, vesi, ilma, pinnanmuodot Kalliomuodostumat, painanteet ja vesistöt ovat pohjois-eteläsuuntaisia. Syvärin pinta on vaihtelee 94,7-96,3 m meren pinnasta, Tahkolahden syvin kohta on 29 m. Maasto vaihtelee välillä +98 - + m. Tahkonlahden pohjukan veden vaihtuvuus on kohtalainen. Vedenlaatu on hyvä. Alueen norot ovat luonnontilaisina Tahkolahden pohjukan vesialueen käyttö on vähäistä. Keskustassa laajoilla rakentamattomilla alueilla tuuli pääsee kulkemaan vapaasti luoden kävelyympäristöstä epämiellyttävää. Pinnanmuodot ovat pääpiirteissään säilyneet. Tahkolahden länsirannalle alueen muusta rakentamisesta ylijääneillä kivimassoilla rakennetaan korkeatasoinen rantabulevardi, joka huomioi alueen luontoarvot, alueelle valuvat pienvedet ja monipuoliset käyttäjäryhmät. Tahkolahden täyttäminen ei vaikuta lahden vesiolosuhteisiin merkittävästi. Alueen muulla rakentamisella ei ole vesistövaikutuksia. Merkittävimmät norot säilyvät osana yhtenäistä virkistysalueverkostoa. Kaavan toteuttamisen vaikutukset Naturaalueiden pohjavesi- ja pintavalumaolosuhteisiin, maaston kulumiseen ja pienilmastoon ovat vähäisiä. Kulku alueella on ohjattua ja eikä alueen lähistölle ole osoitettu alueeseen vaikuttavaa toimintaa. Pohjavesiolosuhteiden, pienilmaston ja pintavalumaolosuhteiden suhteen VR-1-merkinnällä osoitettu alue toimii suojavyöhykkeenä. Rakentamisvaihe on lisännyt valumavesien aiheuttamia ravinne- ja kiintoainehuuhtoumia, jotka ovat tasaantuneet alueen valmistuttua. Ydinkeskustan tiivistäminen luo pienilmastoltaan miellyttävämpää jalankulkuympäristöä. Ympäristön häiriötekijät Varalämpökeskus keskustan ydinalueella varaa kehityskelpoista tilaa muulta käytöltä Keskustaa halkova liikenne Varalämpökeskus ydinalueen reunassa sulautuu osaksi alueen muuta rakennetta Huoltoliikenne keskustaa kiertävältä kadulta, kevyt liikenne vahvistuu. Pään liikennemäärä lisääntyy. erityispiir- Ympäristön teet Alueelle leimaa antavat Syvärin rauhalliset vesistömaisemat sekä Tahkomäen metsäiset mäenrinteet. Metsäiset mäen laet säilyvät. Näkymiä vesistölle avautuu lisää ympäristöä rakennettaessa. 3
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava Alueen historiaan liittyy - luvulla vaikuttanut maallikkosaarnaaja Ruotsalaisen toiminta alueella ja Aholansaaressa Alueella on entisiä maatiloja, joiden rakennukset ovat vajaakäytössä Purot ja avolähteet ovat säilyneet osana virkistysalueita. Norot on huomioitu osana viheralueverkostoa. Alueen kulttuurista kerroksellisuutta on vahvistettu säilyttämällä Puustilan maatilamiljöö osana matkailualuetta Liikenne Liikenneverkko, toimivuus, turvallisuus Alueella on yksi maan, jonka kautta on saavutettavissa Nilsiä keskustan palvelut. Alueella on pääasiassa yksityisteitä, näillä henkilöautoliikenne on melko vähäistä. Liikenneverkko on autopainotteinen, ajonopeudet maanmäiset Keskustassa toteutuvat aiemmasta kapeammat liikenneväylät, mikä vaikuttaa ajonopeuksia hiljentävästi. Sääskiniemen on muovautunut kokoojakaduksi keskustasta pohjoiseen, Turusenharjunltä on rakennettu uusi katu Syvärin saaria kohti. Liikenneverkko on monipuolistunut, ajonopeudet madaltuneet ja jalankulkijoiden asema on parantunut. Ajoneuvoliikenne Liikennemäärä päällä on huipussaan ajoneuvoa/vrk (KVL). Henkilöautoliikenne on kasvanut väestön lisääntymisen myötä. Joukkoliikenne Joukkoliikenne toimii koulupäivinä tyydyttävästi, muina päivinä harvemmin. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset alueella ovat parantuneet. Kevyt liikenne Vesiliikenne Alueen läpi kulkee kevyenliikenteen väylä Sääskiniemenn vieressä. Keskustan ja merkittävimpien hiihtolatujen kohdalla on Sääskiniemenn alikulkuja kevyelle liikenteelle. Tahkolahden länsirannan yhdysreitillä on runsasta, vaaratilanteitakin aiheuttavaa päällekkäiskäyttöä Pohjukastaan varsin syvän Tahkolahden vesiliikenne on lähinnä huviveneilyä. Yhteisiä venevalkamia on eri puolella aluetta, yksityisiä laitureita sekä venepaikkoja on rannoilla. Aholansaaren vesiliikenne keskittyy Sääskiniemen kärkiosaan Ydinkeskustan täydentymisen johdosta jalankulkupainotteisuus alueella kasvaa merkittävästi. Kevyen liikenteen verkosto on täydentynyt ja laajentunut, ja turvallisuus näin kohentunut myös uusien alikulkujen myötä. Tahkolahden länsirannalle on rakennettu rinnakkainen kevyenliikenteen reitti; eriytettyjen käyttömuotojen vuoksi kevyen liikenteen ympäristö on turvallisempi ja miellyttävämpi. Päävenesatama on keskitetty ydinkeskustaan. Pienille veneille on rantapaikka-alueita eri puolilla Sääskiniemeä, yksityisiä laitureita sekä venepaikkoja on rannoilla. Aholansaaren saavutettavuus on parantunut ja sen käyttöaste on noussut laivalaituritoiminnan keskustaan siirtymisen vuoksi. Yhdyskuntatekniikka Vesijohdon runkoputki on kaupungin omistama ja osin huoltama, runkoputkeen on liitetty pääosa talouksista. Alueella on lisäksi yksityisiä putkistoja. Vesihuolto kattaa osan suunnittelualueesta. Jätevesien käsittely on hoidettu kootusti. Vesijohto ja viemäriverkostot on rakennettu alueelle. Lisäksi on hyödynnetty aiemmin toteutettuja verkostoja. Alavimmilla alueilla omakotiasutus käyttää kiinteistökohtaisia jätevesipumppuja. Osa talouksista kuuluu kaukolämpöverkkoon. 36
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava Alueella on sähkö- ja puhelinverkot, lukuun ottamatta asemakaavoittamatonta eteläosaa. Sähköverkko on suurimmalta osin maakaapeleina. Keskitetty ja tiivis rakentaminen mahdollistavat energiatehokkaan lämmöntuotannon ja - jakelun. Keskustatoimintojen alueeksi kaavailtu tiivis ja melko massiivinen rakennuskanta mahdollistavat tehokkaan biopolttoaineilla tuotetun kaukolämmön. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta biopohjainen peruskuorma on kannatettava asia. Vaikka biolämpökapasiteettia alueella riittää on aluelämmityksen laajentaminen aina tutkittava tapauskohtaisesti jakeluverkoston ja taloudellisuuden näkökulmasta. Biopohjaisen aluelämmityksen kehittyminen on mahdollista taloudellisten resurssien puitteissa. Virkistys, ulkoilu Hiihtoladut ovat aktiivisessa käytössä. Syvärin jäällä hiihdetään usein. Lähiliikuntapaikalla on runsaasti käyttäjiä. Kesällä ulkoillaan palloilun, uinnin ja veneilyn merkeissä, talviulkoilua harrastetaan myös moottorikelkkaillen. Ristiriitaisia ja vaarallisia tilanteita on ainoalla keskustasta etelään suuntautuvalla vilkkaasti käytetyllä reitillä. Virkistysalueille on rakentunut laaja ulkoilureittiverkosto, joka kytkeytyy läheisiin virkistysalueisiin ja reitistöihin, erityisesti mantereella. Lähiliikuntapaikka on osa keskuspuistoa. Veneilymahdollisuudet ovat parantuneet. uimamahdollisuudet ovat parantuneet, toimintaa ympärivuotisesti Moottorikelkkailulle ja ratsastukselle on osoitettu omat reitit. Jalankulku ja hiihto/pyöräily on ohjattu omille reiteilleen Tahkolahden länsirannalla. Maanomistus Maan omistavat yksityiset ja kaupunki. Yksityisomistus on suurta. Kaupunki on hankkinut keskeisiä alueita omistukseensa. Yksityisomistus merkittävää. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Väestö Väestö uusiutuu ja vaihtuu vähitellen. Osa vanhenevasta väestöstä muuttaa pois laajempien palveluiden ja tehokkaampien liikenneyhteyksien ääreen Väestömäärä on kasvanut ja rakenne muuttunut ja monipuolistunut. Aiemmista asukkaista osa on muuttanut uuteen rauhalliseen ympäristöön, osa keskustaan. Uusia omakotiasukkaita on hakeutunut alueelle. Terveys Osalla talouksista on puutteelliset vesi- ja viemäröintijärjestelmät. Uudet ja entiset kiinteistöt on liitetty kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Asuminen ja liikkuminen Liikuntaesteisten asumis- ja asiointimahdollisuudet ovat huonot. Alue sijaitsee n. 1 km:n päässä Nilsiän keskustasta ja sen palveluista, työpaikoista ja harrastusmahdollisuuksista Liikuntaesteisten asumis- ja asiointimahdollisuudet ovat parantuneet nykyaikaisten asuntojen ja joukkoliikenteen palvelutason kohenemisen myötä. Liikkumismahdollisuudet ovat parantuneet toimivien yhteyksien myötä. 37
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava Iltaisin ja viikonloppuisin ollaan lähes kokonaan oman auton varassa. Autottomien ja nuorten liikkuminen estyy. Asuntotarjonta on monipuolistunut. Alueesta on tullut urbaani matkailukaupunki. Omakotiasumisen laajentamiseksi on kysyntää etenkin vesistön läheisyydessä. Talous ja palvelut Yhteisö ja alue Asenteet ja ristiriidat Osallisuus Alueella toimii lukuisia yksityisyrityksiä, joiden aukiolo vaihtelee. Julkisia palveluita alueella ei ole. Alueen väestöstä on asunut pitkään alueella, uusista asukkaista osalla on juuret alueella. Alue on pääosin matkailukylämäinen, paikoin on tiiviimpiä rakennusryhmiä. Rakennusvaiheen keskeneräisyys on leimannut aluetta pitkään. Ympäristön väljyyttä arvostetaan. Nykyisen suunnittelutilanteen rajoitukset hidastavat rakennusluvan saantia. Alueelle hyväksytään uusia asukkaita samoin ehdoin kuin nykyiset uudisasukkaat. Yrittäjät, maanomistajat ja asukkaat ovat osallistuneet aktiivisesti järjestettyihin yleisötilaisuuksiin sekä olleet kaavoittajaan yhteydessä. Palveluiden saavutettavuus parantuu. Alueen palveluomavaraisuus kasvaa. Alueelle syntyy uusia työpaikkoja. Alueelle on saatu monipuolisempi tarjonta päivittäistavara- myymälöitä ja muita liiketiloja sekä sujuvat sisäiset kevyen liikenteen yhteydet. Tontn arvo nousee Asuinyhteisö muuttuu. Alueen identiteetin luo alueen kulttuurihistoria. Toimintavarma ja keskitetty vesi- ja viemäriverkosto helpottaa arkielämää. Osalle kaavoitus helpottaa rakentamismahdollisuuksia. Uusien tuntemattomien asukkaiden tulo alueelle aiheuttaa joissakin vanhemmissa asukkaissa vastarintaa ja turvattomuuden tunnetta. Matkailukylämäisessä ympäristössä asuneet ihmiset joutuvat hyväksymään alueen ja elämäntavan muuttumisen kaupunkimaiseksi. Alueen muuttuminen on osalle asukkaista menetys, toisille haaste tai voimavara. Kyläyhdistyksen toiminta on jatkunut, yhdistys saa lukuisia uusia jäseniä.1 Vertailu tavoitteisiin Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huohuomioon ottaminen toteutuu maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta yleiskaavoituksessa. Tavoitteet jakautuvat yleisiin ja erityistavoitteisiin, joissa kuopiolaisia kohteita ei ole erikseen nimetty. Yleisiä valtakunnallisia tavoitteita on tässä vertailussa sovellettu paikallisiin näkökohtiin. Vertailu tapahtuu suunnittelun tavoitteisiin sen mukaan, miten asetetut tavoitteet toteutuvat. Taulukon plussat ja miinukset eivät ole yhteenlaskettavia, vaan ne kuvaavat kutakin tavoitetta erikseen. Osayleiskaava tukee kaupunkirakenteellisia ja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaava vastaa myös tämän päivän keskeisiin näkökohtiin koskien ilmastonmuutosta, energiankulutusta ja liikennettä. Lisäksi kaava ottaa riittävästi huomioon ympäristön, maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön identiteettiarvot. 38
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava.1.1. Valtakunnalliset tavoitteet (Valtioneuvosto 3.11.) Toimiva aluerakenne Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminen ja eheyttäminen Palvelujen ja työpaikkojen sijoittaminen siten, että ne ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantaminen Riittävien alueiden varaaminen elinkeinotoiminnoille Kaupunkiseutujen kehittäminen tasapainoisina kokonaisuuksina; keskustaalueiden kehittäminen monipuolisina palvelujen, asumisen ja vapaa-ajan alueina Nykytila Kaava + ++ ++ ++ + + ++ + Viheralueiden yhtenäisyys + +.1.2 Kaupunkirakenne 21 tavoitteet.4.2 (KV Kaupunkirakenne 11.12.) 21 tavoitteet (KV 11.12.) Kaupunkirakenteen monipuolisuus ja tasapainoisuus Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen olosuhteiden kehittäminen Tarpeettoman autoliikenteen kasvun välttäminen Nykytila Kaava + ++ - + Täydennysrakentaminen - ++ Kaupunkirakenteen tiivistäminen - + Kulttuurihistorialliselta ja kaupunkikuvalliselta kannalta arvokkaiden alueiden ja yksittäisten rakennuskohteiden säilymisen turvaaminen Turvataan luonnon monimuotoisuus ja säilytetään arvokkaat luontokohteet ja kattava viherverkosto Ratkaisuissa huomioidaan kestävä kehitys sekä eri väestöryhmien tarpeet ja kustannusvaikutukset ++ ++ + ++ + ++ Rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus, omaleimaisuus, ihmisläheisyys Ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen poistaminen ja ennalta ehkäiseminen Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö Kansallisen kulttuuriperinnön ja rakennusperinnön säilyminen Arvokkaiden luontoalueiden ja niiden monimuotoisuuden säilyminen Luonnon virkistyskäytön, luonto- ja kulttuurimatkailun edistäminen Ekologisten yhteyksien säilyminen suojelualueiden välillä Matkailukeskusten ja alueiden verkostoituminen ja vapaa-ajan vyöhykkeiden kehittäminen toimivina palvelukokonaisuuksina Loma-asutuksen mitoittaminen siten, että turvataan luonnoltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen ja lomaasumisen viihtyisyys + + + + + + ++ + + + +.1.3 Kuopion strategian tavoitteet 212.4.3 (KV Kuopion 19.8.2) strategian 212 tavoitteet (KV 19.8.2) Nykytila Kaava Kestävä kehitys + Tasapainoinen kaupunkirakenne ja hyvä ympäristö + Kasvun mahdollistava maankäyttö ++ Monipuolinen asuntotonttitarjonta - + Vastaaminen elinkeinoelämän tavoitteisiin Täysipainoinen kaupunkiympäristö myös autottomille kaupunkilaisille ja vierailijoille ++ +.1.4 Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli 23 Loikka - tavoitteet raportti 18.6.212).4.X Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli 23 Loi portti 18.6.212) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmien kehittäminen eri liikennemuodot käsittävinä kokonaisuuksina Liikennetarpeen vähentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen Ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneyhteyksien ja verkostojen kehittäminen Energiahuollon tuotantolaitosten ja energiaverkostojen valtakunnallisten tarpeiden turvaaminen ++ Tavoite toteutuu + Tavoite toteutuu osittain Tavoitteella ei ole vaikutusta - Tavoite ei toteudu + + ++ Yksi neljästä Kuopion kaupunkiseudun uudesta työpaikka-alueesta. Asuminen, palvelut ja työpaikat limittyvät. Nilsiän kuntakeskuksen ja Tahkon alue muodostavat yhteisen asuin- ja palvelualueen Joukko- ja kevyttä liikennettä kehitetään. Uusi rakentaminen tukee nykyistä rakennetta. Vesiliikenneyhteyksiä hyödynnetään entistä paremmin matkailussa. Nykytila Kaava + + ++ + ++ + ++ ++ + ++ 39
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava.1. Tahkon kehittämissuunnitelma 23:n strategiset tavoitteet (KV 29.12.211).4.Z Tahkon kehittämissuunnitelma 23:n strategiset tavoitteet (KV 29.12.211) Loma-asumisen, asumisen ja liikenneyhteyksien vaiheittainen ja nauhamainen kehittäminen Nilsiän ja Tahkon välisellä alueella Loma-asumisen laajentaminen Syvärin saariin määrätoisin askelein Tahkon keskustan elävöittäminen, tiivistäminen ja hallittu laajentaminen Vesistön ja ranta-alueiden mahdollisuuksien hyödyntäminen rakentamisessa, palveluissa ja virkistyksessä Rinnealueiden laajentaminen Välimäki- Tarpisenmäkeen. Urheilualueiden ja virkistysyhteyksien kehittäminen Nilsiän ja Tahkon välisellä alueella Kunnallisteknisten investoinn kohdentaminen ja maankäytön ohjaaminen määrätoisesti ja rohkeasti valittuun strategiaan perustuen Varautuminen ratayhteyteen ja matkakeskukseen Rakentamisen ja tontn kysyntään vastaaminen riittävällä ja monipuolisella tonttivarannolla sekä pitkäjänteisellä maapolitiikalla ja kaavoituksella (yleis- ja asemakaavat), johon varataan riittävät resurssit. Nykytila Kaava + ++ + + ++ - ++ + ++ + ++ + ++ - + - ++.2 Toteutus.1.6 Edellisiä täydentävät tavoitteet/yleiskaava, selvitykset ja kehitystarpeet.4.4 Edellisiä täydentävät tavoitteet/ yleiskaava, selvitykset ja kehitystarpeet Tahkon alueella ei ole laadittua asuntotuotantoohjelmaa. Asuntokorttelit toteutuvat yksityisen toimijan intressin mukaan eikä niillä ole toteutusaikataulua. Palveluiden käyttäjämäärien tasaamiseksi olisi taloudellista rakentaa alue maltillisesti ja jättää täydennysvaraa myöhempään ajankohtaan. Asemakaavoitus ja muu yksityiskohtainen suunnittelu sekä toteutus sovitetaan kaupungin resurssointiin tuleville vuosille. Jatkotoimenpiteitä tarpeiden ja resurssien puitteissa: ydinalueen asemakaava Tahkolahden asemakaava kunnallistekniset työt hulevesiselvitys hoito- ja käyttösuunnitelma (keskuspuisto ja reitit) Nykytila Kaava Uusien asumistapojen ja rakennustyyppien kokeilumahdollisuudet, esim. - + ketjutalot Asumisen yhteys rantaan ja vesistöön + Maisemarakenteellisten erityispiirteiden vaaliminen ++ ++ Eläinten elinympäristöjen säilyttäminen ++ + Paikallisesti arvokkaiden luontokohteiden säilyttäminen ++ ++ Virkistysalueiden verkosto, joka kytkeytyy ympäröiviin virkistysalueisiin + ++ Monipuolinen asuntotarjonta - + Monipuolinen asukasrakenne + Lähipalvelujen saatavuus - + Alueen oman identiteetin tukeminen ++ ++ Olevien asukkaiden ja rakennuskannan huomioon ottaminen + Olevien verkostojen hyödyntäminen - ++ 4
Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava.3 Suunnitteluvaiheet 7.1.213 Yleiskaavoitusohjelma 1.1.213 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnos 22.1.213 Ohjausryhmä aloitusneuvottelu 22.2.213 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 13.3.213 Yleisötilaisuus 1.4.-28.6.213 Henkilökohtaiset osallistapaamiset (3 kpl) 24.4.213 Ohjausryhmä neuvottelu 11..113 Tahko kyläyhdistys, vuosikokous, Tavoitteiden esittely.6.213 Kaupunkisuunnitteluryhmä, kysely ja tavoitteet 2.9.213 KYMP Ideointiriihi 9.1.213 ELY- välipalaveri 23.1.213 Kaupunkisuunnitteluryhmä, osayleiskaavaluonnos 3.1.213 Kuopion vesi, välipalaveri 1.11.213 HYVP, reitit, välipalaveri 9.12.213 Kaupunginhallituksen suunnittelukokous 24.1.214 Viranomaisneuvottelu (luonnos) 3.1.214 Ohjausryhmä neuvottelu 11.2.214 Viranomaispalaveri (luonnosympäristöasiat) 1.3.214 Kaupunginhallitus, OYK-luonnos 12.3.214 Kuulutus 17.3.-17.4.214 Nähtävillä olo ja lausunnot OYK-luonnos 18.3.214 Kaavaluonnoksen esittelytilaisuus Nilsiässä 12.8.214 Työneuvottelu (ELY) 17.9.214 Kaupunkisuunnitteryhmä. Osayleiskaavaehdotus 29.9.214 Kaupunginhallitus OYK-ehdotus 6.1.-7.11.214 Nähtävillä olo ja lausunnot OYK-ehdotus 21.1.214 Kaavaehdotuksen esittelytilaisuus Nilsiässä 4.12.214 Ehdotusvaiheen viranomaisneu vottelu Lähteet Kasvillisuuskartoitus: arvokkaat kasvillisuusalueet, vanhat metsät ja norot, 213, Kuopion kaupunki, ympäristönsuojeluyksikkö, Santra Hakkarainen. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli Loikka 23. Liito-orava kartoitus/seuranta FCG Oy, - 211. Liito-orava selvitys, Tahko, -212.FCG / Vihervaara Petteri. Liito-orava seuranta 212 ja 213, Kuopion kaupunki, ympäristönsuojeluyksikkö. Pohjois-Savon maakuntakaava, Pohjois-Savon liitto, 211. Tahkon itäpuolisen saariston esiselvitys - Syvärin saaristo-alueen maankäyttö-selvitys, FCG Oy, 9. Tahkon kehittämissuunnitelma 23. Tahkon liikennesuunnitelma 213, Pohjois-Savon ELY-keskus, 213. Tahkovuoren osayleiskaava, FCG, 3. http://www.jarviwiki.fi/wiki/syv%c3%a4ri_ (4.631.1.1). http://www.ski.fi/author/tahko/# 17.12.213. http://www.pohjois-savonmuisti.fi/historia/esihistoria/muinaisjaannokset_pohjois_savossa/kohteet_kunnittain/kuopio_nilsia/hiekkoniemi_24/ (12.6.214). http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekis- teriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki- &taulu=t_kohde&tunnus=9982. 41
KUOPIO TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA SIJAINTIKARTTA 1.2.214 OSAYLEISKAAVA-ALUEEN JA Nilsiä KARTTA 1 Strateginen maankäytön suunnittelu
KUOPIO TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVA 1.2.214 Pohjois-Savon maakuntakaava 7.12.211 KARTTA 2 Strateginen maankäytön suunnittelu
KUOPIO TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA YLEISKAAVA 1.2.214 Nilsiän kaupunginvaltuusto 11.12.3 KARTTA 3 Strateginen maankäytön suunnittelu
KUOPIO TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA TAHKO 23 - KEHITTÄ- MISSUUNNITELMA 1.2.214 KARTTA 4 Strateginen maankäytön suunnittelu
KUOPIO TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA AJANTASA-ASEMA- KAAVA 1.2.214 KARTTA Strateginen maankäytön suunnittelu
KUOPIO TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KENNUSKANTA KÄYTTÖTARKOITUK- SEN MUKAAN 27.8.214 Loma-asutus / majoitus Ympärivuotinen asutus Myymälä Ravintola Liikuntarakennus Yhdyskuntatekninen rakennus KARTTA 6 Strateginen maankäytön suunnittelu
KUOPIO TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KENNUSKANNAN IKÄ 1.2.214 211-6 - 21 1-1996 - 199-199 198-luku 197-luku - 196 luku 192-193-luku KARTTA 7 Strateginen maankäytön suunnittelu
KUOPIO TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LIIKENNEVERKKO Nykytilanne 27.8.214 Alueellinen yhdys Kokoojaväylä Ohjeellinen ulkoilureitti Kevyenliikenteen pääyhteys Kiertoliittymä Pysäkki Alikulku, silta KARTTA 8 Strateginen maankäytön suunnittelu Strateginen maankäytön suunnittelu
AP LP RM RM RM C- AP RM EN VV LV AP AP-2 C-7 AP RM RV ET VV LP SL LP PY LP AP AP LV AP LV W W RM C-6 C-6 C- C- C- C- C- C-6 LV LV AP RM P AP P P VU,RM VR-1 MU-3 LT VL-1 VL-1 VL-1 VL-1 VL-1 VL-1 VL-1 VL-1 VL-1 VL-1 VL-1 VL-1 VR-1 VL-1 MU-3 LV VU-1 VU-1 VU-3 VU-1 VU-2 VU-3 KUOPIO TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA REITISTÖ NYKYTILANNE Kevyenliikenteen pääreitti Ulkoilureitti Retkeilyreitti Ratsatusreitti Moottorikelkkareitti Mönkijäreitti Hiihtolatu Strateginen maankäytön suunnittelu Kevyenliikenteen pääreitti talvella KARTTA 9 18.9.214 Lakialue
1 1 lä To Te er en po lk lta ra Tint inpo lku 13 14 1 1 16 13 14 Kasukka 14 16 13 16 14 1 1 13 Tin tin tai va 21 Vehkakuja Vehkakuja 22 lk nti Kel iv to 22 n eh öki ul om Ko Tervapolku u Tu ru se rju nh ar jun 13 14 1 1 16 21 2 19 18 17 po ha na en Harjukuja 19 a inie me 14 1 1 13 16 17 18 2 21 22 22 äsk Pekkalankuj Sä 23 Kiljusenka ari 12 n 2 16 14 12 1 17 26 2 22 13 Tä ht 23 19 Tahk 18 24 i 1 2 ovuo e renti 16 24 2 26 14 1 17 senk Kilju 13 19 22 18 27 Tähti 2 27 1 allio Ta 2 hk 16 24 28 28 n re nti e en uo Sääskiniem ov 17 14 26 2 26 27 27 23 13 2 21 19 22 18 29 2 1 24 16 28 12 14 27 26 2 17 1 26 18 23 21 19 22 23 1 2 24 13 2 16 14 1 17 2 Sääskiniemen 26 26 21 19 22 18 22 23 2 1 17 2 13 24 16 26 17 14 2 27 1 26 18 22 19 21 23 2 2 16 Pointin 13 1 24 1 17 12 14 2 ni 21 19 ka 18 Si 23 22 nk aa ri 2 1 Tah 24 kon 16 16 kaa 12 ri 17 1 14 18 23 1 21 19 22 23 14 16 13 2 2 24 26 2 1 17 26 Sääskiniemen 1 18 22 23 21 2 16 19 16 14 2 24 24 1 17 13 1 22 18 23 16 2 21 19 14 1 17 19 1 18 21 2 13 16 14 21 2 17 1 19 18 1 14 16 13 2 1 17 K ar si kk on ie m 1 iniem 1 1 14 Sääsk 16 13 18 17 2 19 24 24 2 26 26 uja 22 22 2 2 26 26 24 23 21 27 27 27 1 28 2 1 27 Kiermikallion 14 ie 16 ar nt u o ko ku ja 1 17 22 2 23 24 23 R in tu Jä 1 18 23 lio an ss nt en al nn r Ke kä 13 14 rus nk 13 24 22 Ka se ie 14 nt 23 16 Tu lju si rs 13 17 Ke 14 aiv int 14 Ku 12 13 14 n me 13 nie 1 17 Ki ski nt 17 13 29 2 26 12 21 isto a uj 24 ak 22 2 rjun Sää Ti nha Pikkup aj use at 23 K 24 28 13 2 2 ari 2 26 27 1 29 Tur kalliont nka 2 Kiljusen use 2 2 aan Keit emen 28 28 29 1 2 en 18 26 19 19 16 14 13 17 1 16 18 19 1 14 16 Kilj n ja ie en no Valkamalahden ja tu äk kaa nt äm äku kon kkoni To iku enk a ie nt rs on Tah nt ft npolk Uk ari ra ol i 2 re ar 23 ka n uo Karsi ka G rin e ov kk mm ka an vä Kä rin til 1 13 17 1 ku n Sy d k ah Kä uja Kehdo h Jä vä isk Sy Ru 26 la T uj siku us en Valkamalahde ulan h nk to em Ni nt ie Koiv on a i akuja Uk 2 ar Pum Kuu e ka Pu nti lan a Mäntyku m me ivu Hovilanpis ie inie uj T N äsk ak ie tti Sä hr 16 i Ko O 21 ahdent 22 24 23 19 23 Tahkol Hovilan 23 Putt 24 22 22 2 23 24 Syvärinkuja 24 2 ko a 2 26 2 laakso 24 U uj men 2 2 24 2 en 26 2 Tahko rai nk nnie 27 äen la Riku 2 vim ka Ho uh Sääskiniemen e 26 hd 26 Pu lan nti 27 ola 24 23 2 2 Ni em en no Suve pa 27 hk 26 21 Pii 1 kallion 26 Kiermi 28 Ta 26 26 24 26 2 Kiermikallion 28 2 29 2 ka 13 e nti 14 1 1 14 13 KUOPIO TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 16 ja TOPOGFIA 1 1.2.214 > > > 1 > ja ri > ja Ukonkaari > > > a < katu Aholankuja 12 Tuoppi ie e ko ku ja u al u l Kultarannan Strateginen maankäytön suunnittelu KARTTA 1 13 1
KUOPIO TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA MAAPERÄ 1.2.214 Kallioiset alueet Kantavapohjaiset alueet Heikosti kantavat alueet Mahdollinen täyttöalue Mahdollinen pilaantunut maa-alue KARTTA 11 Strateginen maankäytön suunnittelu
1 Te er en po lk ra Tint 1 16 1 1 16 13 14 Kasukka 14 16 13 16 14 1 1 13 lku Tin tin tai va en Vehkakuja 13 14 1 1 16 Kel +123 iv to n eh öki ul om Ko Tervapolku u Tu ru se nti nh ar jun 21 2 19 18 17 lk rju 21 Vehkakuja 22 po iniem Harjukuja inie me 14 1 1 13 n Kiljusenka a 16 17 äsk Pekkalankuj Sä 2 19 18 2 ari 12 16 14 12 1 17 2 22 Tä 13 23 19 Tahk 18 24 ht i 1 2 ovuo e renti 16 24 2 26 14 1 17 26 senk Kilju 13 19 22 18 27 Tähti 2 27 1 allio Ta 2 hk 16 24 28 28 n re nti e en uo Sääskiniem ov 17 14 26 2 26 27 27 23 13 21 19 22 18 29 2 2 1 24 16 28 12 14 27 26 2 17 1 26 18 23 21 19 22 23 1 2 24 13 2 26 14 1 17 2 Sääskiniemen 16 26 21 19 22 18 22 23 2 1 17 2 13 24 16 17 14 2 27 1 18 22 19 21 23 2 2 16 Pointin 13 1 24 1 17 12 14 2 ni 21 19 ka 18 Si 23 22 nk aa ri 2 1 kon 16 Tah 24 16 kaa 12 ri 17 1 2 14 18 23 1 21 19 22 23 14 16 13 2 24 26 2 1 17 26 Sääskiniemen 1 18 22 23 21 2 16 19 16 14 2 24 24 1 17 13 1 22 18 23 16 2 21 19 14 1 17 19 1 18 21 2 13 16 14 21 2 17 1 19 18 1 14 16 13 2 1 17 K ar si kk on ie m 1 Sääsk 23 ha 13 14 1 1 16 na 17 22 21 22 14 19 18 2 23 24 2 26 26 uja ie u o ko ku ja ie inpo 13 14 22 22 24 24 23 1 ar nt nt lä 13 14 2 2 26 26 24 23 2 Kiermikallion R si tu en lio an rs nt Jä 17 22 2 23 24 Ka al nn Ke kä To rus nk 1 18 21 2 27 26 28 26 1 27 27 2 16 26 1 27 28 26 Tu se ie 13 nt 14 2 lju si rs Ke 13 +123 14 lta aiv Ku 17 13 12 13 1 n 14 me 14 24 22 23 29 13 27 12 29 13 28 17 17 nie int rjun Ki ski nt nha Sää Ti 1 21 isto 22 a uj ak Pikkup aj use at 24 K 23 ja ari Tur kalliont nka +129 2 Kiljusen use 2 Kilj 2 28 29 2 1 n 2 2 aan emen Keit ja ie en 18 26 19 19 16 14 2 en 13 17 no Valkamalahden tu äk kaa nt äku kon kkoni Karsi To enk a ie npolk iku äm on Tah nt ft n nt rs ari ra ol 23 i re ar 2 ka e Uk 1 16 18 19 1 14 16 13 17 1 +114 ka G rin d uo mm ka an vä Kehdo h ov kk rin n Sy Kä uja la hk Kä isk h Ta Jä vä Ru 26 Sy til 1 ku +114 Valkamalahde ulan on a uj siku us ie Koiv Uk T i akuja +123 nk to en nt em Ni ar Pum Kuu e ka Pu nti lan Mäntyku m me ivu a 2 Ko Hovilanpis ie inie uj +9,4 N äsk ak ie tti Sä hr 16 i O 21 22 24 23 19 ahdent 23 Tahkol Hovilan 23 Putt 24 22 22 24 Syvärinkuja 2 23 24 24 2 ko a 2 26 24 U uj Sääskiniemen 2 laakso men 2 2 23 2 2 en 26 2 Tahko rai nk lan nnie 27 äen la Riku 2 vim ka Ho uh e 26 hd 26 Pu nti 27 ola 24 2 Ni em en no Suve pa 27 hk 2 26 21 Pii 1 kallion 26 Kiermi 28 Ta 26 2 24 26 2 Kiermikallion 28 26 2 29 2 ka 13 e nti 14 1 1 14 13 KUOPIO TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 16 ja VESISUHTEET 1 1.2.214 Päävedenjakaja Valumasuunta Kosteikko (avovesi, suo, luhta) ja Painanne ja Ukonkaari ri +97 (Syvärin tulvahuippu) +114 Korkeustaso a katu Aholankuja 12 Tuoppi ie + e 22 ko ku ja u al u l Kultarannan Strateginen maankäytön suunnittelu KARTTA 12 13 1
1 1 1 1 1 1 14 1 1 1 1 1 1 1 1 14 14 14 14 13 21 21 21 14 14 13 13 13 13 13 13 13 17 17 17 17 17 2 2 2 2 16 16 16 16 16 16 22 16 18 18 18 18 18 23 19 19 19 19 19 1 1 1 1 1 1 1 1 1 21 21 21 21 21 1 1 1 13 13 13 14 14 26 21 21 21 21 21 21 21 21 21 14 14 14 14 14 14 14 14 14 14 13 13 13 13 14 24 24 26 26 2 2 2 2 2 13 13 13 13 13 29 29 29 29 29 2 2 2 27 28 28 28 28 28 26 26 26 26 28 28 28 27 27 27 27 14 13 13 27 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 27 27 27 27 27 27 26 26 26 26 26 26 26 26 2 2 2 2 2 2 2 2 28 26 26 26 24 24 24 24 24 24 24 24 24 24 2 2 2 2 17 17 17 17 17 17 17 17 17 17 17 17 17 2 2 2 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 16 16 16 16 16 16 2 2 16 16 16 16 22 22 22 22 22 22 22 22 22 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 23 23 2 2 2 2 2 2 2 2 2 18 18 18 18 18 18 18 18 18 1 1 1 1 1 1 1 1 26 26 26 26 27 27 26 26 26 26 26 26 26 22 22 19 19 19 16 16 16 23 23 22 22 22 22 23 23 23 23 23 23 23 24 24 24 24 24 24 24 24 24 24 19 19 19 19 19 19 19 19 19 22 22 22 22 18 18 18 23 23 23 23 23 23 23 23 23 23 16 1 1 16 17 16 16 14 14 19 18 1 1 14 1 14 14 14 14 14 13 13 13 13 13 13 13 1 1 14 1 16 16 17 17 17 1 KUOPIO TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA MAISEMAKUVA JA 27.8.214 Tilaa rajaava jyrkkä rinne JAT Luonnonvesi Strateginen maankäytön suunnittelu Kallio AVOIMET TILAT Keinotekoiset vesialueet Suo Pelto,niitty,nurmikko,pensaikko Golf Kosteikko Luhta Pysäköintikenttä Tiheä metsä SULJETUT TILAT Rakennettu alue Hakkuuaukea, taimikko,nuori PUOLIAVOIMET TILAT kasvatusmetsä,puistoalue Tärkeä näkymä Lakialue Maisemallinen solmukohta Näkymä Tahkolle, Syvärille Murroslinja KARTTA 13 MAISEMAKENNE Paikallinen lakipiste 1 1 1 1 1 1 14 1 1 1 1 1 1 1 1 14 14 14 14 13 21 21 21 14 14 13 13 13 13 13 13 13 17 17 17 17 17 2 2 2 2 16 16 16 16 16 16 22 16 18 18 18 18 18 23 19 19 19 19 19 1 1 1 1 1 1 1 1 1 21 21 21 21 21 1 1 1 13 13 13 14 14 26 21 21 21 21 21 21 21 21 21 14 14 14 14 14 14 14 14 14 14 13 13 13 13 14 24 24 26 26 2 2 2 2 2 13 13 13 13 13 29 29 29 29 29 2 2 2 27 28 28 28 28 28 26 26 26 26 28 28 28 27 27 27 27 14 13 13 27 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 27 27 27 27 27 27 26 26 26 26 26 26 26 26 2 2 2 2 2 2 2 2 28 26 26 26 24 24 24 24 24 24 24 24 24 24 2 2 2 2 17 17 17 17 17 17 17 17 17 17 17 17 17 2 2 2 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 16 16 16 16 16 16 2 2 16 16 16 16 22 22 22 22 22 22 22 22 22 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 23 23 2 2 2 2 2 2 2 2 2 18 18 18 18 18 18 18 18 18 1 1 1 1 1 1 1 1 26 26 26 26 27 27 26 26 26 26 26 26 26 22 22 19 19 19 16 16 16 23 23 22 22 22 22 23 23 23 23 23 23 23 24 24 24 24 24 24 24 24 24 24 19 19 19 19 19 19 19 19 19 22 22 22 22 18 18 18 23 23 23 23 23 23 23 23 23 23 16 1 1 16 17 16 16 14 14 19 18 1 1 14 1 14 14 14 14 14 13 13 13 13 13 13 13 1 1 14 1 16 16 17 17 17 1
KUOPIO TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA z YHDYSKUNTA- TEKNIIKKA Nykytilanne 27.8.214 z z Vesijohto Jätevesiviemäri Sadevesiviemäri Sähkölinja Kaukolämpöverkko Pumppaamo z z z KARTTA 14 Strateginen maankäytön suunnittelu
KUOPIO TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA MAANOMISTUS 27.8.214 Kuopion kaupunki Yksityinen KARTTA 1 Strateginen maankäytön suunnittelu
13 1 1 al lk ra 1 lä 13 14 13 14 Kasukka 14 16 Tint inpo lku Tin tin 14 ma 13 tai va le Vehkakuja lk nti Kel luo AP luo AP-2 VL-1 MU-3 sm luo ul om VL-1 Tervapolku u MU-3 Tu ru se nh ku ja ar jun rju öki to n eh Harjukuja a äsk Pekkalankuj Sä me inie n ari 14 1 17 13 12 23 Tahk 19 Tä ht i 1 2 ovuo 16 14 renti e 1 17 13 senk Kilju Tähti 19 22 18 16 allio Ta hk ov re nti e en uo Sääskiniem n 14 17 23 13 21 19 22 18 2 ma ma ma 2 1 16 12 14 1 17 18 23 23 21 19 22 1 2 13 16 Sääskiniemen ma 14 1 17 2 21 19 22 18 22 2 1 13 17 17 14 1 18 19 21 2 16 Pointin 13 1 1 17 12 14 Si ni ka 18 21 19 nk aa ri 2 1 Tah kon 16 16 17 1 14 16 kaa ri 18 19 13 14 16 1 17 Sääskiniemen 1 18 13 23 22 1 23 16 19 16 14 1 17 13 1 16 14 1 1 13 14 14 13 K ar si kk on ie m en 14 AP VL-1 1 24 VU-3 Kiljusenka 12 16 18 iv 12 Ko VU-3 po nt ha en Vehkakuja 14 1 1 13 16 22 2 VU-1 luo na iniem 13 14 1 1 16 19 17 18 2 24 26 16 C-6 Sääsk 18 17 21 2 19 luo ar 13 14 1 1 16 en lio ma 17 21 rus al LV RM 16 1 1 22 Ka nk u o ko ku ja ie RM 13 14 2 21 22 22 24 2 2 RM 16 18 23 24 2 24 1 ja 1 2 19 26 26 12 RM 1 24 ie 16 22 22 2 24 2 24 2 R nt 1 Tu se an si tu Jä 13 14 17 22 23 23 2 lju nn rs nt Ki Ke kä To le 18 2 2 26 14 rp EN ie luo nt 2 C- si 17 VL-1 rs 13 17 RV Ke 14 po en lta er Ku 14 Te 13 12 14 13 1 17 26 ra aiv isto n VU int luo-1 Pikkup me nt AP 26 RM u a VL-1 uj 21 26 13 27 12 26 27 2 1 24 LT VL-1 ak 26 27 1 27 26 13 1 1 22 23 Ni em en no ka e nti C-6 ari Aholankuja nka aj VL-1 rjun AP nie Ti nha at use use K 21 ja ET AP en no P 22 Kilj,RM kalliont n C- uja Kiljusen aan ja Tur Keit mk C- C-6 RM n Valkamalahden VV kaa ra VL-1 Kiermikallion emen ie äk a kkoni ft tu äku P ol nt enk ski Ukonkaari VL-1 kon i To on 1 Tah nt ar Karsi RM ra ka luo äm ari an rin 23 en ka G vä Sää PY Uk til ku Sy VR-1 LP or iku uja luo vu kk rs isk Kä mm ka us en Valkamalahde le em Pu Ru C- C- Kä rin luo vä ulan Sy Koiv 23 i npolk to Ni ar le e AP Ta Jä ja m ie ka VL-1 o hk siku ie nti n Kuu lan Mäntyku N me VL-1 nt ivu C- e uj on d nk Uk Kehdo h ko LP inie LV akuja la tti äsk Pum h a a uj T ak 2 hr O VR-1 ie LP SL ahdent LP Tahkol laakso VL-1 16 luo-1 Tahko 21 22 Syvärinkuja 23 Sä 23 19 luo-1 i Ko Hovilanpis Hovilan 2 Putt 24 2 P men 22 U a nnie 22 LV AP uj Riku 2 23 his rai nk e 22 C-7 äen la nti 24 24 2 26 en hd 2 2 24 ola 2 VU-2 vim ka Ho uh Sääskiniemen pa Pii 2 kallion 23 LV AP Pu VL-1 lan Kiermi 21 hk 26 Ta 2 luo mk W Suve 1 Kiermikallion 26 KUOPIO TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA mk OSAYLEISKAAVA ja VU-1 ra 4 luo VU-1 AP ri W a katu luo luo LV Tuoppi ie e ko sm luo luo VV LV mk 3 4 u l Kultarannan STTEGINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LIITE 16 a
YLEISKAAVAMERKINNÄT- JA MÄÄRÄYKSET: AP AP-2 C- C-6 C-7 P VL-1 VR-1 VU VU-1 VU-2 VU-3 VV EN PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE Alue varataan 1-2-asuntoisten erillispientalojen rakentamiseen KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Ydinkeskustan alue, joka varataan liike-, toimisto- ja palvelutiloille sekä asumiselle. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Pysäköinti sijoittuu pääasiassa pysäköintilaitoksiin. Alueen suunnittelussa on huomioitava kävelyalueet ja julkiset ulkotilat sekä näiden varteen rakennettavien julkisivujen yhtenäisyys ja alueiden / tilojen rajaus. KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Alue varataan ydinkeskustan aluetta tukevaan kerrostalovaltaiseen rakentamiseen. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Alue varataan ydinkeskustan aluetta tukevaan liike-, toimisto- ja palvelutiloille, jotka toteutetaan laiturirakenteisiin tai veden päälle kelluvin ratkaisuin. Alueen suunnittelussa on huomioitava kävelyalueet ja julkiset ulkotilat. PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE LÄHIVIRKISTYSALUE Pääosin rakennetuksi puistoksi varattava lähivirkistysalue, jolle voidaan sijoittaa pieniä leikki- ja urheilualueita sekä yleistä virkistäytymistä palvelevia rakennuksia. Alueella on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. RETKEILYALUE Retkeilyalue, jolle saa rakentaa tätä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Alueella on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUIDEN ALUE URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUIDEN ALUE Alue osoitetaan golfkenttätoimintoja varten ja sille saa rakentaa tätä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Alueella on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUIDEN ALUE Alue on tarkoitettu rinnehiihto- ja retkeilyalueeksi. Alueelle saa rakentaa toiminnan kannalta tarpeellisia palvelu- ja huoltorakennuksia, teknisiä tiloja sekä rakenteita. Alueella on voimassa MRL 128:n mukainen toimenpiderajoitus. URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUIDEN ALUE Alue on tarkoitettu keskuspuistoalueeksi ja sille saa rakentaa tätä käytötarkoitusta palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Alueella on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. UIMANTA ENERGIAHUOLLON ALUE Alue on varattu alueen energiahuoltoa varten ja sille saa sijoittaa varalämpökeskuksen alueen energiahuollon turvaamiseksi. mk his le PY LP LV ma luo YLEISKAAVA-ALUEEN JA ALUEEN JA OHJEELLINEN ALUEEN JA KUOPIO TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSAYLEISKAAVA ERI KAAVAMÄÄRÄYSTEN ALAISTEN OSIEN VÄLINEN JA KATUALUE OHJEELLINEN LIITTYMÄN SIJAINTI KATUYHTEYSTARVE OHJEELLINEN KÄVELYKATUALUE OHJEELLINEN ULKOILUREITTI KEVYEN LIIKENTEEN PÄÄYHTEYS KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYSTARVE MOOTTORIKELKKAREITTI HISSILINJA ALI- JA YLIKULKU LEIKKIPAIKKA JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON KOHDE PYSÄKÖINTIKOHDE NTAUTUMISPAIKKA MAANALAINEN TILA LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE ET LP LT LV YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE Alue on varattu lämpölaitosta varten. PYSÄKÖINTIALUE YLEISEN MAANTIEN ALUE VESILIIKENTEEN ALUE luo-1 ra 4 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE Suunnittelumääräys: Asemakaavaa laadittaessa on otettava huomioon liito-oravien pesäpuiden, niiden ympäristöjen sekä liito-oravan liikkumisen turvaaminen. KENNUSPAIKKOJA Alueen osa, jolle saa sijoittaa loma-asunnon rakennuspaikkoja. Luku osoittaa rakennus- paikkojen enimmäismäärän. MU-3 RM RV SL W MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN, JOLLA ON YMPÄ- RISTÖARVOJA JA ULKOILUKÄYTTÖÄ Alue, jolle saa rakentaa ulkoilukäyttöä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Alueella on voimassa 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. LOMA-ASUNTOALUE MATKAILUPALVELUJEN ALUE ASUNTOVAUNUALUE Alue on tarkoitettu pääasiassa matkailuun liittyviä huoltorakennusia sekä telttailu-, matkailuvaunu- ja matkailuautoaluetta varten. LUONNONSUOJELUALUE VESIALUE rp sm PALSTAVILJELYALUE MUINAISMUISTOKOHDE Muinaismuistolailla (29 / 1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Tarkistus 12.1.21 HYV. KUOPION KAUPUNGIN STEGINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Yleiskaavajohtaja SUUNN. PIIRT. PVM. HL/JR PJ 29.9.214 SUHDE 1:1 ARKISTO U:\Maankayt\...\13\ kartat\oyk.dwg TYÖNUMERO 13 LIITE 16 b STTEGINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU
KUOPIO TAHKON OSAYLEISKAAVA LIIKENNEVERKKO 27.8.214 Alueellinen pääväylä Kokoojaväylä Ohjeellinen ulkoilureitti Kevyenliikenteen pääyhteys Laiva- ja venereitti Kiertoliittymä Bussiterminaali Pysäkki Alikulku / ylikulku Kävelyalue KARTTA 17 Strateginen maankäytön suunnittelu
AP LP RM RM RM C- AP RM EN VV LV AP AP-2 C-7 AP RM RV ET VV LP SL LP PY LP AP AP LV AP LV W W RM C-6 C-6 C- C- C- C- C- C-6 LV LV AP RM P AP P P VU,RM VR-1 MU-3 LT VL-1 VL-1 VL-1 VL-1 VL-1 VL-1 VL-1 VL-1 VL-1 VL-1 VL-1 VL-1 VR-1 VL-1 MU-3 LV VU-1 VU-1 VU-3 VU-1 VU-2 VU-3 KUOPIO TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA REITISTÖ 4.12.214 Kevyenliikenteen pääreitti Ulkoilureitti Retkeilyreitti, osalla matkaa Ratsatusreitti Moottorikelkkareitti Telamönkijäreitti Hiihtolatu Strateginen maankäytön suunnittelu Kevyenliikenteen pääreitti talvella maastopyöräreittinä Lakialue KARTTA 18
KUOPIO TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA z 27.8.214 z Vesijohto Jätevesiviemäri Sadevesiviemäri Sähkölinja Kaukolämpö Vesijohto / suunnitelma Jätevesiviemäri / suunnitelma Pumppaamo z z YHDYSKUNTA- TEKNIIKKA VE 2 Jätevesiviemäröinti VE 1 Jätevesiviemäröinti z KARTTA 19 Strateginen maankäytön suunnittelu
KUOPIO TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KENNETUT TONTIT 27.8.214 KARTTA 2 Strateginen maankäytön suunnittelu
KUOPIO TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LUONTOARVOT 4.12.214 KARTTA 21 Strateginen maankäytön suunnittelu
KUOPIO TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LIITO-OVAYHTEYDET 4.12.214 KARTTA 21 b Strateginen maankäytön suunnittelu
KUOPIO TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA IDEALUONNOS 12.9.214 KARTTA 22 Strateginen maankäytön suunnittelu