NILSIÄN JA TAHKON NÄKYMIÄ 9. ja

Transkriptio

1 NILSIÄN JA TAHKON NÄKYMIÄ 9. ja

2 Nilsiän kaupunki perustettu v. 1869, kaupungiksi asukkaita n 6500, josta taajamassa n 3500 ja Tahkon alueella n. 70 pinta-ala 848 km2, josta vettä 138 km2 vaihtelevat pinnanmuodot, mm. Pisa, Tahko, Kinahmi elinkeinot: alkutuotanto 23 % jalostus 12 % palvelut 65 % työttömyys, lokakuu08 7,5 % veroprosentti 19,50 lainat n 2000 e/asukas

3 HS-Viikkoliite NYT (1/2005) Suomen paras kunta on Oulu. Ehdokkaat: Taloustutkimus Oy:n Kuntien imago -tutkimuksen 100 parasta kuntaa Listalta nousee esiin kuusi huippukuntaa: Naantali, Muurame, Helsinki, Nilsiä, Sotkamo ja Oulu Valintakriteerit: Vauraus ja muuttovoitto Yleinen imago Matkailuarvojen houkuttavuus

4 Tahkon historiaa 1968 Nilsiän Matkailu Oy:n laskettelurinne avataan ( ) 1970-luku 1970 Lomahotelli Nilsiän valmistuminen Sieraniemeen 1971 Tahkovuoren 1. hissin valmistuminen, Hotelli Ukko-Tahkon valmistuminen 1978 Tahkovuoren 1. mökkikylän valmistuminen 1980-luku Lomakylien rakentamisen aikaa

5 1990-luku Ohjelmapalvelut kehittyvät, reitistöjä rakennetaan 1990 Uusi Hotelli Ukkotahko valmistuu 1991 Hotelli Tahkovuoren laajennus Tahkonrinteiden 1. tuolihissi valmistuu 1994 Nilsiän alppilukio ja valmennuskeskus aloittavat 1995 Lumilautailun EM-kilpailut Tahkolla 1995 Maastopyöräilyn PM-kisat Tahkolla 1998 Ratsastuskeskus Tahko-Areena aloittaa toimintansa 1999 Avataan Tahko Golf Club Oy:n ensimmäinen golfkenttä

6 2000-luku 2000 Esitetään Aholansaaressa 1. kerran Ooppera Viimeiset kiusaukset 2002 Tahkon vesireitti Juankosken sulkukanavineen paikkaisen Ravintola Piazzan avajaiset 2004 avataan 80 huoneiston huoneistohotelli 2004 Hotelli Tahkovuori Sokos Hotel Tahkovuoreksi 2005 Tahko Span (kylpylä, keilahalli, liikuntasali, kappeli) avajaiset 2005 huoneistohotellin 2. laajennusosa (80 huoneistoa) 2006 Ravintola Promenaden valmistuminen 2006 Tahko Spa Suitesin valmistuu 2 ensim. huoneistorakennusta valmistuu 2006 Suksivuokraamo SkiMacin avajaiset 2008 Golden Resortin valmistuminen 2008 Uusi 18-väyläinen golfkenttä 2008 Tahkon Silta

7 Investointeja Tahko Areena ratsastuskeskus (1998) Kaupungin maanhankinta (1998) Tahko Golf Club Oy (2000) Vuokra-asuntoja Tahkolle (2002) Tahkon vesireitti (2002) Viihdekeskus Piazza (2003) Nilsiän Louhosareena (2004) Liikuntakeidas ( ) Kaupungin maanhankintoja ( ) 0,6 me 3,5 me 5,0 me 0,67 me 7,9 me 6,0 me 1,6 me 10,8 me 1,0 me

8 jatkuu Tahko-Chalet, Tahko Promenade (2006) Tahko Spa Suites, asuntoja (2006) Tahko Spa Suites II, asuntoja (2007) Liikekeskus Tahkon Tähti (2007) Tahkonrinteet, tuolihissi, rinteitä ( ) Tahkopark Oy, huoneistoja (2007) Golden Resort, II golfkenttä (2008) Yksityiset asunnot n. 60 kpl ( ) 2,0 me 7,0 me 7,0 me 2,0 me 7,0 me 2,0 me 25,0 me 9,0 me Yht. n. 100 me

9 Tahkon faktat yli 8000 vuodepaikkaa (yli 800 mökkiä, hotelleja, huoneistohotelleja jne) 21 ravintolaa, joista 5 rinneravintolaa yht anniskelupaikkaa 23 rinnettä (pisin 1200 m, korkeusero 200 m), 15 hissiä, 2 tuolihissiä) super pipe, street SkiData/keyCard lippujärjestelmä (lippu automaatti myös SkiMaciin!) 2 välinevuokraamoa, hiihtokoulu 65 km latuja, joista 16 km valaistua.

10 jatkuu kesällä patikointi- ja pyöräilyreitistö laaja kirjo aktiviteetteja ympärivuoden 3 ohjelmapalveluyritystä Tahko-Areena ratsastuskeskus 2 täysimittaista golf-kenttää (Tahko Old Course, Suomen kaunein) Tahko Spa kaksi ruokakauppaa, SkiMacin urheiluliike, matkamuistoja 12 km Nilsiään (kauppoja, apteekki, posti, Alko)

11 Matkailun tunnuslukuja 2007 Päiväkäynnit Kaupalliset yö-vuorokaudet omavaraukset hlöä vrk vrk Ulkomaalaisten osuus n. 21 % rekisteröidyistä yöpymisistä. Venäjä ja Viro suurimmat tulosuunnat. Suomen 4. suurin hiihtokeskus v. 2007

12 Matkailun kokonaishyöty 2006 Nilsiän talouselämään Välitön matkailutulo 35,4 milj. Välillinen matkailutulo 4,9 Kokonaismatkailutulo 40,3 milj. Palkkatulovaikutus 5,3 Verotulovaikutus 1 Kokonaishyöty 46,6 eli n 50 milj. Matkailun työpaikat 250 htv

13

14 Tahkon Master Plan Tahkon matkailualueen yleissuunnitelma, Master Plan, kuvaa alueen keskeisten toimijoiden ja sidosryhmien yhteistä tahtotilaa matkailukeskuksen toiminnan kehittämiseksi. Tahkon strateginen visio vuoteen 2015 Tahko on valtakunnan halutuin matkailukeskus jonka menestys perustuu ympärivuotiseen toimintaan, monipuoliseen palvelutarjontaan sekä hyvään saavutettavuuteen.

15 Master Plan suunnitelman ydinkohdat 1) Laskettelukapasiteetin kasvattaminen 2) Lähiulkoilureittien toteuttaminen 3) Ympärivuotisen tapahtumaketjun kokoaminen 4) Keskusta-alueen liikennejärjestelyjen toteuttaminen 5) Rakennusinvestointien varmistaminen 6) Pysyvän, ammattitaitoisen henkilökunnan varmistaminen

16 1) Laskettelu kapasiteetin kasvattaminen Vaihe 1. - uusia hissejä rakennetaan olemassa olevien hissien kapasiteettia lisätään - nykyisiä rinnealueita levennetään - hissikapasiteetti nousee n nousuun tunnissa Ensimmäinen vaihe toteutetaan vuosina

17 Vaihe 2. - uusien rinnealueiden avaaminen Uusien rinnealueiden rakentamisessa huomioidaan uusien rinteiden profiilit. Erityisesti tarvitaan lisää rinnekapasiteettia nautiskelijoiden ja aloittelijoiden tarpeisiin.

18 2. Lähiulkoilureittien toteuttaminen Tuotetaan hyvin merkityt ja hyvin rakennetut reitit, esim. seuraavasti: - Tahkon ydinalueella kiertävä city-tour - muutaman kilometrin mittainen helppo ja hyvin rakennettu reitti lähialueen luonnossa - vaativampia reittejä päiväretkeilyyn, muutamasta kilometristä yöpymisreittiin saakka Myös erilaiset puistot, leikkialueet, uimarannat ja muut yleisessä käytössä olevat virkistysalueet kuuluvat lähiulkoilureitteihin.

19 - Lähiulkoilureittien suunnittelussa huomioidaan myös maastopyöräily ja ratsastus sekä mönkijät ja muut moottoriajoneuvot - reittien toteuttamisessa tarvitaan yhteistyötä maanomistajien ja viranomaisten kanssa - Lähiulkoilureittien suunnittelussa huomioidaan Tahkon alueen rakentamisen ja ympäröivän luonnon tasapaino.

20 3.Ympärivuotisen tapahtumaketjun rakentaminen Tapahtumien järjestämisellä tavoitellaan: - sesonkina Tahkon asiakkaille ohjelmaa - off season -ajoille uutta kysyntää - markkinoinnin apuvälineitä Tahkon brändia rakennettaessa Tavoite nostaa Tahkon alueen ympärivuotinen käyttöaste yli valtakunnan keskiarvon eli yli 50 % huonekäyttöasteeseen.

21 4. Keskusta-alueen liikennejärjestelyt Lähiliikennesuunnitelmassa ratkaistaan seuraavat asiat: omien autojen pysäköinti alueella sukkulaliikenteen järjestäminen alueen sisällä (bussi) Kevyen liikenteen väylien rakentaminen moottorikelkkojen ja golfautojen liikennereitit kaikkien ulkoilureittien yhteensovittaminen

22 5. Rakennusinvestointien varmistaminen - yleiskaava mahdollistaa majoituskapasiteetin kaksinkertaistamisen - ydinkeskustaan tullaan rakentamaan jonkun verran uusia asuntoja tyhjille tonteille, laajentamaan hotellia, rakentamaan toinen hotelli sekä liiketilaa - Tahkon ydinkeskustan ja Nipasen välille kaavoitetaan ja rakennetaan uusia loma-asuntoja - Nipasen /Sieraniemen alue laajenee, alueelle on suunnitteilla n uutta majoituspaikkaa

23 6. Pysyvän, ammattitaitoisen henkilökunnan varmistaminen - Lisääntyvä elinkeinotoiminta ja rakentaminen tarvitsevat vuosittain lisää ammattitaitoista henkilökuntaa - Keinoina toimivat mm. Tahkopaja hanke - tarjotaan ammattikoulutusta, jolla tuotetaan ammattitaitoista työvoimaa alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. - Nilsiän kaupunki huomioi suunnittelussaan uusien työntekijöiden viihtymisen varaamalla riittävästi vakituiseen asumiseen soveltuvia asuntoja sekä rakennuspaikkoja kasvavan työvoiman käyttöön.

24 Kehittämisen määrälliset tavoitteet 2015 (asetettu 2006) Vuodepaikkoja kpl Rakentamisen arvo 300 me Rakennusalan työpaikat 170 Matkailun uudet työpaikat 300 Matkailutulo 100 me

25

26

27

28 TAHKON YHTEISMARKKINOINTI Osakkaat: -Nilsiän kaupunki -Huippupaikat -Tahko-Chalet -Tahkovuori Oy -PeeÄssä -Tahko Spa Alueyhteyshlöt Tahkon Markkinointi Oy Ohjausryhmä Mainonta- ja management Comma Group Oy Hallitus Toimitusjohtaja, oto Mikko Lehto Tilitoimisto Väkeväinen Vuosisopimusyritykset

29

30

31

32

33 Tahkon vahvuuksia Sijainti ja liikenneyhteydet Luonto (vrt. vesistö ja mäkimaasto) Ympärivuotinen matkailukohde Monipuolinen tarjonta Ympärillä vahva talousalue Kehittämisen tahto Laaja yrityskenttä Toimijoiden välinen tiivis yhteistyö

34