TASEKIRJA 2014 KH 14.4.2015 LIITE 20
SISÄLLYSLUETTELO 1.1 OLENNAISIMMAT TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 7 1.1.2 Kunnan hallinto... 8 1.1.2.1 Yleistietoa... 8 1.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys... 13 1.1.4 Kuntien talouden kehitys... 14 1.1.5 Oman alueen taloudellinen kehitys... 14 1.2. KUNNAN HENKILÖSTÖ... 18 1.1.1 Ypäjän kunnan henkilöstö... 18 1.2 ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA... 19 1.3 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 20 1.4 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN... 22 1.4.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoiset)... 22 1.5 TOIMINNAN RAHOITUS... 23 1.5.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 23 1.6 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 24 1.6.1 Tase ja sen tunnusluvut... 24 1.7 KOKONAISTULOT JA MENOT... 26 1.8 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 27 1.8.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 27 1.8.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 27 1.8.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 28 1.8.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 28 1.8.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut... 29 1.8.6 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 30 1.8.7 Konsernitase ja sen tunnusluvut... 31 2
1.9 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET... 33 1.9.1 Tilikauden tuloksen käsittely... 33 1.9.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet... 33 1.10 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 34 1.10.1 Keskusvaalilautakunta... 34 1.10.1.1 Vaalit... 34 1.10.2 Tarkastuslautakunta... 34 1.10.2.1 Hallinnon ja talouden tarkastus... 34 1.10.3 Kunnanhallitus... 34 1.10.3.1 Johtamispalvelut... 34 1.10.3.2 Hallintopalvelut... 37 1.10.3.3 Lomituspalvelut... 38 1.10.4 Sivistyslautakunta... 39 1.10.4.1 Varhaiskasvatus... 39 1.10.4.2 Peruskoulutus ja opetustoimen hallinto... 40 1.10.4.3 Muut koulutuspalvelut... 40 1.10.4.4 Kirjasto... 41 1.10.4.5 Kulttuuritoimi... 42 1.10.4.6 Liikunta ja ulkoilu... 42 1.10.4.7 Nuorisotyö... 43 1.10.5 Rakennuslautakunta... 44 1.10.5.1 Lupa- ja valvontapalvelut... 44 1.10.6 Tekninen lautakunta... 44 1.10.6.1 Yleiset alueet... 44 1.10.6.2 Rakennukset... 45 1.10.6.3 Vesihuoltolaitos... 46 1.10.6.4 Palo- ja pelastuspalvelut... 46 1.10.6.5 Muut tekniset palvelut... 47 1.10.7 Kuntakonserni... 47 1.10.8 Ulkoiset kulut ja tuotot... 48 1.10.9 Sisäiset kulut ja tuotot... 49 1.10.10 Sisäiset ja ulkoiset kulut ja tuotot... 51 1.11 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu... 54 3
1.12 Verotulojen erittely... 55 1.13 Valtionosuuksien erittely... 56 1.14 Investointiosan toteutumisvertailu... 56 1.14.3 Investoinnit yhteensä... 60 1.15 Rahoitusosan toteutumisvertailu... 61 1.16 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 62 2 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 64 2.1 TULOSLASKELMA... 64 2.2 RAHOITUSLASKELMA... 65 2.3 TASE... 66 2.4 KONSERNILASKELMAT... 68 2.4.1 Konsernin tuloslaskelma... 68 2.4.2 Konsernin rahoituslaskelma... 69 2.4.3 Konsernitase... 70 3 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 72 3.1 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 72 3.1.1 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät... 72 3.2 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 73 3.2.1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet... 73 3.3 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 74 3.3.1 Toimintatuotot (ulkoiset)... 74 3.3.2 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista... 74 3.3.3 Pakollisten varausten muutos... 74 3.3.4 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot /-tappiot... 74 3.3.5 Rahoitustuotot... 75 3.3.6 Satunnaiset erät... 75 4
3.4 TASEEN LIITETIEDOT... 76 3.4.1 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet... 76 3.4.2 Pysyvien vastaavien sijoitukset... 77 3.4.3 Oleelliset kuntayhtymäosuuksien muutokset... 77 3.4.4 Saamiset... 78 3.4.5 Rahoitusarvopaperit... 78 3.4.6 Oma pääoma... 79 3.4.7 Pitkäaikainen vieras pääoma... 79 3.4.8 Lyhytaikainen vieras pääoma... 79 3.4.9 Lainamäärän kehitys... 80 3.4.10 Siirtovelat... 80 3.5 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 81 3.5.1 Oman pääoman muutokset... 81 3.5.2 Omistukset muissa yhtiöissä... 81 3.6 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 82 3.7 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 83 3.7.1 Henkilöstökulut... 83 3.7.2 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne... 83 3.7.3 Henkilöstömenot... 83 3.7.4 Henkilöstön tila... 85 3.7.4.1 Poissaolot... 85 3.7.5 Investoinnit henkilöstöön... 87 3.7.5.1 Työterveyshuolto... 87 3.7.5.2 Koulutus... 87 3.7.5.3 Tyky-toiminta... 88 3.7.5.4 Palkkojen tarkistukset vuonna 2014... 88 3.8 SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN JA POISTONALAISTEN INVESTOINTIEN VASTAAVUUDESTA... 89 3.9 VESIHUOLTOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS... 90 3.9.1 Tuloslaskelma... 90 3.9.2 Tase... 91 4 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA... 92 5
4.1 KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT... 92 4.2 KÄYTÖSSÄ OLEVAT TOSITELAJIT... 92 4.3 SELVITYS KIRJANPIDON SÄILYTYKSESTÄ... 92 5 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET... 93 6 TILINTARKASTUSMERKINTÄ... 93 6
TOIMINTAKERTOMUS 1.1 OLENNAISIMMAT TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1.1 Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2014 merkitsi kunnassa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän konkreettista toteuttamista. Kun perustamisasiakirjat kaikin osin oli allekirjoitettu, saattoi itse toiminta vuoden 2014 alussa alkaa. Näin oli merkittävä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio suoritettu. Vaikka seututasolla saatiinkin sote-uudistus maaliin, on valtakunnassa kaavailtu toki paljon laajempia ja alueellisesti vieläkin suurempia aluekokonaisuuksia. Maassamme vastuu- ja vaativuustason sote-ratkaisun uumoiltiin kaiken aikaa kaatuvan rahoituslaskelmien puutteellisuuteen ja kovassa kiireessä tehtynä perustuslaillisiin ongelmiin. Niin siinä myöhemmin kävikin. Ypäjän kunnan henkilöstöstä 55 työntekijää/virkahenkilöä siirtyivät FSHKY:n palkkalistoille vuoden 2014 alussa. Tapahtui lisäksi eläköitymistä, muun muassa pitkäaikainen hallintojohtaja eläköityi. Kunnan perusturvan toiminnoista varhaiskasvatus siirtyi sivistystoimen alaisuuteen FSHKY:n käynnistymisen yhteydessä. Muutoksia kunnan hallinnossa ja hallintokuntien säännöissä on tehty lukuisia ja säännöstöjä on päivitetty kaiken aikaa. Muutostyö tuntuu jo pysyvältä olotilalta ja kaikkeen muutoksen kohteena olevaan reagoidaan mahdollisimman nopeasti. Seudullisen yhteistyön lisäksi kunnan perinteinen ja maakuntarajat ylittävä yhteistoiminta jatkuu niin ikään edelleen. Suuren valtakunnallisen kuntareformin valmistelutyö jatkui, asiasta käytiin kovaa julkista keskustelua ja Kuntalain kokonaisuudistustyökin oli kaiken aikaa valmisteilla. Valtionosuuslainsäädäntöä rukattiin ja kuntatalous joutui entistä ahtaammalle. Lukuisat lausuntopyynnöt suhteellisen nopealla aikataululla olivat arkipäivää. Alueiden ja maankäytön suunnittelutyö on edennyt, joskin kaavallisten lausuntopyyntöjen palautusaikojen pitkittyminen on hidastanut suunnitelmien vahvistumista. Muun muassa Palikkalan osayleiskaavan valtuustokäsittely siirtyi seuraavaan vuoteen. Koko Forssan seudulla työttömyys on ollut korkea ja väestökato tuntuva. Yrittäjyyden sekä uusien työpaikkojen syntymiseen on jatkossa panostettava enemmän, työsuunnittelija palkattiin työhön toimintavuoden keväällä. Työpaikkaomavaraisuuden kohentaminen jatkossa muodostuu tärkeäksi. Kuntataloudessa saavutettiin varsin kohtuullinen lopputulema. Jatkossakin kuntatalouden menot pitää sopeuttaa käytettävissä oleviin tuloihin. Vuosikatteen tulee hyvässä taloudessa kattaa poistot, nyt poistot katettiin 92 prosenttisesti. Uuden Kuntalain velvoitteet tulevat eritoten vuodesta 2017 tiukentamaan kuntatalouden liikkumavaraa. Kunnan lainamäärä asukasta kohden säilyi edelleenkin alhaisena. Talouden tasapainottamisohjelma on edelleen käytössä ja tointen sekä virkojen täyttö tapahtuu tapauskohtaisesti. Kunnan strategiatyössä hevonen käsitteenä on nostettu keskiöön ja kunnan visio määritellään vuoteen 2020 ja strategiatyö jatkuu ja tarkentuu. Merkittävästä työstä ja ansioista suomalaisen kunnallishallinnon hyväksi on mainittava Tasavallan Presidentin, toimintavuoden toukokuussa, myöntämä kunnallisneuvoksen arvonimi pitkäaikaiselle kunnanhallituksemme puheenjohtaja Markku Leppälahdelle. Ypäjällä maaliskuussa 2015 Vesa Ketola, kunnanjohtaja 7
1.1.2 Kunnan hallinto 1.1.2.1 Yleistietoa Ypäjä on pinta-alaltaan 182 km 2 :n maaseutumainen alue Lounais-Hämeessä, Kanta- Hämeen ja Varsinais-Suomen maakuntien rajalla. Seudullista yhteistyötä tehdään tiiviisti muun muassa aluekehittämisessä Forssan, Jokioisten, Humppilan ja Tammelan kanssa. Yhteistyötä tehdään myös yli maakuntarajan, erityisesti Loimaan kaupungin kanssa. Kunta on huolehtinut kuntalaisten peruspalveluista itse lukuun ottamatta sosiaali- ja terveydenhuoltoa, jota hallinnoi ja järjestää Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä ja toisen asteen koulutusta, jota ollaan mukana järjestämässä Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä sekä Hevosopisto Oy:ssä. 8
Asukasluku Asukasluvun kehitys 1997 2014 Ypäjän kunnan asukasluku laski vuoden 2014 aikana 0,5 %:lla, 13 henkilöllä. Luottamuselin- ja toimialaorganisaatio Ypäjän kunnan keskeinen luottamuselin- ja toimialaorganisaatio on esitetty seuraavassa kaaviossa. Valtuusto Khallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Sivistyslautakunta 9 Rakennuslautakunta Tekninen lautakunta
KUNNANVALTUUSTO Vuosien 2013 2016 kunnanvaltuusto: Puheenjohtaja Matti Alanko kesk Markku Leppälahti kesk 1.varapuheenjohtaja Jari Hepomaa kok Heikki Levomäki kesk 2. varapuheenjohtaja Veijo Simola vas Terhi Löfstedt kok Tapio Ahonen kok Matti Mikkola kesk Markku Heikkilä ps Jenni Mäntynen vihr Pirkko Herd vihr Pirjo-Riitta Palonen sdp Sampsa Jaakkola kok Jouni Paloposki kesk Mirja Jokio sdp Antti Rantanen kesk Eija Kara kesk Jari Rämö kesk Juhani Kaunela kesk Markku Saastamoinen kok Päivi Laine kesk Kunnanvaltuuston sihteerinä toimi hallintojohtaja Erkki Virolainen toukokuuhun 2014 asti ja sen jälkeen atk-tukihenkilö Hanna Sulantola. TARKASTUSLAUTAKUNTA Vuosien 2013 2016 tarkastuslautakunta: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jari Rämö Markku Saastamoinen Hanna Uusi-Kölli Hilkka Vanne Tero Airaksinen 10
KUNNANHALLITUS Vuosien 2013 2016 kunnanhallitus: Puheenjohtaja: Markku Leppälahti 1. varapuheenjohtaja: Tapio Ahonen 2. varapuheenjohtaja: Eija Kara Päivi Laine Heikki Levomäki Anni Vääri Juha Lundström Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja Vesa Ketola. Sihteerinä toimi hallintojohtaja Erkki Virolainen toukokuuhun 2014 asti, sen jälkeen pöytäkirjanpitäjänä toimi atktukihenkilö Hanna Sulantola. SIVISTYSLAUTAKUNTA Vuosien 2013 2016 sivistyslautakunta: Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Juhani Kaunela Terhi Löfstedt Juha Mäenpää Kristiina Seppä Niina Laaksonen Sampsa Jaakkola Pirjo-Riitta Palonen Mirja Jokio Jukka Aaltonen Sivistyslautakunnan esittelijänä toimi rehtori Heikki Vainio ja kirjaston asioiden osalta vs.kirjastonjohtaja Satu Leppälahti. Pöytäkirjanpitäjänä toimi koulutoimensihteeri Auli Hossi. PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvalautakunnan toiminta päättyi, kun FSHKY:n toiminta alkoi vuoden 2014 alusta. Eräänlainen hyvinvointitoimikunta (HyTo) jatkoi lähinnä vapaaehtoisuuden pohjalta. Toimikunta muodostui entisen perusturvalautakunnan jäsenistä. 11
RAKENNUSLAUTAKUNTA Vuosien 2013 2016 rakennuslautakunta: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Katja Karisukki Mia Kuhanen Maurits Hietamäki Riina Levander Jukka Hyrsylä Aleksi Karppelin Timo Laine Rakennuslautakunnan esittelijänä ja sihteerinä toimi rakennustarkastaja Tuula Mikkola. TEKNINEN LAUTAKUNTA Vuosien 2013 2016 tekninen lautakunta: Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Jari Hepomaa Tiina Mäkeläinen Hannu Paija Hannu Lehtinen Virve Saarikoski Katja Mäkinen Jari Vähänen Teknisen lautakunnan esittelijänä ja sihteerinä toimi tekninen johtaja Jouko Käkönen. KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vuosien 2013 2016 keskusvaalilautakunta: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jouni Paloposki Markus Hollo Hilkka Vanne Heidi Heikkilä Rainer Sukki Keskusvaalilautakunnan sihteerinä toimi Hanna Sulantola. 12
1.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys Suomen BKT määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Kehitys on ollut erityisen heikkoa teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Kaikki suhdannelaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva vuonna 2014, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan toimintavuonna lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän toimintavuoden aikana alamaissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Odotettavissa on, mitä todennäköisimmin, pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palvelujen laadun ohella korostuu kustannustekijöiden merkitys, mikä edellyttää kustannustekijöiden hallintaa vielä usean vuoden ajan. Ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat 0,5-1,5 prosentin tuntumaan. Lähde: Kuntataloustiedote 3/2014 Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa Maan hallitus toteuttaa hallitusohjelmaan kirjatun työvoiman palvelukeskusten toimintamallin lakisääteistämisen ja valtakunnallistamisen. Hallituksen esitysluonnokseen sisältyy ehdotus työttömyysturvalain muuttamisesta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta koskevilta osin. Ehdotettu muutos liittyy valtioneuvoston tekemään kehyspäätökseen 2014-2017, minkä mukaan kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa korostetaan. Työttömyysasteen kehittymisestä Hämeessä, katso taulukko kohdasta 1.1.5 Lähde: Kuntataloustiedote 3/2014 13
Julkinen talous pysyy alijäämäisenä Syvin taantuma ja sen lievittämiseksi toteutetut talouden toimeliaisuutta elvyttävät toimenpiteen heikensivät Suomen julkisen talouden tilaa voimakkaasti. Suomen julkinen talous koostuu valtiosta, kunnista ja sosiaaliturvarahastoista, joihin kuuluvat myös lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitavat työeläkerahastot. Talouden kasvu, välillisen verotuksen kiristäminen sekä elvytystoimenpiteiden päättyminen kohentavat julkisen talouden rahoitusasemaa. Julkinen talous pysyy kuitenkin alijäämäisenä valtiontalouden suuren alijäämän vuoksi. Julkisyhteisöt velkaantuivat nopeasti taantuman aikana. Valtionvelka kasvoi erityisen nopeasti, kun sen rahoitusasema heikkeni voimakkaasti. Koska valtion ja kuntien rahoitusasema pysyy alijäämäisenä, julkisyhteisöjen velkaantuminen jatkuu. Lähde: Valtionvarainministeriön taloudellinen katsaus 1.1.4 Kuntien talouden kehitys Maamme kuntien lainakannan kasvu hidastui vuonna 2014. Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,9 miljardia euroa. Kasvu hidastui edellisvuoteen verrattuna ja oli 7,9 prosenttia. Kuntien vuosikatteet heikkenivät 1,6 prosenttia, johon vaikutti muun muassa valtionosuuksien pieneneminen 1,3 prosentilla. Sitä vastoin kuntien toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna hyvin maltillisesti, 1,0 prosenttia. Lähde: Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilastot, jota varten kerättiin tiedot Manner-Suomen 304 kunnalta ja 146 kuntayhtymältä. 1.1.5 Oman alueen taloudellinen kehitys Maakuntaohjelman mukaan Hämeen suuria tulevaisuuden haasteita ovat talouden vakauttaminen, menestyminen kansainvälistyvässä kilpailussa ja väestön ikääntymisen aiheuttamat muutokset työmarkkinoilla ja julkisen sektorin palveluissa. Hämeen menestystekijöinä nähdään kyky uusiutua, osaavan työvoiman tarjonta elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin, kansainvälistyminen, saavutettavuus sekä laadukkaat ja kilpailukykyiset asuin- ja elinympäristöt. Väestön määrän hallittuun kasvuun on tärkeätä varautua riittävällä ja korkeatasoisella, omistuspohjaltaan monipuolisella asunto- ja tonttitarjonnalla. Maailmanlaajuinen talouskriisi koskettaa myös Hämeen maakuntaa ja pakottaa hakemaan ennakkoluulottomasti uusia toimintatapoja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Maakunnasta häviää työpaikkoja ja kokonaisia toimialoja, jotka on korvattava uusilla. 14
Maakunnan kehitys tulee riippumaan paljolti siitä, kuinka kilpailukykyinen maakunta on. Väestönkehityksen suhteen ratkaisevaa on, kuinka viihtyisänä, turvallisena ja palveluiltaan toimivana maakunta koetaan. Jos vertaillaan Kanta-Hämeen kolmen eri seutukunnan väestönkehitystä, voidaan todeta, että huolestuttavinta on ollut väestön määrän väheneminen Forssan seudulla. Se on koskettanut kaikkia Forssan seudun kuntia. Myös työttömyys on säilynyt korkeana Forssan seudulla. Näin on todettava kun vertaillaan Forssan seudun tunnuslukuja Riihimäen ja Hämeenlinnan seudun vastaaviin. Toisaalta koko maan työttömyysaste on vielä korkeampi. Forssan seudulla rakennemuutoksen toimenpiteenä seudun elinkeinostrategia muokattiin laajalla toimijajoukolla vastaamaan uusia haasteita. Kehitettävät toimialat ovat: Energia ja ympäristö, Hyvinvointi, Vihreä logistiikka ja Teknologia. Forssan seutu tulee määrätietoisesti panostamaan luovaan talouteen, osaamiseen ja yhteistyöhön niin alueellisesti kuin kansainvälisestikin sekä hakemaan aktiivisesti yhteistyökumppaneita, niin yritysmaailmasta kuin julkiselta sektorilta. Forssan seudun yrityksien tulevaisuuden usko on ollut kaikissa viimeaikaisissa mittauksissa positiivisempi kuin alueilla keskimäärin. Hämeen liiton vahvuutena on olla kansanvaltaiseen päätöksentekoon ankkuroituva strateginen asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Liitto vaikuttaa aktiivisesti maakunnan menestymiseksi tiiviissä vuorovaikutuksessa kotimaisen ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Hämeen liiton missiona on toimia siten, että ihmiset tahtovat ja voivat tehdä työtä, asua ja viihtyä Hämeessä. Liitto on hämäläisen kehittäjäverkoston avaintoimija ja solmukohta, jonka tehtävänä on osoittaa Hämeen hyvän tulevaisuuden suunta ja yhteen sovittaa ja koota voimavarat sen toteuttamiseksi. Työssä ovat mukana maakunnan kaupungit ja kunnat, kehittämisyhtiöt, teknologiakeskukset, oppilaitokset, tutkimusyksiköt, valtion aluehallinto sekä järjestö-, yhdistys- ja yrityskenttä. Yhteistyö maakuntarajojen yli oli edelleen tiivistä ja tarve ylimaakunnalliselle yhteistyölle on jatkossakin selkeä. Lähde: Hämeen liitto 15
Väestö Hämeessä Väkiluku 31.12. 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Hämeenlinnan seutu 92 291 92 875 93 378 93 912 94 122 94 336 94 563 Riihimäen seutu 45 329 45 657 45 891 46 202 46411 46 481 46488 Forssan seutu 35 421 35 296 35 286 35 116 34 922 34 696 34 349 Kanta-Häme 173 041 173 828 174 555 175 230 175 455 175 513 175 400 Lähde: Tilastokeskus Työttömyysaste Hämeessä Työttömyysaste (%) 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Hämeenlinnan seutu 6,7 9,4 9,7 8,5 9,5 11,2 12,1 Riihimäen seutu 7,1 9,0 9,2 8,3 9,3 10,9 10.1 Forssan seutu 9,2 12,6 12,2 11,2 12,4 14,1 11,9 Kanta-Häme 7,3 10,0 10,1 9,0 10,0 11,7 12,3 Koko maa 7,6 9,8 10,0 9,4 9,7 12,6 13,2 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 16
1.1.6 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Toimintavuotta 2014 leimasi koko maassa keskustelu tulevaisuuden kuntarakenteesta sekä siihen nivoutuvasta sosiaali- ja terveystoimen hallintorakenteen uudistuksesta. Forssan seudulla keskustelu ikään kuin laimeni Forssan Seudun Hyvinvointikuntayhtymän aloitettua toimintansa vuoden 2014 alussa. Seudulla voitiin katsoa terveydenhuollon ja perusturvan eri toimintalohkojen integraation toteutuneen. Merkittäviä toimia olivat maankäytön ja alueiden suunnittelun (kaavoituksen) jatkuminen. Palikkalan osayleiskaavatyö eteni, kaavaehdotus oli jo kunnanhallituksessa valmiina odottamassa valtuustokäsittelyä, joka toki siirtyi seuraavaan vuoteen. Honkalan alueen asemakaavatyö käynnistyi ja Tyrinselän tuulivoimakaava käynnistyi. Kuntastrategia on aloitettu ja se jatkuu seuraavana vuonna. Kunnan visio tarkasteluna ulotetaan 2019/2020 eli vuosikymmenen taitteeseen. Hevonen on strategiassa nostettu keskeiseen asemaan. Merkille pantavaa oli toimintavuoden kesällä solmittu nelikantasopimus, jossa Ypäjän kunta, Hevosopisto, MTT ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta solmivat yhteistyösopimuksen koulutuksen ja hevostoimintojen edelleen kehittämiseksi. Syksyllä panostettiin muun muassa Kuntamarkkinoilla yhdessä Hippolis ry:n kanssa Hevoset ja yhteiskunta -hankkeen merkeissä ja Hevoset ja kunta-rajapintoja teos esiteltiin. Asia sai paljon huomiota osakseen. Valtuusto teki päätöksen perusturvalautakunnan lakkauttamisesta vuoden 2014 alusta lukien. Sosiaali- ja terveystoimen asiat siirtyivät kunnanhallituksen tehtäväalueeseen lukuun ottamatta varhaiskasvatusta, joka liitettiin sivistyslautakunnan tehtäväksi toimintavuoden alussa. Perusturvalautakunnan työtä jäi jatkamaan hyvinvointitoimikunta, joka muodostui perusturvalautakunnan jäsenistä. Sittemmin ko. toimikunnan työ on päätetty lopettaa. Ypäjän kunnan vuosikate vuosina 2008 2014 (euroa/asukas): 17
1.2. KUNNAN HENKILÖSTÖ 1.1.1 Ypäjän kunnan henkilöstö Ypäjän kunnan palveluksessa oli vuoden lopussa 190 henkilöä, joista toistaiseksi voimassa olevassa virka- tai työsuhteessa oli 131 henkilöä ja määräaikaisessa suhteessa (sijaiset, tilapäiset) 59 henkilöä. Päävastuualueet 2011 2012 2013 2014 Hallintotoimi 124 91 109 103 Sosiaali- ja terveystoimi 88 84 88 0 Sivistystoimi 37 35 42 76 Tekninen toimi 9 7 14 11 Yhteensä 258 217 253 190 Tilivelvollisia viranhaltijoita ovat seuraavat henkilöt: Kunnanjohtaja Vesa Ketola Hallintojohtaja Erkki Virolainen elokuuhun 2014 Tekninen johtaja Jouko Käkönen Koulutoimen sihteeri Auli Hossi Varhaiskasvatusjohtaja Karoliina Kärkkäinen Kirjaston johtaja Satu Leppälahti Lomituspalvelupäällikkö Karita Järvelä 18
1.2 ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKI- JÖISTÄ SEKÄ TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVISTA SEI- KOISTA Riskiarviointia ei vuonna 2014 suoritettu systemaattisesti. Jatkossa on tarkoitus organisoida riskiarviointi hallintokunnittain ja koota siitä kunnanhallituksen oma arvio. Merkittävä asia oli FSHKY:n toiminto, ja kunnan 55 työntekijän/virkahenkilön siirtyminen mainitun kuntayhtymän palvelukseen. Suurena epävarmuustekijänä ja palvelujen turvaamisen riskinä nousi edelleen esiin asukasluvun lasku. Tilastokeskuksen (2010) väestöennuste tosin lupaa väestömääräämme hienoista kasvua vuoden 2015 jälkeen vuoteen 2040 ulottuvalla ennustekaudella, mutta tuosta ennusteesta ollaan noin 60 henkeä jäljessä. Asukasluvun lasku tuntuu koko Forssan seudulla, jossa väkimäärä väheni runsaalla 300:lla toimintavuoden aikana. Asukasluvun alenema uhkaa ensinnäkin palvelujen järjestämismahdollisuutta yksikkökustannusten nousun kautta. Alle 15-vuotiaiden määrän tuntuva vähenemä kohdistaa paineita erityisesti varhaiskasvatus- ja opetuspalveluihin. Toisaalta asukasluvun lasku heikentää veropohjaa; 15 64-vuotiaiden määrä väheni myös, mikä tuntuu jatkossa verotulojen alenemana. Koko väkiluvun lasku heijastuu suoraan tulopohjaan valtionosuuksien kautta. Kunnan jälkeen suurin paikkakunnan työnantaja on Hevosopisto Oy. Siksi on oleellista seurata ja mahdollisuuksien mukaan edesauttaa oppilaitoksen oppilaspaikkojen säilymistä ja mahdollisuutta niiden lisäämiseen. Nuorten ikäluokkien pieneneminen valtakunnallisesti tuo paineita toisen asteen oppilaspaikkojen vähentämiseen. Hevosalan menestyminen ja sen tarpeiden esillä pitäminen ovat tärkeitä Ypäjälle jo reilun sadan Hevosopiston työpaikan vuoksi. Kunnan henkilöstön saatavuus on toistaiseksi ollut hyvää tasoa. Tulevien vuosien kiihtyvä eläköityminen niin meillä kuin muualla nostaa kuitenkin esiin uhan pätevän tai ylipäätään tehtävistä selviytyvän henkilöstön riittämisestä. Pienessä organisaatiossamme yksittäisenkin osaavan avainhenkilön puuttuminen luo tuntuvia aukkoja palveluihimme. Koko väestöön ja paikkakuntaan kohdistuvia ulkoisia riskitekijöitä on kartoitettu valmiussuunnittelun piirissä. Toimintayksiköt ovat valmistelleet omia suunnitelmiaan kuviteltavissa olevien uhkien varalta, ja koko kunnan valmiussuunnittelua edistämään käynnistyi Kanta- Hämeen kuntien yhteinen hanke. Kunnan palvelujen mahdollisimman häiriötön tarjoaminen poikkeusoloissakin on yhteinen tavoite. Työtä on tarpeen tiivistää ja koota suunnitelmia yhteen. Tärkeänä elämisen ehtona puhdas vesi ja sen saatavuuden turvaaminen nousee koko väestöä ajatellen keskeiseksi riskiksi. Kunnan vesijohtoverkosto kattaa lähes kaikki taloudet, ja siihen otetaan vettä kolmesta eri vedenottamosta. Puhdasta vettä ei kuitenkaan varastoida, eivätkä vedenottamot pysty kovin pitkään täysipainoisesti korvaamaan jonkin niistä puuttumista. Tämä seikka on teknisen lautakunnan tiedossa. 19
1.3 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Ypäjän kunnan sisäinen valvonta toimii osana johtamis- ja ohjaamisjärjestelmää. Sen perusteet on määritelty lainsäädännön lisäksi hallintosäännössä ja muissa johtosäännöissä; valtuuston työjärjestys kunnanhallituksen johtosääntö sivistystoimen johtosääntö teknisen toimen johtosääntö hallintosääntö luottamushenkilöiden palkkiosääntö Hallintosääntö määrittelee seuraavat johtamisen ja ohjaamisen menettelyt: Kunnan toimintaa ohjaavat säännöt Luottamushenkilöorganisaatio ja kokousmenettely Henkilöstöorganisaatio ja yhteistoiminta Toimivalta henkilöstöasioissa Muut määräykset Toiminnan johtaminen, ohjaaminen ja myös sen valvonta tapahtuu toisaalta määritellyn luottamushenkilöorganisaation ja toisaalta henkilöstöorganisaation kautta. Luottamushenkilöorganisaation muodostavat kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, lautakunnat ja toimikunnat kunnanhallituksen alaisuudessa. Kunnanhallitus on nimennyt erikseen edustajansa lautakuntiin voidakseen seurata niiden työskentelyä tehokkaasti. Henkilöstöorganisaation kunnan päävastuualueisiin pohjautuva osastojako on seuraava: hallinto-osasto sivistysosasto tekninen osasto Osastoa johtaa osaston päällikkö. Yhteensopivista tehtäväkokonaisuuksista on muodostettu osastojaon puitteissa vastuualueita, jotka ovat samat kuin talousarvion tehtävät. Kunnanjohtaja ja osastojen päälliköt muodostavat kunnan johtoryhmän Vuosittaista ja päivittäistä toimintaa ohjataan talousarviolla ja muilla päätöksillä. Talousarvion yhteydessä kirjataan päätökseksi myös kunnan pidemmän tähtäyksen linjaukset, visio ja strategiset määrittelyt. Sisäisen valvonnankin toteuttamiseksi tarpeellisia ohjeita kunnanhallitus antaa organisaatiolle talousarvion käyttösuunnitelmaohjeissa ja toimielimet hyväksymissään käyttösuunnitelmissa. Toteutumista seurataan osavuosikatsauksissa, jotka vuonna 2014 vietiin myös valtuuston tietoon. Omalta osaltaan sisäisen valvonnan tarkoitusta palvelevat henkilöstön palaverikäytännöt, joiden avulla tietoa kulkee suuntaan ja toiseen. Yhteinen sähköinen tietoarkisto (korvaa toistaiseksi intranetin) tarjoaa mahdollisuuden läpinäkyvyyteen organisaation sisällä ja toiminnan seurantaan. 20
Päätösten otto-oikeus ja sen käyttämisen harkinta tuovat toimielimille ja esimiehille mahdollisuuden oikaista ajoissa näkemiään epäkohtia. Toimielimet seuraavat viranhaltijapäätöksiä hyvin, ja kunnanjohtajalla on myös mahdollisuus nähdä päätökset ajantasaisesti yhteisessä tietoarkistossa. Toimenkuvauksilla ja niiden vuosittaisella tarkastelulla huolehditaan tehtävien jakamisesta henkilöstölle, ja kehityskeskustelukäytäntö (esimies ja alainen kerran vuodessa vähintään) tuo kunnan tavoiteasettelun ja toteutuksen seurannan henkilötasolle saakka. Konsernivalvonta Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 28.5.2013 :ssä 23 kunnan konserniohjeen. Kuntakonsernin valvontavastuu on kunnanhallituksella. Ypäjän kunnan kuntakonserniin kuuluvia yhteisöjä on kokonaisuudessaan 14. Niistä kuntayhtymiä on kuusi, tytäryhteisöjä neljä ja osakkuusyhteisöjä niin ikään neljä. Kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen prosentuaalisista omistusosuuksista voi viitata lukuun 1.9. 21
1.4 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 1.4.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoiset) TULOSLASKELMA (1.000 euroa) 2014 2013 Toimintatuotot 5 693 5 802 Toimintakulut -17 691-18 430 Toimintakate -11 998-12 628 Verotulot 7 183 7 507 Valtionosuudet 5 400 5 756 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 3 Muut rahoitustuotot 14 19 Korkokulut -8-12 Muut rahoituskulut -5-8 Vuosikate 588 637 Poistot ja arvonalentumiset -659-677 Satunnaiset erät Tilikauden tulos -71-40 Poistoeron lisäys/vähennys 13 13 Varausten lisäys/vähennnys Tilikauden ylijäämä / alijäämä -58-27 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 32,2 % 31,5 % Vuosikate/ Poistot, % 91,8 % 94,2 % Vuosikate, euroa/asukas 238 257 Asukasmäärä 2 472 2 485 Tunnuslukujen laskentakaavat: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/Toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/ Poistot Vuosikate euroa/asukas = Vuosikate/ Asukasmäärällä 22
1.5 TOIMINNAN RAHOITUS 1.5.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma (1.000 euroa) 2014 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 588 637 Satunnaiset erät -18 Tulorahoituksen korjauserät -7 563 2 639 Investointien rahavirta Investointimenot -667-186 Rahoitusosuudet investointimenoihin 50 27 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 7-610 20-139 Toiminnan ja investointien rahavirta -47 500 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 18 33 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -77-74 Lyhytaikaisten lainojen muutos -77-74 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -15 13 Vaihto-omaisuuden muutos 2 3 Saamisten muutos -75 72 Korottomien velkojen muutos -196-284 341 429 Rahoituksen rahavirta -343 388 Rahavarojen muutos -390 888 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 996 1 386 Rahavarat 1.1. 1 386-390 498 888 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta 2010-2014 249 456 Investointien tulorahoitus, % 95,4 % 391,9 % Lainanhoitokate 6,9 7,6 Kassan riittävyys, pv 20 27 Asukasmäärä 2472 2 485 Tunnuslukujen laskentakaavat Investointien tulorahoitus = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolis. + Lainanlyh.) Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys = 365 pv * Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella 23
1.6 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 1.6.1 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA (1.000 euroa) 31.12.2014 31.12.2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 57 87 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 1 696 1 594 Rakennukset 4 805 5 001 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 953 1 994 Koneet ja kalusteet 25 27 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 107 14 8 586 8 630 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 2 471 2 420 Muut lainasaamiset 209 227 2 680 2 647 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 1 1 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 3 5 Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut 3 5 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset 105 105 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 499 454 Muut saamiset 65 72 Siirtosaamiset 357 216 921 742 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 168 168 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 168 168 Muut arvopaperit 336 336 Rahat ja pankkisaamiset 659 1 050 VASTAAVAA YHTEENSÄ 13 243 13 603 24
31.12.2014 31.12.2013 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 7 046 7 046 Edellisten tilikausien ylijäämä 1 936 1 962 Tilikauden ylijäämä -58-27 8 924 8 981 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 178 191 178 191 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 1 Lahjoitusrahastojen pääomat 82 82 Muut toimeksiantojen pääomat 18 34 100 117 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 797 802 Lainat julkisyhteisöiltä 167 191 Muut velat 317 256 Siirtovelat 1 282 1 249 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 805 855 Lainat julkisyhteisöiltä 23 22 Saadut ennakot Ostovelat 648 573 Muut velat 212 151 Siirtovelat 1 070 1 464 2 759 3 065 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 13 243 13 603 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 68,8 % 67,4 % Suhteellinen velkaantuneisuus-% 22,1 % 22,6 % Lainat, /asukas 725 753 Lainakanta 31.12., 1000 1 793 1 870 Lainasaamiset 31.12., 1000 209 227 Asukasmäärä 2 472 2 485 Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus /asukas = ((Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset)- (Vieras pääoma -Saadut ennakot)) / Asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat+liittymismaksut) 25
1.7 KOKONAISTULOT JA MENOT Kunnan kokonaistulot ja menot (1000 ) ulkoiset Tulot % Varsinainen toiminta Toimintatuotot 5 693 31,0 Verotulot 7 183 39,2 Valtionosuudet 5 400 29,5 Korkotuotot 2 0,0 Muut rahoitustuotot 15 0,1 Satunnaiset tuotot -18-0,1 Tulorahoituksen korjauserät -7 0,0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 0,0 Investoinnit Rahoitusos. investointimenoihin 50 0,3 Pys.vastaavien hyödykk. luovutustulot 0,0 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 18 0,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 Oman pääoman lisäykset 0,0 Kokonaistulot yhteensä 18 336 100,0 Menot % Varsinainen toiminta Toimintakulut 17 691 95,9 Korkokulut 8 0,0 Muut rahoituskulut 6 0,0 Satunnaiset kulut 0,0 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luvutustappiot 0,0 Investoinnit Investointimenot 667 3,6 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 77 0,4 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 Oman pääoman vähennykset 0,0 Kokonaismenot yhteensä 18 449 100,0 26
1.8 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 1.8.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Ypäjän kuntakonserniin kuuluivat 31.12.2014 seuraavat yhteisöt: Konsernitaseeseen yhdisteltävät yhteisöt Omistusosuus Kuntayhtymät: L-Hämeen ammatillisen koulutuksen ky, Forssa 4,41 % Forssan seudun hyvinvointi ky, Forssa 4,08 % Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky, Hämeenlinna 0,46 % Hämeen liitto, Hämeenlinna 1,41 % Eteva kuntayhtymä, Mäntsälä 0,10 % Hämeen päihdehuollon ky, Lammi 0,79 % Tytäryhteisöt: Ypäjän Lämpö Oy, Ypäjä 100 % Asunto Oy Tolminrivi, Ypäjä 100 % Asunto Oy Kurjenlento, Ypäjä 100 % Kiinteistö Oy Ypäjän opiskelija-asunnot, Ypäjä 53,34 % Liitetietoihin merkittävät yhteisöt Osakkuusyhteisöt: Asunto Oy Soininmäki, Ypäjä 28 % Asunto Oy Sepänpirtti, Ypäjä 24 % Asunto Oy Kartanonmäki, Ypäjä 20 % Ypäjän Hevossairaala Oy, Ypäjä 28 % 1.8.2 Konsernin toiminnan ohjaus Ypäjän kunnanvaltuusto on 28.5.2013 hyväksynyt konserniohjeet. Niiden mukaisesti kunnanhallitus (konsernijohto) on nimennyt edustajat tytäryhteisöjen yhtiökokouksiin ja antanut heille tarvittaessa suullisia evästyksiä käsiteltäviin asioihin. Konserniohjeiden mukaisesti Taloudellisesti tai toiminnallisesti merkittävien konserniyhteisöjen toimielinten jäseniksi tulee pyrkiä valitsemaan kunnan strategiat ja toiminnan hyvin tuntevia luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. 27
1.8.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Merkittävin muutos vuonna 2014 oli sosiaali- ja terveydenhuollon integraation toteutuminen Forssan seudulla. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän toiminta alkoi 1.1.2014, jolloin terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen eri toimintalohkot yhdistettiin saman keskushallinnon alle. Tämä merkitsi entisen Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän toiminnan päättymistä. Mainittavaa on myöskin se, että Someron kaupunki ostaa ympäristöterveydenhuollon palvelut FSHKY:ltä. Olennaista on huomata, että FSHKY:n taseessa ilmenee edellisten tilikausien alijäämä - tilillä 3.021.607,43 euron suuruinen alijäämä. Omistajakuntien edun mukaista on menettely, jossa hyvinvointikuntayhtymä tekee riittävän ajanjakson pituisen (3 5 v.) alijäämänsä kattamissuunnitelman, jonka jäsenkunnat hyväksyvät. Ypäjän kunnan osuus kattamattomasta alijäämästä on 4,08 % (123.294,74 euroa). Vastaavalla tavalla on toimittu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä, jossa on tehty talouden tasapainotusohjelma. Tämä on sisältynyt kuntayhtymän taloussuunnitelmiin vuosille 2014-2015. Tasapainotusohjelman mukaan kertynyt alijäämä 25.535.269,00 euroa katetaan vuoteen 2018 mennessä. Ypäjän kunnan osuus kertyneestä alijäämästä on 0,46 % (117.462,24 euroa). 1.8.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Systemaattista arviota konsernivalvonnasta ei ole vuonna 2014 tehty. Tytäryhteisöiltä on pyydetty ja saatu tilinpäätöstiedot, mutta konserniohjeen edellyttämiä puolivuotisraportteja ei ole pyydetty. Kiinteistö Oy Ypäjän Opiskelija-asuntojen hallituksen puheenjohtajana on toiminut kunnanjohtaja, Ypäjän Lämpö Oy:n hallituksen puheenjohtajana on toiminut kunnanhallituksen puheenjohtaja ja hallituksissa ovat toimineet keskeiset luottamushenkilöt. Asunto Oy Kurjenlennon ja Asunto Oy Tolminrivin hallitusten puheenjohtajana on toiminut teknisen lautakunnan puheenjohtaja ja tekninen johtaja on ollut kummankin hallituksen jäsenenä. Kuntayhtymien toimintaa kunnanhallituksella on ollut mahdollisuus seurata esityslistojen ja pöytäkirjojen kautta. Osakkuusyhteisöissä kuntaa edustavat konsernijohdon nimeämät viranhaltijat. 28
1.8.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA 2014 2013 Toimintatuotot 11 908 512,67 9 715 938,69 Toimintakulut -24 034 562,24-22 479 432,79 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) -32,59 31,08 Toimintakate -12 126 082,16-12 763 463,02 Verotulot 7 182 783,51 7 507 245,65 Valtionosuudet 5 854 059,12 6 243 044,81 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 3 030,43 4 237,79 Muut rahoitustuotot 17 259,26 21 385,74 Korkokulut -63 575,28-79 915,96 Muut rahoituskulut -11 079,32-12 823,96 Vuosikate 856 395,56 919 711,05 Poistot ja avonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -921 563,71-944 330,83 Tilikauden yli- ja alipariarvot 10 061,82 0,00 Arvonalentumiset -18 287,70-177,93 Satunnaiset erät 0,00-159,59 Tilikauden tulos -73 394,03-24 957,30 Tilinpäätössiirrot -13 137,49-43 158,96 Vähemmistöosuudet -114,62-24,87 Tilikauden ylijäämä / alijäämä -86 646,14-68 141,13 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 49,5 % 43,0 % Vuosikate/ Poistot, % 92,9 % 97,4 % Vuosikate, euroa/asukas 346 370 Asukasmäärä 2 472 2 485 Tunnuslukujen laskentakaavat: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/Toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/ Poistot 29
1.8.6 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma (1.000 euroa) 2014 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 856 920 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 856-33 887 Investointien rahavirta Investointimenot -1 377-209 Rahoitusosuudet investointimenoihin 53 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 10-1 314-209 Toiminnan ja investointien rahavirta -458 678 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -33 Antolainasaamisten vähennykset 18 18-33 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 45 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -525-370 Lyhytaikaisten lainojen muutos -19-499 26-344 Oman pääoman muutokset *) Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -19 6 Vaihto-omaisuuden muutos 2 Saamisten muutos 380 13 Korottomien velkojen muutos 180 543 561 580 Rahoituksen rahavirta 62 203 Rahavarojen muutos -396 881 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 2 041 Rahavarat 1.1. 0 1 160 881 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta 2009-2013 221 277 Investointien tulorahoitus, % 64,7 % 440,8 % Lainanhoitokate 1,5 2,5 Asukasmäärä 2472 2 485 Tunnuslukujen laskentakaavat Investointien tulorahoitus = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolis. + Lainanlyh.) Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) *) Oman pääoman muutoksen laskennassa huomioitu v. 2011 vähemmistöosuuden korjaus 30
1.8.7 Konsernitase ja sen tunnusluvut Aineettomat VASTAAVAA hyödykkeet Aineettomat oikeudet 83 774,33 110 597,70 Muut pitkävaikutteiset menot 31 974,94 19 161,42 Ennakkomaksut 0,00 209,51 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 115 749,27 129 968,63 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 1 791 909,68 1 673 784,31 Rakennukset 8 205 054,15 8 389 339,55 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 968 046,32 2 006 629,58 Koneet ja kalusto 254 021,05 220 825,10 Muut aineelliset hyödykkeet 543 472,42 563 674,10 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 194 500,78 92 210,18 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 12 957 004,40 12 946 462,82 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 407,78 0,00 Osakkeet ja osuudet 820 770,57 793 331,31 Lainasaamiset 33 565,76 6 565,76 Muut saamiset 1 385,97 747,21 Sijoitukset yhteensä 856 130,08 800 644,28 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 13 419,68 32 305,48 Vaihto-omaisuus 44 938,88 46 756,16 Saamiset Pitkäaikaset saamiset 105 155,00 Lyhytaikaiset saamiset 1 692 484,39 1 207 805,45 Saamiset yhteenä 1 692 484,39 1 312 960,45 Rahoitusarvopaperit 336 838,65 336 838,65 Rahat ja pankkisaamiset 1 273 674,17 1 704 482,52 VASTAAVAA YHTEENSÄ 17 290 239,52 17 310 418,99 31
VASTATTAVAA 31.12.2014 31.12.2013 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 7 046 366,18 7 046 366,18 Arvonkorotusrahasto 13 568,74 10 173,64 Muut omat rahastot 207 884,04 207 796,44 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 1 332 427,69 1 388 964,07 Tilikauden yli- / alijäämä -86 646,14-68 141,13 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 8 513 600,51 8 585 159,20 VÄHEMMISTÖOSUUDET 5 993,47 79,96 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero 504 641,17 457 475,48 Vapaaehtoiset varaukset 171 155,73 204 080,98 VAPAAEHTOISET VARAUKSET YHTEENSÄ 675 796,90 661 556,46 PAKOLLISET VARAUKSET 25 949,50 19 259,91 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 124 738,87 152 941,55 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikanen korollinen vieras pääoma 3 652 152,07 3 778 366,04 Pitkäaikanen koroton vieras pääoma 306 366,23 244 830,23 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 1 114 617,96 1 116 059,81 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 2 871 024,01 2 752 165,83 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 7 944 160,27 7 891 421,91 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 17 290 239,52 17 310 418,99 Konsernin omavaraisuusaste (%) 53,2 53,4 Suhteellinen velkaantuneisuuus (%) 31,9 33,6 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 1 332 1 320 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas 539 531 Konsernin lainat, /asukas 1 928 2 068 Konsernin lainakanta 31.12., 1000 4 767 5 139 Konsernin lainasaamiset 31.12., 1000 34 7 Kunnan asukasmäärä 2 472 2 485 Konsernin omavaraisuus (%): = 100 * (Oma pääoma + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset )/ (koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma -Saadut ennakot)/käyttötulot Rahoitusvarallisuus /asukas: = ((Saamiset+Rahoitusarvopaperit+Rahat ja pankkisaamiset)-(vieras pääoma- Saadut ennakot))/ Asukasmäärä Konsernin lainakanta 31.12.: = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Konsernin lainat /asukas. = Konsernin lainakanta / asukasmäärä Konsernin lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt lainasaamiset 32
1.9 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAI- NOTTAMISTOIMENPITEET 1.9.1 Tilikauden tuloksen käsittely Kunnanhallitus esittää, että tilikauden alijäämä 58.088,55 euroa kirjataan taseen yli- /alijäämän tilille. 1.9.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talouden tasapainottamistoimenpiteitä jatketaan. Edellisten tilikausien ylijäämä on vuoden 2014 alijäämän liittämisen jälkeen 1.877.514,10 euroa. Jatkossa valtionosuuksien väheneminen tuo lisäpaineita kunnan muihin toimintoihin, säästöjä joudutaan hakemaan eikä henkilömäärää nykytilanteessa voi enää kasvattaa. Työllisyyden velvoitteet koskettavat kuntaa entistä voimakkaammin uuden lainsäädännönkin myötä. Tiivistyvällä kuntayhteistyöllä eritoten lähimpiin naapureihin voidaan vielä säästöjä saada aikaiseksi. Tilanne on yleisesti tarkassa seurannassa. 33
1.10 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 1.10.1 Keskusvaalilautakunta 1.10.1.1 Vaalit Päämäärä 2015: Kaikki vaalit hoidetaan asiantuntevasti, sujuvasti ja laillisesti. 2013 ei säännönmukaisia vaaleja 2014 europarlamenttivaalit, toukokuu 2015 eduskuntavaalit, huhtikuu Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Saadaan hoidettua europarlamenttivaalit (vaalipäivä sunnuntai 25.5.2014, ennakkoäänestys kotimaassa 14. - 20.5.2014) asianmukaisesti ja niin, etteivät kunnan perustoiminnot häiriinny. Toteuma: Vaalit sujuivat ongelmitta. 1.10.2 Tarkastuslautakunta 1.10.2.1 Hallinnon ja talouden tarkastus Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Toteuma: 1.10.3 Kunnanhallitus 1.10.3.1 Johtamispalvelut Päämäärä 2015: Ypäjän kunnan palvelurakenne on asukaslähtöisesti kunnassa määritelty, kunnan talous on kestävällä pohjalla, veroprosentit keskitasoiset, palvelut ja päätökset tuotetaan ammattitaitoisesti ja motivoituneesti. Henkilökuntaa on riittävästi ja se voi hyvin. Maaseudulla asuu monipuolista, asiakaslähtöistä toimintaa harjoittavia ihmisiä ja maatilat ovat kannattavia. Elinkeinojen kirjo laajentuu matkailuun ja vapaa-aikaan liittyvien palveluiden tuottamisen osalta. 34
Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Maankäytön suunnittelun osalta on vuoden 2014 aikana tarkoitus saada valmiiksi vahvistettuina sekä Ypäjänkylän että Palikkalan alueiden osayleiskaavat. Ensin mainittu oli kestänyt todella pitkään ja luo kehittämisen edellytyksiä hyväksi jatkumoksi Loimaan kaupungin rajalle asti ulottuvalle kaavalle. Kaavassa on huomioon otettu asemanseutu ratalinjausvaihtoehtoineen. Yhtenä tärkeänä tavoitteena Ypäjänkylällä on saada siellä elävät tai maata omistavat aktiivisesti mukaan kehittämistyöhön. Tuulivoimasta erikseen tarkasteltuna kehittyy ajan kuluessa positiivinen noste, kunhan asenteet ja mielipiteet koskien tuulivoimaa ovat ensin asettuneet kohdalleen. Megatuuli on osoittanut aktiivisuutta asian toteuttamiseksi. Palikkalan osayleiskaava on enemmän liikenteellisesti (VT 10 ja ST 213) ja koko kunnan kannalta merkittävämpi kaava, koska siinä esitetään mm. aluevarauksia yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tarpeita ajatellen. Kunnan johdolle ja kehittämistyön jatkolle on saatava parempia realistisia edellytyksiä luoda uusia ajatelmia Ypäjän kunnan elinkeinotoiminnan virkistämiseksi. Myöskin FSKK:n elinkeinotoimintaan aktiivisesti kehittävän johdon tuella on pystyttävä pääsemään eteenpäin. Työpaikkojen kautta pystytään parantamaan sosiaalista hyvinvointia. Markkinoinnin kautta eri keinoin ja menetelmin on saatava Ypäjän tunnettuutta hevostoimintojen ohella korostetusti kasvamaan. Ainakin edellytykset ovat paranemassa. Isona muutoksena kaikessa kunnallisessa toiminnassa on Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän perustaminen vuoden 2014 alusta. Tällä on oma vaikutuksensa varsinkin kun lähes 35 000 asukkaan suuruinen alue on saamassa lisävahvuutta todennäköisesti Somerolta ja mahdollisesti Loimaalta ja kenties Urjalastakin. Vuosi 2014 näyttää kehityksen suunnan. Tavoitteena on runsaan 60 000 asukkaan ja yli maakuntarajan ulottuva toiminnallinen sote-alue, jolla toivottavasti on vaikutuksensa myöskin yritys- ja elinkeinoelämän kehittymiselle. Sosiaalisella hyvinvoinnilla ja uusien työpaikkojen synnyllä on positiivinen korrelaatio keskenään. Koska vapaa-aika tulee jatkossakin merkitsemään paljon, tulee matkailun rooli entisestään korostumaan. Ypäjällä hevostoiminnot kehittyvät ja kansainvälisyydellä on entistä isompi merkitys tulevina aikoina. 35
Vuoden 2014 aikana on saatava kestävä ja toimiva strategia kunnan kehittämiseksi ulottuen 2020-luvulle. Strategiatyö alkaa vuosien 2013/2014 vaihteessa. Mittarit: Yrittäjien ja elinkeinoelämän edustajien kuuleminen, kunta- ja kehittämisjohdon ja yrittäjien erikseen sovitut tapaamiset ja kentältä saatava palaute. Yleisötilaisuudet ja/tai vastaavat tapahtumat, joissa asiat voidaan puhua auki. Tulevaisuuden parempien edellytysten julkiseksi tulo, median rooli jatkossakin on merkittävä kuten myös ne vaikutukset, jotka markkinoinnin kautta on hyödynnettävissä. Edellä mainitut toimivat mittareina. Yrittäjyyttä suunnittelevat sekä olemassa olevat yrittäjät tarvitsevat rohkaisua suunnitelmilleen. Yhtenä mittarina voivat toimia myöskin haastattelut sopivina otoksina tehtyinä. Toteuma: Ypäjänkylän osayleiskaava, joka on valtuustossa hyväksytty vuoden 2013 lopussa, sai lainvoimaisuuden 2014 alussa. Kunnassa aloitettiin myös Honkalan asemakaavatyön laadintatyö (alue noin 87 ha). Kaavalla on iso merkitys erimuotoisten hevostoimintojen kehittämisessä. Maankäytön suunnitelmat ovat edenneet suhteellisen jouhevasti, näin voidaan todeta sekä Palikkalan että Honkalan alueiden osalta. Toki lausuntoaikojen pitkittyminen on johtunut viranomaistahojen (mm. Ely) pahasti viivästyneestä palautteesta lausuntojen saannissa. Tyrinselän tuulivoimakaavatyö on käynnistynyt, yhteistyössä on mukana Jokioisten kunta. Lähinnä tuulivoima kohdannee vastusta tai ainakin suurta epäluuloa; mahdolliset valitusprosessit pitkittävät ja haittaavat toimintojen edelleen kehittämistä. Somero ostaa FSHKY:ltä ympäristöterveydenhuollon palvelut. Kunnassa aloitti keväällä 2014 työnsuunnittelija, joka lähinnä FSHKY:n ja työvoimahallinnon yhteistyöllä on voinut helpottaa pitkäaikaistyöttömyyttä kuntouttavaan työtoiminnan järjestelyillä. Muuttunut työlainsäädäntö lisää kuntien vastuita työllisyyden, ennen muuta pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisessa. Markkinointiin on panostettu ja yhteistyöllä mm. Hippolis ry:n kanssa on edetty. Myös julkitulo messu- ja markkinatapahtumissa on ollut isossa roolissa. Mukana yhteistyötapahtumissa on ollut mm. Hippolis ry. FSKK:n toiminnan on kokonaisuudessaan syytä selkiytyä ennen kuin yritysneuvonnan ja myös matkailun osalta päästään eteenpäin. Yhteistyön eteneminen kaupungin ja sitä ympäröivän maaseudun osalta antaa odottaa itseään. Vuoden 2014 kesäkuussa solmittiin nelikantasopimus Ypäjän kunnan, Hevosopiston, MTT:n ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kesken koskien hevostoimintojen kehittämistä ja monipuolistamista ja tieteellisen tutkimuskoulutuksen lisäämistä. 36
1.10.3.2 Hallintopalvelut Päämäärä 2015: Kunnanviraston palvelupisteestä on saatavissa suuri osa kunnan asiakaspalveluista sekä valtion eri virastojen palveluja, palvelut annetaan välittömästi asiakasta turhaan juoksuttamatta. Sähköisillä välineillä kunnan palvelut ja tiedonvälitys ovat mahdollisimman hyvin asukkaan saavutettavissa asuinpaikasta riippumatta. Tarkan talouden henki on sisällytetty kaikkeen toimintaan, ja laskentatoimen asiantunteva palvelu edistää kustannustietoisuutta ja auttaa suunnittelua. Ypäjän kunta hallinnoi alueen lomituspalvelutehtävät. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Kunnanviraston palvelupisteessä on saatavissa laajasti kunnan omia palveluita sekä mahdollisuuksien mukaan valtion palveluita. Ensi vuoden kuluessa käynnistetään kotisivujen päivitys ja sivujen päivitykseen otetaan mukaan myös paikalliset yrittäjät. Talous- ja palkkahallinto-ohjelmien, Pro Economican sähköisen laskujen kierrätyksen, Populus-matkojenhallintaohjelman sekä Web-tallennuksen käyttöä tehostetaan. Hallintotoimeen on varauduttu palkkaamaan palvelupisteesen vakituinen työntekijä, joka tulevaisuudessa hoitaa myös myyntireskontraa. Toteuma: Taloushallinnon ohjelmien kuten muiden käytössä olevien tietoteknisten ratkaisujen ylläpitäminen vaatii myös kokonaisvaltaista kouluttautumista, jotta valmiudet hallita ja kehittää omia työtehtäviä säilyvät. Henkilöstö toimii erikoistuneena omiin osa-alueisiinsa, mutta varahenkilöjärjestelmääkin on kyettävä kehittämään. 37
1.10.3.3 Lomituspalvelut Päämäärä 2015: Ypäjän kunta hallinnoi alueen lomituspalvelutehtävät. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Maatalousyrittäjien lomituspalvelut järjestetään lainmukaisina kattavasti ja tasapuolisesti ammattitaitoisen, tarvetta vastaavan henkilöstön avulla. Hallinto järjestetään tehokkaasti hallintomäärärahan puitteissa. Tiloille tehtävät palvelusuunnitelmat tarkastetaan vähintään joka 3. vuosi tehtävän tilakäynnin yhteydessä. Tavoitteena asiakkaiden tyytyväisyys paikallisyksikön asiakaspalveluun, tavoitettavuuteen sekä tiedonsaannin riittävyyteen. Mittarit: tuloskortti, valtakunnallinen Melan malli. Vuosiloma-, sijaisapu-, ja tuetun maksullisen lomituksen toteutumisen seuraaminen. Arvosteluasteikot tuloskortissa (1-5) kohdistuvat lomatoiminnan eri osa-alueille, myös lomittajiin ja yrittäjiin. Asiakastyytyväisyyskysely joka toinen vuosi. Kyselyn perusteella valitaan tavoitteet/toimenpiteet, joilla parannetaan asiakastyytyväisyyttä. Toteuma: Aikavälillä 1.1.2014 31.12.2014 on lomitettu vuosiloma-, sijaisapu- ja maksullista lomitusta 17 621 pv. Yrittäjien määrä 400. Määrä vähentyi 6 %. Vuosilomaa on pidetty 26,82 pv/yrittäjä. Sijaisapua on käyttänyt 120 yrittäjää, 48,37 pv/yrittäjä. Tuettua maksullista lomitusta on käyttänyt 121 yrittäjää, 8,69 pv/yrittäjä. Lomituspäiviä kertyi vajaa 900 päivää vähemmän kuin v. 2013. Lomituspäivien määrässä tapahtui laskua n. 5 %, mutta määrä pysyi vuoden 2012 tasossa. Keskimääräinen lomituspäivän pituus h/pv oli lyhentynyt 7,03:sta 6,96:een. Hallinnossa työskenteli 4 henkilöä. Lomituspäiviä kertyi siinä määrin, että hallinnon määräraha riittää myös jatkossa. Tehokkaalle ja hyvälle hallinnolle asetetut tavoitteet saavutettiin. 38
1.10.4 Sivistyslautakunta 1.10.4.1 Varhaiskasvatus Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Varhaiskasvatussuunnitelman päivittäminen ja laatiminen Ypäjän kunnan varhaiskasvatukselle oma suunnitelma huomioiden Ypäjän kunnan omat erityisyydet. Henkilöstön työhyvinvointia pidetään yllä, keskustelemalla säännöllisesti olemmeko päässeet yhteisesti sovittuihin vuoden tavoitteisiin, jotka pitävät sisällään myönteisen työilmapiirin, työn arvostuksen ja vastuullisuuden. Varhaiskasvatuksen taloudellisuuteen kiinnitetään huomiota päiväkodin ja perhepäivähoidon käyttöasteen ollessa vähintään 83 %. Mittarit: Asiakastyytyväisyyskyselyt, henkilöstön työtyytyväisyyskysely, käyttöaste Toteuma: Varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvä työ on edennyt aikataulussa ja suunnitelman runko on valmistunut yhteistyössä henkilökunnan, vanhempien ja lasten kanssa. Suunnitelma on ollut varhaiskasvatuksen työn pohjana syksystä 2014 niin, että kaikkia varhaiskasvatuksen työntekijät työskentelevät nyt yhteisen strategian ja tavoitteiden eteen. Henkilöstön palaverit, kehityskeskustelut ja muut avointa keskusteluyhteyttä pitävät keinot ovat olleet käytössä koko vuoden. Kehityskeskusteluiden koonnin perusteella suurin osa henkilöstöstä kokee ilmapiirin hyväksi. Erityisesti perhepäivähoidon ja päiväkodin välinen kuilu on kaventunut. Yhteistyö varhaiskasvatuksen sisällä on lisääntynyt ja sen tiivistämistä on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessakin. Varsinkin perhepäivähoitajat ovat kokeneet työnsä arvostuksen nousseen. Vuorohoitoa lähdettiin kehittämään syksyllä vuorohoidon tarpeen lisääntyessä. Vanhempien poikkeukselliset työajat näkyivät vuoden 2014 aikana yhä selvemmin päivähoidon tarpeessa. Vuorohoitokäytäntöjä on kehitetty vuonna 2014 ja tällä hetkellä ne ovat asettuneet melko hyvin uomiinsa. Vuorohoito on päivähoidon kallein hoitomuoto, joten se näkyy väistämättä päivähoidon kustannuksissa. Käyttöaste varhaiskasvatuksen laadun mittarina on hyvin ongelmallinen vuorohoidon näkökulmasta. Käyttöaste mittaa ainoastaan sitä miten paljon lapsia on aikuisiin nähden hoidossa. Näin ollen lasten sairaslomat ja erityisesti tänä vuonna lisääntynyt vuorohoito myös vääristävät huomattavasti käyttöastetta. Aikaisessa aamussa, myöhäisessä illassa ja viikonloppuhoidossa on yleensä hyvin pieni määrä lapsia hoidossa. Työvuorosuunnittelussa pitää lasten määrästä huolimatta huomioida se, että henkilökuntaa riittää koko päivälle myös pitkien päivien aikana. Perhepäivähoidon käyttöaste oli 92,71 %, mutta päiväkodissa käyttöaste on vuorohoidon yhteydessä tipahtanut 68.37 %. Vuorohoidon toteutuksessa on arvotettu tärkeimmäksi asiaksi se, että lapsilla on pysyvä hoitopaikka ja pysyvät suhteet aikuisiin myös vuorohoidon piirissä. Käyttöasteen tilalle tulisi sen ongelmallisuuden takia miettiä uusia mittareita. 39
1.10.4.2 Peruskoulutus ja opetustoimen hallinto Päämäärä 2015: Sivistystoimi järjestää lainmukaisesti kunnalle kuuluvat koulutustehtävät, koulutuksen kehittämisen ja takaa oppimisen edellytykset. Perusopetus: Kunta järjestää laadukasta perusopetusta sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti 1.-9. vuosiluokille. Perusopetus järjestetään Levän, Perttulan, Ypäjänkylän ja Kartanon kouluilla. Seutukunnallista yhteistyötä tehdään mm. oppilashuollossa. Sivistystoimi on mukana seutukunnallisissa kehittämishankkeissa. Sivistystoimen henkilökunta on ammattitaitoista ja motivoitunutta, henkilökunnalle tarjotaan työkykyä ylläpitävää toimintaa. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Koulut toimivat yhteistyössä ja vastaavat peruskoululaisten opettamisesta. Lisäksi kouluissa annetaan erityistä ja tehostettua tukea oppilaan tarpeen mukaan. Koulut huolehtivat myös oppilaiden kasvatuksesta yhdessä kodin kanssa. Yhteydenpito kodin ja koulun välillä on parantunut ja helpottunut nettipohjaisen Wilma-ohjelman avulla (käytössä toistaiseksi Kartanon koulussa). Opetusryhmät muodostetaan tarkoituksenmukaisesti oppilasmääräkehitys huomioiden. Oppilashuolto toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Koulukuraattorin tehtävät on yhdistetty kunnan perhetyöntekijän tehtäväksi. Toteuma: Kaikilla kouluilla on käytössä Wilma-ohjelma. Kartanon koulussa on opetusryhmiä yhdistetty oppilasmäärän silti pysyessä enintään 25 oppilaassa. Oppilashuollon palvelut tulevat hyvinvointikuntayhtymältä, koulukuraattorin tehtäviä ei yhdistetä jatkossa perhetyöntekijän tehtäviin. 1.10.4.3 Muut koulutuspalvelut Päämäärä 2015: Kansalaisopisto tarjoaa opetus- ja harrastuspalveluja Ypäjällä ja lisäksi kuntalaiset voivat saada vastaavia palveluja koko Jokiläänin kansalaisopiston toimintaalueella. Musiikkiopistopalvelut hankitaan Loimaan seudun musiikkiopistosta ja Lounais- Hämeen musiikkiopistosta. Osallistutaan Hämeen liiton kautta kesäyliopistotoiminnan järjestämiseen. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Jokiläänin kansalaisopistossa järjestetään kuntalaisia kiinnostavia kursseja ja ypäjäläisiä kannustetaan osallistumaan kansalaisopiston toimintaan. Nuorten musiikkiharrastusta tuetaan varaamalla edelleen oppilaspaikkoja sekä Loimaan seudun musiikkiopistosta että Lounais-Hämeen musiikkiopistosta. 40
Toteuma: Jokiläänin kansalaisopiston kurssitarjonnassa on huomioitu kuntalaisten toiveita. Ypäjäläisiä opiskelijoita on sekä Lounais-Hämeen musiikkiopistossa että Loimaan seudun musiikkiopistossa (suuntaus on Loimaan seudun musiikkiopistoon). 1.10.4.4 Kirjasto Päämäärä 2015: Ypäjän kunnankirjasto on monipuolinen jokaisen kuntalaisen tieto- ja kulttuurikeskus. Kirjastorakennus on peruskorjattu ja kirjaston pihapiiri on kunnostettu tarjoamaan kaikille ypäjäläisille kirjasto- ja kulttuuripalveluja omassa kunnassa. Yhteistyö Louna -kirjastojen kesken on monipuolistunut. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Kirjasto tarjoaa monipuoliset tiedonhaku- ja virkistysmahdollisuudet. Kirjaston palveluista tiedotetaan aktiivisesti kirjaston käyttämiseen innostaen. Kirjastossa järjestetään vaihtuva taidenäyttely ja kirjastoa käytetään yleisötilaisuuksiin mm. Pertun päivien yhteydessä. Kirjallisuuspiiri kokoontuu säännöllisesti kirjastossa. Seudulliset kirjastopalvelut ovat ypäjäläisten aktiivisessa käytössä. Lounakirjastojen yhteinen kuljetuspalvelu ja yhteinen asiakastietokoneiden valvonta- ja varausjärjestelmä tehostavat aineiston ja välineiden käyttöä. Toteuma: Kirjaston käyttö on edelleen vilkasta, kävijämäärät eivät ole vähentyneet, vaikka lainausluvut ovat laskeneet. Istuskelupaikkoja ja lehtitilauksia on lisätty asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Palveluista tiedotetaan Ypäjäläisessä, kunnan verkkosivuilla ja Facebookissa. Taidenäyttelyitä järjestettiin yksitoista, tänä vuonna Pertun päivien yhteydessä pidettiin päivien perustajan Lauri Markkulan taidenäyttelyn juhlavat avajaiset. Kirjallisuuspiiri kokoontuu kuukausittain vilkkaaseen keskusteluun. Seudullinen kuljetuspalvelu toimii kahdesti viikossa ja kaikkiin Louna-kirjastojen toimipisteisiin lähtee aineistoa lähes jokaisella kuljetuskerralla. Louna-kirjastojen yhteiset verkkosivut ovat suunnitteilla. 41
1.10.4.5 Kulttuuritoimi Päämäärä 2015: Vireä kulttuuritoiminta tavoittaa mahdollisimman monta eri-ikäistä kuntalaista. Kulttuuritilat eli Veteraanitupa, Näyttelytila Tähkä ja Kesäteatteri ovat kuntalaisten aktiivisessa käytössä. Kotiseutumuseosta on tehty mielenkiintoinen kohde, jossa kaikenikäiset kuntalaiset vierailevat. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Kunta järjestää yhteistyössä yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa kulttuuritapahtumia. Kuntalaisille järjestetään yhteisiä teatteriretkiä. Kulttuuritoimintoja järjestettäessä hyödynnetään kirjastoa, kesäteatterin aluetta sekä näyttelytila Tähkää, Veteraanitupaa sekä muita kunnan ja seurakunnan tiloja. Toteuma: Veteraanijuhla järjestettiin huhtikuussa, kotiseututapahtuma Pertun päivät elokuussa ja itsenäisyysjuhla 6.12. Mahdollisuuksien mukaan toimitaan yhteistyössä seurakunnan ja yhdistysten kanssa. Kotiseutumuseon rakennuksia pidettiin avoinna musiikkiteatterin esityskaudella. 1.10.4.6 Liikunta ja ulkoilu Päämäärä 2015: Ypäjällä on monipuoliset ja hyvin hoidetut lähiliikuntapaikat, joita kuntalaiset aktiivisesti hyödyntävät liikuntaan. Ypäjällä on vireää liikuntatoimintaa yhdistysten, vertaisohjaajien ja kunnan järjestämänä. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Kunta tarjoaa liikuntapalveluja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Liikunnan edistäminen on osa laajempaa terveyden edistämistä. Monipuolisilla liikuntapalveluilla ja erilaisilla liikuntapaikoilla mahdollistetaan kuntalaisten liikuntaharrastuksia. Toteuma: Kunta on pystynyt tarjoamaan suunnitelmien mukaisesti liikuntaa. Tilojen sekä liikunnanohjaajan toimen osa-aikaisuus on haitannut liikuntapalveluiden järjestämistä. Terveyttä edistävän liikunnan ryhmät ovat toteutuneet suunnitellusti. Erityisliikuntaa on tarjottu palvelukeskuksen kuntosalilla, kunnan järjestämillä uintimatkoilla sekä osallistumalla Soveltavan liikunnan päivään Loimaalla. Liikuntapalvelut on tarjonnut monipuolista liikuntaa, mahdollistanut kuntalaisten osallistumisen/tutustumisen erilaisiin liikuntalajeihin, liikuntapaikkoihin ja tapahtumiin. Lapsille on järjestetty uimakouluja ja Kesis-liikuntaleiri. Kunta on lisäksi tehnyt yhteistyötä muiden liikuntaa järjestävien tahojen kanssa. Ypäjän Yllätyksen ja kunnan välisen yhteistyön toivotaan lisääntyvän Pertunkaaren remontin valmistumisen myötä. 42
1.10.4.7 Nuorisotyö Päämäärä 2015: Ypäjällä on aktiivisia ja toimeliaita lapsia ja nuoria, ja yhdistykset ja kunta tukevat heidän mahdollisuuksiaan vapaa-ajan harrastuksiin. Ypäjällä on viihtyisä nuorisotila ja nuoret voivat viettää vapaa-aikaansa turvallisissa puitteissa. Terveet elämäntavat ovat nuorten suosiossa. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Kehitetään pitkäjännitteisen ja laadukkaan nuorisotyön suuntaviivoja sekä yhteistyötä yhdistysten kanssa. Kouluikäisille lapsille ja nuorille järjestetään monipuolista ja turvallista toimintaa nuorten toiveet huomioiden. Nuorisotila Haavi on viihtyisä vapaa-ajanviettopaikka, jossa mahdollisimman moni nuori löytää itseään kiinnostavaa tekemistä turvallisessa ympäristössä. Toteuma: Nuorisotyössä on tehty tavoitteiden mukaisesti pitkäjänteistä ja laadukasta nuorisotyötä käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Tulevaa toimintaa ideoimaan ja kehitetään jatkuvasti. Yhteistyötä on tehty seurakunnan, kirjaston ja eri yhdistysten kanssa. Seutukunnan muiden nuorisotoimien kanssa on ollut yhteisiä projekteja, kuten retkiä ja tapahtumia. Syksyn aikana olemme järjestäneet avointa nuorisotilatoimintaa 13-18-vuotiaille nuorille pääsääntöisesti kolmena iltana viikossa. Haavi oli auki myös koulun lomaaikoina. Haavin aukiolo loma-aikoina on todettu tarpeelliseksi. Nuorisotila Haavin viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota. Nuorisovaltuusto on toiminut aktiivisesti, jäsenet ovat olleet yhteistyökykyisiä, motivoituneita ja innokkaita. Kerhotoiminnassa huomioitiin erityisesti alakouluikäiset. Toiminnan tavoitteena on pitää saavutettu kävijämäärä ennallaan tai hieman lisätä. Tuntityöntekijätilanne on melko hyvä toimintojen säilymisen kannalta ja uusia tuntityöntekijöitä haetaan kaiken aikaa. 43
1.10.5 Rakennuslautakunta 1.10.5.1 Lupa- ja valvontapalvelut Päämäärä 2015: Ypäjäläinen rakennettu ja luonnontilainen maalaismaisema on terveellinen, turvallinen, puhdas ja viihtyisä ja se palvelee käyttäjien tarpeita. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Rakennus- ja ympäristölupahakemukset käsitellään viivytyksettä, yksittäinen tavanomainen rakennuslupa 21 vuorokauden sisällä saapumispäivästä päätöksen antopäivään. Neuvontapalveluja annetaan joustavasti ja asiantuntevasti. Yhteistyöllä naapurikuntien kanssa turvataan palvelun laatua ja saatavuutta. Rakennus-valvonnan ja ympäristötoimen palvelut hankitaan ostopalveluina Loimaan kaupungilta. Ympäristön käyttöä, rakentamista ja tilaa seurataan ongelmia ennaltaehkäisten. Mittarit: Rakennusluvan keskimääräinen käsittelyaika vrk/ lupa. Rakennuslupia kpl/ vuosi. Uusia asuinrakennuksia kpl/ vuosi. Ympäristölupia kpl/ vuosi Toteuma: Kuluvan vuoden aikana rakennuslautakunnan alaiset tehtävät on hoidettu Loimaan kaupungin ja Ypäjän kunnan tekemän sopimuksen mukaisesti; Loimaan kaupungin rakennustarkastaja on vastannut rakennusvalvontatehtävien hoidosta ja ympäristötarkastaja ympäristöasioiden valmistelusta. Hakemukset on pääsääntöisesti käsitelty tavoiteajassa. Vuoden 2014 aikana on jätetty kaikkiaan 58 lupahakemusta. Rakennuslupia on myönnetty 29 kpl ja toimenpidelupia 19 kpl. Rakennusluvista uusien asuinrakennusten lupia on ollut vain 2 kpl. Ympäristölupia ei ole myönnetty yhtään. 1.10.6 Tekninen lautakunta 1.10.6.1 Yleiset alueet Päämäärä 2015: Liikenneväylien, puistojen, liikuntapaikkojen ja muiden yleisten alueiden hyvällä hoidolla ja alueita kehittämällä pidetään Ypäjä viihtyisänä ja tarjotaan kuntalaisille laadukkaat sekä turvalliset puitteet liikkumiseen, liikuntaan ja muuhun ulkoiluun Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Kunnan yleisten alueiden hoitotaso pidetään kohtuullisen hyvällä tasolla. Toteutetaan seudullisessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa esille tulleita korjaus- ja kehittämistoimenpiteitä. Liikenneväylien ja tieympäristön hyvällä kunnossapidolla pienennetään onnettomuusriskiä. 44
Toteuma: Perttulantien ja Kallenpolun risteykseen rakennettiin suojatie turvaamaan Perttulantien ylitystä. Päällyste korjauksia ja tien kuivatusta on parannettu Pekankujalla ja Lepäntiellä. Ypäjän kunta on mukana seudullisessa liikenneturvallisuustyöryhmässä ja lisäksi kunnan oma liikenneturvallisuustyöryhmän toimintaa on aktivoitu. Molemmat työryhmät ovat kokoontuneet kahdesti vuoden 2014 aikana. Katuvalaistusta on uusittu ottamalla käyttöön led- valaisimia, ko. valaisintyypeillä saavutetaan säästöä sähkönkulutuksessa ja huoltokustannuksissa. Uutta katuvalaistusta on rakennettu Kurjenmäen itäosan kaavateille. Caissaniemen järjestyssäännöt uusittiin vuoden 2014 aikana. 1.10.6.2 Rakennukset Päämäärä 2015: Kunnan omistamat rakennukset ja maa-alueet ovat hyvässä kunnossa, kiinteistönhoidossa huomioidaan energiansäästön ja kestävän kehityksen periaatteet. Asukkailla ja muille rakennusten käyttäjillä on laadukkaat puitteet toimintoihinsa. Kunnalla on tarjolla kysynnän mukaisesti vuokra-asuntoja. Kunnan omistamia metsätiloja hoidetaan ajantasaisen metsätaloussuunnitelman mukaisesti niin, että metsänhoidossa on huomioitu myös alueiden monipuolinen virkistyskäyttö. Rakentamiskelpoiset kunnan omistamat maa-alueet on kaavoitettu. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Rakennusten kunnossapidossa kiinnitetään erityistä huomiota energiankulutusta vähentäviin toimenpiteisiin. Asuinympäristön viihtyvyyteen kiinnitetään huomiota ja asukkaiden toiveet huomioidaan kunnossapidossa. Mikäli vuokra-asuntojen vuokrausaste alenee, kunnan omistamia osakehuoneistoja voidaan myydä huomioiden asuntomarkkinoiden hintataso. Metsiä hoidetaan metsäsuunnitelman mukaisesti huomioiden alueiden virkistyskäyttö ja metsälohkojen erityispiirteet. Peltoalueita, joilla ei ole kunnan maankäytön suunnittelun kannalta merkitystä voidaan myydä huomioiden peltojen kauppahintataso. Toteuma: Suurimpana rakennushankkeena on ollut Palvelukeskuksen osasto Valkovuokon saneeraus joka käynnistyi loppuvuodesta 2014, hanke valmistuu keväällä 2015. Vuokrakiinteistöissä asuinhuoneistojen sisäpuolisia korjaustöitä on tehty asukkaiden vaihtuessa. Simontien rivitalojen, As Oy Tolminrivin ja As Oy Kurjenlennon asuntoihin on asennettu valokuituverkko ja asukkaiden käytössä on laajakaistayhteys vuokraan kuuluvana. Useassa asunto-osakeyhtiössä joissa kunnalla on omistuksessa asuntoosakkeita, on tehty saneeraustoimenpiteitä joista on tullut maksuun ylimääräisiä yhtiövastikkeita. Ylimääräisiin vastikkeisiin ei talousarvion laadinnan yhteydessä varauduttu. Metsähakkuita on tehty metsäsuunnitelman mukaisesti. Hakkuusopimus on tehty kilpailutuksen perusteella kahden metsäyhtiön kanssa, hakkuusopimukset ovat 45
kaksivuotisia. Kilpailutukseen perustuvat maanvuokrasopimukset ovat voimassa 2016 vuoden loppuun, keskimääräinen hehtaarivuokra on 596 /ha/v. Kunnan kiinteistöjen ja muidenkin käyttöpaikkojen sähkösopimukset on kilpailutettu vuoden 2014 aikana. 1.10.6.3 Vesihuoltolaitos Päämäärä 2015: Vesihuoltolaitoksen häiriötön vedenjakelu on normaalioloissa varmistettu kaikille verkostoon liitetyille kiinteistöille. Viemäriverkostoon liitettyjen kiinteistöjen jätevedet johdetaan puhdistamolle ja jätevedet puhdistetaan lupaehtojen edellyttämällä tavalla. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa sovitut hankkeet toteutetaan tavoiteaikataulun mukaisesti. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Vesihuollon toimintavarmuutta parannetaan seudullisella yhteistyöllä ja laitteistosaneerauksilla. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys valmistuu vuoden 2014 aikana. Kiinteistöjen yhteisiä jätevesihankkeita tuetaan neuvonnalla ja avustetaan hankkeiden suunnittelussa. Toteutetaan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Ollaan mukana suunnittelemassa seutukunnallisen vesihuoltoyhtiön perustamista. Toteuma: Viemäri ja vesijohtoverkostoa on laajennettu Perttulan, Mätikön, Leiritien ja Kujatien alueilla. Ypäjä Jokioinen varavesiyhteyden ja paineviemärin rakennushanke valmistui vuoden 2014 lopussa. Hankkeessa toteutettu paineviemäri otetaan käyttöön myöhemmässä vaiheessa kun Jokioisten viemäriverkosto ulottuu Vaulammille, taikka kun Ypäjän viemäriverkostoa on laajennettu 10-varteen. Ypäjä Loimaa siirtoviemärihankkeen toteutukseen liittyvistä toimenpiteitä on neuvoteltu Hämeen Ely- keskuksen ja Loimaan Veden edustajien kanssa. Hankkeelle on myönnetty 600 000 :n investointiavustus. Hanke on kilpailutuksessa ja urakoitsija valitaan vuoden 2015 alussa. Kk:n vedenottamolle asennettiin UV laitteisto veden laadun varmistamiseksi. Kk:n ja Isoniityn vedenottamoiden vesimittarit uusittiin vuoden 2014 aikana. Vesilaitoksen taksaa tarkistettiin vuoden 2014 aikana, uusi taksa astui voimaan 1.7.2014. 1.10.6.4 Palo- ja pelastuspalvelut Päämäärä 2015: Palo- ja pelastuspalvelut tuottaa Kanta-Hämeen pelastuslaitos. Laadukkaat palvelut on tuotettu kohtuukustannuksin kunnan riskit huomioiden. Ypäjän paloasema, kalusto ja miehistöpalvelut säilyvät Ypäjällä. 46
Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Palo- ja pelastuspalveluita kehitetään pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaisesti. Toteuma: Pelastustoimen palvelut on tuotettu palvelutasopäätöksen mukaisesti. Ypäjän paloaseman kalustossa ei ole tapahtunut muutoksia, miehistöön on saatu uusia henkilöitä. Ypäjän palomiesten kanssa on pidetty kerran vuodessa neuvottelu paikallisista palotoimen ajankohtaisista asioista. 1.10.6.5 Muut tekniset palvelut Päämäärä 2015: Teknisen toimen hallinto on hoidettu tehokkaasti kunnan- ja kuntalaisten tarpeet huomioiden. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Palveluiden käyttäjien toiveet palveluiden järjestämisessä otetaan huomioon. Tekniset tukipalvelut edistävät kunnan palveluille asetettuja tavoitteita. Palvelut tuotetaan laadukkaasti ja taloudellisesti. Henkilöstön tietotaito pysyy yllä riittävällä koulutuksella. Toteuma: Henkilöstölle on tarjottu mahdollisuutta osallistua työhön liittyviin kurssi- ja koulutustapahtumiin. 1.10.7 Kuntakonserni Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Kuntakonsernin eri osissa toimitaan kunnan strategiasuunnitelmien linjausten mukaan. Kuntakonserni toimii kestävän talouden periaattein ja taloudellisuusajattelu on vahvasti mukana toimintoja järjestettäessä. Toteutuma: Kunnan strategiset linjaukset ovat olleet konserniyhteisöissä kuntaa edustavien tiedossa, ja niitä on soveltuvin osin edistetty tytäryhtiöissä ja kunnan päätösvallan antamissa puitteissa osakkuusyhtiöissä ja kuntayhtymissä. 47
1.10.8 Ulkoiset kulut ja tuotot TP 2013 TA2014 Tot.2014 Erotus Keskusvaalilautakunta Toimintatuotot 0 3 800 4 044-244 Toimintakulut -120-4 200-3 602-598 Toimintakate -120-400 442-842 Tarkastuslautakunta Toimintatuotot 0 0 0 0 Toimintakulut -5 922-8 400-9 330 930 Toimintakate -5 922-8 400-9 330 930 Kunnanhallitus Johtamispalvelut Toimintatuotot 4 799 10 000 73 864-63 864 Toimintakulut -534 440-825 700-688 394-137 306 Toimintakate -529 642-815 700-614 530-201 170 Hallintopalvelut Toimintatuotot 4 610 317 5 044 000 4 110 216 31 684 Toimintakulut -13 255 120-13 213 100-12 214 731-998 369 Toimintakate -8 644 803-8 169 100-8 104 515-64 585 Yhteensä Toimintatuotot 4 615 116 5 054 000 4 184 080-869 920 Toimintakulut -13 789 560-14 038 800-12 903 124-1 135 676 Toimintakate -9 174 444-8 984 800-8 719 044-265 756 Sivistys Varhaiskasvatus Toimintatuotot 96 723 101 000 102 760-1 760 lauta- Toimintakulut -871 002-904 100-850 085-54 015 kunta Toimintakate -774 279-803 100-747 325-55 775 Peruskoulutus ja opetustoimen hallinto Toimintatuotot 24 605 2 000 38 752-36 752 Toimintakulut -1 846 965-1 808 600-7 863 825 55 225 Toimintakate -1 822 360-1 806 600-1 825 074 18 474 Muut koulutuspalvelut Toimintatuotot 0 0 10 220-10 220 Toimintakulut -94 249-99 000-107 826 8 826 Toimintakate -94 249-99 000-97 607-1 393 Kirjasto Toimintatuotot 2 760 1 900 2 496-596 Toimintakulut -116 390-124 200-128 497 4 297 Toimintakate -113 629-122 300-126 001 3 701 Kulttuuritoimi Toimintatuotot 0 0 0 0 Toimintakulut -8 487-17 300-12 717-4 582 Toimintakate -8 487-17 300-12 717-4 582 Liikunta ja ulkoilu Toimintatuotot 5 632 3 000 5 684-2 684 Toimintakulut -41 029-41 700-40 919-781 Toimintakate -35 397-38 700-35 235-3 465 Nuorisotyö Toimintatuotot 3 840 2 200 11 870-9 670 Toimintakulut -42 127-62 800-89 717 26 917 Toimintakate -38 287-60 600-77 847 17 247 48
Yhteensä Toimintatuotot 133 560 110 100 171 781-61 681 Toimintakulut -3 020 249-3 057 700-3 093 588 35 888 Toimintakate -2 886 689-2 947 600-2 921 807-25 793 Rakennuslautakunta Toimintatuotot 18 062 14 300 9 031 5 269 Toimintakulut -50 794-60 600-53 638-6 962 Toimintakate -32 732-46 300-44 606-1 694 Tekninen lautakunta Yleiset alueet Toimintatuotot 20 804 19 000 6 415 12 585 Toimintakulut -215 010-206 400-194 046-12 354 Toimintakate -194 206-187 400-187 631 231 Kiinteistöt Toimintatuotot 792 294 1 072 000 1 039 881 32 119 Toimintakulut -864 974-840 400-982 770 142 370 Toimintakate -72 680 231 600 57 111 174 489 Vesihuoltolaitos Toimintatuotot 222 335 261 000 271 236-10 236 Toimintakulut -192 295-152 400-185 463 33 063 Toimintakate 30 040 108 600 85 774 22 826 Palo- ja pelastuspalvelut Toimintatuotot 0 0 0 0 Toimintakulut -142 915-152 100-139 862-12 238 Toimintakate -142 915-152 100-139 862-12 238 Muut tekniset palvelut Toimintatuotot -123 0 4 640-4 640 Toimintakulut -131 321-126 900-125 628-1 272 Toimintakate -131 444-126 900-119 201-7 699 Yhteensä Toimintatuotot 1 035 310 1 352 000 1 323 960 28 040 Toimintakulut -1 546 515-1 478 200-1 627 769 149 569 Toimintakate -511 205-126 200-303 809 177 609 YHTEENSÄ Toimintatuotot 5 802 390 6 534 200 5 692 897 Toimintakulut -18 430 630-18 647 900-17 691 051 Toimintakate -12 628 239-12 113 700-11 998 154 1.10.9 Sisäiset kulut ja tuotot TP 2013 TA2014 Tot.2014 Erotus Keskusvaalilautakunta Toimintatuotot 0 0 0 0 Toimintakulut -554 0-170 170 Toimintakate -554 0-170 170 Tarkastuslautakunta Toimintatuotot 5 922 0 0 0 Toimintakulut -352 0-315 315 49
Toimintakate 5 571 0-315 315 Kunnanhallitus Johtamispalvelut Toimintatuotot 38 793 0 0 0 Toimintakulut -18 271 0-20 596 20 596 Toimintakate 20 522 0-20 596 20 596 Hallintopalvelut Toimintatuotot 1 381 776 0 541 771-541 771 Toimintakulut -1 007 294 0-283 352 283 352 Toimintakate 374 482 0 258 419-258 419 Yhteensä Toimintatuotot 1 420 569 0 541 771-541 771 Toimintakulut -1 025 565 0-303 948 303 948 Toimintakate 395 004 0 237 823-237 823 Sivistys- Varhaiskasvatus Toimintatuotot 0 0 19 608-19 608 lautakunta Toimintakulut -197 593 0-170 104 170 104 Toimintakate -197 593 0-150 496 150 496 Peruskoulutus ja opetustoimen hallinto Toimintatuotot 266 229 0 305 331-305 331 Toimintakulut -823 216 0-682 308 682 308 Toimintakate -556 986-376 977 373 977 Muut koulutuspalvelut Toimintatuotot 0 0 0 0 Toimintakulut -4 281 0-4 573 4 573 Toimintakate -4 281 0-4 573 4 573 Kirjasto Toimintatuotot 0 0 0 0 Toimintakulut -59 185 0-47 206 47 206 Toimintakate -59 185 0-47 206 47 206 Kulttuuritoimi Toimintatuotot 0 0 0 0 Toimintakulut -20 560 0-19 828 19 828 Toimintakate -20 560 0-19 828 19 828 Liikunta ja ulkoilu Toimintatuotot 0 0 0 0 Toimintakulut -66 680 0-62 671 62 671 Toimintakate -66 680 0-62 671 62 671 Nuorisotyö Toimintatuotot 0 0 0 0 Toimintakulut -16 834 0-19 808 19 808 Toimintakate -16 834 0-19 808 19 808 Yhteensä Toimintatuotot 266 229 0 324 939-324 939 Toimintakulut -1 188 349 0-1 006 497 1006497 Toimintakate -922 120 0-681 558 681 558 Rakennuslautakunta Toimintatuotot 0 0 588-588 Toimintakulut -4 274 0-4 532 4 532 Toimintakate -4 274 0-3 944 3 944 50
Tekninen lautakunta Yleiset alueet Toimintatuotot 63 268 0 56 228-56 228 Toimintakulut -44 0-4 983 4 983 Toimintakate 63 224 0 51 245-51 245 Kiinteistöt Toimintatuotot 522 240 0 478 237-478 237 Toimintakulut -28 703 0-82 071 82 071 Toimintakate 493 538 0 396 165-396 165 Vesihuoltolaitos Toimintatuotot 28 747 0 16 271-16 271 Toimintakulut -12 0-1 605 1 605 Toimintakate 28 735 0 14 666-14 666 Palo- ja pelastuspalvelut Toimintatuotot 0 0 0 0 #JAKO/0! Toimintakulut -112 0-3 685 3 685 #JAKO/0! Toimintakate -112 0-3 685 3 685 ####### Muut tekniset palvelut Toimintatuotot 0 0 0 0 Toimintakulut -59 012 0-10 226 10 226 Toimintakate -59 012 0-10 226 10 226 Yhteensä Toimintatuotot 614 255 0 550 735-550 735 Toimintakulut -87 883 0-102 571 102 571 Toimintakate 526 372 0 448 164-448 164 YHTEENSÄ Toimintatuotot 2 306 977 1 418 032 Toimintakulut -2 306 977-1 418 032 Toimintakate 0 0 1.10.10 Sisäiset ja ulkoiset kulut ja tuotot TP 2013 TA2014 Tot. 2014 Erotus Keskusvaalilautakunta Toimintatuotot 0 3 800 4 044 Toimintakulut -674-4 200-3 771 Toimintakate -674-400 273 Tarkastuslautakunta Toimintatuotot 5 922 0 0 Toimintakulut -6 274-8 400-9 645 Toimintakate -352-8 400-9 645 Kunnanhallitus Johtamispalvelut Toimintatuotot 43 592 10 000 73 864 Toimintakulut -552 711-825 700-708 990 Toimintakate -509 120-815 700-635 126 Hallintopalvelut Toimintatuotot 5 992 093 5 044 000 4 651 987 Toimintakulut -14 262 414-13 213 100-12 498 083 Toimintakate -8 270 321-8 169 100-7 846 096 51
Sivistys- Yhteensä Toimintatuotot 6 035 685 5 054 000 4 725 851 Toimintakulut -14 815 125-14 038 800-13 207 072 Toimintakate -8 779 440-8 984 800-8 481 222 Varhaiskasvatus Toimintatuotot 96 723 101 000 122 368 lautakunta Toimintakulut -1 068 595-904 100-1 020 189 Toimintakate -971 871-803 100-897 821 Peruskoulutus ja opetustoimen hallinto Toimintatuotot 290 834 2 000 344 082 Toimintakulut -2 670 181-1 808 600-2 546 133 Toimintakate -2 379 347-1 806 600-2 202 051 Muut koulutuspalvelut Toimintatuotot 0 0 10 220 Toimintakulut -98 530-99 000-112 399 Toimintakate -98 530-99 000-102 180 Kirjasto Toimintatuotot 2 760 1 900 2 496 Toimintakulut -175 574-124 200-175 704 Toimintakate -172 814-122 300-173 207 Kulttuuritoimi Toimintatuotot 0 0 0 Toimintakulut -29 047-17 300-32 545 Toimintakate -29 047-17 300-32 545 Liikunta ja ulkoilu Toimintatuotot 5 632 3 000 5 684 Toimintakulut -107 709-41 700-103 590 Toimintakate -102 077-38 700-97 906 Nuorisotyö Toimintatuotot 3 840 2 200 11 870 Toimintakulut -58 960-62 800-109 525 Toimintakate -55 120-60 600-97 655 Yhteensä Toimintatuotot 399 789 110 100 496 720 Toimintakulut -4 208 596-3 057 700-4 100 085 Toimintakate -3 808 807-2 947 600-3 603 365 Rakennuslautakunta Toimintatuotot 18 062 14 300 9 619 Tekninen lautakunta Toimintakulut -55 068-60 600-58 170 Toimintakate -37 006-46 300-48 551 Toimintatuotot 52 84 072 19 000 62 643 Toimintakulut -215 054-206 400-199 029 Toimintakate -130 982-187 400-136 386 Kiinteistöt Toimintatuotot 1 314 534 1072000 1 373 995 Toimintakulut -893 677-840 400-1 042 318 Yleiset alueet Toimintakate 420 858 231 600 331 677 Vesihuoltolaitos Toimintatuotot 251 081 261 000 287 508
Toimintakulut -192 306-152 400-187 068 Toimintakate 58 775 108 600 100 440 Palo- ja pelastuspalvelut Toimintatuotot 0 0 0 Toimintakulut -143 027-152 100-143 547 Toimintakate -143 027-152 100-143 547 Muut tekniset palvelut Toimintatuotot -123 0 150 549 Toimintakulut -190 333-126 900-158 377 Toimintakate -190 456-126 900-7 828 Yhteensä Toimintatuotot 1 649 565 1 352 000 1 874 695 Toimintakulut -1 634 397-1 478 200-1 730 340 Toimintakate 15 168-126 200 144 355 Toimintatuotot 7 110 929 Toimintakulut -19 109 083 Toimintakate -11 998 154 53
1.11 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 1.000 Alkuperäinen Talousarvion TA muutosten Toteuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Toimintatuotot 6 534 200 0-841 304 5 692 896-841 304 Myyntituotot 4 181 000 0 4 181 000 4 159 456-21 544 Maksutuotot 1 085 700 0 1 085 700 405 255-680 445 Tuet ja avustukset 155 000 0 155 000 132 532-22 468 Muut toimintatuotot 1 112 500 0 1 112 500 995 653-116 847 Toimintakulut -18 647 900 0-18 647 900-17 691 051 956 849 Henkilöstökulut -9 357 600-9 357 600-6 691 975 2 665 625 Palvelujen ostot -7 050 200-7 050 200-9 158 137-2 107 937 Aineet tarvikkeet ja tavarat -886 700 0-886 700-943 967-57 267 Avustukset -779 700 0-779 700-637 873 141 827 Muut toimintakulut -573 700-573 700-259 099 314 601 Toimintakate -12 113 700 0-12 113 700-11 998 155 115 545 Verotulot 7 500 000 0 7 500 000 7 182 784-317 216 Valtionosuudet 5 371 200 0 5 371 200 5 400 433 29 233 Rahoitustuotot ja -kulut 7 000 0 7 000 3 000 Korkotuotot 12 000 0 12 000 2 115 Muut rahoitustuotot 18 000 0 18 000 14 827-3 173 Korkokulut -20 000 0-20 000-8 364 11 636 Muut rahoituskulut -3 000 0-3 000-5 578-2 578 Vuosikate 764 500 0 764 500 588 062-172 438 Poistot ja arvonalentumiset Arvonalentumiset 0 0 0-18 175 Suunnitelman mukaiset poistot -678 900 0-678 900-640 663 38 237 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos 85 600 0 85 600-70 776-156 376 Poistoeron vähennys 12 700 0 12 700 12 687-13 Varausten lisäys/vähennys 0 0 0 0 0 Tilikauden ylijäämä / alijäämä 98 300 0 98 300-58 089-156 389 54
1.12 Verotulojen erittely 1 000 Verotulot Tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Yhteensä Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama 6 900 0 6 900 6 547-353 250 0 250 259 9 350 0 350 377 27 7 500 0 7 500 7 183-317 Kunnan tuloveroprosentti Vuosi 2007 18,5 2008 18,5 2009 18,5 2010 19,5 2011 19,5 2012 20,25 2013 20,25 2014 20,25 Kiinteistöveroprosentit Vuosi Yleinen Vakituiset asunnot Muut asunnot Yleishyöd. Yhteisöt 2007 0,50 0,25 0,70 0,00 2008 0,70 0,30 0,70 0,00 2009 0,70 0,30 0,70 0,00 2010 0,70 0,32 0,70 0,00 2011 0,70 0,32 0,70 0,00 2012 0,80 0,42 0,80 0,00 2013 0,80 0,42 0,80 0,00 2014 0,90 0,45 1,00 0,00 55
1.13 Valtionosuuksien erittely 1 000 Alkuperäinen Talousarvion Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Valtionosuudet Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Peruspalveluiden valtionosuus 0 5 371 0 0 0 5 371-771 6 171-771 800 Yhteensä 5 371 0 5 371 5 400 29 1.14 Investointiosan toteutumisvertailu 1.14.1 Kunnanhallitus 9601 Kiinteistöt Ed. vuosien kustannukset TA2014 TOT2014 Tot-% Poikkeama Menot 110 000 231 871 210,8 % 121 871 Tulot 50 000 332 0,7 % -49 668 Nettomeno -60 000-231 539 0,0 % -171 539 Asunto- ja yritystontteja markkinoidaan aktiivisesti ja myydään niin kaava-alueelta kuin hajaasutusalueeltakin (Perttula, Ypäjänkylä, Levä, Manninen, Palikkala). Kuntakeskuksen tulevien vuosien kasvumahdollisuuden turvaaminen maata hankkimalla. Toteuma: Asunto- ja yritystontteja on markkinoitu Ypäjäläisen lisäksi seutukunnalla ilmestyvissä julkaisuissa mm. Hämeen Yrityssanomissa, Seutu-Sanomissa, Omakotilehdessä. Laajempaa näkyvyyttä tonttimarkkinointiin on hankittu Ypäjän kunnan kotisivujen lisäksi mm. Etuovi.com kautta, josta löytyvät kaikki Ypäjän kunnan myynnissä olevat tontit. Omakotitontteja myytiin vuoden 2014 aikana yksi ja yhdelle yritykselle myytiin lisämaata toimintojen mahdollista laajentamista varten. Rakentamiseen soveltuvaa lisämaata hankittiin Varsanojan Karjunsuontien varrelta, alue soveltuu erinomaisesti mm. hevostoimintoihin liittyvään rakentamiseen. Ypäjän kunnan asuntokiinteistökantaa täydennettiin hankkimalla Muuntajantien rivitalo, jossa on kaksi asuinhuoneistoa ja yksi toimistotila. 56
1.14.2 Tekninen lautakunta 9610 Osaomistusrivitalohanke Ed. vuosien kustannukset TA2014 TOT2014 Tot-% Poikkeama Menot 50 000 0 0,0 % -50 000 Tulot 0 0 0 Nettomeno -50 000 0 0,0 % 50 000 Osaomistusrivitalohanke käynnistetään takaamalla yhtiölaina ja rahoittamalla 10 % varattujen osakkeiden hankintahinnasta. Kunnan varaamat osakkeet pyritään myymään ennen hankkeen valmistumista. Toteuma: Osaomistusrivitalo-hanketta on markkionoitu lähiseudun lehdistössä ja kunnan www-sivuilla. Suunnittelu on käynnistynyt ja hankkeen alustavat luonnokset ovat valmistuneet. 9611 Häiriötilanteiden kalustohankinnat Ed. vuosien kustannukset TA2014 TOT2014 Tot-% Poikkeama Menot 10 000 0 0,0 % -10 000 Tulot 0 0 0 Nettomeno -10 000 0 0,0 % 10 000 Häiriötilanteiden varalta hankitaan varavoimalaitteita vesihuoltolaitoksen, rakennusten, lämmityksen ja ruokahuollon toimintaedellytysten turvaamiseksi. Toteuma: Häiriötilanteiden kalustohankinta on siirtynyt vuodelle 2015. 9603 Vanhustentalo III:n peruskorjaus Ed. vuosien kustannukset TA2014 TOT2014 Tot-% Poikkeama Menot -4 300 0 4 300-4 300 Tulot 0 0 0 0 Nettomeno -4 300 0 4 300 4 300 Vanhustentalo III (Rauhalantie 1C & D) remontoidaan erityisryhmille tarkoitetuiksi vuokraasunnoiksi 420 m2, 15 asuntoa+sauna-pukuhuone-oleskelutilasto, ARA:n avustus 20 %. Toteuma. Suunnittelukustannukset viivästyneestä hankkeesta siirretty käyttötalouteen. 57
9604 Palvelukoti Valkovuokon pesutilojen uusiminen Ed. vuosien kustannukset TA2014 TOT2014 Tot-% Poikkeama Menot 8 908 60 000 74 111 123,5 % 14 111 Tulot 0 0 0 0 Nettomeno 8 908-60 000-74 111 123,5 % -14 111 Palvelukoti Valkovuokon wc-pesutilat ovat ahtaat, asiakkaat eivät pääse sinne apuvälineen turvin, hoitajat eivät mahdu työskentelemään/avustamaan asiakasta. Toteuma: Valkovuokon pesutilojen uudistustyöt ovat käynnistyneet. Urakoitsijat on valittu kilpailutuksen perusteella ja ARA on hyväksynyt hankekustannukset ja antanut töiden aloitusluvan. Hankkeen yhteydessä uusitaan myös rakennuksen vesikate ja lisäeristetään yläpohja, tehdään Palvelukoti maalaus ja mattotöitä sekä uusitaan palvelukeskuksen hoitajakutsujärjestelmä. Hanke valmistuu keväällä 2015. 9606 Liikenneväylät TA2014 TOT2014 Tot-% Poikkeama Menot 80 000 18 626 23,3 % -61 374 Tulot 0 0 0 Nettomeno 0-80 000-18 626 23,3 % 61 374 Lepolantien, Pekankujan ja Lepäntien viimeistelytyöt. Ratsastajantien peruskorjaus, Leväntien kuivatuksen parantaminen ja kaavateiden uudelleenpinnoitus. Toteuma: Lepäntien ja Pekankujan kuivatusta on parannettu ja tiet on pinnoitettu uudelleen. Leväntien kuivatusta parannettiin uusimalla joitakin rumpuja. Ratsastajantien peruskorjaus on aloitettu korjaamalla alueen jätevesikaivoja ja putkituksia vuotovesien vähentämiseksi. 9607 Valaistus Ed. vuosien kustannukset TA2014 TOT2014 Tot-% Poikkeama Menot 30 000 25 289 84,3 % -4 711 Tulot 0 0 0 Nettomeno -30 000-25 289 84,3 % 4 711 Kurjenmäen itäosan kaavateiden valaistus. Toteuma: Kurjenmäen itäosan valaistus toteutettiin led-valaisin tekniikalla. Käyttämällä teiden valaistuksessa led- valaisimia saavutetaan säästöjä energiankulutuksessa ja valaisimien huoltokustannuksissa. Led- valaisimia asennettiin myös Perttulantien varteen korvaamaan vanhaa valaistustekniikkaa. Vesihuoltolaitos 58
9608 Vesijohtoverkosto Ed. vuosien kustannukset TA2014 TOT2014 Tot-% Poikkeama Menot 300 000 166 736 55,6 % -133 264 Tulot 170 000 16 500 9,7 % -153 500 Nettomeno -130 000-150 236 115,6 % -20 236 Vesihuoltolaitoksen vedenjakelun varmistaminen vedenottamoiden saneerauksella ja varavesiyhteyden rakentamisella Jokioisten verkostoon. Mahdollinen varavesiyhteys Loimaan seudun vesijohtoverkostoon (15 km). Toteuma: Kk:n vedenottamolle asennettiin UV-laitteisto varmistamaan vedenlaatua ja uusittiin vesimittarit. Ypäjä - Jokioinen varavesiyhteys valmistui loppuvuodesta 2014. Ypäjä - Loimaa -varavesiyhteys on urakkalaskennassa siirtoviemärihankkeen kanssa, työt käynnistyvät keväällä 2015. Vesijohtoverkostoa on rakennettu jonkin verran myös viemärihankkeiden yhteydessä, mm. Leiritiellä ja Perttulan Mätikön alueilla, mikäli on ollut tarpeen täydentää ko. alueiden vesijohtoverkoston kattavuutta. Palikkalan Kujatiellä laajennettiin vesijohtoverkostoa alueen verkostopaineen alhaisuuden ja uusien liittymien johdosta. 9609 Viemäriverkosto Ed. vuosien kustannukset TA2014 TOT2014 Tot-% Poikkeama Menot 500 000 154 794 31,0 % -345 206 Tulot 40 000 33 500 83,8 % -6 500 Nettomeno -460 000-121 294 26,4 % 338 706 Viemäriverkoston vuotovesisaneeraus 20 000 /vuosi. Leiritien viemäröinnin lopputyöt. Perttulan ja Mätikön alueen runkoverkosto (170 000 ). Kartanonkyläntien runkoviemärin rakentaminen. Loimaan siirtoviemärin rakentaminen valtion vesihuoltotyönä. Toteuma: Leiritien, Perttulan ja Mätikön alueen runkoviemäriverkosto valmistui vuoden 2014 aikana. Kartanonkyläntien varteen rakennettiin runkoviemäri Varsanojantieltä Pohjankulmantien risteyksen läheisyyteen yhteistyössä Sallila Energian kanssa, joka uusii alueen sähköverkkoa. Myöhempää käyttöä varten vesijohtohankkeen kanssa toteutettu Palikkala - Vaulammi -paineviemäriyhteys valmistui loppuvuodesta 2014. Ypäjä - Loimaa -siirtoviemärihanke on kilpailutuksessa ja hanke käynnistyy keväällä 2015. 59
1.14.3 Investoinnit yhteensä YHTEENSÄ Ed. vuosien kustannukset TA2014 TOT2014 Tot-% Poikkeama Menot 8 908 1 140 000 667 127 58,5 % -472 873 Tulot 0 260 000 50 332 19,4 % -209 668 Nettomeno -8 908-880 000-616 795 70,1 % 263 205 60
1.15 Rahoitusosan toteutumisvertailu 1.000 Alkuperäinen talousarvio Talousarvio n muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Ylitys + Alitus - Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate 765 765 588-177 Satunnaiset erät -18 Tulorahoituksen korjauserä -7 7 Investointien rahavirta Investointimenot -1 060-1 060-667 -393 Rahoitusosuudet investointimenoihin 260 260 50-210 Pysyvien vastaavien hyödykk. luov.tulot 50 50 7-43 Toiminta ja investoinnit, netto 15 0 15-47 -62 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäys 45 45-45 Antolainojen vähennys 18 18 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys -77-77 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -284-284 Vaikutukset maksuvalmiuteen 60 0 60-390 -450 61
1.16 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Määräraha Tuloarviot 1.000 Alkup TA TA:n muutokset TA muut jälkeen Toteutuma Poikkeama Alkup TA TA:n muutokset TA muut jälkeen Toteutuma Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Vaalit -4 200 0-4 200-3 602-598 3 800 0 3 800 4 044-244 Tarkastuslautakunta Hallinnon ja talouden -8 400 0-8 400-9 330 930 0 0 0 0 0 tarkastus Kunnanhallitus Johtamispalvelut -825 700 0-825 700-688 394-137 306 10 000 0 10 000 73 864-63 864 Hallintopalvelut -9 738 500 0-9 738 500-8 780 059-958 441 1 513 600 0 1 513 600 457 390 1 056 210 Lomituspalvelut Lomituspalvelut -3 549 600 0-3 549 600-3 434 671-114 929 3 530 400 0 3 530 400 3 652 826-122 426 Sivistyslautakunta Peruskoulutus ja -1 808 600 0-1 808 600-1 863 825 55 225 2 000 0 2 000 38 752-36 752 opetustoimen hallinto Muut koulutuspalvelut -99 000 0-99 000-107 826 8 826 0 0 10 220-10 220 Kirjasto -124 200 0-124 200-128 497 4 297 1 900 0 1 900 2 496-596 Varhaiskasvatus -904 100 0-904 100-850 085-54 015 101 000 0 101 000 102 760-1 760 Vapaa-aikalautakunta Liikunta ja ulkoilu -41 700 0-41 700-40 919-781 3 000 0 3 000 5 684-2 684 Nuorisotyö -62 800 0-62 800-89 717 26 917 2 200 0 2 200 11 870-9 670 Kulttuuritoimi -17 300 0-17 300-12 717-4 583 0 0 0 0 0 Rakennuslautakunta Lupa- ja valvontapalvelut -58 400 0-58 400-50 254-8 146 13 000 0 13 000 9 031 3 969 Tekninen lautakunta Yleiset alueet -206 400 0-206 400-194 046-12 354 19 000 0 19 000 6 415 12 585 Rakennukset -820 600 0-820 600-960 247 139 647 944 000 0 944 000 895 759 48 241 Vesihuoltolaitos -152 400 0-152 400-185 463 33 063 261 000 0 261 000 271 236-10 236 Palo- ja pelastuspalvelut -152 100 0-152 100-139 862-12 238 0 0 0 0 0 Muu tekniset palvelut -126 900 0-126 900-125 628-1 272 0 0 0 6 427-6 427 Maa- ja metsätilat -19 800 0-19 800-22 523 2 723 128 000 0 128 000 144 123-16 123 Yhteensä -18 720 700 0-18 720 700-17 687 665-1 033 035 6 532 900 0 6 532 900 5 692 897 840 003 62
1.000 Määräraha Alkup TA TA:n muutok-set TA muut jälkeen Tuloarviot Toteutuma Poikkeama Alkup TA TA:n muutokset TA muut jälkeen Toteutuma TULOSLASKELMAOSA Verotulot 7 500 000 0 7 500 000 7 182 784 Valtionosuudet 5 371 200 0 5 371 200 5 400 433 Korkotulot 12 000 0 12 000 2 115 Muut rahoitustulot 18 000 0 18 000 14 827 Korkomenot -20 000 0-20 000-8 364-11 636 Muut rahoitusmenot -3 000 0-3 000-5 578 2 578 Satunaiset erät INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Kiinteistöt -110 000 0-110 000-231 871 121 871 50 000 0 50 000 332 Tekninen lautakunta 0 0 0 Osaomistusrivitalohanke -50 000 0-50 000 0-50 000 0 0 0 0 Häiriötilanteiden kalustohankinnat -10 000 0-10 000 0-10 000 0 0 0 Vanhustentalo III peruskorjaus 0 0 0 4 300 4 300 0 0 0 0 Palvelukoti Valkovuokon saneer. -60 000-60 000-74 111 14 111 0 0 0 0 Liikenneväylät -80 000 0-80 000-18 626-61 374 0 0 0 0 Valaistus -30 000 0-30 000-25 289-4 711 0 0 0 0 Vesihuoltolaitos 0 Vesijohtoverkosto -300 000 0-300 000-166 736-133 264 170 000 0 170 000 16 500 Viemäriverkosto -500 000 0-500 000-154 794-345 206 40 000 0 40 000 33 500 Yhteensä -1 140 000 0-1 140 000-667 127 14 197 260 000 0 260 000 50 332 Määräraha Tuloarviot RAHOITUSOSA Alkup TA TA:n muutok-set TA muut jälkeen Toteutuma Poikkeama Alkup TA TA:n muutokset TA muut jälkeen Toteutuma Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 45 000 0 45 000 45 000 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähenn. 0 0 0 18 000-18 000 0 0 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0 0 0-77 294 77 294 0 0 0 0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 0 0 0-283 928 283 928 0 0 0 0 YHTEENSÄ 45 000 0 45 000-343 222 388 222 0 0 0 0 63
2 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2.1 TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA (ULKOINEN) 01.01.-31.12.2014 01.01.-31.12.2013 Toimintatuotot Myyntituotot 4 159 456,34 3 770 983,66 Maksutuotot 405 254,90 1 081 158,56 Tuet ja avustukset 132 532,24 167 333,10 Vuokratuotot 932 585,57 752 817,26 Muut toimintatuotot 63 067,63 5 692 896,68 30 098,04 5 802 390,62 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -5 044 169,66-7 198 488,15 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 404 556,30-1 788 223,31 Muut henkilösivukulut -318 599,57-394 442,72 Henkilöstökorvaukset 75 350,76 91 297,25 Palvelujen ostot -9 158 137,41-6 994 089,13 Aineet tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -943 966,64-987 068,06 Avustukset -637 873,24-921 123,28 Muut toimintakulut -259 098,97-17 691 051,03-238 493,12-18 430 630,52 Toimintakate -11 998 154,35-12 628 239,90 Verotulot 7 182 783,51 7 507 245,65 Valtionosuudet 5 400 433,00 5 755 717,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 115,19 2 744,96 Muut rahoitustuotot 14 826,90 19 428,81 Korkokulut -8 363,93-11 522,70 Muut rahoituskulut -5 578,17-7 684,96 Vuosikate 588 062,15 637 688,86 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -658 837,68-677 043,92 Tilikauden tulos -70 775,53-39 355,06 Poistoeron vähennys 12 686,98 12 686,98 Varausten lisäys/vähennys 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -58 088,55-26 668,08 64
2.2 RAHOITUSLASKELMA 01.01.-31.12.2014 01.01.-31.12.2013 Toiminan rahavirta Vuosikate 588 062,15 637 688,86 Satunnaiset erät -18 174,69 Tulorahoituksen korjauserät -6 648,41 563 239,05 1 810,29 639 499,15 Investointien rahavirta Investointimenot -667 126,57-186 503,97 Rahoitusosuudet investointimenoihin 50 000,00 26 646,93 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 6 980,00-610 146,57 20 177,52-139 679,52 Toiminnan ja investointien rahavirta -46 907,52 499 819,63 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 18 000,00 18 000,00 33 000,00 33 000,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -77 294,07-74 056,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos -77 294,07-74 056,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po- muutokset -15 419,94 13 103,76 Vaihto-omaisuuden muutos 2 252,20 2 999,92 Saamisten muutos -74 434,33 71 999,14 Korottomien velkojen muutos -196 325,54-283 927,61 340 820,97 428 923,79 Rahoituksen rahavirta -343 221,68 387 867,79 Rahavarojen muutos -390 129,20 887 687,42 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 995 855,33 1 385 984,53 Rahavarat 1.1. -1 385 984,53-390 129,20-498 297,11 887 687,42 65
2.3 TASE VASTAAVAA 31.12.2014 31.12.2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 57 083,21 86 865,77 57 083,21 86 865,77 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 1 695 894,25 1 594 137,03 Rakennukset 4 804 848,94 5 001 379,30 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 952 775,18 1 994 156,21 Koneet ja kalusteet 24 966,67 26 740,00 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 106 672,74 13 677,69 8 585 157,78 8 630 090,23 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 2 471 229,14 2 420 382,14 Muut lainasaamiset 209 245,15 227 245,15 2 680 474,29 2 647 627,29 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 0,00 581,40 0,00 581,40 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 3 216,20 5 468,40 Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut 3 216,20 5 468,40 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset 0,00 157 734,00 0,00 157 734,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 499 146,46 454 305,68 Muut saamiset 65 087,17 71 871,24 Siirtosaamiset 357 232,98 215 700,36 921 466,61 741 877,28 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 168 280,00 168 280,00 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 168 188,00 168 188,00 Muut arvopaperit 0,00 0,00 336 468,00 336 468,00 Rahat ja pankkisaamiset 659 387,33 1 049 516,53 VASTAAVAA YHTEENSÄ 13 243 253,42 13 603 649,90 66
31.12.2014 31.12.2013 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 7 046 366,18 7 046 366,18 Edellisten tilikausien ylijäämä 1 935 602,65 1 962 270,73 Tilikauden ylijäämä -58 088,55-26 668,08 8 923 880,28 8 981 968,83 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 178 402,56 191 089,54 Vapaaehtoiset varaukset 178 402,56 191 089,54 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 0,00 541,55 Lahjoitusrahastojen pääomat 82 306,11 82 306,11 Muut toimeksiantojen pääomat 18 236,10 33 695,89 100 542,21 116 543,55 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 796 827,00 802 267,00 Lainat julkisyhteisöiltä 167 368,16 190 484,68 Liittymismaksut ja muut velat 317 446,30 255 910,30 Siirtovelat 1 281 641,46 1 248 661,98 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 805 440,00 855 440,00 Lainat julkisyhteisöiltä 23 116,52 21 854,07 Ostovelat 648 403,72 573 116,01 Muut velat 211 699,95 151 152,65 Siirtovelat 1 070 126,72 1 463 823,27 2 758 786,91 3 065 386,00 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 13 243 253,42 13 603 649,90 67
2.4 KONSERNILASKELMAT 2.4.1 Konsernin tuloslaskelma Toimintatuotot 11 908 512,67 9 715 938,69 Toimintakulut - 24 034 562,24-22 479 432,79 Osuus osakk.yht. voitosta (tappiosta)- 32,59 31,08 Toimintakate - 12 126 082,16-12 763 463,02 Verotulot 7 182 783,51 7 507 245,65 Valtionosuudet 5 854 059,12 6 243 044,81 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 3 030,43 4 237,79 Muut rahoitustuotot 17 259,26 21 385,74 Korkokulut - 63 575,28-79 915,96 Muut rahoituskulut - 11 079,32-54 364,91-12 823,96-67 116,39 Vuosikate 856 395,56-54 364,91 919 711,05 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot - 921 563,71-944 330,83 Tilikauden yli- ja alipariarvot 10 061,82 Arvonalentumiset - 18 287,70-159,59-944 490,42 Satunnaiset erät -177,93 Tilikauden tulos -73 394,03-24 957,30 Tilinpäätössiirrot -13 137,49-43 158,96 Vähemmistöosuudet -114,62-24,87 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -86 646,14-68 141,13 68
2.4.2 Konsernin rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA 2014 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 856 395,56 919 711,05 Satunnaiset erät +/- 0,00 177,93 Tulorahoituksen korjauserät +/- 44,13 856 439,69-33 000,00 886 888,98 Investointien rahavirta Investointimenot -1 376 863,55-208 652,22 Rahoitusosuudet investointimenoihin + 52 578,15 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 9 632,91-1 314 652,49-208 652,22 Toiminnan ja investointien rahavirta -458 212,80 678 236,76 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - -100,94-32 968,67 Antolainasaamisten vähennykset + 18 202,24 18 101,30-32 968,67 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 44 667,06 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - -524 798,93-370 134,31 Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- -19 351,40-499 483,27 25 802,63-344 331,68 Oman päätoman muutokset +/- 39,16 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset +/- -18 885,80 5 723,11 Vaihto-omaisuuden muutos +/- 1 817,28 617,31 Saamisten muutos +/- 379 523,94 13 408,12 Korottomien velkojen muutos 180 394,18 542 849,60 560 613,32 580 361,86 Rahoituksen rahavirta 61 506,79 203 061,51 Rahavarojen muutos -396 706,01 881 298,27 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 1 610 512,82 2 041 321,17 Rahavarat 1.1. 2 041 321,17-430 808,35 1 160 201,17 881 120,00 69
2.4.3 Konsernitase VASTAAVAA 31.12.2014 31.12.2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 83 774,33 110 597,70 Muut pitkävaikutteiset menot 31 974,94 19 161,42 Ennakkomaksut 0,00 209,51 129 968,63 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 1 791 909,68 1 673 784,31 Rakennukset 8 205 054,15 8 389 339,55 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 968 046,32 2 006 629,58 Koneet ja kalusto 254 021,05 220 825,10 Muut aineelliset hyödykkeet 543 472,42 563 674,10 Ennakkomaks.ja keskener. hank. 194 500,78 92 210,18 12 946 462,82 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 407,78 Muut osakkeet ja osuudet 820 770,57 793 331,31 Muut lainasaamiset 33 565,76 6 565,76 Muut saamiset 1 385,97 747,21 800 644,28 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 13 419,68 32 305,48 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 44 938,88 46 756,16 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 105 155,00 Lyhytaikaiset saamiset 1 692 484,39 1 207 805,45 1 312 960,45 Rahoitusarvopaperit 336 838,65 336 838,65 Rahat ja pankkisaamiset 1 273 674,17 1 704 482,52 VASTAAVAA YHTEENSÄ 17 290 239,52 17 310 418,99 70
VASTATTAVAAA 31.12.2014 31.12.2013 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 7 046 366,18 7 046 366,18 Arvonkorotusrahasto 13 568,74 10 173,64 Muut omat rahastot 207 884,04 207 796,44 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 1 332 427,69 1 388 964,07 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -86 646,14-68 141,13 VÄHEMMISTÖOSUUDET 5 993,47 79,96 POISTOERO JA VAP.EHT. VAR. Poistoero 504 641,17 Vapaaehtoiset varaukset 171 155,73 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 25 949,50 19 259,91 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 124 738,87 152 941,55 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaik. korollinen vieras pääoma 3 652 152,07 3 778 366,04 Pitkäaik. koroton vieras pääoma 306 366,23 244 830,23 Lyhytaik. korollinen vieras pääoma 1 114 617,96 1 116 059,81 Lyhytaik. koroton vieras pääoma 2 871 024,01 2 752 165,83 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 17 290 239,52 16 648 862,53 71
3 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 3.1 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 3.1.1 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Käyttöomaisuuden arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. 72
3.2 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIE- DOT 3.2.1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt sekä kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja se tytäryhteisöjen keskinäinen omistus on eliminoitu nimellis- eli pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Sisäiset tapahtumat ja katteet Sisäiset velat ja saamiset ja muut sisäiset liiketapahtumat on vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta eliminoitu. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden käyttöomaisuuden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero kirjattu tytäryhteisön oman pääoman eriä Edellisen tilikauden voitto/tappio ja Tilikauden voitto/tappio vastaan. 73
3.3 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 3.3.1 Toimintatuotot (ulkoiset) Toimintatuotot 2014 2013 Yleishallinto 535 297,74 91 822,66 Sivistyslautakunta (ent.opetus ja kult.toimi) 171 781,43 36 817,45 Yhdyskuntapalvelut 1 061 754,75 812 975,18 Muut palvelut (lomitus) 3 652 826,31 3 753 463,01 Vesilaitos, laskennallisesti eriytetty 271 236,45 222 334,64 Yhteensä 5 692 896,68 4 917 412,94 3.3.2 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseksi on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt poistosuunnitelman kokouksessaan 8.11.2012, ja se on tullut voimaan vuoden 2013 alusta. Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät v.2013 Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset Kiinteät rakenteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Poisto Poistotapa vuotta/% 5 v tasapoisto 3-5 v tasapoisto 15-30 v tasapoisto 10-25 % menojäännöspoisto 3-15 v tasapoisto käytön mukainen Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintahinta on alle 10.000 euroa, on kunnassa kirjattu vuosikuluiksi. 3.3.3 Pakollisten varausten muutos Ei pakollisia varauksia. 3.3.4 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot /-tappiot Muut toimintatuotot Myyntivoitot Muut toimintatulot Myyyntitappiot 2014 2013 6 648,41 2 811,01 0,00 1 000,72 74
3.3.5 Rahoitustuotot Osingot ja osuuspääoman korot Arvonalentumisten palautumiset 2014 2013 4 036,15 4 361,97 3.3.6 Satunnaiset erät Ei satunnaisia eriä. 75
3.4 TASEEN LIITETIEDOT 3.4.1 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 86 865,77 0,00 0,00 86 865,77 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden poisto 29 782,56 0,00 0,00 29 782,56 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno 31.12. 57 083,21 0,00 0,00 57 083,21 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 57 083,21 0,00 0,00 57 083,21 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineel-liset hyödykkeet Ennakkomaksut ja kesk. eräiset hank. Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 1 594 137,03 5 001 379,30 1 994 156,21 26 740,00 0,00 13 677,69 8 630 090,23 Lisäykset tilikauden aikana 120 263,50 79 000,00 342 195,71 0,00 0,00 439 490,76 980 949,97 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 50 000,00 0,00 0,00 0,00 50 000,00 Vähennykset tilikauden aikana 331,59 0,00 0,00 0,00 0,00 4 300,00 4 631,59 Korjaukset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 342 195,71 342 195,71 Tilikauden poisto 0,00 275 530,36 333 576,74 1 773,33 0,00 0,00 610 880,43 Arvonalennukset ja niiden palautukset 18 174,69 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 18 174,69 Poistamaton hankintameno 31.12. 1 695 894,25 4 804 848,94 1 952 775,18 24 966,67 0,00 106 672,74 8 585 157,78 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 695 894,25 4 804 848,94 1 952 775,18 24 966,67 0,00 106 672,74 8 585 157,78 76
3.4.2 Pysyvien vastaavien sijoitukset Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet omistusyht. Yhteisöt Osakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Hankintameno 1.1. 93 147,25 215 997,36 1 570 209,13 541 028,40 2 420 382,14 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 50 847,00 50 847,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden poisto 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno 31.12. 93 147,25 215 997,36 1 570 209,13 591 875,40 2 471 229,14 Arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 93 147,25 215 997,36 1 570 209,13 591 875,40 2 471 229,14 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet konserniyhtiöt Kuntayhtymäosuudet Jvk-lainasaamiset Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Saamiset konserniyhteisöt Saamiset kuntayhtymät Saamiset muut yhteisöt Yhteensä Hankintameno 1.1. 0,00 227 245,15 0,00 0,00 227 245,15 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 18 000,00 0,00 0,00 18 000,00 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden poisto 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno 31.12. 0,00 209 245,15 0,00 0,00 209 245,15 Arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 0,00 209 245,15 0,00 0,00 209 245,15 3.4.3 Oleelliset kuntayhtymäosuuksien muutokset Ei oleellisia muutoksia kuntayhtymäosuuksissa. 77
3.4.4 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Siirtosaamiset Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset Lainasaamiset Siirtosaamiset Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteisöiltä 2014 2013 8 331,00 32 294,96 0,00 0,00 97 584,50 10 743,23 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 3.4.5 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 2014 2013 Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo 31.12 168 280,00 168 280,00 Erotus Sijoitukset rahamarkkina- 2014 2013 instrumentteihin Jälleenhankintahinta 225 226,36 222 219,29 Kirjanpitoarvo 31.12 168 188,00 168 188,00 Erotus 57 038,36 54 031,29 78
3.4.6 Oma pääoma Peruspääoma 1.1 Muutos Peruspääoma 31.12 Edellisten vuosien ylijäämä 1.1 Edellisen virheen oikaisu Edellisten vuosien ylijäämä 31.12 Tilikauden yli- /alijäämä Oma pääoma yhteensä 2014 2013 7 046 366,18 7 046 366,18 7 046 366,18 7 046 366,18 1 935 602,65 1 962 270,73 0,00 0,00 1 935 602,65 1 962 270,73-58 088,55-26 668,08 8 923 880,28 8 981 968,83 3.4.7 Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Yhteensä 2014 2013 796 827,00 802 267,00 167 368,16 190 484,68 964 195,16 992 751,68 3.4.8 Lyhytaikainen vieras pääoma Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat 2014 2013 10 988,46 13 747,25 79
3.4.9 Lainamäärän kehitys Kunnan lainat 2004 2014 (euroa / asukas) 3.4.10 Siirtovelat Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset Korkojaksotukset 2014 2013 670 301,17 1 060 452,21 1 290,20 1 828,62 80
3.5 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 3.5.1 Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset Peruspääoma 1.1 Muutos Peruspääoma 31.12 2014 2013 7 046 366,18 7 046 366,18 7 046 366,18 7 046 366,18 Arvonkorotusrahasto 1.1. 10 173,64 10 173,64 Muutos 3 395,10 Arvonkorotusrahasto 31.12. 13 568,74 10 173,64 Muut omat rahastot 1.1. Muutos Muut omat rahastot 31.12. Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12 Tilikauden yli-/alijäämä 207 796,44 207 506,86 87,60 289,58 207 884,04 207 796,44 1 332 427,69 1 388 964,07-86 646,14-64 141,13 3.5.2 Omistukset muissa yhtiöissä Konsernin osuus 1000 Koti- Kunnan Konsernin Omasta Vieraasta Tilikauden paikka omistus % omistus % pääomasta pääomasta voitosta/ tappiosta Tytäryhteisöt Ypäjän Lämpö Oy Ypäjä 100 100 x x x Asunto Oy Tolminrivi Ypäjä 100 100 x x x Asunto Oy Kurjenlento Ypäjä 100 100 x x x Kiint. Oy Ypäjän Opiskelija-asunnot Ypäjä 53,34 53,34 x x x Kuntayhtymät L-Hämeen amm. koul. Forssa 4,41 4,41 x x x Forssan seudun hyvinvointi ky Forssa 4,08 4,08 x x x Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky H-linna 0,46 0,46 x x x Hämeen liitto H-linna 1,41 1,41 x x x Eteva, ky Mäntsälä 0,09 0,09 x x x Hämeen päihdeh. Ky Lammi 0,79 0,79 x x x Yhteis- ja omistusyhteysyteisöt As Oy Soinimäki Ypäjä 28 28 As Oy Sepänpirtti Ypäjä 24 24 As Oy Kartanonmäki Ypäjä 20 20 Ypäjän Hevossairaala OYYpäjä 28 28 81
3.6 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Konserni Kunta 2014 2014 Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma 500 000,00 500 000,00 Jäljellä oleva pääoma 416 670,00 416 670,00 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma 50 000,00 50 000,00 Kuntien takauskeskuksen vastuut 31.12.2014 31.12.2013 Ypäjän osuus kuntien takauskeskuksen takausvastuista, 11 330 739,37 10 933 054,83 Ypäjän osuus takauskeskuksen rahastosta, 7 833,75 7 332,31 Kuntien välittämien lainojen jäljellä olevat pääomat (henkilölainat) 31.12.2014 Ypäjän välittämistä lainoista jäljellä oleva pääoma 0,00 Vakuussitoumukset 31.12.2014 Vakuussitoumukset 2 000,00 Yritystilin luottoraja (luottolimiitti) on 250 000 euroa. Leasingvastuiden yhteismäärä (arvonlisäveroineen) Kunta 2014 2015 maksettavat 40 211,00 2016-2017 maksettavat 27 044,08 67 255,08 Yhteensä Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehdon mukaisia vastuita. 82
3.7 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 3.7.1 Henkilöstökulut Henkilöstökulut 2014 2013 Palkat ja palkkiot 4 893 468,14 7 015 893,65 Henkilösivukulut Eläkekulut 1 404 556,30 1 788 223,31 Muut henkilösivukulut 318 599,57 394 442,72 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät 75 350,76 91 297,25 Yhteensä tuloslaskelman mukaan 6 691 974,77 9 289 856,93 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen Henkilöstökulut yhteensä 6 691 974,77 9 289 856,93 3.7.2 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Ypäjän kunnan henkilöstön suurin ikäryhmä vuonna 2014 oli 50-59 -vuotiaiden ryhmä, jossa oli 61 henkilöä. Toiseksi suurin ryhmä vuonna 2014 oli 40-49 -vuotiaiden ryhmä, jossa oli 38 henkilöä. Yli 50-vuotiaiden osuus kunnan henkilöstöstä vuonna 2014 oli 44,2 prosenttia. Vuonna 2013 osuus oli 39,1 prosenttia ja vuonna 2012 36,2 prosenttia. Henkilöstön ikärakenne kymmenvuotisikäryhmittäin esitettynä 2014 3.7.3 Henkilöstömenot Ypäjän kunnan henkilöstömenojen kehitys 2009-2014 83
Em. luvuista saadut henkilöstökorvaukset on huomioitu. Vuosien 2008 2014 kokonaiskustannusten jakautuminen 12 000 000 Kokonaiskustannusten jakautuminen 10 000 000 113 826 93 581 91 297 8 000 000 79 647 88 924 97 444 2 271 517 2 196 499 2 182 666 6 000 000 1 928 188 1 803 366 1 841 765 75 351 1 723 156 4 000 000 2 000 000 6 050 876 6 113 864 6 211 191 7 342 602 7 208 061 7 198 488 5 044 170 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Sarja1 Sarja2 Sarja3 Sarja 1: Palkat ja palkkiot, sarja 2: Henkilösivukulut, sarja 3: Henkilöstökorvaukset 84
3.7.4 Henkilöstön tila 3.7.4.1 Poissaolot Vuoden 2014 henkilöstön poissaolot Henkilöstön poissaolot työntekijää kohti päivää/vuodessa Palkattomat poissaolot Kalenteri- Kalenteripäivät päivät Poissaolon syy 2014 2013 Hoitovapaa 1340 996 Opintovapaa 783 592 Sairausloma 949 1106 Tilapäinen hoitovapaa 11 8 Vanhempainvapaa 245 645 Vuorotteluvapaa 551 905 Yksityisasiat 275 619 Äitiysvapaa 79 116 Palkalliset poissaolot Kalenteri päivät 2014 Kalenteri päivät 2013 Poissaolon syy 50-, 60-vuotispv, tms; lähiom.hautajaiset 3 3 Ammattiyhdistyskoulutus Muu virkavapaa/työloma 11 51 Päivähoidon kasv.henk.ylimääräiset vapaat 23 23 Sairausloma 2372 3429 Tilapäinen hoitovapaa 58 47 Työhön liittyvä koulutus 69 50 Työtapaturma/Ammattitauti 70 297 Ylityövapaa 93 58 Äitiysvapaa 246 312 85
86
3.7.5 Investoinnit henkilöstöön 3.7.5.1 Työterveyshuolto Terveyspalvelujen kokonaismenot 2009 2014 3.7.5.2 Koulutus Koulutuspalvelujen ostojen kehitys 2007 2014 87