MALAX KOMMUN MAALAHDEN KUNTA

Kaavaselostus MALAX KOMMUN MAALAHDEN KUNTA Brinkenin teollisuusalueen asemakaavan tarkistus ja laajennus, Yttermalax MAALAHDEN KUNTA 1

MAALAHDEN KUNTA, Yttermalaxin kylä Kaavaselostus: Brinkenin teollisuusalueen asemakaavan tarkistus ja laajennus, Yttermalax Asemakaavan tarkistuksessa muutetaan kortteleiden 2, 3, 12 ja 13 tonttijakoa ja muodostetaan uusi kortteli 14. Alueen tieyhteyksiä muutetaan siten, että Makasiinikujaa jatketaan ja se yhdistetään Käsityöläistiehen. Käsityöläistien pohjoisosaa siirretään lännemmäksi, jotta saadaan tilaa tasaisemman maan tonteille. PERUSTIEDOT 1.1 Alueen nykytila 1.1.1 Sijainti Asemakaava-alue käsittää noin 11 hehtaaria muodostuen Brinkenin teollisuusalueen osasta ja kaavoittamattomasta laajennusosasta. Alue sijaitsee lähellä Yttermalaxin keskustaa. Alueen sijainti ja likimääräinen rajaus käyvät ilmi osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 1.1.2 Kaavoitustilanne Asemakaava: Brinkenin teollisuusalueen ensimmäinen asemakaava on vahvistettu 15.2.1969. Tämä asemakaava sivuaa korttelin 2 tonttia 1, mutta tontti ei sisälly kaavaan. Nimetechin tonttien asemakaava on vahvistettu ensimmäisen kerran 16.3.1989, sama tonttijako on edelleen voimassa. Lähialuetta on tarkistettu 7.6.1991, jolloin alue on edelleen pidetty muuttumattomana. Koska alueen asemakaavaa on muutettu useaan kertaan ja kaavat ovat olleet osin päällekkäisiä, alueesta on laadittu yhtenäinen asemakaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 14.9.2007. Voimassa oleva asemakaava 2

Yleiskaava: Yttermalaxin osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 27.8.2001 135. Yleiskaavassa alue on merkitty teollisuusalueeksi, ja siinä on osoitettu nuolilla laajentumissuunta pohjoiseen. Alue on myös parhaillaan tarkistettavana olevan Yttermalaxin ja Övermalaxin osayleiskaavan mukainen. Ote yleiskaavasta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Maakuntakaava: Maalahden kunta kuuluu Pohjanmaan liiton toiminta-alueeseen. Mittakaavassa 1:200 000 olevassa maakuntakaavassa alueella on merkintä A, taajamatoimintojen alue. Alueelle, joka on tyypillinen teollisuusalue, on tulkittava myös t-merkintä eli teollisuus- ja varastoalueen merkintä. Merkintä on sijoitettu kartalla pohjoisemmaksi, jotta se samalla määrittää myös Pohjois-Brinkenin teollisuusaluetta. Ote maakuntakaavasta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 1.2 Nykyinen rakennuskanta Tarkistettavana olevalla alueella on viisi teollisuushallia, jotka ovat Nimetechin, Nisulan, Kujanpään, Proconsin ja Botnia Marinin omistuksessa. Viereisillä tonteilla on lisää teollisuushalleja ja Yttermalaxin paloasema. Nisula Nimetech Kujanpää 1.3 Alueen ympäristöominaisuudet Alueen keski- ja itäosa on suhteellisen tasaista. Lännessä alue viettää jyrkemmin, ensin tasaisesti alueen keskeltä ja sitten jyrkemmin lännemmäksi tultaessa. Maaperä on vaihtelevaa muodostuen itäosassa pehmeämmistä aineksista ja länsiosassa sorasta/moreenista ja avokalliosta. Maalahden kunnan alueella ja Kujanpään pohjoisemmalla tontilla kasvaa metsää. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Tavoitteet Kaavan ensisijaisena tavoitteena on luoda edellytykset alueen täydennysrakentamiselle suurentamalla tontteja, muodostamalla uusia tontteja ja korottamalla rakennusoikeutta. Alue sijaitsee keskeisellä paikalla kylän Vaasan puoleisella laidalla. Lyhimmillään Vaasan keskustaan on noin 19 km. Satamaan ja lentokentälle on noin 17 km. Alueelle kokonaisuudessaan muodostuu houkuttelevia teollisuustontteja, kun Makasiinikujaa jatketaan ja se yhdessä Käsityöläistien kanssa muodostaa kehätien, joka antaa alueelle aivan uuden aseman sijaintinsa ja saavutettavuutensa kannalta. Kunnan pohjoisimpana sijaitsevat tontit eivät nykysuunnittelullaan ole herättäneet yrittäjien kiinnostusta. Kun kaksi umpikujaa yhdistetään, koko alue nousee esiin ja koetaan keskeiseksi osaksi Brinkenin teollisuusaluetta. Kaavaehdotukseen on luonnosteltu vaihtoehtoisia tieyhteyksiä pohjoiseen mahdollista alueen laajentamista varten tai yhteydeksi Pohjois-Brinkenin teollisuusalueelle. Vaihtoehtoiset tieyhteydet ovat myös positiivinen asia arvioitaessa tulevaisuuden maakauppoja. 3

Kunnan tontit kortteleissa 12 ja 13. 2.2 Vaihtoehdot Alkuperäisen ehdotuksen mukaan vain Nimetechin ja Kujanpään tontit olisivat mukana tarkistuksessa. Jälkeenpäin otettiin mukaan Kujanpään pohjoisempi tontti ja ehdotettiin, että myös seuraava maanomistaja tulisi mukaan. Tässä yhteydessä heräsi ajatus, että kahden umpikujan sijaan rakennettaisiin kehätie, jolloin alueesta tulisi houkuttelevampi. Naapuri ei kuitenkaan tullut mukaan kaavoitukseen, mutta hän antaa maataan, jotta Makasiinikujaa voidaan jatkaa kunnan Käsityöläistiellä olevalle alueelle. Asemakaavan muutoksessa kunnan tontit jaetaan kahteen erilliseen kortteliin. Jotta alueen korkeussuhteet hyödynnettäisiin parhaiten ja muodostettaisiin tarkoituksenmukaisia tontteja, Käsityöläistietä siirretään lännessä alemmaksi. Tällä tavoin tontit voidaan sijoittaa tasaisemmalle maalle. Kaavan oltua alustavasti nähtävillä otettiin myös kortteli 3 mukaan kaavaan. 3. YHTEENVETO SELVITYKSISTÄ Luontoselvitys: Yttermalaxin ja Övermalaxin osayleiskaavan tarkistuksen yhteydessä on tehty pinnallinen luontoselvitys. Keskusteltaessa luontoselvityksen laatijan Ingvar Fagerholmin kanssa on käynyt ilmi, että alueella ei ole liito-oravia eikä myöskään liito-oraville soveltuvaa kasvillisuutta. Liito-oravia on kuitenkin alueen eteläpuolella Rantatien ja Teollisuustien välisellä alueella. Ingvar Fagerholm on laatinut tarkemman luontoselvityksen tarkistettavasta alueesta ja etenkin korttelista 14 sekä rakentamattomista tonteista kortteleissa 12 ja 13. Muinaisjäännökset: Museoviraston vuonna 2008 tekemän inventoinnin mukaan alueella ei ole muinaisjäännöksiä. Inventointitulos ei ole koskaan tyhjentävä, ja on edelleen mahdollista, että alueella on muinaisia esineitä, rakenteita tai kerrostumia, joita ei ole käytettyjen tutkimusmenetelmien tai inventointihetken yleisen tietämyksen mukaan voitu tunnistaa muinaisjäännöksiksi. Aiempi löydötön tarkastus ei vapauta muinaismuistolain (295/1963) 14. :n velvoitteista keskeyttää työ ja ottaa yhteyttä museoviranomaiseen siinä tapauksessa, että tavataan ennalta tuntematon muinaisjäännös. Alueen sijainti valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman läheisyydessä Alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan Maalahdenjokilaakson kulttuurimaiseman lähellä. Teollisuusalueen eteläosa, joka sijaitsee lähempänä jokilaaksoa, on jo suurimmaksi osaksi rakennettu. Pohjoisosa eli tarkistettavana oleva osa on suurelta osin rakennettu, ja se sijaitsee kauempana jokilaaksosta. Myös alueet, jotka sijaitsevat lähimpänä kulttuurihistoriallisesti arvokasta tielinjausta, ovat jo rakennettuja. Muun muassa Botnia Frysin vanhojen kiinteistöjen piha-alue on entisen tien paikalla. Voidaan todeta, että Brinkenin teollisuusalueen asemakaavan tarkistaminen ei vaikuta kyseiseen tiehen tai jokilaakson kulttuurimaisemaan enempää kuin aiemminkaan. 4

Taloudellinen selvitys: Uudessa kaavassa uudet vesijohdot ja viemäriputket tulevat tässä vaiheessa huomattavasti alkuperäistä kaavaa lyhyemmiksi. Jos teollisuusaluetta tulevaisuudessa laajennetaan, johtoja on tietenkin vedettävä pohjoisemmaksi. Samoin Käsityöläistien noin 180 metrin pituinen (16 metriä leveä) pohjoisosa rakennetaan myöhemmässä vaiheessa, jos aluetta laajennetaan. Jos se rakennetaan heti, siitä tulee noin 20 metriä lyhyempi kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Makasiinikujan jatke on noin 250 metrin pituinen ja 14 metrin levyinen. Lisäksi sähkö-, puhelin-, antenni- ja kuituyhteyksistä syntyy kuluja muille kuin kunnalle. 4. KAAVAN VAIKUTUKSET 4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Lähialueilla on rakennettuja teollisuustontteja. Alueella olevia kunnan tontteja on huomattavasti helpompi myydä, kun Makasiinikuja yhdistetään Käsityöläistiehen. Myös suurten kuljetusten pääsy tonteille helpottuu etenkin työajan jälkeen porttien ollessa kiinni, koska autojen ei tarvitse kääntyä vaan ne voivat ajaa yhteen suuntaan kääntymättä. Koko uuden osan koetaan sijaitsevan keskeisellä paikalla tiejärjestelyjen ansiosta. Tonttien hulevedet johdetaan lähinnä teiden varsilla oleviin ojiin, mikä otetaan huomioon katusuunnittelussa. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää vettä läpäisevää asvalttia. Makasiinitiellä ja Makasiinikujan itäosassa tehdään tarkempi suunnitelma hulevesien johtamiseksi, koska valuminen ei siellä ole paras mahdollinen. Korttelin 2 pohjoispuolella (Nimetechin ja Kujanpään tontit) vedet johdetaan tällä hetkellä pohjoiseen, mikä vaikuttaa myös kortteliin 14. 4.2 Vaikutukset palvelurakenteeseen ja -tasoon Alueet käyttävät lähialueiden ja kunnan palveluja. Maalahti muodostuu monesta kylästä, joista suurin osa sijaitsee Yttermalaxin keskustan etelä- tai itäpuolella. Brinkenin teollisuusalue sijaitsee kunnan pohjoisosassa, joten melkein kaikki Maalahden kylien ja myös noin 16 kilometrin päässä sijaitsevan Korsnäsin kunnan asukkaat ajavat luonnollisesti Yttermalaxin kautta. Suuri osa voi helposti käyttää Maalahden palveluja. Koska teollisuusalueella on paljon työpaikkoja, osa työntekijöistä hyödyntää luonnollisesti lähimpiä palveluja. Kaikki palvelut ovat noin kilometrin päässä teollisuusalueesta, esimerkiksi kauppa, apteekki, terveyskeskus, ravintola/motelli, pitseria, kirjasto, kunnantalo, autotarvikeliike ja yhteispalvelutoimisto. Myös Brinkenin teollisuusalueella on ruokapaikka. Maalahden pohjoispuolella asuvat työntekijät käyttävät kotipaikkakuntansa palveluja. Kaikki hyödyntävät lisäksi Vaasan liikkeitä/erikoisliikkeitä tavaroita hankkiessaan. 4.3 Vaikutukset luontoon, maisemaan ja taajamakuvaan Suurempia vaikutuksia luontoon ja maisemaan ei pitäisi olla. Alue on suurimmaksi osaksi jo teollisuusalueeksi kaavoitettua. Uutta on vain yksi tontti, Nimetechin alueen vähäinen laajentaminen ja Makasiinikujan jatkaminen. Taajamakuva tiivistyy ja vahvistuu, kun alueen asema nousee ja alue koetaan aiempaa keskeisemmäksi. Kaavoitus on linjassa voimassa olevan ja parhaillaan tarkistettavana olevan osayleiskaavan kanssa. Jokilaakson kulttuurimaiseman kannalta koko teollisuusalue nykyisine teollisuuskiinteistöineen on piilossa metsän ja asutuksen takana. Laajennusalue sijaitsee vielä kauempana pohjoisessa ja jää täysin olemassa olevan asutuksen taakse. 4.4 Vaikutukset liikenteeseen ja teknisten palvelujen järjestämiseen Alueen pääliittymä on Teollisuustien pohjoisempi liittymä Rantatiellä, josta pääsee Makasiinitielle. Toinen vaihtoehto on Teollisuustien eteläinen liittymä, josta pääsee Käsityöläistielle. Liittymät on jo mitoitettu raskaalle liikenteelle. Eteläisempi liittymä on aiemmassa asemakaavassa suunniteltu Museotien jatkeeksi kohtisuoraan Rantatielle. 5

Asemakaavan muutos mahdollistaa sen, että raskas liikenne pääsee kaikille tonteille suoraan ja että alueen läpi voi ajaa kääntymättä. Rantatiellä teollisuustien pohjoisemmassa liittymässä on jo ryhmitys- ja väistökaistat alueen liikenteen helpottamiseksi. Alueella on hyvät Rantatietä hyödyntävät liikenneyhteydet. Jonkin verran liikennettä tulee Sundomin kautta, mutta lähinnä kevyempää eli työmatkaliikennettä, tai Vaasan satamasta tulevaa liikennettä. Söderfjärdenin risteyksestä on myös jo kauan ollut suunnitteilla Vaasaan ohitustie, joka kiertää Söderfjärdenin ja Sundomin kylät. Tie on piirretty sekä osayleiskaavaan että maakuntakaavaan. Liikenne Porintielle kulkee lähihimpänä olevaa Maalahdentietä pitkin Långåminneen. Maalahdentie kulkee Långåminnen ja Yttermalaxin välillä Övermalaxin kautta. Tie kulkee kylien reunoilla, joten se ei haittaa alueiden asutusta mainittavasti. Vesijohtoja ja viemäriputkia on jatkettava hieman, siitä huolehtii kunta. Sähkö-, tietoliikenneja puhelinyhteyksistä huolehtivat niiden toimittajat. Jätehuoltonsa yritykset hoitavat tekemällä sopimukset jäteyhtiöiden ja urakoitsijoiden kanssa. Myös metsäkiinteistöillä on mahdollisuus käyttää tietä, mutta liikenne on hyvin vähäistä. Teollisuusalueen suurimmasta liikenteestä vastaavat henkilöautot eli alueen yritysten, kuten Botnia Marinin ja Nimetechin ja muutaman pienemmän yrityksen sekä paloaseman, työntekijät. Teollisuusalueella on tällä hetkellä paljon työpaikkoja. Lisäksi alueella kulkee myös raskaampia ajoneuvoja. Myöhemmin liikenne kasvaa riippuen siitä, minkälaisia yrityksiä uudelle alueelle tulee. Vaasan Sähköverkko Oy:n toivomuksesta lisätään kaavamääräys, että viheralueelle VL voidaan tarvittaessa sijoittaa 8 m x 8 m suuruinen muuntamo. Alueen eteläosassa, korttelin 3 tontin 2 yhteydessä on raakaveden paineenkorotusasema ET. 4.5 Kaavan vaikutukset talouteen Kunta laskee, että omien tonttien tarkistamisella, uuden yksityisomistuksessa olevan tontin kaavoittamisella ja ennen kaikkea Makasiinikujan jatkamisella, tontit löytävät ostajansa ajan mittaan ja vaikuttavat positiivisesti kunnan talouteen. Tulevaisuudessa alueelle syntyy uusia työpaikkoja, jotka puolestaan lisäävät kunnan tulomuuttoa. Verotulot kasvavat, kun kuntaan tulee uusia yrityksiä. 4.6 Kaavan muut vaikutukset Kaavalla ei yleisesti voida todeta olevan oleellisia sosiaalisia tai kulttuurisia vaikutuksia. Vaikutukset riippuvat luonnollisesti siitä, mitä yrityksiä alueelle tulee ja mitä toimintaa ne harjoittavat. 6

5. KAAVAN SUHDE MUUHUN SUUNNITTELUUN 5.1 Suhde maakuntakaavaan Kaava-alueella on maakuntakaavassa merkintä A eli taajamatoimintojen alue ja merkintä t eli teollisuus- ja varastoalue. Ote maakuntakaavasta. Alue on merkitty punaisella. 5.2 Suhde yleiskaavaan Kaava noudattaa kunnanvaltuuston 27.8.2001 135 hyväksymää yleiskaavaa ja myös uutta Yttermalaxin ja Övermalaxin parhaillaan laadittavana olevaa osayleiskaavaa. Kaavan muutoksella laajennetaan vain vähän nykyistä asemakaavaa. Kaavalla turvataan myös alueen mahdollinen laajentaminen pohjoiseen varaamalla tilaa Käsityöläistien ja Makasiinitien jatkamiseksi pohjoiseen. Teiden jatkeet on merkitty asemakaavakarttaan kaavoitettavan alueen ulkopuolelle. Pohjois-Brinkenin teollisuusalueelta ja Söderfjärdsbackenilta tulevan kevyen liikenteen väylän vaihtoehtoisesta sijoittamisesta on myös keskusteltu niin, että se vedettäisiin Makasiinitietä pitkin Teollisuustielle ja sieltä tunnelin kautta Rantatien alitse ja edelleen olemassa olevalle pyörä- ja kävelytielle. 7

Ote osayleiskaavasta. Alue on merkitty punaisella. Tieyhteyksien tarve. Tarkemmin liitteessä 6. 8

5.3 Suhde muihin asemakaavoitettuihin alueisiin Tarkistettava alue rajautuu etelässä ja idässä aiemmin asemakaavoitettuun alueeseen, joka on osa nyt tarkistettavaa asemakaavaa. Tämä osa jää entiseen muotoonsa eikä tarkistus vaikuta siihen mainittavasti. Kaavan toteutumisella on positiivinen vaikutus Botnia Marinin pohjoisiin tontteihin (entiset Tamwaren ja Flaxhallenin tontit) niiden hyötyessä kehätiejärjestelystä. Kaavamerkinnät ja -määräykset on sovitettu voimassa olevaan asemakaavaan. 5.4 Kaavan suhde muuhun suunnitteluun Asemakaava on maakuntakaavan ja osayleiskaavan mukainen eikä sillä liene vaikutusta kunnan muuhun suunnitteluun. Liikenne on jo mitoitettu nykytilanteeseen eikä kaavalla siksi ole suuremmassa määrin vaikutusta liikennesuunnitteluun. 6. KAAVARATKAISU 6.1 Kaavan sisältö ja perustelut Uusia yksityistontteja muodostetaan vain kaksi. Kunnan tontit vähentyvät neljästä kahteen mutta ovat siten suunniteltuja, että ne voidaan tarvittaessa jakaa useampiin. Nimetechin tonttien rakennusoikeus on nykytilanteessa jo käytetty. Alue muodostuu kolmesta pienehköstä tontista, joilla tonttien koon takia on ollut pienempi rakennusoikeus. Näiden tonttien rakennusoikeus on voimassa olevassa asemakaavassa vain e=0,35, kun alueen muiden tonttien rakennusoikeus on e=0,40 0,50. Näiden pienten tonttien yhdistäminen yhdeksi isoksi tontiksi antaa perusteen rakennusoikeuden korottamiselle. Kaikkien kaavassa mukana olevien tonttien rakennusoikeutta korotetaan niin, että se on e=0,45. Myös suurten tonttien liiketilan rakentamismahdollisuutta korotetaan, k=100 k=200 eli 200 m². Nimetechin tontin 350 m²:n liiketila pysyy ennallaan. Kaavaratkaisun suuri hyöty on Makasiinikujan jatkaminen, joka nostaa huomattavasti alueen pohjoisosan asemaa. 6.2 Mielipiteiden huomioiminen Kaavaluonnoksesta jätettiin 5 (6) lausuntoa ja yksi mielipide kuulemisvaiheessa (vuorovaikutus). Seuraavat huomautukset ja toivomukset otetaan huomioon: - Botnia Marin: Kortteli 3 ja sen länsipuolella oleva viheralue otetaan mukaan tarkistukseen nykyisen muotonsa ja omistussuhteidensa mukaisesti. - ELY-keskus: Ingvar Fagerholm on laatinut ELY-keskuksen toivoman luontoselvityksen. (Liite 7) - Pohjanmaan liitto: Tarkistettava asemakaava-alue merkitään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja kaavaselostuksessa olevaan maakuntakaavan otteeseen. Toivotut tieyhteydet pohjoiseen ja kevyen liikenteen väylä itään kuvaillaan ja otetaan kaavaselostukseen liitettävään karttaan. Lisäksi piirretään kaksi vaihtoehtoista tieyhteyttä uudelta lännessä sijaitsevalta asuntoalueelta vaihtoehtoisiksi yhteyksiksi Rantatielle. Toinen tieyhteys on piirretty osayleiskaavaluonnokseen. (Liite 6) Asiakirjoja täydennetään hulevesiohjeilla. 9

- Pohjanmaan museo: Kaavan vaikutukset valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan otetaan huomioon kaavaselostuksessa. Selostusta täydennetään museon toivomuksesta muinaisjäännösten osalta. - Vaasan Sähköverkko Oy: Kaavamääräyksiin lisätään, että 8 m x 8 m suuruinen muuntamo voidaan tarvittaessa sijoittaa VL-alueelle sähkölaitoksen tarpeisiin. 6.3 Korttelialueet Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T) on osoitettu 5 korttelia, joissa on 8 rakennuspaikkaa ja joille sallitaan kaksikerroksisten rakennusten rakentaminen. Rakennusoikeus on e=0,45 0,50. Viisi tonttia on jo rakennettu. 6.4 Liikennealueet Alueella olevat asemakaavatiet ovat Makasiinikuja ja sen jatke sekä Käsityöläistie, jolla on osittain uusi linjaus. 6.5 Muut alueet Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). Alueen eteläosassa korttelin 3 tontin 2 yhteydessä on raakaveden paineenkorotusasema (ET). Alueella on kaksi pienehköä lähivirkistysaluetta (VL). Vaasan Sähköverkko Oy:n toivomuksen mukaisesti kaavaan otetaan VL-alueita koskeva määräys, että viheralueelle VL voi tarvittaessa sijoittaa 8 m x 8 m suuruisen muuntamon. 7. KAAVAN TOTEUTUS 7.1 Aikataulu ja toteutus Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, asemakaavaehdotus voitaneen hyväksyä keväällä 2016. Vapaita tontteja varataan tarpeen ilmaantuessa. Kunta ratkaisee itse, milloin Makasiinikujan jatke ja Käsityöläistien loppuosa rakennetaan kehätien toteuttamiseksi. 8. SUUNNITTELUVAIHEET 8.1 Valmisteluvaiheet Nimetech on pyytänyt tonttinsa kaavan muuttamista, ja kunta toteuttaa kaavoituksen omana toimintanaan. Kaava-aluetta on jälkikäteen laajennettu käsittämään myös Makasiinikujan jatke sekä Kujanpään ja kunnan tontit. Kunta on päättänyt asemakaavoituksen käynnistämisestä 19.10.2015 231. 8.2 Vuorovaikutus, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa. Kaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta kuulutettiin 18.11.2015. Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa. 10

8.3 Luonnosvaihe Asemakaavaluonnos on ollut alustavasti nähtävillä 18.11. 2.12.2015. Nähtävilläoloaikana viranomaisilta saatiin 5 (6) lausuntoa ja yhdeltä yritykseltä yksi mielipide. Lausunnot: - (ELY-keskus) - Vaasan Sähköverkko Oy - Länsirannikon ympäristöyksikkö - Pohjanmaan liitto - Pohjanmaan museo - Pohjanmaan pelastuslaitos Mielipiteet: - Botnia Marin Toimenpiteet: - Kohdan 6.2 mukaisesti. 8.4 Ehdotusvaihe Kaavaehdotus oli nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 65. :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27. :n mukaisesti xx.xx. xx.xx.20xx. Lausunnot saatiin x viranomaiselta ja muistutukset x yksityishenkilöltä. 8.5 Hyväksyminen Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutokset xx.xx.xxxx x. Maalahdessa 3.11.2015, täydennetty 10.12.2015 Bernt Simons Mittaus- ja kaavoitusteknikko LIITTEET: Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2: Seurantalomake (myöhemmin) Liite 3: Kumottavat asemakaavat / sopeutus voimassa olevaan asemakaavaan Liite 4: Alueen vesi- ja viemärijohdot Liite 5: Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 6: Ehdotus tieyhteyksien tarpeeksi Liite 7: Luontoselvitys 11

Liite 3: Detaljplan som upphävs/ anpassning till befintlig detaljplan Kumottava asemakaava/ sopeutus voimassa olevaan asemakaavaan. 12

Liite 4: På området befintliga vatten- och avloppsledningar Alueella olevat vesi- ja viemärijohdot 13

Liite 5: Verksamhetsplan för vattenförsörjningen Vesihuollon kehittämissuunnitelma Teckenförklaring/ Merkkien selitykset Förslag till verksamhetsgräns för avlopp/ Ehdotus viemäriverkoston toiminta-alueiden rajoiksi Förslag till verksamhetsgräns för vatten/ Ehdotus vesihuollon toiminta-alueiden rajoiksi Förslag till utvecklingsområde för avlopp/ Ehdotus viemäriverkoston kehittämisalueiksi Bilaga 6: 14

Utdrag ur utkast till den nya delgeneralplan, där behov av vägförbindelser utmärkts. Ote uudesta osayleiskaavaluonnoksesta, johon on merkitty tieyhteyksien tarve. 15