Unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen ja YLE:n työterveyshuollon yhteistyöprojekti Heli Järnefelt, psykologi Työterveyslaitos
Unettomuus työterveyshuollossa Unettomuus työterveyshuollossa päivittäin esiin tulevana häiriönä ja oireena. Unettomuuden taustalla olevia työperäisiä tekijöitä: kovat vaatimukset ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet työhön, työuupumus, pitkät työpäivät, vuorotyö ja epäsäännölliset työajat. Unettomuuden jatkuessa behavioraaliset ja kognitiiviset tekijät alkavat ylläpitää unettomuutta -> tarvitaan usein muutakin hoitoa kuin unettomuutta laukaisevien tekijöiden ratkaisemista. Unettomuuden vaikutus sairastavuuteen, työkykyyn, poissaoloihin, eläköitymiseen ja kustannuksiin -> voidaanko unettomuuden hoidolla ennaltaehkäistä? Pitkäkestoisen unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa / 28.10.2010 2
Unettomuuden hoito Useissa tutkimuksessa lääkkeettömät hoitomuodot, erityisesti kognitiivis-behavioraalinen hoito (CBT), on todettu hyödyllisiksi ja ensisijaisiksi hoitomuodoiksi pitkäkestoisen unettomuuden hoidossa (Morin ym., 2006; Morgenthaler ym. 2006). CBT-hoidosta on saatu merkittäviä hoitotuloksia myös perusterveydenhuollossa (Espie ym., 2007; Espie ym., 2001; Baillargeon ym., 1998). Suomessa Unettomuuden käypä hoito-suositus 8/2008 painottaa lääkkeettömiä menetelmiä (http://www.kaypahoito.fi/). Pitkäkestoisen unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa / 28.10.2010 3
4
Pitkäkestoisen toiminnallisen unettomuuden kehittyminen ja hoidon vaikutus (Kajaste, 2008) Muutos ja sen tulkinta Kokemisen tapa Terveys Elämäntilanne Ylivireys Vireystila nousee Ei kykyä käsitellä muutosta ja hoito puutteellinen tai väärä Vireystila nousee Krooninen unettomuus Kyky käsitellä muutosta ja/tai asianmukainen hoito uni palautuu Hoitotapaaminen esim. työterveyshuollossa Tilapäinen unettomuus Huomio uneen Huoli unettomuudesta Vireystila nousee Rytmi hajoaa Ehdollistuminen 28.10.2010 5 Tilapäinen unettomuus Pitkäkestoisen unettomuuden noidankehä
Tutkimuksen tavoite Selvittää työterveyshuollossa toteutetun kognitiivisbehavioraalisen ryhmähoidon vaikuttavuutta erilaisia työaikoja tekevien työntekijöiden - unettomuusoireisiin - koettuun unettomuuden vakavuuteen - unettomuuteen ja uneen liittyviin ajatusmalleihin - psyykkisiin ja somaattisiin oireisiin - elämänlaatuun - fysiologisiin stressivasteisiin (sykevariaatio ja kortisoli) Pitkäkestoisen unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa / 28.10.2010 6
Projektin/tutkimuksen kulku Suunnittelu TTLn ja YLEn työterveyshuollon yhteistyönä (v. 2007-08) TTLn työryhmä tuotti koulutus- ja interventiomateriaalin (v. 2007-08) Koulutukset ja työnohjaus työterveyshuollon henkilökunnalle (v. 2008-09) Ryhmiin haluavien arviointi ja seulonta työterveyshuollossa (työterveyslääkärin ja hoitajan arviot) (2008 lähtien) Työterveyshuollon hoitajat vetävät CBT-ryhmät (2008-2010) 9 ryhmää: 5 säännöllistä työtä tekevien ryhmää, 4 epäsäännöllistä työtä tekevien ryhmää. Tällä hetkellä menossa datan analysointi ja raportointivaihe Rahoittajana Työsuojelurahasto Pitkäkestoisen unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa / 28.10.2010 7
Osallistumiskriteerit Inkluusio: Ei-elimellisen unettomuuden ICD-10-kriteerit (F51.0) Unettomuutta vähintään 3 kk 3 pvänä viikossa Vähintään 30 minuuttia kestävänä nukahtamisvaikeutena tai/ja yöllisenä hereillä olojaksona tai/ja unta edistävien lääkkeiden käyttö vähintään 3 krt/vko Motivaatio unettomuuden lääkkeettömään hoitoon ja unilääkkeiden vähentämiseen/lopettamiseen Ekskluusio: Unettomuuden taustalla olevaa primaari syy ei arvioitu/hoidettu Ei pysty primaarin syyn takia osallistumaan interventioon Hoito voisi olla haitallinen Unettomuudessa ei ole nähtävissä toiminnallisen unettomuudelle tyypillisiä piirteitä. Onko unettomuus paremmin hoidettavissa muilla keinoilla? esim. työaikojen muuttaminen Pitkäkestoisen unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa / 28.10.2010 8
Työaikakriteerit Säännöllinen työ: säännöllistä päivätyötä, joka pääsääntöisesti tapahtuu klo 7-18, josta poikkeamaa voi olla 5 työvuoroa/3 viikon työvuorojakson aikana (tällöin työn päätyttävä viimeistään klo 21-22 aikana) Epäsäännöllinen työ: työmatkoineen vähintään 2 tuntia tapahtuu klo 21-7 vähintään 6 työvuoroa/3 viikon työvuorojakson aikana Pitkäkestoisen unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa / 28.10.2010 9
Tutkimuksen asetelma Mittaukset Mittaukset Arviointi/ Inkluusio Odotusaika alkaa Ennen CBT-ryhmää CBT ryhmähoito 9 viikkoa CBT-ryhmän jälkeen Seurannat 3,6,12,24 and 36 kuukautta Odotusaika 6-10 viikkoa Pitkäkestoisen unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa / 28.10.2010 10
Mittarit Arviointi- ja seulontavaihe: - uni- ja terveyskyselylomake - unipäiväkirja 3 viikkoa. Alkumittaukset (1&2) ja loppumittaus: - unipäiväkirja 2 viikkoa - aktigrafi 2 viikkoa - kortisoli- ja sykemittaus (3 vuorokautta) - kyselyt (Insomnia Severity Index (ISI), Dysfunctional Beliefs and Attitudes About Sleep (DBAS), Symptom CheckList 90 (SCL-90), RAND SF-36 ja Työkykyindeksi) - kognitiivinen tutkimus. Seurantamittaukset (3kk, 6kk, 12kk, 24kk ja 36kk): - unipäiväkirja 1 viikko - kyselyt Pitkäkestoisen unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa / 28.10.2010 11
Kognitivis-behavioraalinen (CBT) ryhmähoito CBT-hoito sisälsi 7 ryhmäkäyntiä ja 1 yksiökäynnin. 6 ensimmäistä ryhmäkäyntiä viikon välein ja 7. ryhmäkäynti 4 viikon tauon jälkeen. Tauon aikana yksilökäynti. Ryhmäkäynnit 90-120 min, yksilökäynti 50 min. 5-8 osallistujaa/ryhmä. 2 työterveyshuollon hoitajaa veti ryhmiä (psykiatrinen erikoissairaanhoitaja ja työterveyshoitaja). Erilliset ryhmät säännöllistä ja epäsäännöllistä työtä tekevillä. Epäsäännöllistä työtä tekeville annettiin CBT-hoidon lisäksi tietoa ja ohjeita unen rytmittämisestä erilaisissa työvuoroissa. Hoitajien CBT-koulutus: noin 15 tunnin koulutus unettomuudesta ja CBT-menetelmistä sekä työnohjaus- ja konsultointimahdollisuus. Hoito-ohjelma manualisoitu: potilaille jaettava materiaali, slidet ja vetäjän opas. Pitkäkestoisen unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa / 28.10.2010 12
CBT-ryhmähoidon sisällöt 1. ryhmätapaaminen: Uni-informaatio TAVOITE: Esittäytyminen ja osallistujat saavat keskeistä uneen, unettomuuteen ja unettomuuden hoitoon liittyvää tietoa. 2. ryhmätapaaminen: Unen huolto ja rentoutuminen TAVOITE: Osallistujat saavat tietoa unen huollosta ja tekevät niihin liittyvät yksilölliset tavoitteet. Lisäksi aloitetaan rentoutumisharjoittelu. 3. ja 4. ryhmätapaaminen: Behavioraaliset hoitokeinot ja unilääkkeet TAVOITE: Osallistujat ymmärtävät, miten ja miksi unikäyttäytyminen voi ylläpitää unettomuutta ja millaisin keinoin unikäyttäytymistä voi muuttaa. Osallistujat motivoidaan ja heille annetaan ohjeita unilääkkeiden vähentämiseen/lopettamiseen. Pitkäkestoisen unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa / 28.10.2010 13
5. ja 6. ryhmätapaaminen: Kognitiiviset hoitokeinot TAVOITE: Osallistujat ymmärtävät omien tulkintojen ja ajatusten vaikutuksen tunteisiin ja vireystilaan ja oppivat keinoja käsitellä uneen ja muihin asioihin liittyviä huolia. Yksilötapaaminen: Yksilöllisten asioiden käsittely TAVOITE: Osallistujalla on mahdollisuus yksiöllisten huolien ja unettomuuteen liittyvien kokemusten käsittelylle. 7. ryhmätapaaminen: Kertaus- ja seuranta TAVOITE: Tiedon integrointi ja yksilöllisten keinojen tiedostaminen. Hoidon vaikutusten arviointi. Pitkäkestoisen unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa / 28.10.2010 14
Demograafiset tiedot (säännöllistä työaikaa tekevien ryhmät, n=33) Ikä 44.4 vuotta (SD 8.9) Sukupuoli Naisia 27 (82%) Miehiä 6 (18%) Yliopistokoulutus Kyllä 24 (73%) Ei 9 (27%) Komorbidit Ei 12 (36%) sairaudet Fyysinen sairaus 17 (55%) Psyykkinen sairaus 1 (3%) Fyysinen&psyykkinen sairaus 3 (9%) Pitkäkestoisen unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa / 28.10.2010 15
Kliiniset tiedot (säännöllistä työaikaa tekevien ryhmät, n=33) Unettomuuden kesto 6.7 vuotta (SD 5.0) Unettomuusoireet nukahtamisviive 37.2 min (SD 27.0) yöllinen hereilläoloaika 55.3 min (SD 31.9) nukuttu aika 6:48 t:min (SD 0:46) Unilääkkeen käyttö kyllä 22 (67%) ei 11 (33%) Pitkäkestoisen unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa / 28.10.2010 16
Tuloksia unipäiväkirjasta Nukahtamisviive lyhentyi 38 % mittausjaksojen aikana (F=7.06, df=2.4, p=.001, 2 =.18). Yöllinen hereilläoloaika lyhentyi 27 % mittausjaksojen aikana (F=2.05, df=4, p=.09, ns.). Pitkäkestoisen unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa / 28.10.2010 17
Tuloksia unipäiväkirjasta Nukuttu aika lisääntyi 5 % mittausjaksojen aikana (F=4.15, df=4, p=.003, 2 =.12). Unitehokkuus lisääntyi 5 % mittausjaksojen aikana (F=6.49, df=4, p<.001, 2 =.17). Pitkäkestoisen unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa / 28.10.2010 18
Unta edistävien lääkkeiden käyttäjät Unta edistäviä lääkkeitä käyttävien määrä väheni mittausjaksojen aikana (Wald x 2 =12.6, df=4, p=.013) Pitkäkestoisen unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa / 28.10.2010 19
Muut kliiniset tulokset Unettomuudesta koettu haitta väheni 43 % mittausjaksojen aikana (F=26.0, df=2.8, p<.001, 2 =.45). Unettomuuteen liittyvien haitallisten ajatusten määrä väheni 27 % mittausjaksojen aikana (F=32.5, df=2.6, p<.001, 2 =.50). Pitkäkestoisen unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa / 28.10.2010 20
Muut kliiniset tulokset Masennusoireet vähenivät 23 % mittausjaksojen aikana (F=8.8, df=2.6, p<.001, 2 =.22). Ahdistusoireet vähenivät 18 % mittausjaksojen aikana (F=10.4, df=2.8, p<.001, 2 =.25). Pitkäkestoisen unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa / 28.10.2010 21
Yhteenveto Lyhyen CBT-koulutuksen saaneiden työterveyshoitajien vetämällä kognitiivis-behavioraalisella ryhmähoidolla saadaan merkittäviä tuloksia unettomuuden hoidossa. Ryhmähoito vähensi erityisesti osallistujien unettomuuteen liittyvää huolta ja unettomuutta ylläpitäviä ajatusmalleja. Positiiviset muutokset unessa ja unilääkkeiden käytössä tulivat esiin vähitellen myös seurannan aikana. Unettomuusoireet helpottivat osin jo unettomuuden arviointivaiheessa ennen ryhmähoidon alkamista. Pitkäkestoisen unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa / 28.10.2010 22
Tutkimuksen suunnittelijat ja toteuttajat Työterveyslaitos: Ylen työterveyshuolto: Heli Järnefelt, psykologi Christer Hublin, neurologian erikoislääkäri, dosentti Mikael Sallinen, psykologian dosentti, vanhempi tutkija Terje Leivategija, apulaistutkija Hannakaisa Hyvärinen, projektityöntekijä Jussi Virkkala, tutkija Aslak Savolainen, sisätautien ja työterveyshuollon erikoislääkäri, dosentti Rea Lagerstedt, työterveyshuollon erikoislääkäri Ullamaija Keskinen, psykiatrinen sairaanhoitaja Else Rosenström, työterveyshoitaja Lisäksi: Soili Kajaste, psykologian lisensiaatti, psykoterapeutti Pitkäkestoisen unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa / 28.10.2010 23
KIITOS MIELENKIINNOSTA!