Epäsäännölliset työajat, vuorotyö, uni ja vireys

Transkriptio

1 Epäsäännölliset työajat, vuorotyö, uni ja vireys Tiedotustilaisuus klo Mikael Sallinen Mikko Härmä Kati Karhula Jukka Terttunen Trafi Heli Järnefelt

2 Uutta tutkimustietoa epäsäännöllisistä työajoista, unesta ja vireydestä Mitä on hyvä, terveyttä tukeva työaikasuunnittelu? Tutkimustuloksia työvuorojen muutosten vaikutuksista uneen, väsymykseen ja työn ja muun elämän yhteensovittamiseen jaksotyössä tutkimusprofessori Mikko Härmä ja tutkija Kati Karhula, Työterveyslaitos Uusi nettityökalu VIRE ammattikuljettajien väsymyksen hallintaan ja tuloksia ammattikuljettajien koulutusta koskevasta hankkeesta ohjelmapäällikkö Mikael Sallinen, Työterveyslaitos ja yksikön päällikkö Jukka Terttunen, Trafi Vuorotyöntekijöiden unettomuutta voidaan hoitaa lääkkeettömin menetelmin erikoispsykologi Heli Järnefelt, Työterveyslaitos FIOH Mikael Sallinen

3 Yötyötä sisältävän vuorotyön terveyshaitat verrattuna päivätyöhön Riski (OR) ja 95%:n luottamusvälit (CI) Sairaus OR (95% CI) Viite Julkaisuvuosi Syöpä - rintasyöpä 1.32 ( ) Yuan et al ruonsalatuskanavan syöpä 1.18 ( ) Yuan et al paksunsuolen syöpä 1.32 ( ) Wang et al ihosyöpä 1.41 ( ) Yuan et al prostatasyöpä 1.23 ( ) Gan et al Sydän- ja verisuonisairaudet - sepelvaltimotauti 1.26 ( ) Torquati et al aikuistyypin diabetes 1.09 ( ) Gan et al ylipaino 1.23 ( ) Sun et al verenpainetauti 1.10 ( ) Manohar et al Lisääntymisterveys - hedelmällisyyden väheneminen 1.90 ( ) Stocker et al raskauden keskeytyminen 1.29 ( ) Vedaa et al Työtapaturmat 1.36 ( ) Fischer et al Depressio 1.42 ( ) Angerer et al Työterveyslaitos Härmä 3

4 Epäsäännöllisten työaikojen yleisyys Lähde: Eurofound (2017), Working time patterns for sustainable work, Publications Office of the European Union, Luxembourg. FIOH Mikael Sallinen

5 Yötyön yleisyys Lähde: Eurofound (2017), Working time patterns for sustainable work, Publications Office of the European Union, Luxembourg. FIOH Mikael Sallinen

6 Mitä on hyvä, terveyttä tukeva työaikasuunnittelu? Tutkimustuloksia työvuorojen muutosten vaikutuksista uneen, väsymykseen ja työn ja muun elämän yhteensovittamiseen jaksotyössä Tiedotustilaisuus Tutkimusprofessori Mikko Tutkija Kati

7 Tavoite ja menetelmät Tutkimme epäsäännöllisen vuorotyön eri piirteiden (esim. ilta- ja yövuorojen määrä, vuorovälit), ja erilaisten vuorojärjestelmien muutosten yhteyksiä palautumiseen: uneen ja vireyteen sekä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen Tutkimusasetelma mahdollistaa johtopäätökset siitä, miten terveyttä tukeva vuorosuunnittelu voi tukea työhyvinvointia Kattava seuranta-aineisto: , yli jaksotyötä tekevää SOTE-alan työntekijää kunta-alan eri sairaaloissa Sairaalahenkilöstön hyvinvointikyselyt kahden vuoden välein liitettiin kyselyä edeltäneisiin 3 kuukauden Titania työaikatietoihin Työterveyslaitos MH KK 7

8 Yötyötä sisältävän epäsäännöllisen vuorotyön pitkäaikais-vaikutukset uneen ja palautumiseen jaksotyössä (Riskisuhde RR ja 95% vaihteluvälit) 2008 Vuorotyö Päivätyö Vertailuryhmä 2014 Vuorotyö Päivätyö väsymys vapaa-päivinä yleistyy RR 1.38 ( ) 9 tuntia /24t nukkuminen yleistyy RR 8.04 (2.9-22) => palautumisen tarve Työterveyslaitos MH KK Härmä ym Journal of Sleep Research 8

9 Työaikamuodosta toiseen siirtymisen vaikutukset uneen ja palautumiseen jaksotyössä (Riskisuhde RR ja 95% vaihteluvälit) 2008 Päivätyö Vuorotyö Härmä ym Journal of Sleep Research 2012/ 2014 Vuorotyö Päivätyö 9 tuntia /24t nukkuminen väsymys työssä vähenee RR 0.84 ( ) yleistyy väsymys vapaa-päivinä vähenee RR 4.74 ( ) RR 0.68 ( ) * 9 tuntia /24t nukkuminen vähenee RR 0.16 ( ) = palautumisen tarve = palautumisen tarve Työterveyslaitos MH KK * ikääntyvillä ja naisilla suurin väheneminen 9

10 Vuorotyön piirteiden muutosten yhteydet väsymisen muutoksiin 2008, 2012, 2014 ja Riski (OR) ja 95% vaihteluväli Väsymys työssä Väsymys vapaa-ajalla Työvuorot Henkilöt OR 1 Vaihteluväli Henkilöt OR 1 Vaihteluväli Aamuvuorot ( ) ( ) Iltavuorot ( ) ( ) Yövuorot ( ) ( ) Ilta- tai yövuorot ( ) ( ) Vuoropiirteet >6 peräkkäistä vuoroa ( ) ( ) >2 peräkkäistä yövuoroa ( ) ( ) <11 tunnin vuorovälejä ( ) ( ) * Ikääntyvillä selvin 1 Riski (OR) kutakin 25% muutosta kohden vuoropiirteissä Härmä ym Scand J Work, Environ & Health 10

11 Vuorotyön piirteiden muutosten yhteys työn ja muun elämän yhteensovittamiseen Yhteisvaikutukset Katkaisukohta Riski (odds ratio) ja 95% vaihteluväli) 1 Riski Vaihteluväli Ikä Sukupuoli Yli 40t työviikot 25 % 1.26 ( ) Yli 48t työviikot 10 % 1.27 ( ) Lyhyet (<11t) vuorovälit 25 % 1.41 ( ) Yksittäiset vapaapäivät 25 % 1.07 ( ) Iltavuorot 10 % 2.19 ( ) Yövuorot 10 % 1.63 ( ) Viikonlopputyö 25 % 1.54 ( ) vakioitu: siviilisääty, pienten ja kouluikäisten lasten lukumäärä, elämäntilanteen kokonaiskuormittavuus ei yhteisvaikutuksia Työterveyslaitos MH KK Karhula ym OEM 11

12 Jatkuvan yötyön yhteys uneen ja psykososiaalisiin tekijöihin työssä Vuoden 2015 poikkileikkausaineistossa 2 % jatkuva yötyö 70 % kaksi- tai kolmivuorotyö 29 % päivätyö Tyytyväinen mahdollisuuksiin toimia itsenäisesti Tyytyväinen työkavereiden arvostukseen Tyytyväinen työn haasteelllisuuteen p=0.048 p=0.013 p=0.009 Henkinen väkivalta työssä Fyysinen väkivalta työssä p<0.001 p<0.001 Väsymystä vapaapäivinä Vaikeuksia pysyä unessa Nukahtamisvaikeuksia p<0.001 p<0.001 p< % Työterveyslaitos MH KK Jatkuva yötyö Vuorotyö Päivätyö Karhula ym Chronobiol Int 12

13 Johtopäätökset Tulosten mukaan on todennäköistä, että vähentämällä yövuoroja ja lyhyitä vuorovälejä sekä edistämällä nopeasti eteenpäin kiertäviä työvuoroja voidaan edistää palautumista ja ja hyvää vireyttä jaksotyönä tehtävässä vuorotyössä ikääntyvillä suurin paraneminen Vähentämällä iltavuoroja, viikonlopputyötä, lyhyitä vuorovälejä, yötyötä ja yli 40 tunnin työviikkoja voidaan edistää työn ja muun elämän yhteensovittamisesta Työterveyslaitos MH KK 13

14 TYÖAIKOJEN KUORMITTAVUUDEN ARVIOINTI - Työterveyslaitoksen suositukset Yövuorot - mahdollisimman vähän - peräkkäisiä yövuorot: optimi 2, ei >4 peräkkäin Palautuminen - työvuorovälit (> 11 t) - yövuorojen jälkeinen vapaa ( 28 t) Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin - työajan ja vapaan sijoittuminen Työajan pituus - keskimääräinen työaika (ka 40 t/vk, aina alle 55 t) - työvuorojen pituus ( 10 t) Työaikojen ennustettavuus - vuorolistojen pituus ja toteutuminen Vapaapäivät - vuosiloma, viikonloput ( 2 / kk) - peräkkäiset vapaapäivät ( 2) Peräkkäiset työpäivät peräkkäisten työvuorojen lkm ( 6) Työterveyslaitos Härmä 14

15 Olemme vieneet Työterveyslaitoksen liikennevalo-mallin osaksi Titaniaa yhteistyössä CGI:n kanssa. Ohjelma neuvoo ja valvoo työaikojen suunnittelijaa Työterveyslaitos Mikko Härmä

16 16 Uusi nettityökalu VIRE ammattikuljettajien väsymyksen hallintaan ja tuloksia ammattikuljettajien koulutusta koskevasta hankkeesta ohjelmapäällikkö Mikael Sallinen, Työterveyslaitos yksikönpäällikkö, erikoislääkäri Jukka Terttunen, Trafi Työterveyslaitos Mikael Sallinen

17 Vireyskoulutuksen vaikutus ajovireyteen Uneliaitten vuorojen osuus 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% pre I post I pre C post C pre I post I pre C post C pre I post I pre C post C pre I post I pre C post C 1st night 2nd night Morning Day/eve 1. yövuoro Peräkkäinen yövuoro Aamuvuoro Päivä/iltavuoro I=interventioryhmä (N=32), C=kontrolliryhmä (N=20) Työterveyslaitos Mikael Sallinen Pylkkönen ym. Acciddent Analysis and Prevention, painossa.

18 Vireyskoulutuksen vaikutus vuoroa edeltävään uneen Vähäunisten vuorojen osuus 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% pre post pre post pre post pre post pre post pre post pre post pre post I I C C I I C C I I C C I I C C 1. yövuoro 1st night Peräkkäinen 2nd yövuoro night Aamuvuoro Morning Päivä/iltavuoro Day/evening I=interventioryhmä (N=32), C=kontrolliryhmä (N=20) Työterveyslaitos Mikael Sallinen Pylkkönen ym. Accident Analysis and Prevention, painossa.

19 Vireyskoulutuksen vaikutus vireydenhallintaan * vuorossa 70% 60% Vuorojen osuus 50% 40% 30% 20% 10% 0% pre I post I pre C post C pre I post I pre C post C pre I post I pre C post C pre I post I pre C post C 1. yövuoro 1st night Peräkkäinen 2nd night yövuoro Aamuvuoro Morning Päivä/iltavuoro Day/evening I=interventioryhmä (N=32), C=kontrolliryhmä (N=20). * Nokostauon ja/tai kofeiinin käyttö unelisuuden vähentämiseksi Työterveyslaitos Mikael Sallinen Pylkkönen ym. Accident Analysis and Prevention, painossa.

20 VIRE-työkalulla parempaa vireyttä? VIRE on kehitetty työvuorojen vireysvaikutusten arviointiin soveltuu kaikille toimialoille, joissa tehdään päivätyöstä poikkeavia työaikoja perustuu tieteellisesti tutkittuun tietoon vireyden säätelystä 1,2 on tarkoitettu työnantajalle HR-henkilöstölle työntekijälle ja tth:lle on käytössä ilmaiseksi netissä ( ) 1 Åkerstedt T, Folkard S. Sleep 1995, 18(1): Åkerstedt T, Folkard S, Portin C. 2004, 75(3, Suppl.):A Työterveyslaitos Mikael Sallinen

21 VIRE VIRE-työkalun avulla voi arvioida nykyisten työaikajärjestelyiden vaikutusta vireyteen liikennevalomallin avulla vertailla vaihtoehtoisia työvuorojärjestelyitä niiden vireysvaikutusten suhteen seurata pidemmällä aikavälillä työvuorojärjestelyiden vireysvaikutusten kehitystä VIRE-työkalun avulla EI voi arvioida yksittäisen henkilön vireyttä työssä päättää työvuorojärjestelyistä ottamatta huomioon muita vaikuttavia tekijöitä Työterveyslaitos Mikael Sallinen

22 VIRE-työkalua kehitetään edelleen Palaute on tervetullutta. Menetelmän ovat kehittäneet Työterveyslaitos, Tukholman yliopisto, (Stressforskningsinstitutet), Trafi ja Portin Productions AB. Rahoittajat: Trafi, Työsuojelurahasto ja NordForsk 1 Åkerstedt T, Folkard S. Sleep 1995, 18(1): Åkerstedt T, Folkard S, Portin C. 2004, 75(3, Suppl.):A Työterveyslaitos Mikael Sallinen

23 VIRE verkkosovellus Työterveyslaitos Härmä 23

24 VIRE verkkosovellus Henkilö 1 Henkilö 2 Henkilö 3 Henkilö 4 Henkilö 5 Henkilö 6 Henkilö Työterveyslaitos Härmä 24

25 VIRE verkkosovellus Työterveyslaitos Härmä 25

26 Tavoitteena turvallinen toimintakyky liikenteessä Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

27 Liikennelääketiede Liikenneturvallisuuden palveluksessa Ihminen on perimältään päiväeläin Yksilölliset erot sopeutumisessa epäsäännölliseen vuorokausirytmiin ovat suuret Organisaatiotasolla keskimääräistä väsymysriskiä voidaan hallita työvuorosuunnittelulla Väsymys on kaikissa liikennemuodoissa merkittävä liikenneturvallisuutta haittaava riskitekijä, jonka hallintaan on keinoja sekä henkilöllä itsellään että liikenteen ammattilaista koskien myös työvuorosuunnittelulla. Hoitamattomat sairaudet voivat pahentaa väsymysriskiä. Biomatemaattinen malli Vire-nettipalvelun taustalla tuo ihmisen normaaliin vuorokausirytmiin perustuvan piilevän väsymyksen näkyväksi, tavoitteena jatkossa myös ilmeisen väsymyksen saaminen liikennemuodoittain näkyväksi Jukka Terttunen Liikenteen turvallisuusvirasto 27

28 Biomatemaattisten mallien mahdollisuudet vuorotyön väsymisriskien hallinnassa Vuorotyösuunnittelu Muutoshallinta Onnettomuustutkinta Jukka Terttunen Liikenteen turvallisuusvirasto 28

29 Vire beta-versio julki Perustuu tieteellisesti validoituun biomatemaattiseen malliin Auttaa havainnollistamaan vuorokauden aikaan sidottua piilevää väsymystä Kehitetään palautteen perusteella Seuraavassa versiossa laajennetaan datapohjaa tieteellisissä tutkimuksissa saatuun, koettuun väsymysdataan Tavoitteena luoda toimiva työkalu, joka auttaa tunnistamaan epäsäännöllisen työn sekä piileviä että todennäköisiä väsymisriskejä Jukka Terttunen Liikenteen turvallisuusvirasto 29

30 Vuorotyöntekijöiden unettomuutta voidaan hoitaa lääkkeettömin menetelmin Tiedotustilaisuus Heli Järnefelt, erikoispsykologi,

31 Vuorotyöntekijöiden unen ja vireyden tukeminen työterveyshuollossa -tutkimushanke ontekijoiden-unen-vireyden-tukeminentyoterveyshuollossa/ Työterveyslaitos Heli Järnefelt 31

32 Lisätietoa työikäisten unettomuuden hoidosta (Järnefelt & Hublin, 2018) Työterveyslaitos Heli Järnefelt 32

33 Unettomuuden hoito ja vuorotyöntekijät Unettomuuden Käypä hoito -suosituksen (2015) mukaan lääkkeettömät menetelmät ovat ensisijaisia unettomuuden hoitokeinoja. Erityisesti kognitiivisen käyttäytymisterapian (KKT) menetelmien on todettu olevan tehokkaita pitkäkestoisen unettomuuden hoidossa. Aikaisemmassa tutkimuksessa työterveyshuollon hoitajat ohjasivat lyhyen koulutuksen jälkeen tuloksellisesti KKT:n menetelmiin pohjautuvia ryhmiä ja myös epäsäännöllistä työaikaa tekevät hyötyivät hoidosta (Järnefelt ym., 2012; 2014) Työterveyslaitos Heli Järnefelt 33

34 Unettomuutta ylläpitävät yksilölliset tekijät (Järnefelt & Hublin, 2018) Työterveyslaitos Heli Järnefelt 34

35 Tutkimuksen päätavoitteet Tavoitteena parantaa unettomuudesta kärsivien vuorotyöntekijöiden unta ja vireyttä. Tutkittiin: työterveyshuollossa toteutettujen lääkkeettömien unettomuuden hoitomenetelmien tuloksellisuutta vuorotyöntekijöiden unettomuuden hoidossa lääkkeettömien hoitojen soveltuvuutta työterveyshuoltojen menetelminä Työterveyslaitos Heli Järnefelt 35

36 36 Yhteistyökumppanit Työterveys Helsinki Turun Työterveystalo Finnair Terveyspalvelut Fazerin työterveyshuolto Lääkärikeskus Aavan työterveysyksikkö Työterveyslaitoksen erikoistuvat lääkärit Työterveyslaitos Heli Järnefelt

37 Keskeisimmät osallistumiskriteerit 1. Ei-elimellisen unettomuuden diagnostiset kriteerit täyttyivät. Unettomuutta tai unta edistävien lääkkeiden käyttöä oli ilmennyt vähintään kolme kertaa viikossa. Unettomuuden kesto vähintään kolme kuukautta 2. Vähintään 10 % työvuoroista oli muuta kuin säännöllistä päivätyötä: aikaisia aamuvuoroja, iltavuoroja tai yövuoroja 3. Unettomuusoireisiin ei liittynyt muita sairauksia tai oireita, joita ei oltu riittävällä tavalla arvioitu ja/tai hoidettu Työterveyslaitos Heli Järnefelt 37

38 Tutkimuksen kulku Työterveyslaitos Heli Järnefelt 38

39 Tutkimuksen hoitomuodot Kognitiivisen käyttäytymisterapian (KKT) menetelmiin pohjautuva ryhmähoito: Kuusi ryhmätapaamista, joita ohjasi työterveyspsykologi. KKT:n menetelmiin pohjautuva itsehoito: Hoidon toteutuksessa käytettiin apuna tablettitietokoneita. Unen huollon ohjaus: Yksi yksilötapaaminen työterveyshoitajan kanssa Työterveyslaitos Heli Järnefelt 39

40 Unettomuuden KKT:n menetelmät Psykoedukaatio: Annetaan uneen ja unettomuuteen liittyvää tietoa sekä tietoa siitä, miten vuorotyö vaikuttaa uneen ja vireyteen. Keinot vähentää ja lopettaa unta edistävä lääkitys. Unen ja vireyden huolto: Korjataan unta ja vireyttä heikentäviä elämäntapoja huomioiden vuorotyönäkökulma. Käyttäytymisterapian menetelmät: Parannetaan unta nukkumistottumuksia ja unen rytmitystä muuttamalla. Kognitiiviset menetelmät: Opetellaan mielen rauhoittamisen keinoja ja unettomuuteen liittyvien huolien käsittelyä. Rentoutumis- ja mindfulnessmenetelmät Työterveyslaitos Heli Järnefelt 40

41 41 Tutkimukseen osallistuneet (n=76) Ikä Sukupuoli vuotta (mediaani 45 vuotta) 75 % naisia Ammattialat Terveyden- ja sosiaalihuolto 46 %, elintarvikeala 17 %, ilmailu 12 %, muu 25 % Vuorotyökokemus Työaikamuodot Unettomuuden kesto Keskimäärin 16,4 (8,9) vuotta Kolmivuorotyö 54 %, epäsäännölliset työajat 24 %, kaksivuorotyö ilman yövuoroa 13 % ja kaksivuorotyö, johon kuuluu yövuoro 9 % 9 kk:ta - 25 vuotta (mediaani 5 vuotta) Työterveyslaitos Heli Järnefelt

42 Unettomuuden vakavuus Unettomuuden itsearvioitu vakavuus väheni kohtalaisesti kaikkien hoitojen jälkeen ja tulos säilyi 6 kk:n seurannassa Työterveyslaitos Mikael Sallinen 42

43 43 Muita tuloksia koskien kaikkia hoitomuotoja Heräämisen jälkeinen vireys, palautuminen työstä ja kokonaisvireys paranivat. Unen kesto piteni ja unta edistävien lääkkeiden käyttö väheni. Työuupumuksen oireet ja uneen liittyvät huoliajatukset vähenivät sekä elämänlaatu parani Työterveyslaitos Heli Järnefelt

44 KKT-ryhmähoitoa saaneissa eniten hyötyneitä Työterveyslaitos Heli Järnefelt 44

45 Masennusoireet Masennusoireet vähentyivät 6 kk:n seurannassa, mutta vain KKT-ryhmä ja -itsehoitoa saaneilla Työterveyslaitos Mikael Sallinen 45

46 Yhteenvetoa Sekä KKT:n menetelmiin pohjautuvaan ryhmä- ja itsehoitoon että unen huollon ohjaukseen osallistuneiden vuorotyöntekijöiden unettomuuden vakavuus väheni ja vireys parani. Hoidosta hyötyneitä oli eniten ryhmämuotoista KKT:a saaneissa ja KKT-hoito paransi osallistujien mielialaa. Työterveyshuollot kokevat unettomuuden lääkkeettömän hoidon sopivan työterveyshuoltoon ja pystyvät ottamaan menetelmiä käyttöön suhteellisen lyhyen koulutuksen jälkeen Työterveyslaitos Heli Järnefelt 46

47 Johtopäätöksiä Vuorotyöntekijöille kannattaa tarjota unettomuuden lääkkeetöntä, psykologista hoitoa ja ohjausta, mutta hoidon suunnittelun pitäisi olla yksilöllistä. Osa vuorotyöntekijöistä ei hyötynyt tutkimuksen hoidoista ja he voisivat hyötyä enemmän esim. työaikojen muokkaamisesta. Käytännössä useiden vuorotyöntekijöiden kohdalla toimisivat tn. parhaiten itsehoidolliset menetelmät, joihin yhdistetään työterveyshuollon antamaa ohjausta ja tukea. Työterveyshuolto sopii luontevasti toteuttamaan vuorotyöntekijöiden unettomuuden arviointia ja lääkkeetöntä hoitoa, mutta siellä tarvitaan perus- että täydennyskoulutusta arviointi- ja hoitomenetelmistä Työterveyslaitos Heli Järnefelt 47

48 tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos