Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Vedenkorkeusmittareihin perustuva vaikutustarkastelu Teemu Nurmi, Suomen ympäristökeskus Inarijärven seurantaryhmän kokous
Esityksen sisältö Mittaritarkastelun taustaa Mitä vedenkorkeusmittarit ovat? Mittaritarkastelu Inarijärvellä käytetyt vedenkorkeusmittarit Tulokset Yhteenveto 2
Mittaritarkastelun taustaa: Mitä mittarit ovat? Vedenkorkeusmittari: Päivittäisten vedenkorkeushavaintojen perusteella laskettu luku Mittareiden antamat tulokset ovat laskennallisia Niiden perusteella voidaan arvioida muutoksen suuntaa ja suuruutta Mittareita on hyödynnetty lukuisissa säännöstelyn kehittämishankkeissa ja niiden seurannoissa Yleismittareita suomalaisille järville Soveltuvat käytettäväksi kaikissa järvissä Tulkinnassa otettava huomioon järvien ominaispiirteet Tapauskohtaisesti määritettävät mittarit Hyödynnetään tietoa esimerkiksi sopivista ja sopimattomista vedenkorkeuksista 3
Inarijärven vedenkorkeus 1960-2011 4
Mittaritarkastelu Inarijärvellä käytetyt vedenkorkeusmittarit Tarkastelussa tutkittiin ajanjakson 2000-2009 eroa vertailujaksoon 1960-1999 Tarkasteluissa käytettiin yhteensä 11 mittaria Mittareissa kiinnitettiin huomiota: Inarijärvi-tutkimuksessa esitettyjen vedenkorkeussuositusten toteutumiseen Seuraavassa kalvossa punaisella esitetyt mittarit Yleisempiä säännöstelyn vaikutuksia kuvaaviin mittareihin Seuraavassa kalvossa mustalla esitetyt mittarit 5
Käytetty mittaristo Yleismittarit 3 kpl Vesiluonto 5 kpl Eroosio 1 kpl Talvialeneman suuruus (m) Ajankohdan 1.6.-15.7. ylin vedenkorkeus (m) Ajankohdan 1.8.-31.8. alin vedenkorkeus (m) Jäänpainaman rantavyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%) Jäätyvän vyöhykkeen alaraja (m) Häiriövyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%) Vedenkorkeuden taso, jonka yläpuolella vedenkorkeus on 75 % päivistä kasvukaudella 1.6. 30.9. (m) Vedenkorkeuden taso, jonka alapuolella vedenkorkeus on 90 % päivistä kasvukaudella 1.6. 30.9. (m) Päivien määrä vuoden aikana, jolloin vedenkorkeus on yli Nhanke+ 119,35 m (vrk) Virkistyskäyttö 2 kpl Päivien osuus, jolloin vedenkorkeus on virkistyskäytön kannalta hyvällä tasolla ajankohtana 21.6.-31.10. (%) Päivien lukumäärä, jolloin vedenkorkeus on alle 118,90 m ajankohtana 21.6.-31.10 (vrk) 6
Mittaritarkastelu Yhteenvetotaulukko vuosien 2000-2009 tuloksista Muuttuja Nro Mittarin nimi Muutos vertailujaksoon nähden Vaikutus järven tilaan ja käyttöön 1 Talvialeneman suuruus (m) Ei muutosta Ei vaikutusta Yleismittarit 2 Ajankohdan 1.6. 15.7. ylin vedenkorkeus (m) Ei muutosta Ei vaikutusta 3 Ajankohdan 1.8. 31.8. alin vedenkorkeus (m) Ei muutosta Ei vaikutusta 4 Jäänpainaman rantavyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%) Pienentynyt vähän Vähäinen positiivinen vaikutus 5 Jäätyvän vyöhykkeen alaraja (m) Pienentynyt vähän Vähäinen positiivinen vaikutus Vesiluonto 6 7 Häiriövyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%) Vedenkorkeuden taso, jonka alapuolella vedenkorkeus on 90 % päivistä kasvukaudella 1.6. 30.9. Pienentynyt vähän Ei muutosta Vähäinen positiivinen vaikutus Ei vaikutusta 8 Vedenkorkeuden taso, jonka yläpuolella vedenkorkeus on 75 % päivistä kasvukaudella 1.6. 30.9. Ei muutosta Ei vaikutusta Eroosio 9 Päivien määrä vuoden aikana, jolloin vedenkorkeus on yli 119,35 m (vrk) Pienentynyt vähän Vähäinen positiivinen vaikutus Virkistyskäyttö 10 11 Päivien osuus, jolloin vedenkorkeus on virkistyskäytön kannalta hyvällä tasolla ajankohtana 21.6. 31.10. (%) Päivien lukumäärä, jolloin vedenkorkeus on alle 118,90 m ajankohtana 21.6. 31.10. Kasvanut vähän Pienentynyt vähän Vähäinen positiivinen vaikutus Vähäinen positiivinen vaikutus
Mittaritarkastelu Vesiluonnon kannalta parantuneet olosuhteet Vesiluontoon kohdistuvia vaikutuksia tutkittiin viidellä mittarilla Näistä kolmessa mittarissa on vuosien 2000-2009 aikana tapahtunut vähäistä muutosta jaksoon 1960-1999 verrattuna Muutoksen vaikutus on positiivinen Jäänpainaman rantavyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%) Jäätyvän vyöhykkeen alaraja (m) Häiriövyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%) Suora vaikutus kohdistuu rantavyöhykkeen kasvillisuuteen ja suurikokoisiin pohjaeläimiin epäsuora vaikutus voi ulottua kaloihin 8
Eroosio (mittari 9) Päivien määrä, jolloin vedenkorkeus on yli 119,35 m 2000-luvulla keskimäärin vähiten ylityksiä: 12 vuorokautta / vuosi 2000-luvulla suurin ylitysten määrä 45 vrk (vuonna 2000) Yli N hanke + 119,35 m vedenkorkeus aiheuttaa: rantojen vyörymistä ja kulumista vahinkoa rakennetuille tonteille haittaa virkistyskäytölle ja kalastukselle 9
Virkistyskäyttö (mittari 10) Vedenkorkeuden pysyminen virkistyskäytön kannalta hyvällä tasolla Vedenkorkeus pysynyt 2000-luvulla keskimäärin eniten hyvällä tasolla: 59 % 78 vrk Inarijärven virkistyskäytön kannalta optimaalinen vedenkorkeustaso: N hanke + 119,10 119,30 m Suosituin virkistyskäyttö-kausi 21.6. 31.10. (133 vuorokautta) 10
Virkistyskäyttö (mittari 11) Päivien määrä, jolloin vedenkorkeus on alle 118,90 m Vuosi 2003: jokaisena päivänä alle tason 2000-luvulla alituksia keskimäärin 24 vrk / vuosi Jos Inarijärven vedenkorkeus on alle N hanke + 118,90 m: Rantojen käyttö vaikeutuu ja aiheutuu maisemallista haittaa Suosituin virkistyskäyttö-kausi 21.6. 31.10. (133 vuorokautta) 11
Yhteenveto Tarkastelujen perusteella Inarijärven vedenkorkeuden vuosivaihtelussa on tapahtunut vain vähäisiä muutoksia 2000-luvulla verrattuna vuosiin 1960-1999 Valtaosassa mittareita on havaittavissa eroja eri vuosikymmenten välillä Valtaosassa muutoksista ei ole selkeää trendiä Täten ei voida sanoa, että muutokset johtuisivat ainoastaan säännöstelykäytännöstä tarkastelujakson hydrologialla on merkitystä Kaikki Inarijärvi-hankkeessa esitetyt vedenkorkeuksiin liittyneet suositukset eivät ole sellaisenaan toteutuneet Vedenkorkeuden aleneva rytmi kesäkaudella 12
Kiitos 13