MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA?

Transkriptio

1 MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA? Mika Marttunen SYKE ja työryhmä: Annukka Puro, Erno Salonen, Erkki Järvinen, Jukka Aroviita, Juha Riihimäki Inari-seminaari

2 Lähtökohtia mittarityölle Inarijärveen kohdistuu huomattava ihmistoiminnan vaikutus Säännöstely ja kalakantojen hoito Tutkimus- ja seurantatietoa on runsaasti, mutta se on osin pirstaloitunutta ja sen jalostus- ja hyödyntämisastetta voidaan parantaa Voidaanko tiedon hyödyntämistä suunnittelussa ja päätöksenteossa lisätä? Säännöstelyn seurannassa käytetyt vedenkorkeusmittarit eivät tuottaneet riittävää kokonaiskuvaa Inarijärven tilasta Inarijärven tila ja sen kehittyminen kiinnostaa laajalti Ilmastonmuutoksella voi olla merkittäviä ja arvaamattomia vaikutuksia Inarijärveen

3 Mittareiden kehitystyö Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmässä päätettiin vuonna 2008 käynnistää työ, joka tähtää järven tilan ja käytön kokonaisvaltaiseen kuvaamiseen Mittareiden on oltava eri aihepiirit kattavia maallikoidenkin ymmärrettävissä olevia yleistä mielenkiintoa herättäviä tai käyttöä, hoitoa tai viestintää palvelevia Tiedon tulee olla sellaista, että se saadaan helposti tai se on jo kerätty jotakin muuta tarkoitusta varten Yhteistyössä SYKEn, LAPin, RKTL:n, Inarin kunnan, metsähallituksen ja Jyväskylän yliopiston asiantuntijoiden kanssa Ehdotus mittareista valmistunut maaliskuussa 2009

4 Kysymyksiä, joihin etsitään vastauksia Minkälaisia muutoksia säännöstelykäytännössä, kalaistutuksissa ja kalastuksessa on tapahtunut? Kuinka hyvin säännöstelykäytännön suositukset ovat toteutuneet? Mikä on veden laadun, rantavyöhykkeen eliöstön ja kalakannan tila ja miten se on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana? Onko ilmastonmuutoksen vaikutuksia havaittavissa?

5 Työn eteneminen Alustava ehdotus TOP-30 mittareista Aineiston kokoaminen ja mittariarvojen laskenta Vertailtu mittariarvojen muutosta 5 ja 10 viimeisen vuoden aikana vertailujaksoon verrattuna Muutos parempaan, huonompaan, ei muutosta Todettu muutos, ei todettu muutosta Laadittu yhteenveto aihepiireittäin Johtopäätelmät tarkastelusta ja mittarityön jatkosta

6 Tarkasteluun sisällytetyt tekijät HYDROLOGISET JA METEOROLOGISET TAUSTATIEDOT SADANTA TUULISUUS LÄMPÖTILA VESISTÖN KÄYTTÖ, HOITO JA VIESTINTÄ SÄÄNNÖSTELY KUNNOSTUS- TOIMENPITEET KALASTUS ISTUTUKSET KUORMITUS VIESTINTÄ VESISTÖN TILA JA VIRKISTYSKÄYTTÖ VEDENKORKEUS VEDENLAATU KASVILLISUUS POHJAELÄIMISTÖ KALASTO KALANSAALIS KÄYTTÄJÄMÄÄRÄT: KALASTUSMATKAILU, VIRKISTYSKÄYTTÖ

7 Ehdotuksia TOP 30 mittareiksi Hydrologia ja meteorologia Kuormitus Lumen maksimivesiarvo (mm), kesä-lokakuun sadanta (mm), avovesikauden lämpösumma ( C) ja pituus (vrk), Juutuanjoen ja Ivalojoen virtaamat (m 3 /s), yli 8 m/s ylittävien päivien määrä avovesikauden (kesä-lokakuu) aikana Kokonaisfosforin ja kokonaistypen pistekuormitus (kg/v) Vedenlaatu Rantavyöhyke Kalakannat ja kalastus Virkistyskäyttö Tulvat ja vyöryminen Vesivoimatuotanto Näkösyvyys (m), fosforipitoisuus ja a-klorofylli (µg/l), alusveden lämpötila ( C ) ja hapen kyllästysaste (%), alkaliniteetti (mmol/l) Sarakasvillisuusvyöhykkeen laajuus, kevättulvan voimakkuus (m), alenema 15.7 jälkeen 1.9. asti (m), talvialeneman suuruus (m), pohjaeläinlajiston koostumus, pohjaeläimistön runsaus, sarakasvillisuusvyöhykkeen leveys (m), strategiaindeksi Kalansaaliiden (kg) ja kalastajamäärien kehitys (kpl), eri kalastajaryhmien osuus saaliista (%), saalistaimenten ja siikojen (isorysä) keskipaino (g), taimenen ja siian yksikkösaalis pohjaverkoilla (g/vrk), 3+ järvi-ikäisten taimenten ja 5 v. siikojen keskipaino (g), jne Päivien osuus, jolloin vedenpinta on hyvällä tasolla avovesikaudella (%), avovesikauden alin ja ylin vedenkorkeus (m), päivien lukumäärä, jolloin pintaveden lämpötila yli 15 C (kpl) Rantasuojaukset (km/vuosi), maksetut korvaukset ( /vuosi), vyöryvien rantojen määrä (ha), vuoden ylin vedenkorkeus (m), Ivalojoen ja Juutuanjoen maksimivirtaama (m3/s) Tuotetun sähkön määrä talvella ja koko vuoden aikana (GWh/jaksoi)

8 Aineistosta Hydrologinen ja meteorologinen aineisto Jäänlähtöpäivä Vedenkorkeudet Juutuanjoen virtaamat Vedenlaatuaineisto Fosforipitoisuus Kasvillisuusaineisto Lajien runsaus ja yleisyys, vyöhykkeiden laajuus 1998, 2003, 2008 Pohjaeläinaineisto Pohjaeläimistön runsaus 1977, 1998, 2003, 2008 Kalakanta- ja saalisaineisto Saalisaineisto

9 Säännöstelykäytännölle esitettyjä suosituksia Vältetään veden nousua tason Nhanke+ 119,35 m Pyritään välttämään liian matalia, tason Nhanke+ 118,90 m alapuolisia vedenkorkeuksia kesällä Pyritään kesän tulvahuipun jälkeen aleneviin vedenkorkeuksiin

10 Vuoden alin ja ylin vedenkorkeus

11 Vuorokausien lkm (%) Vedenpinta suositustasolla 118,90-119,35 m jaksolla Vuorokausien %-osuus, jolloin vedenpinta hyvällä tasolla jaksolla Keskiarvo : 51 % Viimeisen 5 vuoden keskiarvo: 79 % Viimeisen 10 vuoden keskiarvo: 74 % Vuosi

12 SÄÄNNÖSTELYSUOSITUSTEN TOTEUTUMINEN POIKKEAMAT SUOSITUSRAJOISTA

13 SÄÄNNÖSTELYSUOSITUSTEN TOTEUTUMINEN VEDENPINNAN ALENEMA KESÄLLÄ

14 HYDROLOGISIA JA METEOROLOGISIA MITTAREITA 1/2 Lumen maksimivesiarvo Keskiarvo : 158 mm Vuosi 2008: 194 mm Jakso suhteessa keskiarvoon: 99 % Jään paksuus Keskiarvo : 68 cm Vuosi 2008: 64 Jakso suhteessa keskiarvoon: 93 % Jäänlähtöpäivä selkävesillä Keskiarvo : Vuosi 2008: Jakso suhteessa keskiarvoon: -4 pvää

15 Yli 15 C päivien lukumäärä, Nellimin pintavesi Yli 15 C päivien määrä Nellim pintavesi 2000-luvulla keskimääräistä huomattavasti enemmän

16 Päivämäärä Inarin selkävesien jäänlähtö Pientä aikaistumista 2000-luvulla Vuosi

17 HYDROLOGISIA JA METEOROLOGISIA MITTAREITA 2/2 Avovesikauden lämpösumma Keskiarvo : 1635 C Vuosi 2008: 1468 C Jakso suhteessa keskiarvoon: 107 % Jäätymispäivä selkävesillä Keskiarvo : Vuosi 2008: Jakso suhteessa keskiarvoon: +16 pvää Yli 8 m/s päivien (navakka-kova tuuli) määrä kesä-lokakuussa Keskiarvo 1961: 13 pvää Vuosi 2008: 8 pvää Jakso suhteessa keskiarvoon: 82 %

18 Avovesikauden lämpösumma, Nellim Lämpösumma (?C) Nellim pintavesi 2000-luvulla keskimääräistä suurempia arvoja, 2008 poikkeus

19 Päivämäärä Inarin selkävesien jäätyminen 2000-luvulla myöhäisiä jäätymisiä Vuosi

20 Juutuanjoen keskivirtaamat kymmenvuotisjaksoittain Kevätvirtaamat 1980-luvun jälkeen olleet aikaisempaa suuremmat

21 Ivalon lentoaseman tuulihavainnot kesälokakuussa - Tuulennopeus yli 8 m/s Navakkojen ja kovien tuulien määrä luvulla keskimääräistä pienempi

22 Yhteenveto mittaritarkastelun tuloksista Analysoitujen mittarien lukumäärä (kpl) Mittarit, joissa todettu muutos parempaan 5 vuoden aikana (kpl) Mittarit, joissa todettu muutos huonompaan 5 vuoden aikana (kpl) Ei muutosta (kpl) VEDEN LAATU KASVILLISUUS 4 1 3* KALAKANNAT POHJAELÄIMET KALASTUS SÄÄNNÖSTELY Todettu muutos Ei muutosta HYDROLOGIA JA METEOROLOGIA

23 Yhteenveto tutkittujen mittarien arvojen muutoksesta keskiarvo suhteessa vertailujaksoon

24 Eniten viimeisen 5 vuoden aikana muuttuneet mittarit - Muutos > 20 % vertailujaksoon Myönteinen muutos Pistemäinen fosforikuormitus A-klorofylli Taimen-, nieriä- ja siikasaalis Taimenten keskipaino Kielteinen muutos Alusveden happipitoisuus Muutos Jäätymispäivä myöhentynyt Yli 15 C päivien lukumäärä lisääntynyt Tuulisuus kesä-lokakuussa vähentynyt

25 Mitä mittarit kertovat Inarijärven tilan ja käytön kehittymisestä? Säännöstelykäytäntö on viime vuosina parantunut rantojen tilan ja virkistyskäytön kannalta Vedenlaatu on parantunut, sillä a-klorofyllipitoisuus on pienentynyt ja alkaliniteetti lievästi kasvanut Petokalakantojen ja siikakannan tila varsin hyvä ja selvästi parempi kuin vertailujaksolla Merkkejä ilmastonmuutoksesta havaittavissa Avovesikausi on pidentynyt ja jäätymispäivä myöhentynyt huomattavasti Avovesikauden lämpösumma kasvanut Alusveden lämpötila on kohonnut

26 Ajatuksia jatkotoimenpiteistä Jatketaan mittariaineiston kokoamista ja analysointia Täydennetään Inarijärven nettisivuja mittariaineistolla ja päivitetään osa mittareista vuosittain Laaditaan 5 vuoden välein yhteenveto mittaritarkasteluista, ensimmäinen Selvitetään, miten mittareita käyttöä suunnittelun, päätöksenteon ja viestinnän apuna voitaisiin tehostaa Voidaanko osalle mittareista määrittää tavoitteellisia tasoja/hyviä tasoja? Kokonaisvaltainen sekä syy- ja seuraussuhteita hahmottava mittaritarkastelu voi lisätä ymmärrystä Inarijärven tilan vaihteluiden ja kehityssuuntien taustalla olevista ilmiöistä.