Lyhytaikaissäädön vaikutukset. Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä
|
|
|
- Krista Halttunen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lyhytaikaissäädön vaikutukset Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä
2 Vesistösäännöstelyjen tausta (voimatalous) Vettä (sähköä) saadaan säädön avulla käyttöön silloin, kun sitä tarvitaan Vuosisäännöstely: varastoidaan vettä säännöstelyaltaaseen tiettyinä vuodenaikoina ohijuoksutusten vähentämiseksi juoksutettavaksi suuremman sähköntarpeen vuodenaikaan (perinteisesti tämä vuodenaika on ollut talvi) Viikkosäännöstely: juoksutetaan vettä koneistojen läpi vähemmän viikonloppuina ja enemmän arkipäivinä Vuorokausisäännöstely: juoksutetaan vettä koneistojen läpi arkisin enemmän päivällä kuin yöllä
3 Lyhytaikaissäätöjen voimakkuudet vaihtelevat (1) Esimerkkinä Pamilo, jossa lupaehdot ja vesistön olosuhteet sallivat on-off-säännöstelyn, kuva
4 Lyhytaikaissäätöjen voimakkuudet vaihtelevat (2) Esimerkkinä Vuoksi (Tainionkoski), jossa mm. alapuolisen joen virkistyskäyttö (valtiosopimus) rajoittaa jonkin verran säätöä, kuva
5 Säännöstely voimatalousmielessä Pielisjoki Pielisjoella säännöstelyhyöty koostuisi lähinnä lievästä lyhytaikaissäädöstä ja vuosisäännöstelystä Juoksutusmallilla 2 laskennallinen keskimääräinen vuosisäännöstelyhyöty pieni Lyhytaikaissäädön hyöty huomattavasti suurempi kuin vuosisäännöstelyn, hyöty riippuu säädön voimakkuudesta
6 Säännöstely voimatalousmielessä tulevaisuus? Pielisjoen vuosisäännöstelyhyöty laskettu vuosien kuukausihintojen perusteella Vrk-säännöstelyhyöty laskettu v /2012 tuntihintojen perusteella ( Tuntihintojen vaihtelua (säädön tarvetta) saattaa lisätä tulevaisuudessa tuulivoiman kasvava tuotanto, samoin eisäädettävän sähköntuotannon (mm. ydinvoima) kasvu yleensä Toisaalta lauhat talvet tulevaisuuden ilmastossa saattavat pienentää sähkön vuodenaikahintojen eroja esim. vuodet 2006 ja 2008, jolloin hinta kesällä korkeimmillaan
7 Voimakkaan lyhytaikaissäädön tavallisimmat haitat jokivesistöissä Virtaama- ja vedenkorkeusvaihteluista (+jään paksunemisesta) johtuva eroosio Eroosiosta johtuva sedimentaatio, muutokset rantavyöhykkeessä, virkistyskäyttöhaitta Virtaama- ja vedenkorkeusvaihteluista johtuva muu virkistyskäyttöhaitta Mm. uimisen, veneilyn ja kalastuksen vaikeutuminen Muutokset joen ekologiassa eroosion sekä vedenkorkeus- ja virtaamavaihteluiden takia
8 Lievä lyhytaikaissäätö Pielisjoella: vaikutukset? Eroosio Voimakkainta siellä, missä suurimmat virtaamavaihtelut ja eroosioherkimmät rannat Kuinka eroosioherkkiä rannat ovat? Pielisjoella suurempi eroosiovaikutus aallokolla (vesiliikenne+tuuli)? Virkistyskäyttöhaitta Suurin heti voimalaitosten alapuolella? Virtaamavaihtelut pieniä Vedenkorkeusvaihtelu yleisesti luokkaa muutamia senttimetrejä? Muutokset joen ekologiassa Vaikutukset vähäisiä? selvitettävä joka tapauksessa Pieni vaikutus uitolle ja vesiliikenteelle?
9 Lievä lyhytaikaissäätö Pielisjoella: vaikutukset? Lyhytaikaissäätö ei vaikuta Pielisen tai Pyhäselän (Saimaan) vedenkorkeuksiin havaittavasti Säätö Pielisjoella tapahtuisi Pamilon säädön kanssa mahdollisesti tahdistettuna säädön vaikutukset saataisiin mahdollisimman pieniksi
10 Lyhytaikaissäätöselvityksen eteneminen 04-05/2012: alustava kustannusarvio konsultilta 05/2012: kaikkien osapuolien sitoumus Pielisen hankkeen kustannuksiin 05/2012: työn tilaus konsultilta 05-11/2012: työn ohjaus (POKELY, Pielisjoen työryhmä) 12/2012: työ valmiina 12/2012 : alustava asiantuntija-arvio vaikutuksista ekologiaan?
11 Säännöstelyselvitysten eteneminen 04-10/2012: Pielisen juoksutusohjeen viimeistely mm. virkistyskäyttöselvitysten ja tarkentavien poikkeuksellisten vesitilannelaskelmien (ilmastonmuutos) tulosten perusteella 06-12/2012: diplomityö Pielisen säännöstelyn virkistyskäyttövaikutuksista Pielisellä, Pielisjoella ja Saimaalla Syksy 2012: neuvotteluryhmän kokoontuminen syyskuussa? Syksy 2012: kalastovaikutusten tarkentava selvitys 11/2012 2/2013: Yhteenvetoraportti tehtyjen töiden tuloksista 01-02/2013: arvio säännöstelylupahakemuksen edellyttämistä töistä ja niiden kustannuksista Kevät 2013: osapuolten päätös, ryhdytäänkö hakemaan lupaa Pielisen säännöstelylle
Pielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille
Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle Pielisen alueen kunnat
Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu
Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle
Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä
Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisjoen lyhytaikaissäätöselvityksen tausta ja tavoitteet Pielisjoen mallinnuksen periaatteet
Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori
Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista Marja Wuori Sisältö Yleistä Haastateltavat Virkistyskäyttö Kokemukset vedenkorkeuksista Yleistä Yläosa: Uimaharju-Kaltimo Keskiosa: Kaltimo-Kuurna
PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN
20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...
PIELISJOEN LYHYTAIKAISSÄÄTÖLASKENTA TULOKSET. Oy Vesirakentaja, Jukka Nieminen Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Teppo Linjama
PIELISJOEN LYHYTAIKAISSÄÄTÖLASKENTA TULOKSET Oy Vesirakentaja, Jukka Nieminen Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Teppo Linjama 20.12.2012 2 Sisältö Sisältö... 2 Taustaa... 3 Virtausmalli... 4 Lähtöaineisto...
Pielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen
Pielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen Vesilain 19:7 ja 19:8 mukainen menettely juoksuttamisen mahdolliseksi muuttamiseksi Aloitusneuvottelu 16.6.2015 Esityksen sisältö Ajankohtaista & kertausta Aluehallintoviraston
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
Pielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä
Pielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisen säännöstelyn lähtökohdat Laskennassa käytetty
ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen
ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen
Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset
Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset Padotus- ja juoksutusselvitykseen liittyvä 2. neuvottelu 19.6.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuu Esityksen sisältö Pielisen padotus-
TÄHÄN MENNESSÄ TEHTYJEN LYHYTAIKAISSÄÄNNÖSTELYLASKELMIEN YHTEENVETO
JNi Sivu 1 (2) Rev 0 3.9.2012 PIelisjoen juoksutuksen kehittämisen työryhmä Neuvottelu 31.8.2012 / Pohjois-Karjalan ELY-keskus TÄHÄN MENNESSÄ TEHTYJEN LYHYTAIKAISSÄÄNNÖSTELYLASKELMIEN YHTEENVETO Virtausmalli
VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET
1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle
Inarijärven säännöstelyn kehittyminen
Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Vedenkorkeusmittareihin perustuva vaikutustarkastelu Teemu Nurmi, Suomen ympäristökeskus Inarijärven seurantaryhmän kokous Esityksen sisältö Mittaritarkastelun taustaa
Rauhajärven käyttäjäkysely
Rauhajärven käyttäjäkysely Yhteenvetoraportti Vastausmäärä 75 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Rauhajärven rantaasukas (vakituinen asuminen)
Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia
Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta
Pielisen juoksutusvaihtoehtojen kokonaisvaltainen arviointi - Monitavoitearviointiin perustuvien haastattelujen tulokset
Pielisen juoksutusvaihtoehtojen kokonaisvaltainen arviointi - Monitavoitearviointiin perustuvien haastattelujen tulokset Teemu Nurmi & Mika Marttunen SYKE 13.4.2012 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2
Yhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta
HAMELY/2355/2016 Häme Luonnonvarayksikkö 31.5.2017 Viite: Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Yhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta Kysely Loimijoen vesistön
53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma
PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen - Hankkeen toteuttamisen suunnitelma Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan säännöstelyjen kehittämisseminaari, 5.11.2014 PIRSKE - Pirkanmaan säännöstelyjen
Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen
Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten
Inarijärven tilan kehittyminen vuosina
Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960-2009 Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Erkki A. Järvinen, Minna Kuoppala, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Juha Riihimäki ja Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle
Säännöstelyluvan muuttaminen
Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen
Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen
Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun
PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE
PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia
Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018
Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Vesistömallilaskennat tässä projektissa Mouhi- ja Kiikoisjärven säännöstelyselvitykseen osallistuminen.
VOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista
VOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista Jukka Leskelä Energiateollisuus ry 1 Vesivoiman lisäämiselle poliittista kysyntää Vanhanen I hallituksen energia- ja ilmastostrategia vesivoiman
Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen
Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin
KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ
KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan
Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1.2.2017 1.2.2017 Näsijärvi Pinta-ala 257 km 2 MW NN+ 95,02 m MQ 75 m 3 /s LSVeO 1978 (KHO
Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. järvillä
Tarkasteltavassa ongelmassa useita eri ulottuvuuksia Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden järjestelmällinen Haasteena lukuisat tarkastelu eri ulottuvuudet Pirkanmaan järvillä Jyri Mustajoki, Suomen ympäristökeskus
Paimionjoki voimantuotannossa
Paimionjoki voimantuotannossa Teemaryhmäpalaveri 16.3.2011 Tarvashovi 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö,
SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen
Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden
Pielisen juoksutusten kehittämismahdollisuudet Yhteenveto vuonna 2006 tehdyistä selvityksistä
Pielisen juoksutusten kehittämismahdollisuudet Yhteenveto vuonna 2006 tehdyistä selvityksistä Olli-Matti Verta, Jukka Nykänen, Jukka Höytämö, Mika Marttunen SISÄLLYSLUETTELO: 1 Johdanto...4 2 Yleistä...5
Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus
29.9.2014 Jari Uusikivi ja Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen Hydrologiset selvitykset Johdanto Viime vuosina kesän ja alkutalven tulvissa on tullut
Paimionjoki voimantuotannossa
Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki - seminaari 15.6. 2011 Paimio 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon
Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005
Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen & Olli-Matti Verta 10.5.2007 Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005 1 Lähtökohdat Päijänteen säännöstelyn kehittämisselvityksen perusteella esitettiin konkreettisia
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti
Loppuuko Loimijoesta vesi? -tietoa säännöstelystä ja sen vaikutuksista
Loppuuko Loimijoesta vesi? -tietoa säännöstelystä ja sen vaikutuksista Hämeen ELY / Milla Torkkel 4.5.2019 Esityksen sisältö Hydrologinen kierto ja vesistömalli Säännöstelystä yleisesti Ilmastonmuutos
Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta
Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta 1998 2003-2008 Onko säännöstelyn kehittämisellä pystytty lieventämään vaikutuksia rantavyöhykkeeseen? Inarijärven tila ja tulevaisuus seminaari 10.6. 2009 Juha Riihimäki
Pielisen säännöstelyn vaikutus Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön
Marja Wuori Pielisen säännöstelyn vaikutus Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten. Espoossa 13.1.2014
LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi
LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS
Luodonjärvi, kysely ranta-asukkaille
Liite 3 Vastaajien ikäjakauma 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1918 1925 1928 1931 1934 1937 1940 1943 1946 1949 1952 1955 1958 1961 1964 1967 1970 1973 1976 1981 Asuminen Luodonjärven äärellä 18 16 14 12 10
4 Vuoksen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 46(196) 4 Vuoksen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 68 501 km 2 Suomen puolella 52 697 km 2 Järvisyys 19,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 1, Partakoski
Pelastaako ympäristövirtaama järvilohen? Jorma Piironen, RKTL
Pelastaako ympäristövirtaama järvilohen? Jorma Piironen, RKTL Sisältö: Järvilohikannan nykytilanne Hieman historiaa Ala-Koitajoki ja järvilohi Mitä KHO:n päätöksessä sanotaan? Ympäristövirtaama minimivirtaama?
Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä
Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013
Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013 Lupatilanne Säännöstely perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 26.3.1964 antamaan päätökseen (Nro S-81/706), jonka
Loppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo
Loppuuko Loimijoesta vesi HAMK 4.5.2019 Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo Loppuuko Loimijoesta vesi Ei lopu, mutta Pyhäjärvestä ja Kuivajärvestä loppuu, ellei jotain tehdä!
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LUPAPÄÄTÖS Nro 69/07/1 Dnro Psy-2007-y-48 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 69/07/1 Dnro Psy-2007-y-48 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kierikin voimalaitoksen juoksutusmääräysten muuttamista koskevassa ympäristölupaviraston päätöksessä nro
PÄÄTÖS Nro 47/2013/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2013
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 47/2013/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 23.7.2013 ASIA HAKIJA Väliaikainen poikkeaminen Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta, Lieksa, Nurmes, Juuka, Kontiolahti
Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013
Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun
1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla
KYRÖNJOEN TULVATYÖPAJA III 31.1.2014, KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla VE1 Pengerrysalueiden muutos 1/50 1/100 1/250 hyvä hyvä/ koht huono Muut alueet
1) Tulvavahinkojen väheneminen
LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht
Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa
Muistio 1 (5) Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa 1 Johdanto Sähköjärjestelmässä on jatkuvasti säilytettävä tuotannon ja kulutuksen tasapaino. Sähköjärjestelmän
Vesistöjen säännöstelyn haasteet
Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin
Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla
Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla 2000-2017 Mika Marttunen, Tanja Dubrovin, Juha Aaltonen (SYKE) & J-P Kämäräinen (LAPELY) Muu projektiryhmä: LAPELY:
57 Siikajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 133(196) 57 Siikajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 318 km 2 Järvisyys 2,2 % Vesistönro Vesistö + hanke Rakennetut MW GWh/a 57 Siikajoen vesistöalue 4,7 15,7
Ympäristökeskus on perustellut hakemusta seuraavasti:
PÄÄTÖS Nro 93/04/2 Dnro ISY-2004-Y-153 Annettu julkipanon jälkeen 15.9.2004 HAKIJA Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ASIA Väliaikainen poikkeaminen Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta HAKEMUS Pohjois-Karjalan
PÄÄTÖS Nro 9/2013/2 Dnro ISAVI/4/04.09/2013
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 9/2013/2 Dnro ISAVI/4/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.1.2013 ASIA HAKIJA Väliaikainen poikkeaminen Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta, Joensuu ja Kontiolahti Kaakkois-Suomen
ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin
ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 40/2004/3 Dnro LSY-2004-Y-239. jälkeen
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 40/2004/3 Dnro LSY-2004-Y-239 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2004 ASIA HAKIJA Väliaikainen poikkeaminen Lohjanjärven säännöstelyssä noudatettavista
Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin
LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/2 Dnro Psy-2005-y-123 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/2 Dnro Psy-2005-y-123 Annettu julkipanon jälkeen 2.1.2006 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kalajoen vesistön vedenjuoksun säännöstelyä koskevan vesioikeuden päätöksen nro 44/74/I lupamääräyksen
Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012
Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Pienvesitapaaminen 2.6.2014 Päivi Haatainen Helsingin yliopisto Geotieteiden
Noormarkku Olli-Matti Verta
KARVIANJOEN VESISTÖN SÄÄNNÖSTELYJEN KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS Noormarkku 11.10.2012 Olli-Matti Verta Varsinais-Suomen ELY-keskus olli-matti.verta@ely-keskus.fi puh. 0295 022 961 1 KARVIANJOEN VESISTÖN
KYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille
Vesistösuunnittelu-PAKKA hanke KYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille 1. Yhteystiedot Nimi Osoite Sähköposti Puhelinnumero 2. Yhteystietoni
Uusi voimalaitos on otettu käyttöön syksyllä 1995. Voimalaitoksen padolla säännöstellään sen yläpuolella sijaitsevia Kolpanjärveä ja Jokijärveä.
PÄÄTÖS Nro 2/08/2 Dnro ISY-2007-Y-134 Annettu julkipanon jälkeen 7.1.2008 HAKIJA Joroisten kunta (Joroisten energialaitos) ASIA Liunan voimalaitoksen lupapäätökseen sisältyvien säännöstelymääräysten tarkistaminen,
Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla
Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla 2000-2017 Mika Marttunen, Annukka Puro, J-P Kämäräinen, Juha Aaltonen, Tanja Dubrovin 4.5.2018 Projektiryhmä: Jukka
VMK/P-K ELY-keskus
VMK/P-K ELY-keskus 26.3.2013 Järvilohen elinalueet Ala-Koitajoen-Pielisjoen kalasto Ala-Koitajoen-Pielisjoen kalastoon ovat luontaisesti kuuluneet mm. harjus, jokikutuinen siika, järvitaimen ja järvilohi.
Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.
Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus
Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit
Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905
Ilmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014
Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat
Ympäristökeskus on perustellut hakemusta seuraavasti:
PÄÄTÖS Nro 60/06/2 Dnro ISY-2006-Y-126 Annettu julkipanon jälkeen 4.8.2006 HAKIJA Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ASIA Väliaikainen poikkeaminen Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta HAKEMUS Pohjois-Karjalan
Raportti 1 (13) Marja Savolainen 18.11.2005 HYDRO-772
Raportti 1 (13) Tarkastaja, pvm Markku Lahti 12.12.2005 Hyväksyjä, pvm Jukka Muotka 12.12.2005 VIRKISTYSKÄYTÖN KANNALTA SOPIVIEN VEDENKORKEUSVYÖHYKKEIDEN ARVIOINTI KYYVEDELLÄ 1 JOHDANTO... 2 2 VIRKISTYSKÄYTTÖMALLIN
Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. Kevään 2016 työpajojen tulokset
Tarkasteltavassa ongelmassa useita eri ulottuvuuksia Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden Haasteena tarkastelu lukuisat Pirkanmaan eri ulottuvuudet järvillä Kevään 2016 työpajojen tulokset Jyri Mustajoki,
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset
Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset Yleisötilaisuus 25.9.2012 Ympäristönsuojelutarkastaja Matti Nousiainen Siilinjärven kunta Taustaa Ranta-asukkaat
Kevätkuoppa ja muut haasteet - suurten järvien säännöstelyn kehittämisen ympäristövaikutukset
Kevätkuoppa ja muut haasteet - suurten järvien säännöstelyn kehittämisen ympäristövaikutukset Seppo Hellsten Vesistökunnostusverkoston IX vuosiseminaari Mikkeli 3.-5.6. 2019 Sisältö Järvisäännöstelyn ekologiset
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
Inarin säännöstelystä aiheutuvat velvoite- ja kunnossapitoasiat vuonna 2013
Inarin säännöstelystä aiheutuvat velvoite- ja kunnossapitoasiat vuonna 2013 8.7.2013 Rantasuojaukset 7 eri rantasuojauskohdetta, joista 5 Nellimin alueella. 1 Veskoniemen edustalla Kaskamosaaressa. 1 Ivalojoella
SAVITAIPALEEN KUNTA Kysely Savitaipaleen kunnan venesatama-alueista YHTEENVETO
1 (5) LIITE 1 30.12.2009 0620-D3757 SAVITAIPALEEN KUNTA Kyselyjä lähetetty 250 kpl Kyselyyn vastanneita 6 kpl Vastausprosentti 18 % 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista edustaa veneilytilannettanne parhaiten?
RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA
RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA TOIMENPIDESELITYS 29.9.2014 Heli Kanerva-Lehto, Jussi Niemi, Heidi Nurminen 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen kuvaus Paskajärvi sijaitsee
LUPAPÄÄTÖS Nro 35/11/2 Dnro PSAVI/23/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 35/11/2 Dnro PSAVI/23/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Vuokkijärven säännöstelyn lupamääräysten tilapäinen muuttaminen kesäaikaisen vedenkorkeuden tavoitetason
KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo
LUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS, LIITE 5 1111188-2 16.3.217 Draft 2. KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo Lupahakemuksen täydennys, kohta 48 Täydennys mallinnusraporttiin 1 Korkeimmat pitoisuudet 216 kesällä
Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia
Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia Työryhmä: Jukka Aroviita, Erkki Järvinen, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Annukka Puro-Tahvanainen, Juha Riihimäki, Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle
Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kätkänjärvellä, Alajärvi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 32/2014/2 Dnro LSSAVI/29/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 28.3.2014 ASIA Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kätkänjärvellä, Alajärvi HAKIJA Etelä-Pohjanmaan
Päätös Nro 21/2019 Dnro LSSAVI/1442/2019 Länsi- ja Sisä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen
Päätös Nro 21/2019 Dnro LSSAVI/1442/2019 Länsi- ja Sisä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 7.2.2019 ASIA Pyhäjärven säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen, Tampere, Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Vesilahti
SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ
SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen
Pohjois-Karjala. Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys
Pohjois-Karjala Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys Pohjois-Karjalan ELY-keskus Teppo Linjama & Paula Mononen 22.6.2017 1 Sisältö 1 Johdanto... 4 2 Vesistön yleiskuvaus... 5 2.1 Valuma-alue... 5 2.2
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 89/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-220
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 89/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-220 Annettu julkipanon jälkeen 15.7.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Väliaikainen poikkeaminen veden ottamista ja johtamista Paimionjoesta
Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 HAKIJA Lieksan kaupunki ASIA Kevyen liikenteen sillan rakentaminen Sokojoen yli, Lieksa
Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,