INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN?

Transkriptio

1 INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN? Erkki A. Järvinen

2 Borisogleb -63 Melkefoss - 78 Skogfoss -64 Hevoskoski -70 Rajakoski -56 Jäniskoski -38 & -50 Kaitakoski -59 Niskakoski -42 & -48 Vuonna 1944 saksalaiset sotajoukot räjäyttivät Jäniskosken koneasemarakennuksen ja noin 35 % patorakenteista sekä Niskakosken padon.

3 Virtaama (m 3 /s) 0 INARIJÄRVEN KESKIVEDENKORKEUS SÄÄNNÖSTELTYNÄ JA LUONNONMUKAISENA ( ) MQ luonnonmuk Paatsjoen energiantuotanto 1,4 TWh/a, josta lähes puolet talviaikana (marrashuhtikuu)

4 vedenkorkeus (Nhanke+m) INARIJÄRVEN VEDENKORKEUDET SÄÄNNÖSTELTYNÄ JA LUONNONMUKAISENA (ka ) 119,25 119,00 Säännöstelty keskivedenkorkeus ( ) 118,75 118,50 Luonnonmukainen keskivedenkorkeus ( ) 118,25 118,00 117,75 117,50 117,25

5 Inarijärven ensimmäiset säännöstelyä koskevat ohjeet laadittiin vuonna SNTL:n ja Suomen hallitus solmivat Moskovassa Inarijärven säännöstelyä Niskakosken säännöstelypadon avulla koskevan sopimuksen, jolla vahvistettiin entiset "Säännöstelyohjeet". Inarijärven säännöstelyä koskevia ohjeita sekä säännöstelyn toteuttamista muutettiin Helsingissä allekirjoitetuilla pöytäkirjoilla. Näin saatiin säännöstely vastaamaan paremmin sen aikaisia tarpeita käytiin Oslossa Neuvostoliiton, Suomen ja Norjan edustajien välinen neuvottelu. Sen tuloksena allekirjoitettiin pöytäkirja, jolla jonkin verran muutettiin aikaisemmissa Suomen ja Neuvostoliiton sopimuksissa ja pöytäkirjoissa esitettyjä säännöstelyyn liittyviä ohjeita. Vuonna 1947 tehty sopimus ja sen täyttämistä koskevat, vuonna 1954 tehdyt pöytäkirjat jäivät sellaisenaan voimaan. Moskovassa solmittiin Neuvostoliiton, Norjan ja Suomen hallitusten välinen Inarijärven säännöstelyä Kaitakosken voimalaitoksen ja padon avulla koskeva sopimus. Sopimuksella vahvistettiin uudet Inarijärven säännöstelyä koskevat ohjeet ja se korvasi kaikki aikaisemmat Inarijärven säännöstelyä koskevat sopimukset ja pöytäkirjat.

6 INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KÄYTTÖ Valtiosopimuksen liitteen 3 ohjeiden sekä niitä täydentävien, säännöstelyvaltuutettujen hyväksymien ohjeiden mukaan. Tulovesimääräennusteiden laatiminen Juoksutussuunnitelman laatiminen Vaikutusten arviointi Juoksutusten toteuttaminen

7 TULOVIRTAAMAN ENNUSTAMINEN *Lumitilanne (koko valuma-alue) *Sademäärät (aluesadannat) *Pohjavesitilanne *Tulovirtaaman seuranta Tulovirtaamaennuste *Juoksutussuunnitelma Vedenkorkeusennuste

8 mm LUMEN ALUEELINEN VESIARVO WATER EQUIVALENT OF SNOW IN LAKE INARI INARIJÄRVEN AREASHED VALUMA-ALUEELLA max & min ( ) mean (71-00) mm

9 mm ALUESADANNAT INARIJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA AREAL PRECIPITATION IN LAKE INARI WATERSHED max & min ( ) mean ( ) I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

10 L1.4+P(IV-VI), mm Inarijärven kevättulvavolyymin (milj.m 3 ) riippuvuus lumen vesiarvosta ja sulamiskauden sademäärästä Tuvovesimäärä, milj.m

11 W (Nhanke+m) 119,60 119,40 119,20 119,00 118,80 118,60 118,40 118,20 118,00 117,80 117,60 INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KÄYTTÖ Juoksutus (m3/s) vedenkorkeus Q out (m 3 /s) ,

12 SÄÄNNÖSTELYN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN

13 Inarijärvitutkimus Säännöstelyä koskevat suositukset Tavoite: Inarijärven säännöstely toteutetaan siten, että vesistön tila, erityisesti kalojen ravinto-olosuhteet ja käyttökelpoisuus paranevat ilman merkittäviä haittoja Paatsjoen vesivoimantuotannolle ja eliöyhteisölle

14 Toimenpidesuositukset Vältetään veden nousua tason Nhanke+ 119,35 m yläpuolelle. Pyritään välttämään liian matalia, tason Nhanke+ 118,90 m alapuolisia vedenkorkeuksia kesällä. Pyritään kesän tulvahuipun jälkeen aleneviin vedenkorkeuksiin. Kehitetään säännöstelyn käytön ohjaus- ja suunnittelumenetelmiä sekä kehitetään käyttöä. Laaditaan esimerkiksi yksityiskohtaiset, Inarijärven säännöstelyä koskevan valtiosopimuksen mukaisia ohjeita täydentävät käyttöohjeet edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

15 Toimenpidesuositukset jatk Parannetaan Inarijärveen tulevien vesimäärien ennusteita tehostamalla hydrologista havainnointia (lumen vesiarvon mittaus ja sadeasemat) ja kehittämällä tulovirtaaman ennustemallin luotettavuutta. Pyritään välttämään jatkuvia juoksutusmuutoksia kesäaikana. Edistetään Paatsjoen voimalaitosten yhteiskäyttöä. Määritetään Inarijärven ja Ivalojoen alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet ja huolehditaan siitä, että niiden alapuolisille tulvauhan alaisille alueille ei rakenneta lupaa edellyttäviä rakennuksia ja rakenteita.

16 TÄYDENNYS [ohjeisiin] No 2 Suomen, Norjan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallitusten kesken tehdyn sopimuksen liitteessä esitettyihin ohjeisiin Inarijärven säännöstelemiseksi Kaitakosken voimalaitoksen ja padon avulla. 1. Inarijärven vuorokausijuoksutukset tulisi määrittää sellaisiksi, että vedenpinnan nousu korkeuden +119,35 m (+117,88 m) yläpuolelle voidaan poikkeuksellisen runsasvetisiä kausia lukuun ottamatta välttää. Tästä syystä noudatetaan seuraavia ohjeita:

17 a) Inarijärven vedenpinnan korkeus pyritään ilman tarpeettomia ohijuoksutuksia Paatsjoen vesivoimalaitoksilla pitämään oheisessa liitteessä esitettyjen tavoitekorkeuksien muodostamalla vyöhykkeellä. Niin kauan, kun ennusteiden perusteella ei ole odotettavissa, että tulovesimäärät lumen sulamiskaudella poikkeavat keskimääräisestä liian paljon, pyritään vedenpinta alentamaan ennen lumen sulamiskauden alkua korkeudelle + 117,80 m. b) Erityisen suuren kevättulvan uhatessa pyritään vedenpinta alentamaan ennen lumen sulamiskauden alkamista korkeudelle + 117,55 m - 117,65 m. c) Juoksutus Inarijärvestä pyritään pitämään syksyn ja talven ajan niin suurena kuin se ilman ohijuoksutuksia Paatsjoen vesivoimalaitoksilla on mahdollista. Kohdissa a) ja b) mainitut tavoitekorkeudet ovat kuitenkin ensisijaisia. d) Jos vedenpinnan liiallisen nousun estämiseksi on tarpeen suurentaa juoksutusta, pyritään se toukokuun 1 päivästä alkaen suorittamaan siten, että ohijuoksutukset voitaisiin välttää. Mikäli ohijuoksutukset ovat ennusteiden mukaan kuitenkin välttämättömiä, lisätään Inarijärven juoksutusta asteittain seuraavien näkökohtien mukaisesti: 1) **** * * 5) että virtaama Kaitakoskella on enintään 500 m3/s, kun vedenkorkeus +119,45 m on savutettu ja vedenpinta uhkaa nousta yli korkeuden +119,50 m. Tämä on suurin sallittu juoksutusmäärä.

18 2. Jos vedenpinta on noussut korkeudelle +119,35 m tai sen yläpuolelle, pyritään vedenpinta alentamaan mahdollisimman lyhyessä ajassa, kuitenkin ohijuoksutuksia välttäen, korkeudelle +119,20 m, jotta tulovirtaamien mahdollisesti uudelleen kasvaessa voitaisiin välttää kokonaan tai ainakin osittain ohi juoksutukset Paatsjoen vesivoimalaitoksilla. 3. Kesä-heinäkuun tulvahuipun jälkeisellä kasvukaudella pyritään aleneviin Inarijärven vedenkorkeuksiin, mikäli siitä ei aiheudu ohijuoksutuksia Paatsjoen vesivoimalaitoksilla tai vedenpinnan alenemista korkeuden +119,05 m alapuolelle. 4. Inarijärven vedenpinnan aleneminen kesäaikana korkeuden +118,90 m alapuolelle pyritään estämään pienentämällä juoksutusta määrään m 3 /s, jos ennusteiden perusteella on odotettavissa, että vedenpinta alenee sen alapuolelle. Mikäli vedenpinnan liiallisen alenemisen estäminen edellyttää kuitenkin 90 m 3 /s pienempää juoksutusvesimäärä, sopivat Inarijärven säännöstelyn valtuutetut juoksutusmäärästä. 5. Paatsjoen vesivoimalaitosten koneistojen tarkastusten ja huoltojen suorittamiseksi voidaan juoksutus pienentää määrään 85 m 3 /s 20 vuorokauden ajaksi vuodessa. Osa tarkastuksista pyritään ajoittamaan syksyyn.

19 W (Nhanke+m) 119,70 TAVOITEVYÖHYKE 119,50 119,30 vuosi ,10 118,90 118,70 118,50 118,30 118,10 117,90 117,70 vuosi ,50 117,30 117,

20 "PAATSJOEN VESISTÖALUEELLA YHTEISESTI TOTEUTETTAVAN YMPÄRISTÖN TILAN HALLINNAN KEHITTÄMINEN" Barents Interreg II hanke ( ) Osahanke 1.2d: Paatsjoen vesivoimalaitosten yhteiskäytön ja Inarijärven säännöstelyn kehittämisedellytysten selvittäminen.

21 Ohjausryhmä Suomalais-norjalainen rajavesistökomissio (Lapin ympäristökeskus, Fylkesmannen i Finnmark) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kemijoki Oy Maa- ja metsätalousministeriö Suomen ympäristökeskus Inarin kunta

22 Raportti osahankkeesta 1.2d Erkki A. Järvinen ja Juho Päiväniemi "Paatsjoen vesivoimalaitosten yhteiskäytön ja Inarijärven säännöstelyn kehittäminen HELSINKI 2001

23 W (Nhanke+m) Q (m3/s) 119,75 Säännöstelyn yläraja ,50 119,25 MAKSIMI- JUOKSUTUS Haitallinen vyöhyke ,00 VEDEN- KORKEUS , ,50 JUOKSUTUS ,25 118,00 Ylimpien laitosten ohijuoksutusraja , ,

24 W (Nhanke+m) 119,75 119,50 EI YLITYSTÄ Säännöstelyn yläraja Säännöstelyn yläraja Virtaama (m 3 /s) ,25 MAKSIMI- JUOKSUTUS ,00 118,75 VEDEN- KORKEUS ,50 118,25 118,00 JUOKSUTUS Tarvittava lisäjuoksutusmahdollisuus Ylimpien laitosten ohijuoksutusraja , ,

25 KIITOS ja HYVÄÄ KESÄN JATKOA