Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. järvillä
|
|
- Aarne Hämäläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tarkasteltavassa ongelmassa useita eri ulottuvuuksia Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden järjestelmällinen Haasteena lukuisat tarkastelu eri ulottuvuudet Pirkanmaan järvillä Jyri Mustajoki, Suomen ympäristökeskus PIRSKE-työpaja,
2 Haasteena tarkastelussa lukuisat eri ulottuvuudet Tarkasteltavassa ongelmassa useita eri ulottuvuuksia: Kuusi eri järveä Eri sidosryhmiä, joilla erilaiset mieltymykset Erilaisia säännöstelyvaihtoehtoja Ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset tulevaisuudessa Erilaisia tavoitteita, mm. luonto, voimatalous, tulvat virkistyskäyttö Erilaiset vesivuodet Monet tavoitteista ristiriidassa keskenään Millään vaihtoehdolla ei pystytä vastaamaan kaikkiin tavoitteisiin Päämääränä löytää säännöstelykäytäntöjä, jotka mahdollisimman hyvin täyttäisivät eri sidosryhmien tavoitteet 2
3 Tavoitteita yhteen sovittava lähestymistapa Tarkastellaan järjestelmällisesti ja eritellysti eri sidosryhmien tavoitteita Lähestymistavassa yhdessä sidosryhmien kanssa Tunnistetaan ongelmaan liittyvät oleelliset tavoitteet ja jäsennetään nämä loogisiin kokonaisuuksiin Arvioidaan, miten hyvin eri vaihtoehdot täyttävät tavoitteet Arvioidaan, miten tärkeinä eri sidosryhmät pitävät eri tavoitteita Näiden perusteella pyritään löytämään säännöstelykäytäntöjä, joiden avulla eri sidosryhmien tavoitteet täyttyisivät mahdollisimman hyvin Yhtenä tavoitteena myös oppimisprosessi Ymmärrys eri vaihtoehtojen vaikutuksista eri asioihin lisääntyy 3
4 Hyvän säännöstelyn tavoitteet Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Hyvän säännöstelyn tavoitteet Vedenkorkeustavoite Rantavyöhyke Kalat Linnut Pohjalajit Virkistyskäyttö Tulvat/Vettyminen Voimatalous Tulvan puhdistusvaikutus Kasvillisuuden vyöhykkeisyys Siian ja muikun kutu Hauen kutu Pesintä Jäätymisriski Jäänpainama Ranta-asutus Veneily Tulviin varautuminen Maatalouden vettymishaitta Vesivoiman tuotanto Tavoitteena: Vedenpinnan nousu Vedenpinnan lasku Vedenpinnan pysyminen tasaisena Tietty vedenpinnan taso
5 Rantavyöhyke Kevättulva vaikuttaa ylimmän rantavyöhykkeen kasvillisuuteen Ekologisesti tärkeä alue Tulvan ansiosta edellisvuotinen kuollut aines siirtyy vedestä maalle hajoamaan Ei jää rantaveteen maatumaan ja kuluttamaan happea Luontaisen vyöhykkeisyyden kannalta tärkeää, että vedenpinta laskisi kesän aikana Laskeva vedenpinta jakaa aallokon aiheuttamaa kulutusta laajemmalle vyöhykkeelle Ilmastonmuutoksen myötä kevättulvat aikaistuvat ja loivenevat Mittareina: Kevättulvan suuruus Vedenkorkeuden rytmi kesällä Saraikon laskennallinen laajuus 5
6 Siika ja muikku Talvinen vedenpinnan aleneminen heikentää syksyllä matalaan rantaveteen kutevan siian lisääntymistulosta Myös muikku syyskutuinen, mutta kutee syvemmälle kuin siika Tarkastelussa oletetaan, että järvillä lisääntymiskykyistä siikaa, mutta nykytiedon mukaan ainakin Näsijärvellä sitä ei esiinny tai esiintyy hyvin vähän Ilmastonmuutoksen myötä kevätvirtaamat pienentyvät Tarve kevätkuopan tekemiselle pienenee useina vuosina Tilanteen parantamiselle on edellytykset Mittarina: Talvialenema 6
7 Hauki Kevätkutuisen hauen poikastiheydet suurimpia rannoilla, joilla: useita erilaisia vesikasvillisuusvyöhykkeitä leveä sarakasvillisuusvyöhyke Tarjolla olevien poikasvyöhykkeiden määrään vaikuttavat: toukokuun vedenkorkeudet kesän vedenkorkeuden vaihtelu, jonka perusteella kasvillisuusvyöhykkeet muotoutuvat Hauki kutee usein rantamatalaan Vedenkorkeuden lasku kudun jälkeen voi tuhota mätiä Ilmastonmuutos muuttaa kevättulvan muotoa ja suuruutta ja mahdollisesti hauen kutuaikaa Niiden sijoittuminen toistensa suhteen ratkaisevaa Mittareina: Minimisyvyys saraikossa hauen kutuaikana Tulvan lasku hauen kutuaikana 7
8 Jäätymiselle herkät lajit Vedenpinnan talvialenema aiheuttaa rantavyöhykkeen pohjan jäätymisen Vaikuttaa kielteisesti rannan biologiseen tuotantoon Säännöstely voimistaa alenemaa Kasveista erityisesti tummalahnaruoho ei kestä jäätymistä juuri lainkaan. Myös suurikokoiset, kalojen ravintona tärkeät pohjaeläimet herkkiä pohjan jäätymiselle Haitallinen vaikutus mahdollisesti myös rapuun Ilmastonmuutoksen myötä kevätvirtaamien pienentyessä tarve kevätkuopan tekemiselle pienenee useina vuosina Talvien lämmetessä jääpeite ohenee Jäänpainama vähenee Mittareina: Talvialenema 8 Jäänpainamavyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä
9 Linnut Monet vesilinnut ja kaikki lokkilinnut pesivät lähellä vesirajaa Vedenpinnan suuri nousu alkukesällä pesintäaikana voi tuhota matalimmalla sijaitsevia pesiä Aallokko voi aiheuttaa tuhoa Säännöstelystä eniten kärsiviä lajeja ovat kuikka, kalalokki, kalatiira, lapintiira, naurulokki, tukkasotka ja ruskosuohaukka Ilmastonmuutoksen myötä kevättulvanousun loiveneminen voi periaatteessa parantaa tilannetta Suuri merkitys on sillä miten tulvan nousu ajoittuu pesintäaikaan nähden Pesinnän ajoittumisesta ilmaston muuttuessa ei tietoa mutta tarkasteluissa sen on oletettu aikaistuvan ilmaston lämmetessä Mittarina: Vedenpinnan nousu lintujen pesintäaikana 9
10 Virkistyskäyttö Liian alhaiset ja liian korkeat vedenkorkeudet haittaavat rantojen virkistyskäyttöä Kullekin järvelle määritetty virkistyskäytön kannalta optimaalinen vedenkorkeuden vaihteluvyöhyke kokemustiedon ja vesistön käyttäjäkyselyn perusteella Vyöhykkeet pääsääntöisesti hieman kapeampia ja alareunastaan korkeammalla kuin vuoden 2003 selvityksessä VIRKI-mallilla määritetyt tasot Oletuksena, että samat tasot ovat sopivimpia sekä rantojen käytölle että veneilylle. Ilmastonmuutoksen myötä kuivat kesät muuttuvat entistä kuivemmiksi Keväällä ja loppukesällä vedenkorkeuksia haasteellisempaa pitää riittävän korkealla Mittareina: Virkistyskäytölle hyvällä tasolla olevien päivien osuus jaksoilla ja
11 Tulvariski Talvitulviin voidaan varautua pitämällä vedenkorkeuksia talvella matalammalla Järvillä jää nousuvaraa suurten talvivirtaamien varalle Mahdollisuus vaikuttaa säännöstelyllä Kokemäenjoen tulvatilanteisiin esim. hyydetulvan estämiseksi paranee Ilmastonmuutoksen myötä talvivirtaamat kasvavat Hyyderiski Kokemäenjoella kasvaa Mittarina: Käytettävissä oleva järvien varastotilavuus marrasjoulukuussa Huom! Myös kevätkuopan tarkoitus on varautuminen tulviin, mutta keväällä Vaihtoehdoissa kevätkuopan loiventamisen ei ajatella suurentavan tulvariskiä, koska kevätkuoppa on tarkoitus tehdä eri vuosina joustavasti lumitilanne ja vesitilanneennuste huomioon ottaen 11
12 Vettyminen Korkea vedenkorkeus aiheuttaa peltojen vettymistä, joka haittaa kylvötöitä toukokuussa. Ilmastonmuutoksen myötä kevättulvat aikaistuvat Riski kylvöajan korkeisiin vedenkorkeuksiin voi kasvaa Mikäli kylvötyöt voitaisiin aikaisina keväinä tehdä aikaisemmin, ei haitta olisi niin suuri Mittarina: Peltopinta-ala, jolla on vettymisriski toukokuun mediaanivedenkorkeuden (lisättynä vettymiskorkeudella 0,8 m) perusteella 12
13 Vesivoiman tuotanto Säännöstelyvaihtoehdot vaikuttavan vesivoiman tuotantoon Tampereen, Melon, Kyröskosken, Siuron ja Kokemäenjoen vesivoimalaitoksilla Tuotannon arvo arvioitu käyttämällä jaksolla toteutuneita Nord Pool Spot -kuukausihintojen keskiarvoja, jotka ottavat huomioon sähkön hinnan vuosivaihtelun Voimalaitoksilla harjoitetaan lyhytaikaissäännöstelyä, joka on merkittävä tekijä tuotannon arvossa eikä sitä ole otettu arviossa huomioon. Ilmastonmuutoksen myötä virtaamien kasvaessa vesivoiman tuotanto kasvaa lähitulevaisuuden jaksolla hieman Ilmastonmuutoksen edetessä virtaamien kasvu hidastuu ja vesitilanteiden äärevöityminen haittaa niiden hyödynnettävyyttä Mittarina: Yhteenlaskettu laskennallinen vesivoiman tuotanto 13
14 Vertailutaulukko Vuosina ottaen huomioon ilmastonmuutos Nyky Sopeutuva Eko Virki Tavoite Mittari N V P K M R N V P K M R N V P K M R N V P K M R RANTAVYÖHYKE Tulvan puhdistusvaikutus Kevättulva Kasvillisuuden vyöhykkeisyys Vedenkork. lasku Saraikko KALAT Siian ja muikun kutu Talvialenema Hauen kutu Minimisyvyys Tulvan lasku LINNUT Pesintä JÄÄTYMISELLE HERKÄT KASVI- JA ELÄINLAJIT Jäätymisriski Talvialenema Jäänpainama Vyöhyke VIRKISTYSKÄYTTÖ Ranta-asutus Veneily TULVAT JA VETTYMINEN Talvitulvaan varautuminen Varastotilavuus Maatalouden vettymishaitta P-a, jolla vett.riski VOIMATALOUS Energiantuotanto GWh Merkkien selitykset: N=Näsijärvi P=Pyhäjärvi M=Mahnalanselkä V=Vanajavesi K=Kyrösjärvi R=Rautavesi 14
15 Lisämateriaalia: Mittaritaulukot 15
16 Rantavyöhyke Mittarit Kevättulvan suuruus (m) Vedenkorkeuden rytmi kesällä (m) Saraikon laskennallinen laajuus (m) Kuvaus - Kevättulva vaikuttaa ylimmän rantavyöhykkeen kasvillisuuteen, joka muodostaa ekologisesti tärkeän alueen rantavyöhykkeellä. - Kevättulvan ansiosta edellisvuotinen kuollut aines siirtyy vedestä maalle hajoamaan eikä jää rantaveteen maatumaan ja kuluttamaan happea - Luontaisen vyöhykkeisyyden kannalta tärkeää, että vedenpinta laskisi kesän aikana. - Kesän aikana laskeva vedenpinta jakaa aallokon aiheuttamaa kulutusta laajemmalle vyöhykkeelle, jolloin sen aiheuttama häiriö paikallisesti pienenee. Ilm.muut. vaikutus Kevättulvat aikaistuvat ja loivenevat NYKY Jos kevätkuoppa tehdään ilmaston muuttuessa syvänä, osalla järvistä lisääntyy sellaiset vuodet joina vedenkorkeus on vaikeampi saada keväällä nostettua. SOPEUTUVA Kevätkuopan loiventaminen voi helpottaa vedenkorkeuden nostamista keväällä useampana vuonna aikaisemmin ja korkeammalle. Koska rantavyöhykettä ei tässä vaihtoehdossa oteta huomioon kesän vedenkorkeuksissa, vaihtoehto ei kuitenkaan paranna kokonaistilannetta kaikilla järvillä. EKO Vedenkorkeuden laskeva rytmi kesällä kevätkuopan loiventamisen lisäksi parantaa rantavyöhykkeen tilaa. VIRKI Kts. SOPEUTUVA Huomioitavaa Rantavyöhykkeen tilaan ja kasvillisuuteen vaikuttaa vedenkorkeusvaihtelun lisäksi monet muutkin tekijät kuten ravinnetilanne. Saraikon laskennallinen laajuus kuvaa vain vedenkorkeuksien kannalta saraikolle optimaalisen vyöhykkeen laajuutta joka ei välttämättä vastaa mitattua. Esimerkiksi Mahnalanselällä linjamittauksilla määritetyt saraikkovyöhykkeet olivat selvästi laajempia kuin laskennallinen. 16
17 Siika ja muikku Mittarit Kuvaus Ilm.muut. vaikutus NYKY SOPEUTUVA EKO VIRKI Huomioitavaa Talvialenema (m) - Talvinen vedenpinnan aleneminen heikentää syksyllä matalaan rantaveteen kutevan siian lisääntymistulosta. - Myös muikku on syyskutuinen, mutta se kutee syvemmälle kuin siika. - Tarkastelussa oletetaan, että järvillä esiintyisi lisääntymiskykyistä siikaa, mutta nykytiedon mukaan ainakin Näsijärvellä sitä ei esiinny tai esiintyy hyvin vähän. Kevätvirtaamien pienentyessä tarve kevätkuopan tekemiselle pienenee useina vuosina joten tilanteen parantamiselle on edellytykset. Säännöstelytavassa tehdään kevätkuoppa joka voisi altistaa mädin jäätymiselle. Loivempi kevätkuoppa parantaa tilannetta. Loivempi kevätkuoppa parantaa tilannetta. Loivempi kevätkuoppa parantaa tilannetta. Jos järven säännöstelystä riippumattomat olosuhteet eivät mahdollista siian luontaista lisääntymistä ja muikku kutee syvemmälle kuin kevätkuoppa vaikuttaa, ei mittarilla ole kalastoon vaikutusta. 17
18 Hauki Mittarit Kuvaus Ilm.muut. vaikutus NYKY SOPEUTUVA EKO VIRKI Huomioitavaa Minimisyvyys saraikossa hauen kutuaikana (m) Tulvan lasku hauen kutuaikana (m) - Kevätkutuisen hauen poikastiheydet ovat suurimpia sellaisilla rannoilla, joilla esiintyy useita erilaisia vesikasvillisuusvyöhykkeitä ja joissa on leveä sarakasvillisuusvyöhyke. - Hauelle tarjolla olevien poikasvyöhykkeiden määrään vaikuttaa toukokuun vedenkorkeudet ja toisaalta taas kesän vedenkorkeuden vaihtelu, jonka perusteella kasvillisuusvyöhykkeet muotoutuvat. - Koska hauki kutee usein rantamatalaan, voi vedenkorkeuden lasku välittömästi kudun jälkeen tuhota mätiä. Ilmastonmuutos muuttaa kevättulvan muotoa ja suuruutta ja mahdollisesti hauen kutuaikaa. Niiden sijoittuminen toistensa suhteen on ratkaisevaa vaikutuksen kannalta. Mikäli hauen kutu aikaistuu ilmastonmuutoksen myötä mutta vedenkorkeuden nousu ei, vesi on kutuaikana saraikossa matalammalla. Loivempi kevätkuoppa ja aikaisempi vedenkorkeuden nousu lisäävät vesisyvyyttä saraikossa. Sen lisäksi että loivempi kevätkuoppa ja aikaisempi vedenkorkeuden nousu parantavat vesisyvyyttä, myös saraikon laajuus on suurempi mikä parantaa tilannetta edelleen. Loivempi kevätkuoppa ja aikaisempi vedenkorkeuden nousu lisäävät vesisyvyyttä saraikossa. Tässä tarkastelussa vaihtoehtojen erot perustuvat lähinnä minimisyvyyteen saraikossa, mutta merkittävää vaikutusta tulvan laskuun hauen kutuaikana ei ollut. Hauen kutuajan muuttuminen ilmaston muuttuessa on hyvin epävarmaa. Tarkastelussa on oletettu kutuajan aikaistuvan ilmaston lämmetessä. 18
19 Jäätymiselle herkät lajit Mittarit Talvialenema (m) Jäänpainaman vyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%) Kuvaus - Vedenpinta alenee talvella myös luonnontilaisissa järvissä, mutta useimmiten säännöstely voimistaa alenemaa. Vedenpinnan talvialenema aiheuttaa rantavyöhykkeen pohjan jäätymisen, mikä vaikuttaa kielteisesti rannan biologiseen tuotantoon. - Kasveista erityisesti tummalahnaruoho ei kestä jäätymistä juuri lainkaan. - Myös suurikokoiset, kalojen ravintona tärkeät pohjaeläimet ovat herkkiä pohjan jäätymiselle. Pohjaeläimistön tilan suhde säännöstelyn voimakkuuteen on todettu olevan selkeä. - Talvialenema ja jäänpainama vaikuttaa haitallisesti myös rapuun, mutta hyvissä olosuhteissa rapu kykenee myös väistämään vedenpinnan laskua ja painuvaa jäätä siirtymällä syvemmälle. Ilm.muut. vaikutus Kevätvirtaamien pienentyessä tarve kevätkuopan tekemiselle pienenee useina vuosina. Talvien lämmetessä jääpeite ohenee ja siten jäänpainama vähenee. NYKY Nykyisen kaltainen kevätkuoppa voi altistaa litoraalialueen pohjalajeja jäätymiselle ja jäänpainamalle. SOPEUTUVA Loivempi kevätkuoppa parantaa tilannetta. EKO Loivempi kevätkuoppa parantaa tilannetta. VIRKI Loivempi kevätkuoppa parantaa tilannetta. Huomioitavaa Pirkanmaan järvillä talvialenema on nykytilanteessa alle metrin suuruusluokkaa. Suurin alenema on Näsijärvellä. PIRSKE-hankkeessa Pyhäjärvellä tehty litoraalipohjaeläinselvitys ei osoittanut lajiston perusteella säännöstelyn vaikutusta pohjaeläimiin. Muualla Suomessa tehtyjen tutkimusten perusteella säännösteltyjen järvien pohjaeläinlajikoostumus on eronnut lievästi luonnontilaisista vertailujärvistä kevätkuopan ollessa 1-2 m ja selvemmin yli 2 metrin kevätkuopilla. Mahnalanselällä on nykytilanteessa muita tarkasteltuja järviä selvästi pienempi talvialenema. 19
20 Linnut Mittarit Kuvaus Ilm.muut. vaikutus NYKY SOPEUTUVA EKO VIRKI Huomioitavaa Vedenpinnan nousu lintujen pesintäaikana (m) - Monet vesilinnut ja kaikki lokkilinnut pesivät lähellä vesirajaa. - Vedenpinnan suuri nousu alkukesällä pesintäaikana voi tuhota matalimmalla sijaitsevia pesiä.. - Lisäksi aallokko voi aiheuttaa tuhoa. - Säännöstelystä eniten kärsiviä lajeja ovat kuikka, kalalokki, kalatiira, lapintiira, naurulokki, tukkasotka ja ruskosuohaukka. Kevättulvanousun loiveneminen voi periaatteessa parantaa tilannetta, mutta suuri merkitys on sillä miten tulvan nousu ajoittuu pesintäaikaan nähden. Pesinnän ajoittumisesta ilmaston muuttuessa ei ole tietoa, mutta tarkasteluissa sen on oletettu aikaistuvan ilmaston lämmetessä. Mikäli lintujen pesintä aikaistuu ja kevätkuoppa tehdään kuten nykyään, voi vedenkorkeuden nousu ajoittua hieman voimakkaammin pesintäkaudelle Pesinnän aikainen vedenkorkeuden nousu vähenee sellaisina vuosina joina kevätkuoppaa loivennetaan. Kevätkuopan loiventaminen ja vedenkorkeuden aikaisempi nousu vaikutta myönteisesti siten että useina vuosina vedenkorkeus ei nouse niin paljon pesintäkaudella. Kts. EKO Mittari on herkkä pesinnän ajankohdalle. Oletuksena tarkastelussa on, että lämpimämpinä keväinä pesintä aikaistuu. Vertailun vuoksi tarkastelu tehtiin myös oletuksella, että pesintäaika pysyy samana.. 20
21 Virkistyskäyttö Mittarit Päivien osuus jaksolla (tai jaksolla ), jolloin vedenkorkeus virkistyskäytölle hyvällä tasolla (%) Kuvaus - Liian alhaiset ja liian korkeat vedenkorkeudet haittaavat rantojen virkistyskäyttöä. - Kullekin järvelle on määritetty virkistyskäytön kannalta optimaalinen vedenkorkeuden vaihteluvyöhyke kokemustiedon sekä vesistön käyttäjille tehdyn kyselyn perusteella. - Vyöhykkeet ovat pääsääntöisesti hieman kapeampia ja alareunastaan korkeammalla kuin vuoden 2003 selvityksessä VIRKI-mallilla määritetyt tasot. - Oletuksena on, että samat tasot ovat sopivimpia sekä rantojen käytölle että veneilylle. Ilm.muut. vaikutus NYKY SOPEUTUVA EKO VIRKI Huomioitavaa Kuivat kesät muuttuvat entistä kuivemmiksi lähitulevaisuudenkin jaksolla, mutta myöhemmällä ilmastonmuutosjaksolla vielä enemmän. Keväällä ja loppukesällä vedenkorkeuksia on haasteellisempaa pitää riittävän korkealla. Erityisesti toukokuun ja loppukesän /syksyn alimmat vedenkorkeudet laskevat ilmaston muuttuessa. Kevätkuopan loiventaminen auttaa nostamaan vedenkorkeuksia aikaisemmin keväällä hyvälle tasolle. Vaikka keväällä ja alkukesällä vedenkorkeudet ovat varsin hyvällä tasolla, vedenkorkeus laskee kesän aikana selvästi hyvän tason alapuolelle. Vaihtoehto pyrkii saavuttamaan virkistyskäytön tavoitteet joten vedenkorkeus on vesistön yläosan järvillä varsin usein optimitasolla. Koska mallissa huomioidaan ensisijaisesti ylimmän järven tavoitteet ja vasta sen jälkeen alapuoliset, ei kuivimpina kesinä vettä riitä virkistyskäyttötavoitteen saavuttamiseen Rautavedellä. Vaihtoehto ei siksi ole tasapuolinen. Erityisesti kuivina kesinä virkistyskäytön tavoitteita olisi syytä tarkastella laajemmin 21 kuin yksi järvi kerrallaan.
22 Tulvariski Mittarit Käytettävissä oleva järvien varastotilavuus marras-joulukuussa (milj. m 3 ) Kuvaus - Talvitulviin voidaan varautua pitämällä vedenkorkeuksia talvella matalammalla. - Silloin järvillä jää nousuvaraa suurten talvivirtaamien varalle. - Mahdollisuus vaikuttaa säännöstelyllä Kokemäenjoen tulvatilanteisiin esim. hyydetulvan estämiseksi paranee. Ilm.muut. vaikutus NYKY SOPEUTUVA EKO VIRKI Huomioitavaa Talvivirtaamat kasvavat, hyyderiski Kokemäenjoella kasvaa Loppuvuoden vedenkorkeus ei jätä pelivaraa suuremman talvitulvan varalle. Vaihtoehto ei erityisesti ota huomioon tulviin varautumista. Varautuminen on vaihtelevaa eri järvillä. Loppuvuoden matalammat vedenkorkeudet mahdollistavat paremmin talvitulvan hallinnan. Kts. SOPEUTUVA Myös kevätkuopan tarkoitus on varautuminen kevättulviin. Vaihtoehdoissa kevätkuopan loiventamisen ei ajatella suurentavan tulvariskiä, koska kevätkuoppa on tarkoitus tehdä eri vuosina joustavasti lumitilanne ja vesitilanne-ennuste huomioon ottaen. 22
23 Vettyminen Mittarit Peltopinta-ala (ha), jolla on vettymisriski toukokuun mediaanivedenkorkeuden (lisättynä vettymiskorkeudella 0,8 m) perusteella. Kuvaus - Korkea vedenkorkeus aiheuttaa peltojen vettymistä, joka haittaa kylvötöitä toukokuussa. Ilm.muut. vaikutus NYKY SOPEUTUVA EKO VIRKI Huomioitavaa Kevättulvat aikaistuvat, jolloin riski kylvöajan korkeisiin vedenkorkeuksiin voi kasvaa. Mikäli kylvötyöt voitaisiin aikaisina keväinä tehdä aikaisemmin, ei haitta olisi niin suuri. Jos kevätkuoppa tehdään nykyisen kaltaisena, vedenkorkeudet ovat vielä toukokuussa matalalla ja vettymisriski on pieni. Kevätkuopan loiventaminen nostaa toukokuun vedenkorkeuksia. Kevätkuopan loiventaminen ja vedenkorkeuden nousun aikaistaminen nostaa toukokuun vedenkorkeuksia vielä sopeutuvaa vaihtoehtoa enemmän. Pyhäjärvellä ja etenkin Näsijärvellä toukokuun säännöstelyraja (ns. toukotyömutka) rikkoontuu osana vuosista. Kuten EKO, mutta ei kaikilla järvillä yhtä voimakkaasti Tarkastelussa on oletettu, että kylvötöiden ajankohta ei aikaistu vaikka keväät aikaistuisivat. Iso-Kulovedellä (Rautavesi) ja Kyrösjärvellä arviota ei ole tehty peltojen korkeustietojen puutteen vuoksi. 23
24 Vesivoiman tuotanto Mittarit Laskennallinen vesivoiman tuotanto (GWh/vuosi) yhteensä Laskennallinen vesivoiman tuotannon arvo (milj. /vuosi) yhteensä Kuvaus - Säännöstelyvaihtoehdot vaikuttavan vesivoiman tuotantoon Tampereen, Melon, Kyröskosken, Siuron ja Kokemäenjoen vesivoimalaitoksilla - Tarkastellaan yhteenlaskettua laskennallista tuotantoa - Tuotannon euromääräinen arvo arvioitu käyttämällä toteutuneita Nord Pool Spot kuukausihintojen keskiarvoja jaksolla joka ottaa huomioon sähkön hinnan vuosivaihtelun. - Voimalaitoksilla harjoitetaan lyhytaikaissäännöstelyä, joka on merkittävä tekijä tuotannon arvossa eikä sitä ole otettu arviossa huomioon. Ilm.muut. vaikutus Virtaamien kasvaessa vesivoiman tuotanto kasvaa lähitulevaisuuden jaksolla hieman. Ilmastonmuutoksen edetessä pidemmälle kuitenkin virtaamien kasvu hidastuu ja vesitilanteiden äärevöityminen haittaa niiden hyödynnettävyyttä. NYKY Vesivoiman tuotanto ajoittuu enemmän talvikuukausille millä on myönteinen vaikutus mikäli sähkön hinta on talvella korkeampi. Runsasvetisempinä talvina joita esiintyy enemmän myöhemmällä tulevaisuusjaksolla, ohijuoksutukset kuitenkin kasvavat niin että tuotanto pienenee. SOPEUTUVA Mallinnetussa tilanteessa lähitulevaisuudessa kevätkuopan loiventaminen ei vielä merkittävästi lisää keskimääräistä tuotantoa. Yksittäisinä vuosina tilanne voi kuitenkin olla erilainen. Jos sähkön hinta on korkeampi talvella, vaihtoehto voi hieman pienentää euromääräistä arvoa. Myöhemmällä tulevaisuusjaksolla vaihtoehdolla on kuitenkin kokonaisuudessaan myönteinen vaikutus. EKO Talvitulviin varautuminen ja kevätkuopan loiventaminen pienentävät ohijuoksutusten riskiä mikä parantaa tuotantoa tulevaisuuden jaksoilla. VIRKI Kts. SOPEUTUVA Huomioitavaa - Menneellä jaksolla NYKY-säännöstelyvaihtoehto on vesivoiman tuotannolle myönteisin koska tuotanto ajoittuu kalliimpaan talviaikaan. - Sähkön hinnan vaihtelu voi olla tulevaisuudessa erilaista, mikä tuo epävarmuutta arvioon. - Voimalaitosten välillä tuloksissa on merkittävästikin vaihtelua, mutta tässä on tarkasteltu vain yhteenlaskettua tuottoa. 24
Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. Kevään 2016 työpajojen tulokset
Tarkasteltavassa ongelmassa useita eri ulottuvuuksia Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden Haasteena tarkastelu lukuisat Pirkanmaan eri ulottuvuudet järvillä Kevään 2016 työpajojen tulokset Jyri Mustajoki,
LisätiedotPIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE
PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia
LisätiedotInarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015 Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste
LisätiedotPIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma
PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen - Hankkeen toteuttamisen suunnitelma Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan säännöstelyjen kehittämisseminaari, 5.11.2014 PIRSKE - Pirkanmaan säännöstelyjen
LisätiedotSäännöstelyjen vaikutukset vesiympäristöön. Kooste vuosien varrella tehdyistä selvityksistä
Säännöstelyjen vaikutukset vesiympäristöön Kooste vuosien varrella tehdyistä selvityksistä Vaikutukset kasvillisuuteen Selvitykset: Tutkimukset 1999-2001 Näsijärvellä, Vanajavedellä, Pyhäjärvellä sekä
LisätiedotPäijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005
Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen & Olli-Matti Verta 10.5.2007 Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005 1 Lähtökohdat Päijänteen säännöstelyn kehittämisselvityksen perusteella esitettiin konkreettisia
LisätiedotPIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN
20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...
LisätiedotMouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018
Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Vesistömallilaskennat tässä projektissa Mouhi- ja Kiikoisjärven säännöstelyselvitykseen osallistuminen.
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittyminen
Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Vedenkorkeusmittareihin perustuva vaikutustarkastelu Teemu Nurmi, Suomen ympäristökeskus Inarijärven seurantaryhmän kokous Esityksen sisältö Mittaritarkastelun taustaa
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla
Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla 2000-2017 Mika Marttunen, Tanja Dubrovin, Juha Aaltonen (SYKE) & J-P Kämäräinen (LAPELY) Muu projektiryhmä: LAPELY:
LisätiedotINARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA 2008 JA SEN VAIKUTUKSET
Erkki A. Järvinen INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA JA SEN VAIKUTUKSET Kuva: Erkki A. Järvinen Inarijärven seurantaryhmän kokous 7.11., Saariselkä Suomen ympäristökeskus PL 14, Mechelininkatu 34a 251 HELSINKI
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä
LisätiedotVesistöjen säännöstelyn haasteet
Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin
LisätiedotSäännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen
Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu
Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle
LisätiedotKevätkuoppa ja muut haasteet - suurten järvien säännöstelyn kehittämisen ympäristövaikutukset
Kevätkuoppa ja muut haasteet - suurten järvien säännöstelyn kehittämisen ympäristövaikutukset Seppo Hellsten Vesistökunnostusverkoston IX vuosiseminaari Mikkeli 3.-5.6. 2019 Sisältö Järvisäännöstelyn ekologiset
LisätiedotKauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin
Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin Yleisötilaisuus Toukolan koulu, Sastamala 30.10.2018 Vanhempi asiantuntija
LisätiedotInarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla
Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla 2000-2017 Mika Marttunen, Annukka Puro, J-P Kämäräinen, Juha Aaltonen, Tanja Dubrovin 4.5.2018 Projektiryhmä: Jukka
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutus
Raportteja 119 214 Ilmastonmuutoksen vaikutus Nilsiän reitin säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksiin ja virtaamiin sekä säännöstelyjen kehittämistarpeeseen Juho Jakkila Tanja Dubrovin Tuulikki Miettinen
LisätiedotPirkanmaan säännöstelykatsaus 2017
Raportti 1 (17) Pirkanmaan säännöstelykatsaus 2017 Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelysuositusten toteutuminen 10/2016-9/2017 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Säännöstelyyn vaikuttaneet rakentamishankkeet...
LisätiedotMäntyharjun reitin vesitaselaskelmat - Ilmastonmuutoksen ja säännöstelykäytännön tarkastelu
SYKE Vesikeskus Mäntyharjun reitin vesitaselaskelmat - Ilmastonmuutoksen ja säännöstelykäytännön tarkastelu Raportti 8.2.2016 Ari Koistinen Tanja Dubrovin 1. Taustaa Hankkeen tarkoituksena oli Puulan (tarkemmin
LisätiedotISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen
ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen
LisätiedotLyhytaikaissäädön vaikutukset. Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä
Lyhytaikaissäädön vaikutukset Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä 25.4.2012 1.7.2013 Vesistösäännöstelyjen tausta (voimatalous) Vettä (sähköä) saadaan säädön avulla käyttöön silloin, kun
LisätiedotPyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1.2.2017 1.2.2017 Näsijärvi Pinta-ala 257 km 2 MW NN+ 95,02 m MQ 75 m 3 /s LSVeO 1978 (KHO
LisätiedotYhteenveto kyselystä Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämisestä Kyselyn toteutus
Yhteenveto kyselystä Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämisestä Kyselyn toteutus Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteutti syksyllä 2014 (5.10.- 30.11.2014)
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013
Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotNimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa
, Vuokraerä: Tammi/12 : 30.01.2008 Viivästyskorko: 11.5 % Laskuviite: 4 45523 08012 Yhteensä: 390.40 EUR Pankit: n Joku Vuokralainen 16.01.2008 Tammi/12 4 45523 08012 30.01.2008 EUR 390.40 , Vuokraerä:
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat
LisätiedotPielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset
Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset Padotus- ja juoksutusselvitykseen liittyvä 2. neuvottelu 19.6.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuu Esityksen sisältö Pielisen padotus-
LisätiedotLoppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo
Loppuuko Loimijoesta vesi HAMK 4.5.2019 Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo Loppuuko Loimijoesta vesi Ei lopu, mutta Pyhäjärvestä ja Kuivajärvestä loppuu, ellei jotain tehdä!
LisätiedotMITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA?
MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA? Mika Marttunen SYKE ja työryhmä: Annukka Puro, Erno Salonen, Erkki Järvinen, Jukka Aroviita, Juha Riihimäki Inari-seminaari 10.-11.6.2009 Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotInarijärven tilan kehittyminen vuosina
Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960-2009 Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Erkki A. Järvinen, Minna Kuoppala, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Juha Riihimäki ja Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotNÄSIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY-YHTIÖ VUOSIKERTOMUS (6)
NÄSIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY-YHTIÖ VUOSIKERTOMUS 2017 1 (6) 55. TOIMINTAVUOSI 1.1.2017-31.12.2017 1. Vesitilanne Vuoden 2017 sää oli yleisilmeeltään vaihteleva. Pitkät korkeapaineen jaksot olivat harvinaisia.
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa Markus Kankainen, Jari Niukko, Antti Kause, Lauri Niskanen 29.3.2019, Kalapäivät, Caribia, Turku 1 Kalankasvatuksen vaikutukset 1. Miten ilmastonmuutoksen
LisätiedotRantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta
Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta 1998 2003-2008 Onko säännöstelyn kehittämisellä pystytty lieventämään vaikutuksia rantavyöhykkeeseen? Inarijärven tila ja tulevaisuus seminaari 10.6. 2009 Juha Riihimäki
LisätiedotPirkanmaan säännöstelykatsaus 2018
Raportti 1 (18) 7.1.2019 päivitetty taulukkoa 1 (sivu 3) Pirkanmaan säännöstelykatsaus 2018 Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelysuositusten toteutuminen 10/2017-9/2018 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Säännöstelyyn
LisätiedotNoormarkku Olli-Matti Verta
KARVIANJOEN VESISTÖN SÄÄNNÖSTELYJEN KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS Noormarkku 11.10.2012 Olli-Matti Verta Varsinais-Suomen ELY-keskus olli-matti.verta@ely-keskus.fi puh. 0295 022 961 1 KARVIANJOEN VESISTÖN
LisätiedotBILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus
Muutos% Lämpötila BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus Hydrologiset simuloinnit Hydrologisissa simuloinneissa on käytetty
LisätiedotYhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta
HAMELY/2355/2016 Häme Luonnonvarayksikkö 31.5.2017 Viite: Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Yhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta Kysely Loimijoen vesistön
Lisätiedot1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla
KYRÖNJOEN TULVATYÖPAJA III 31.1.2014, KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla VE1 Pengerrysalueiden muutos 1/50 1/100 1/250 hyvä hyvä/ koht huono Muut alueet
LisätiedotLAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II
LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 5.11.2013 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille
Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle Pielisen alueen kunnat
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-toukokuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt suunnilleen saman verran
LisätiedotTulviin varautuminen
Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa
LisätiedotKYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II
KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 8.11.213 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA (-1)
LisätiedotINARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN?
INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN? Erkki A. Järvinen 10.06.2009 22.6.2009 Borisogleb -63 Melkefoss - 78 Skogfoss -64 Hevoskoski -70 Rajakoski -56 Jäniskoski -38 & -50 Kaitakoski -59 Niskakoski -42
LisätiedotPIRSKE Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittäminen
Laadittu 4.11.2014, päivitetty 3.8.2015 PIRSKE Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittäminen Säännöstelysuositusten päivittäminen 2015 2016 Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittäminen
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/217 [1] Syntyneet Vuonna 217 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotKarvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen
Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin
LisätiedotKollaja YVA-seurantaryhmän kokous. 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi
Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi Valtakunnallinen voimayhtiö Tengeliönjoki Vesivoimalaitos Ydinvoimalaitos Lämpövoimalaitos Tuulivoimalaitos Isohaara
LisätiedotYhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista
12.3.2003 Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista Näsijärvellä, Vanajavedellä, Pyhäjärvellä sekä Kulo-, Rauta- ja Liekovedellä käynnissä olevan säännöstelyn
LisätiedotUudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Karjaanjoen säännöstelyn simuloinnit
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Karjaanjoen säännöstelyn simuloinnit Lohjanjärven säännöstelyn tarkistaminen Harri Myllyniemi / SYKE 30.1.2018 Sisällys Työn tarkoitus... 2 Vesistömallin
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/218 [1] Syntyneet Vuonna 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt viisi lasta vähemmän kuin edellisvuonna.
LisätiedotISO-PYHÄNTÄJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN
Kainuun ympäristökeskuksen moniste LUONNOS 29.8.2003 Anne Tarvainen, Mika Marttunen, Markus Tykkyläinen, Antton Keto ja Kari Pehkonen ISO-PYHÄNTÄJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN Helsinki 2003... Taitto:
LisätiedotTulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa
Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Olli-Matti Verta 9.2.2013 11.2.2013 1 Satakunnan tulvariskialueet MMM nimennyt 22.12.2011 Perustuu tulvariskien alustavaan arviointiin (laki
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-huhtikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/218 [1] Syntyneet Tammi-syyskuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt kuusi lasta enemmän kuin
LisätiedotToimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.
Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.2019 Mitä uutta? ClimVeTuRi-hanke (2019-20): kehitetään ja yhtenäistetään
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-kesäkuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 13/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-syyskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotSiikajoen vesistöalueen tulvariskin hallinta
SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Siikajoen vesistöalueen tulvariskin hallinta Ekologisten tarkastelujen tulokset Jaana Rääpysjärvi, Seppo Hellsten 7.4.2014 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Menetelmät... 4 2.1 Uljuan allas...
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-elokuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 5/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-heinäkuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 16/215 [1] Syntyneet Vuonna 215 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotPielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori
Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista Marja Wuori Sisältö Yleistä Haastateltavat Virkistyskäyttö Kokemukset vedenkorkeuksista Yleistä Yläosa: Uimaharju-Kaltimo Keskiosa: Kaltimo-Kuurna
LisätiedotRaportti 1 (13) Marja Savolainen 18.11.2005 HYDRO-772
Raportti 1 (13) Tarkastaja, pvm Markku Lahti 12.12.2005 Hyväksyjä, pvm Jukka Muotka 12.12.2005 VIRKISTYSKÄYTÖN KANNALTA SOPIVIEN VEDENKORKEUSVYÖHYKKEIDEN ARVIOINTI KYYVEDELLÄ 1 JOHDANTO... 2 2 VIRKISTYSKÄYTTÖMALLIN
Lisätiedot1) Tulvavahinkojen väheneminen
LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht
LisätiedotPielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä
Pielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisen säännöstelyn lähtökohdat Laskennassa käytetty
LisätiedotVesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla
Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Toiminnanjohtaja, limnologi Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesistö kuvaus 0 5 kilometriä 10 Siuron reitti
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2019
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/219 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/219 [1] Syntyneet Tammi-huhtikuussa 219 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt 24 lasta vähemmän kuin vastaavana
Lisätiedot44 Lapuanjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 13/218 [1] Syntyneet Tammi-lokakuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt 12 lasta enemmän kuin vastaavana
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2019
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/219 Kehittämis- ja talousosasto Talouspalvelut 9/219 [1] Syntyneet Tammi-elokuussa 219 Kemi-Tornio-seudulla on maassa, Simossa ja Tervolassa. Syntyneiden
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2019
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/219 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 3/219 [1] Syntyneet Tammi-maaliskuussa 219 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt 14 lasta vähemmän kuin vastaavana
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 14/218 [1] Syntyneet Tammi-marraskuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt neljä lasta enemmän kuin
LisätiedotMustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.
Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari 8.10.2019 Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. Mustijoki Mustijoki saa alkunsa Mäntsälän luoteiskolkasta Sulkavanjärvestä.
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/218 [1] Syntyneet Tammi-elokuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt kaksi lasta enemmän kuin vastaavana
LisätiedotPäätös Nro 21/2019 Dnro LSSAVI/1442/2019 Länsi- ja Sisä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen
Päätös Nro 21/2019 Dnro LSSAVI/1442/2019 Länsi- ja Sisä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 7.2.2019 ASIA Pyhäjärven säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen, Tampere, Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Vesilahti
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2019
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/19 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/19 [1] Syntyneet Tammi-helmikuussa 19 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt 13 lasta vähemmän kuin vastaavana
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/18 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/18 [1] Syntyneet Tammi-helmikuussa 18 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin vastaavana
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/218 [1] Syntyneet Tammikuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin vastaavana
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/215 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt hieman enemmän lapsia kuin viime vuonna. Syntyneiden määrä
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/218 [1] Syntyneet Tammi-heinäkuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt viisi lasta enemmän kuin
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2019
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/19 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/19 [1] Syntyneet Tammikuussa 19 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt kaksi lasta enemmän kuin vastaavana
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/216 [1] Syntyneet Vuonna 216 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotSiikajoen vesistöalueen tulvariskin hallinta
SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Siikajoen vesistöalueen tulvariskin hallinta Ekologisten tarkastelujen tulokset Jaana Rääpysjärvi, Seppo Hellsten 25.5.2014 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Menetelmät... 4 2.1 Uljuan
LisätiedotAlajärven säännöstelyn kehittäminen
RAPORTTEJA 15 2019 Alajärven säännöstelyn kehittäminen Ilmastonmuutos- ja säännöstelylaskennat MIIA KUMPUMÄKI Alajärven säännöstelyn kehittäminen Ilmastonmuutos- ja säännöstelylaskennat MIIA KUMPUMÄKI
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/218 [1] Syntyneet Tammi-huhtikuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia kuin
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/218 [1] Syntyneet Tammi-toukokuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt saman verran lapsia kuin
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/218 [1] Syntyneet Tammi-kesäkuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt kymmenen lasta enemmän kuin
Lisätiedot