Inarijärven tilaa koskevat tarkastelut

Transkriptio

1 Inarijärven tilaa koskevat tarkastelut Annukka Puro-Tahvanainen LAPELY Jukka Aroviita, Minna Kuoppala, Juha Riihimäki, Seppo Hellsten, Mika Marttunen SYKE Inarijärven seurantaryhmä

2 Säännöstelyn vaikutukset rantavyöhykkeeseen Seurantatutkimus ekologisemman säännöstelykäytännön vaikutuksista rantavyöhykkeen kasvillisuuteen ja pohjaeläimistöön. Seuranta-alueet perustettu 1998 ja seurantaa toteutettu MMM:n erillisrahoituksella vuosina 2003, 2008 ja Seurannan toteutuksesta ovat vastanneet SYKEn asiantuntijat yhteistyössä Lapin ELY-keskuksen kanssa. Kasvillisuuden seurantamenetelmää on kehitetty yhteensopivaksi VPD-seurantamenetelmän kanssa. Vuonna 2012 kerättiin vertailuaineistoa Nitsi- ja Muddusjärvestä ENPI-hankkeen rahoituksella. 2

3 N60+ (m) Nellimin asema vedenkorkeudet ( ) 119,9 119,7 119,5 119,3 119,1 118,9 118,7 118,5 118,3 118,1 117,9 Putki vaihteluväli Keskiarvo ( ) 117,7 117,5 Päivämäärä 3

4 4

5 Saravyöhykkeen alarajat seurantavyöhykkeillä 5

6 Inarijärven kasvillisuuden ekologinen tila A. B. ELS TT50S O ELS PMA ELS ka ELS RI ELS TT50S O ELS PMA Aineisto ELS RI ELS ka Nitsijärvi ,00 1,02 0,80 0,94 0,99 0,90 1,05 0,98 Mutusjärvi ,79 0,79 0,80 0,79 0,89 1,02 0,98 0,96 Inarijärvi ,80 0,52 0,53 0,62 0,94 0,63 0,77 0,78 Inarijärvi ,76 0,62 0,65 0,68 0,79 0,71 0,93 0,81 A: Vertailuaineistona Nitsijärven ja Muddusjärven aineisto > tila hyvä B: Vertailuaineistona laajempi pohjoisen SVhjärvien sekä Nitsijärven ja Muddusjärven aineisto -> tila hyvä (2008) erinomainen (2012) 6

7 Pohjaeläinten määrä kivikkopohjilla 4000 Inds/10 sites Inari Hydrozoa Hydracarina Diptera (other) Coleoptera Trichoptera Plecoptera Ephemeroptera Megaloptera Heteroptera Isopoda Amphipoda Hirudinea Gastropoda Bivalvia Oligochaeta Nematoda Chironomidae 7

8 Pohjaeläinten määrä pehmeillä pohjilla 2500 Inds/m² Hydracarina Diptera (others) Chironomidae Ceratopogonidae Coleoptera Trichoptera Plecoptera Odonata Ephemeroptera Megaloptera Heteroptera Isopoda Amphipoda Hirudinea Gastropoda Bivalvia 8 Oligochaeta Nematoda Turbellaria

9 Pohjaeläimistön ekologinen tila Nitsi and Muddus (n=2) Lake Habitat Ye ar TT0.4 PMA Inari Rocky shore ,38 Rocky shore ,39 Rocky shore ,45 Soft bottom ,37 Soft bottom ,35 Soft bottom ,34 Soft bottom ,33 Nitsi Rocky shore ,73 Soft bottom ,75 Muddus Rocky shore ,73 Soft bottom ,75 EQRs Inari Rocky shore ,64 0,52 Rocky shore ,96 0,53 Rocky shore ,75 0,61 Average 0,79 0,55 Soft bottom ,44 0,49 Soft bottom ,81 0,46 Soft bottom ,63 0,45 Soft bottom ,75 0,44 Average 0,66 0,46 Nitsi Rocky shore ,78 1,00 Soft bottom ,81 1,00 Muddus Rocky shore ,21 1,00 9 Soft bottom ,18 1,00

10 Johtopäätökset ja seurannan jatkaminen Kasvillisuuden ja pohjaeläimistön tila on hieman parantunut vuosien välillä, mikä kertoo rantavyöhykkeen vakiintumisesta. Seurantavuodet ovat olleet hydrologisesti hyvin erilaisia, mikä vaikeuttaa johtopäätösten tekemistä. Kasvillisuuden osalta tulokset hieman ristiriitaisia, johtunee osittain menetelmämuutoksista. Nitsi- ja Muddusjärven käyttö vertailujärvinä on parantanut tulosten luotettavuutta. Ehdotetaan säännöstelyn vaikutuksia Inarijärven rantavyöhykkeen kasvillisuuteen ja pohjaeläimistöön koskevan seurannan jatkamista vuonna Seurannan tulokset raportoidaan mittarihankkeessa (synergia). Tehdään esitys erillisrahasta MMM:lle. 10

11 Inarijärven mittaritarkastelu Inarijärven tilan kehittymistä vuosina tarkasteltiin mittaritarkastelun avulla (2010). Minkälasia muutoksia Inarijärven tilaan vaikuttavissa tekijöissä, kuormituksessa, säännöstelykäytännössä, kunnostustoimenpiteissä, kalaistutuksissa ja kalastuksessa on tapahtunut? Kuinka hyvin vuonna 2000 käyttöön otetut säännöstelykäytännön suositukset ovat toteutuneet? Mikä on veden laadun, rantavyöhykkeen eliöstön ja kalakantojen tila ja miten se on muuttunut? Onko Inarijärvellä havaittavissa merkkejä ilmastonmuutoksesta? 11

12 Tarkasteluun sisällytetyt tekijät HYDROLOGIA: SADANTA, LÄMPÖTILA, VIRTAAMA SÄÄNNÖSTELY KUNNOSTUS- TOIMENPITEET KALASTUS ISTUTUKSET KUORMITUS VEDENKORKEUS POHJAELÄIMISTÖ VEDEN LAATU KALASTO KASVILLISUUS KALANSAALIS

13 13

14 Kokonaistilan arviointi Työssä kehitettiin yhteensä yli 60 mittaria, jotka kuvaavat monipuolisesti Inarijärven tilan ja käytön kehittymistä. Tarkasteltiin uuden säännöstelykäytännön mukaista ajanjaksoa ( ) vertailujaksoon ( ). Arvioitiin myös muutoksen suuruutta ja suuntaa (positiivinen, negatiivinen). Muutoksen suuntaa ei arvioitu hydrologisille muuttujille eikä kalaistutuksille, koska arvio riippuu näkökulmasta ja muutokset kalaistutuksissa heijastuvat kalaston tilan mittareihin. 14

15 Rantavyörymät ja suojaukset Kalastus Kalakannat Pohjaeläimistö Kasvillisuus Veden laatu Kuormitus Säännöstely Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei muutosta/ei Vähäinen Kohtalainen Suuri Lisää negatiivinen viraston nimi, negatiivinen tekijän nimi ja osasto negatiivinen vaikutusta positiivinen positiivinen positiivinen muutos* muutos muutos muutos muutos muutos*

16 Johtopäätöksiä (2010) Vuonna 2000 käyttöön otettu ekologinen säännöstelykäytäntö on parantanut virkistyskäytön olosuhteita kesällä ja vähentänyt hieman säännöstelyn haittoja rantavyöhykkeeseen. Veden laadun, vesikasvillisuuden ja kalaston perusteella Inarijärven tila on erinomainen, rantavyöhykkeen pohjaeläimistön perusteella ekologinen tila on hyvä. Kalakantojen tila on ollut 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä hyvä, erityisesti petokalojen saaliit ja saaliskalojen koko ovat suurentuneet hyvän muikkukannan ja tuloksellisten istutusten ansiosta. Siikakantojen tila on pysynyt melko vakaana. Kasvillisuuden, pohjaeläimistön ja kalaston tilaan vaikuttavat säännöstelyn lisäksi monet muut tekijät. Inarijärven hydrologisissa muuttujissa on havaittavissa merkkejä ilmaston lämpenemisestä. 16

17 Inarin mittaritarkastelun päivittäminen Inarijärvi on merkittävä ja ainutlaatuinen järvi, jonka tila ja sen kehittyminen kiinnostaa laajalti. Tutkimus- ja seurantatietoa on runsaasti, mutta se on osin hajallaan ja sen jalostus- ja hyödyntämisastetta voidaan parantaa. Tarkastellaan edellisessä mittaritarkastelussa käytettyjä mittareita, niiden kehittämistarvetta ja mahdollisia päällekkäisyyksiä. Kehitetään mittaristoa siten, että Inarijärven tilasta voitaisiin antaa säännöllisesti tietoa kansalaisille ja päätöksentekijöille havainnollisessa ja kiinnostavassa muodossa. Arvioidaan Inarijärven tilan kehittymistä viimeisen 5-15 vuoden aikana sekä pidemmällä vertailujaksolla. Tarvittaessa arvioidaan myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia Inarijärven tilan kehittymiseen. Hankkeelle haetaan MMM:n erillisrahaa (SYKE/ELY yhteisprojektit) vuosille

18 Mittarityön alustava työsuunnitelma Vuosi 2016 (loka-joulukuu) Aloituskokous: Tarkastellaan edellisessä mittaritarkastelussa käytettyjä mittareita ja arvioidaan niiden kehittämistarvetta. Aloitetaan mittaritarkastelun tekeminen jaksolle Arvioidaan tarve säännöstelykäytännön muutokseen liittyville ilmastonmuutostarkasteluille (joustava säännöstelykäytäntö). Vuosi 2017 (tammi-toukokuu) Analysoidaan tulosten perusteella Inarijärven tilan kehittymistä ja säännöstelyn vaikutuksia. Tehdään tarvittaessa ilmastonmuutokseen liittyvät mittaritarkastelut. Kehitetään tulosten havainnollista esitystapaa soveltaen SYKEssä aiemmin kehitettyä menetelmää. Raportoidaan tulokset. 18