Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
|
|
- Anton Koskinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu
2 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen jokirakentamista Saimaan järvilohen tärkein lisääntymisjoki Kaltimon voimalaitoksen rakentaminen vuonna 1958 vei noin 98 ha lohikalojen lisääntymisaluetta ja Kuurnan rakentaminen vastaavasti 73 ha Kaupunginkoskiin jäi vähäinen määrä lohikalojen lisääntymiseen soveltuvaa aluetta jäljelle
3 2. Pielisjoen kalasto Pielisjoen järvimäisten jokilaajentumien verkkokalastussaaliissa ainakin 13 kalalajia Rukavesi, Rahkeenvesi, Hiirenvesi, Kangasvesi Nordic-yleiskatsausverkot, kotitarvekalastajien saalis, kirjanpitokalastajien saalis Ahven, särki, hauki, kuha.
4 Nordic verkkokoekalastuksen saalis v. 2008
5 Ruokakuntien kokonaissaalis vuonna 2006
6 Kirjanpitokalastajien yhteissaalis vuonna 2009
7 3. Pielisjoelle suunniteltu lyhytaikaissäätö Lyhytaikaissäätöä käytetään suuressa mittakaavassa Kemi-,Ii-, Oulu- ja Kokemäenjoella. Pielisjoelle suunniteltu lyhytaikaissäätö verrattain lievää Kuusi virtaaman ja lyhytaikaissäädön yhdistelmää
8 Suurimmat vedenkorkeusvaihtelut eri paikoissa eri säätövaihtoehdoilla (m)
9 Suurimmat virtausnopeuden vaihtelut eri paikoissa eri säätövaihtoehdoilla (m/s)
10
11 4.1 Lyhytaikaissäädön vaikutukset eroosioon ja veden laatuun Lyhytaikaissäätö lisää uomaeroosiota ja tätä kautta veden kiintoainepitoisuutta ja sameutta Rantojen eroosio suurinta voimalaitosten alapuolella Lyhytaikaissäätö voi aiheuttaa joillakin syvyysvyöhykkeillä eroosion ja sedimentoitumisen jatkuvaa vuorottelua Lyhytaikaissäätö voi estää tai hidastaa jään muodostumista jokeen, mikä vaikuttaa veden lämpötilaan ja lisää riskiä suppotulviin
12 4.2 Lyhytaikaissäädön vaikutukset kasvillisuuteen, pohjaeläimiin ja eläinplanktoniin Vesikasvillisuus saattaa vähentyä varsinkin säännöstelyvyöhykkeessä jyrkillä rannoilla joen ulkokaarteissa Pohjan ajoittainen kuivuminen vahingollista vesisammalelle Pohjaeläimistössä lajimuutoksia ja yleistä vähenemistä Ravun poikasten menestyminen matalilla ranta-alueilla heikkenee Eläinplanktonin kulkeutuminen virran mukana pois patoaltaista saattaa lisääntyä
13 4.3 Lyhytaikaissäädön vaikutukset koskialueiden kalastoon Nopea vedenkorkeuden lasku ja pohjan jääminen kuiville haitallisinta Riski joutua esimerkiksi minkin tai lintujen saaliiksi kasvaa vedenpinnan laskiessa ja kalojen jäädessä eristyksiin Kylmässä vedessä haitat kaloille normaalia suurempia Taimen ja lohi ilmeisesti herkempiä kuin harjus Kalojen poikasvaiheet elävät yleensä matalassa vedessä ja ovat täten alttiimpia lyhytaikaissäädön vaikutuksille
14 4.4 Lyhytaikaissäädön vaikutukset patoaltaiden kalastoon Matalassa ja heikosti virtaavassa ympäristössä viihtyvät kalalajit kärsivät eniten Oulujoen patoaltaissa lyhytaikaissäädön arvioitiin haittaavan varsinkin harjuksen poikasia, joilta muutenkin puuttuu sopivaa matalan veden habitaattia Ahvenen kasvu oli Kyrön- ja Lapuanjoen lyhytaikaissäädön piiirissä olevilla jokiosuuksilla heikoin
15 5.1 Arvio Pielisjoen lyhytaikaissäädön vaikutuksista kasvillisuuteen, pohjaeläimiin ja eläinplanktoniin Negatiivinen vaikutus rantavyöhykkeen kasvillisuuteen, matalien alueiden pohjaeläimistöön ja järvilaajentumien eläinplanktoniin Määrällisiä vaikutuksia vaikea arvioida Eliöyhteisön kokonaistuotanto todennäköisesti vähenee lyhytaikaissäädön myötä
16 5.2 Kalojen lisääntymisolosuhteet Kaupunginkoskissa Äärimmäisen uhanalaiseksi arvioidun järvilohen vähäinenkin lisääntyminen Kaupunginkoskissa olisi erittäin arvokasta Kaupunginkoskissa ilmenisi todennäköisesti suuria virtausnopeuden vaihteluita Melko voimakkaan lyhytaikaissäädön vaihtoehdolla (± 30 %) arvioitiin olevan merkittävästi heikentävä vaikutus järvilohen ja taimenen lisääntymisolosuhteisiin Myös harjus ja kuore kutevat Kaupunginkoskissa, kuha laajemmin jokisuualueella ja planktonsiika ilmeisesti Kuurnan alapuolella Näistä neljästä kalalajista harjuksen ja kuoreen lisääntymisolosuhteiden arvioitiin heikkenevän eniten, joskaan ei niin paljon kuin järvilohella ja taimenella.
17 5.3 Pielisjoen patoaltaiden kalakannat Lyhytaikaissäädön tyypillisesti aiheuttama veden kiintoainepitoisuuden ja sameuden lisääntyminen saattavat haitata veden laadun suhteen vaativien lohikalojen ja siian elämää Pielisjoessa Lyhytaikaissäätöön liittyvä vedenkorkeuden vaihtelu saattaa lisätä kaikkien Pielisjoen matalille alueille kutevien kalojen mädin kuolleisuutta (esim. hauki ja lahna) Matalassa vedessä viihtyvät kalat (esim. nuori made, kivisimppu) voimakkaimmin alttiina Virtapaikoissa viihtyvät kalalajit (esim. kuha, seipi, salakka) todennäköisesti häiriintyvät vähemmän kuin esimerkiksi muikku
18 Kalalaji Arvio lyhytaikaissäädön vaikutuksesta Tärkeimmät vaikutusmekanismit Järvilohi Kaupunginkoskissa mahdollisesti tapahtuva vähäinen lisääntyminen tai ainakin olosuhteet lisääntymiselle heikkenevät. Mäti- ja pienpoikasvaiheen kuolleisuus kasvavat. Siika - Pielisjoessa kutevien siikojen mädin kuolleisuus todennäköisesti lisääntyy. Veden laadun heikkeneminen. Pohjaeläinravinnon väheneminen. Made - Vedenkorkeuden vaihtelu saattaa haitata matalissa rantakivikoissa viihtyvien nuorten mateiden elämää ja pohjaeläinravinnon saatavuutta. Sedimentaation vaikutus mätimunien kuolleisuuteen. Hauki - Mädin ja pienpoikasten kuiville jääminen, kasvillisuushabitaatin väheneminen Ahven (-) Pohjaeläin- ja eläinplanktonravinnon väheneminen Lahna (-) Riski mädin jäämisestä kuivilleen. Pohjaeläinravinnon väheneminen. Muikku (-) Veden laadun heikkeneminen. Ajoittain voimakas virrannopeus. Eläinplanktonravinnon väheneminen. Harjus - Veden laadun heikkeneminen. Pohjaeläinravinnon väheneminen. Mahdollisesti pääuomassa lisääntyvien harjusten mädin ja pienpoikasten kuolleisuuden lisääntyminen Säyne (-) Veden laadun heikkeneminen ja pohjaeläinravinnon väheneminen. Kivisimppu - Kivisimpun tyypillisen elinympäristön, eli matalimman rantavyöhykkeen ajoittainen kuiville jääminen ja vaikutus saatavilla olevaan pohjaeläinravintoon Mutu - Mudun tyypillisen elinympäristön, eli matalan rantavyöhykkeen ajoittainen kuiville jääminen ja vaikutus saatavilla olevaan pohjaeläinravintoon
19 Kiitos!
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014 ISBN
LisätiedotSäännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen
Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotLyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä
Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisjoen lyhytaikaissäätöselvityksen tausta ja tavoitteet Pielisjoen mallinnuksen periaatteet
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille
Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle Pielisen alueen kunnat
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu
Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle
LisätiedotSimpelejärven verkkokoekalastukset
Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven
Lisätiedot- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen
LisätiedotEnäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014
Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin
ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotLuonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä
Freshabit Puruvesi LIFE14/IPE/FI/023 Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä Irma Kolari, Esa Hirvonen ja Tapio Keskinen Puruvesi-seminaari 29.7.2017, Ruokkeen lomakylä Luken osahankkeet Freshabit
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotPaimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016
Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset
LisätiedotKokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa
Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa Anna Väisänen 15.3.2019 Velvoitetarkkailusta Toteutettu kalataloudellisena yhteistarkkailuna 1970-luvulta
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotRiittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotRÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET
Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotKalasta tietoa -visa Tehtävät
Kalasta tietoa -visa Tehtävät 1. Mikä kala? Yhdistä viivalla kalan nimi ja kalan kuvan SÄRKI VINKKI Ahvenella on raitoja Hauella on laikkuja AHVEN HAUKI 2. Kalan evät Yhdistä viivalla evä kalan kuvaan
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotSuuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017
Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä
LisätiedotPIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN
20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...
LisätiedotKalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin
Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 7.12.2010 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden
LisätiedotVaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL
Jorma Piironen, RKTL Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi (alavetinen) ja taimen (ylävetinen) Järvilohen viljelykokeilut
LisätiedotKokemäenjoen siikatutkimukset
Kokemäenjoen siikatutkimukset Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 12.4.2016 Kokemäenjoen siian historia Alkujaan merkittävä vaellussiikajoki, Harjavallan pato käyttöön 1939 Vaellussiikakanta taantui ja katosi
LisätiedotUnelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen
LisätiedotVMK/P-K ELY-keskus
VMK/P-K ELY-keskus 26.3.2013 Järvilohen elinalueet Ala-Koitajoen-Pielisjoen kalasto Ala-Koitajoen-Pielisjoen kalastoon ovat luontaisesti kuuluneet mm. harjus, jokikutuinen siika, järvitaimen ja järvilohi.
LisätiedotVantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.
LisätiedotLyhytaikaissäädön vaikutukset. Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä
Lyhytaikaissäädön vaikutukset Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä 25.4.2012 1.7.2013 Vesistösäännöstelyjen tausta (voimatalous) Vettä (sähköä) saadaan säädön avulla käyttöön silloin, kun
LisätiedotKalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven
LisätiedotJudinsalon osakaskunta, istutukset 2013
aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen
LisätiedotKokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
LisätiedotHiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2017
Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
Lisätiedot16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010
16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...
LisätiedotKalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012
Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM -
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2016
Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä
Lisätiedot9M UPM Kymmene Oyj
9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN
LisätiedotKALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)
KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) Verkostoitunut kalatalouden kehitystyö Kalavarojen elinvoimaisuuden parantaminen Kalavesien kunnostukset & kalojen lisääntyminen
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Lohikalojen nousuväylä... 5 3.
LisätiedotKalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2
LisätiedotKourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012
Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 212 xxx.xx.212 Kokemäki Heikki Holsti 21.3.213 Pori, Reposaari Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Kourajoen sähkökoekalastusten
LisätiedotIstutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotKalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tapio Keskinen RKTL Pori 23.1.214 6 Ilmasto lämpenee - jäätyminen siirtyy 5 4 3 2 1 3.11. -1-2 -3 195 196 197 198 199 2 21 22 Aineisto ympäristöhallinnon
LisätiedotJärvilohen tilanne katsaus hankkeisiin
Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin Jorma Piironen LUKE Joensuu 1 JP/Joensuu Voimalat ja padot Pielisjoessa ja Ala-Koitajoessa Hiiskosken pato 1955 Kaltimo 1958 Pamilo 1955 Kuurna 1971 Joki MQ, m 3
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotTornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos
Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos 23.11.2017 Luonnonvarakeskus Merialueen kaupallisen kalastuksen saalis 1980-2016 (tonnia) 6000 5000 Turska** Kampela Siika
LisätiedotTuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 351 Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
LisätiedotTeemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve
Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket
LisätiedotVantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 350 Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu
Lisätiedot2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa
2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys
LisätiedotUusiutuvaa, kotimaista, päästötöntä energiaa
Uusiutuvaa, kotimaista, päästötöntä energiaa Sierilä Kemijoen pääuoman viimeinen voimalaitos Sierilän vesivoimalaitos täydentää Lokan tekojärveltä lähtevän voimalaitosketjun yhtenäiseksi tuotantokoneistoksi.
LisätiedotTaimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern
Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013
LisätiedotHarjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa
Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu
LisätiedotSoraa vai sivu-uomia virtavesiin?
Soraa vai sivu-uomia virtavesiin? Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mikkeli Suomessa sorastusbuumi 2010-luvulla Lukuisia
LisätiedotInarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen
Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015 LUKE / Inari / Erno Salonen RKTL:stä Luke:ksi 2015 MTT+ Metla+ RKTL+ Tike = yht. liki 1 700 työntekijää /
LisätiedotJoutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014
Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset
LisätiedotLuonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
LisätiedotAhosuon turvetuotantoalueen YVA
VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.
LisätiedotInarijärven kalataloustarkkailujen
35-40 50-55 60-64 66-70 77 79 80 81 82 83 84 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Inarijärven kalataloustarkkailujen
LisätiedotLiite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.
1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku
Lisätiedot2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta
Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön
Lisätiedot16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy
16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta
LisätiedotRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Jarmo Makkonen viljelypäällikkö Enonkoski 26.8.2008 Vesiviljely-yksikön organisaatio vesiviljelyjohtaja johtotiimi (J) / johtoryhmä tiimit (A,K,V)
LisätiedotFORTUM POWER AND HEAT OY
KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...
LisätiedotPohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset
RKTL:n työraportteja 47/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 213 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotPuulaveden villi järvitaimen
Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotLieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet
Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet Jorma Piironen LUKE Joensuu 1 JP/Joensuu Paljonko on riittävästi järvilohen elinkierron syntymiseksi? Paljonko emolohia
LisätiedotRappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018
Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevan Rappusen kesällä 2017. Verkkokoekalastusten
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
LisätiedotSOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA
VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20942 i VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA 22.9.2016 Perttu Tamminen,
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
Lisätiedot15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012
15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta
LisätiedotEURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009
EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten
LisätiedotPohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2011
RKTL:n työraportteja 45/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 211 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-
Lisätiedot