Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Inarijärven tilan kehittyminen vuosina"

Anita Karjalainen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960-2009 Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita,

1 Inarijärven tilan kehittyminen vuosina Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Erkki A. Järvinen, Minna Kuoppala, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Juha Riihimäki ja Erno Salonen

2 Lähtökohtia mittarityölle Säännöstelyn seurannassa käytetyt vedenkorkeusmittarit eivät antaneet riittävää kokonaiskuvaa Inarijärven tilasta Tutkimus- ja seurantatietoa on runsaasti, mutta se on osin hajallaan ja sen jalostus- ja hyödyntämisastetta voidaan parantaa Pyrkimyksenä lisätä tiedon hyödyntämistä suunnittelussa ja päätöksenteossa Inarijärven tila ja sen kehittyminen kiinnostaa laajalti Ilmastonmuutoksella voi olla merkittäviä ja arvaamattomia vaikutuksia Inarijärveen Inarijärveen kohdistuu huomattava ihmistoiminnan vaikutus Säännöstely ja kalaistutukset -> kehittäminen 2

3 Kysymyksiä, joihin etsittiin vastauksia Minkälaisia muutoksia Inarijärven tilaan vaikuttavissa tekijöissä, kuormituksessa, säännöstelykäytännössä, kalaistutuksissa ja kalastuksessa on tapahtunut? Kuinka hyvin vuonna 2000 käyttöön otetut säännöstelykäytännön suositukset ovat toteutuneet? Mikä on veden laadun, rantavyöhykkeen eliöstön ja kalakantojen tila ja miten se on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana? Onko Inarijärvellä havaittavissa merkkejä ilmastonmuutoksesta? 3

4 Tarkasteluun sisällytetyt tekijät HYDROLOGIA: SADANTA, LÄMPÖTILA, VIRTAAMA SÄÄNNÖSTELY KUNNOSTUS- TOIMENPITEET KALASTUS ISTUTUKSET KUORMITUS VEDENKORKEUS POHJAELÄIMISTÖ VEDEN LAATU KALASTO KASVILLISUUS KALANSAALIS

5 Kokonaistilan arviointi Työssä kehitettiin yhteensä yli 60 mittaria, jotka kuvaavat Inarijärven tilan ja käytön kehittymistä Pyrittiin arvioimaan havaittujen muutosten vaikutuksia järven tilan ja käytön kannalta. Arvioitiin myös muutoksen suuruutta ja suuntaa (positiivinen, negatiivinen) Muutoksen suuntaa ei arvioitu hydrologisille muuttujille eikä kalaistutuksille, koska arvio riippuu näkökulmasta ja muutokset kalaistutuksissa heijastuvat kalaston tilan mittareihin 5

6 Muutoksen suuruuden ja suunnan arviointi

7 Rantavyörymät ja suojaukset Kalastus Kalakannat Pohjaeläimistö Kasvillisuus Veden laatu Kuormitus Säännöstely Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei muutosta/ei Vähäinen Kohtalainen Suuri Lisää negatiivinen viraston nimi, negatiivinen tekijän nimi ja osasto negatiivinen vaikutusta positiivinen positiivinen positiivinen muutos* muutos muutos muutos muutos muutos*

8 Säännöstelykäytännön muutoksen vaikutuksia Eroosiota aiheuttavien korkeiden vedenkorkeuksien väheneminen Virkistyskäytön kannalta vedenkorkeus on ollut hyvällä tasolla entistä useammin Myös vesiluonnon, erityisesti kasvillisuuden kannalta tilanne hieman parantunut Jäänpainaman vyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä pienentynyt Jäätyvän vyöhykkeen alaraja pienentynyt Häiriövyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä pienentynyt 8

9 Muutokset kasvillisuudessa ja pohjaeläimistössä Säännöstelykäytännön kehittyminen (kasvukauden aikana aleneva vedenpinta) on mahdollistanut kasvillisuusvyöhykkeiden laajenemisen ja siirtymisen syvemmälle Muutosherkkien lajien ja isojen pohjalehtisten määrä on hieman kasvanut Rantavyöhykkeen pohjaeläimistössä ei merkkejä positiivisesta kehityksestä, ongelmana on vertailukelpoisen aineiston puute 9

10 10

11 Johtopäätöksiä Vuonna 2000 käyttöön otettu ekologinen säännöstelykäytäntö on parantanut virkistyskäytön olosuhteita kesällä ja vähentänyt hieman säännöstelyn haittoja rantavyöhykkeeseen. Järveen tuleva pistemäinen fosforikuormitus on vähentynyt luvulla, mutta typpikuormitus on kasvanut. Ei suurta merkitystä koko järven tilan kannalta. Veden laadussa havaitut selvimmät muutokset ovat puskurikyvyn paraneminen ja klorofylli-a:n pitoisuuden lievä lasku. Vasikkaselän syvänteen happitilanteen heikentyminen kevättalvella liittyy pohjan läheisen vesikerroksen talviaikaiseen lämpenemiseen. Veden laadun, vesikasvillisuuden ja kalaston perusteella Inarijärven tila on erinomainen, rantavyöhykkeen pohjaeläimistön perusteella ekologinen tila on hyvä. 11

12 Johtopäätöksiä II Kalakantojen tila on ollut 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä hyvä, erityisesti petokalojen saaliit ja saaliskalojen koko ovat suurentuneet hyvän muikkukannan ja tuloksellisten istutusten ansiosta. Siikakantojen tila pysynyt melko vakaana. Kasvillisuuden, pohjaeläimistön ja kalaston tilaan vaikuttavat säännöstelyn lisäksi monet muut tekijät. Vesiekosysteemin syy- ja seuraussuhteiden tunteminen on tärkeää kokonaisuuden hahmottamiseksi. Inarijärven hydrologisissa muuttujissa on havaittavissa merkkejä ilmaston lämpenemisestä. Inarijärvi on merkittävä ja ainutlaatuinen järvi, jonka tilan seurantaa tulee jatkaa ja seurantaresurssit turvata tulevaisuudessa. 12

Samankaltaiset tiedostot

Inarijärven tilaa koskevat tarkastelut

Inarijärven tilaa koskevat tarkastelut 2016-2017 Annukka Puro-Tahvanainen LAPELY Jukka Aroviita, Minna Kuoppala, Juha Riihimäki, Seppo Hellsten, Mika Marttunen SYKE Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015