Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla

Transkriptio

1 Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla Mika Marttunen, Tanja Dubrovin, Juha Aaltonen (SYKE) & J-P Kämäräinen (LAPELY) Muu projektiryhmä: LAPELY: Annukka Puro, Jukka Yli-Körkkö LUKE: Teuvo Niva, Erno Salonen SYKE: Jukka Aroviita, Heikki Mykrä, Juha Riihimäki Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmän kokous , Ivalo Projektin sisältö Projekti toteutetaan kolmessa osiossa, jotka ovat keskenään vuorovaikutuksessa: A. Ekologiset säännöstelyvaihtoehdot ja niiden vaikutukset B. Inarijärven tilan ja käytön mittarit C. Säännöstelyn vaikutus kalojen ravintovaroihin Säännöstelymallin kehittäminen ja juoksutusohjeet Simulointi ja vaikutusten arviointi 1

2 Vaihtoehtotarkastelun tavoitteena Määrittää kalakantojen tilan kannalta ihanteellinen vedenpinnan vaihtelurytmi Inarijärvellä Tarkastelussa ei tarvitse ottaa huomioon käytännön realiteetteja: virkistyskäyttö ja vesivoima Tuloksia voidaan hyödyntää neuvoteltaessa venäläisen osapuolen kanssa säännöstelystä aiheutuvan kalataloudellisen haitan korvaamisesta Säännöstelylaskennasta Päädyttiin käsinsäännöstelyn sijasta koneelliseen laskentaan Vesivuosien muistaminen vaikuttaa helposti päätöksiin Saadaan analysoitua suurempi määrä vaihtoehtoja ja laajennettua tarkastelujaksoa (=lisää erilaisia vesivuosia) Tarkastelujakso Sisäänrakennettu ennusteepävarmuus => malli ei tee liian hyviä päätöksiä NYKY-säännöstely ei ole sama kuin havaitut vedenkorkeudet 2

3 Säännöstelyvaihtoehtojen muodostaminen Ihanteellista säännöstelyä haettiin vähitellen tarkentuvasti. Yhteensä noin 10 vaihtoehdon vaikutuksia on arvioitu. Vaihtoehto Ensimmäisenä lähtökohtana oli vedenkorkeusvyöhyke, jolla vedenkorkeus olisi luonnonmukaisena 60% vuosista. Vyöhykettä nostettiin n. 30 cm luonnonmukaista ylemmäs, jolloin kevään alimmat vedenkorkeudet olisivat suunnilleen nykytasolla. Alkuvuodesta vedenkorkeudet olivat kuitenkin huomattavasti nykyistä alempana. Eliöstön olosuhteiden parantamiseksi nostettiin alkutalven vedenkorkeuksia. Kevään alimmalle vedenkorkeustasolle tehtiin kaksi eri vaihtoehtoa (EKO1 ja EKO2). Myös alkukesän vedenkorkeudet olivat osana vuosista hyvin matalia, joten niitä nostettiin hieman niin, että vedenkorkeus saa laskea enemmän kesän aikana (hyvä kasvillisuudelle) Koska kesävedenkorkeudet jäivät edelleen mataliksi virkistyskäytön kannalta, tehtiin vertailuvaihtoehto, jossa vedenkorkeus saa nousta kesällä korkeammalle ja laskee vasta loppukesällä (EKO3). Simulointi Vaikutukset Analyysi Eko-säännöstelyvaihtoehdot Lähtökohtia: LUOMU-taso kesällä liian alhainen, koska rantavyöhyke mukautunut nykyiseen vedenpinnan vaihteluun Kesäkuun ylimpien vedenkorkeuksien nousun välttäminen, jottei rantojen eroosio voimistuisi 3

4 Säännöstelyvaihtoehdot NYKY Pyrkii pitämään vedenkorkeuden nykyisessä tavoitevyöhykkeessä ja noudattamaan juoksutusrajoja ohijuoksutuksia välttäen. Alkuvuonna tavoitevedenkorkeus riippuu lumen vesiarvosta (tulvaan varautuminen). Jos vedenkorkeus uhkaa mennä tavoiteputken yli/alle, juoksutusta suurennetaan/pienennetään. EKO1. Perustuu pääasiassa luonnonmukaiseen purkautumiskäyrään, jota on nostettu 30 cm ylöspäin. Alkuvuonna tavoitevedenkorkeus riippuu lumen vesiarvosta (tulvaan varautuminen). Marraskuun alusta helmikuun alkuun pyritään kuitenkin hyvin vähäiseen vedenkorkeuden laskuun. Jos vedenkorkeus uhkaa mennä tietyn tason (119,35) yli tai muokatun luonnonmukaisen tavoitevyöhykkeen alle, juoksutusta suurennetaan/pienennetään EKO2 Kuten EKO1, mutta kevään alimmat tavoitevedenkorkeudet ovat ylempänä EKO3 Yhdistelmä NYKY ja EKO1 -vaihtoehdoista Alkuvuonna tavoitevedenkorkeus riippuu lumen vesiarvosta, mutta alimmat tavoitekorkeudet ovat NYKY-vaihtoehtoa korkeampia. Toukokuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin tavoiteputki on sama kuin nykyinen. Heinäkuun puolivälistä lähtien tavoitevyöhyke laskee vähitellen lähemmäs vyöhykettä, joka perustuu luonnonmukaiseen vedenkorkeuteen, mutta on 30 cm korkeammalla. Pyrkii välttämään ohijuoksutuksia tavoite-vyöhykkeessä. Jos vedenkorkeus uhkaa mennä tavoitevyöhykkeen yli/alle, juoksutusta suurennetaan/pienennetään. 4

5 NYKY: Vedenkorkeus nykyisellä tavoitevyöhykkeellä 58 % jakson JLP päivistä EKO2: Vedenkorkeus nykyisellä tavoitevyöhykkeellä 39 % jakson JLP päivistä EKO3: Vedenkorkeus nykyisellä tavoitevyöhykkeellä 60 % jakson JLP päivistä 5

6 Mittarit tarkastelujaksolla NYKY EKO1 EKO2 EKO3 LUOMU Vesiluonto Talvialeneman suuruus (JP JLP, m) 1,18 0,70 0,63 0,79 0,63 Alenema alkutalvesta (JP-28.2., m) 0,72 0,39 0,39 0,62 0,47 Eroosio Virkistyskäyttö Päivien määrä vuoden aikana, jolloin vedenkorkeus on yli Nhanke+ 119,35 m (vrk) Päivien osuus, jolloin vedenkorkeus on hyvällä tasolla (Nhanke+ 119,00 119,30 m) jaksolla JLP (%) 5,1 4,4 4,7 4,8 2, Päivien osuus, jolloin vedenkorkeus on alle Nhanke+ 118,90 m (JLP , %) Vesivoima Energian tuotanto GWh/vuosi, Venäjän laitokset Energian arvo milj. eur/vuosi, Venäjän laitokset 47,2 45,7 45,5 45,6 45,9 Energian tuotanto GWh/vuosi, kaikki laitokset Energian arvo milj. eur/vuosi, kaikki laitokset 64,5 62,8 62,6 62,5 63,1 EKO2 verrattuna nykysäännöstelyyn Plussat (alustavia arvioita, tarkentuvat) Kalaston kannalta selvästi nykysäännöstelyä parempi Matalaan syksyllä kutevat kalat Ylimmän rantavyöhykkeen vesikasvillisuus Kalojen ravintovarat => Inarin kalantuotantopotentiaali Talvikalastuksen harjoittaminen helpottuu Miinukset Vesillä liikkuminen, rantautuminen ja rantojen käyttö loppukesästä ja syksyllä vaikeutuu Vesivoimalaitosten tuotanto pienenee ohijuoksutusten lisääntymisen vuoksi varsinkin Venäjän voimalaitoksilla Huom. Tulvariski voi lisääntyä, koska kevätkuoppa korkeammalla. Tarkastelujaksolla ei tulvat eivät kuitenkaan lisääntyneet, koska juoksutuksia lisättiin huomattavasti, kun uhkana 119,35 ylitys 6

7 OSA B. Inarijärven tilan kehittyminen Päivitetään vuonna 2011 laadittu tarkastelu Inarijärven tilasta ja sen muutoksista Yli 60 mittaria: hydrologia, säännöstely (ml. Rantavyörymät), kuormitus ja veden laatu, vesikasvillisuus, pohjaeläimistö, kalakannat ja kalastus Arvioidaan mittarien relevanssi ja käyttökelpoisuus sekä tarve uusille mittareille Toteutus Raportti mennessä Virkatyö: LAPELY LUKE X 000 SYKE Yhteenveto säännöstelymittareista Vaikutuksen kohde Mittari Talvialeneman suuruus (ajanjakso JP JLP, m) 1,22 1,21 1,17 Vesiluonto Eroosio Virkistyskäyttö Alenema alkutalvesta (ajanjakso JP-28.2.,m) 0,73 0,70 0,73 Ajankohdan ylimmän vedenkorkeuden ja ajankohdan alimman vedenkorkeuden erotus (m) 0,09 0,10 0,14 Jäänpainaman rantavyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%) Jäätyvän vyöhykkeen syvyys (m) 1,25 1,12 1,25 Päivien määrä vuoden aikana, jolloin vedenkorkeus on yli Nhanke+ 119,35 m (vrk) Päivien osuus, jolloin vedenkorkeus on hyvällä tasolla (Nhanke+ 119,00 119,30 m) jaksolla JLP (%) Päivien osuus, jolloin vedenkorkeus on alle Nhanke+ 118,90 m jaksolla JLP (%)

8 OSA C: Säännöstelyn vaikutus kalojen ravintovaroihin Lähtökohta Inarijärven tila tiedetään säännöstelyn vaikutusseurannan ansiosta nykyään verrattain hyvin, mutta rantojen ekologista tilaa (vesikasvi- ja pohjaeläinlajisto) mittaava VPDseurantamenetelmä ei kuitenkaan kuvaa määrällisiä vaikutuksia kalojen ravintovaroihin. Ravintovarat saattavat olla edelleen köyhtyneitä erityisesti kevätkuopan jälkeen alkukesästä. Tavoitteet Selvitetään nykysäännöstelyn vaikutus Inarijärven alkukesän pohjaeläinten määrään. Inarijärveltä ja säännöstelemättömiltä vertailujärviltä Muddus- ja Nitsijärveltä otetaan alkukesästä pohjaeläinnäytteet usealta näytepaikalta useasta syvyysvyöhykkeestä. Samanaikaisesti kerätään samoilta alueilta myös siikojen mahanäytteitä (Luke). Toteutus Näytteenotto kesäkuussa (LAPELY, SYKE) Näytteiden poiminta ja määritys (konsultti) Analysointi ja raportointi (SYKE) Siikojen mahanäytteet (Luke) Kustannukset noin LAPELYn ja Luken virkatyötä POHJAELÄINTUTKIMUS Inarijärven näytepisteet. Punainen pallo = Toivosen näytelinjat (Ekman), vihreä kolmio = kivikkorantojen näytteet (varsihaavi), keltainen neliö = nuotta-apaja, josta tulee 2 Ekman-näytelinjaa. 8