Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia
|
|
- Lauri Salonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia Työryhmä: Jukka Aroviita, Erkki Järvinen, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Annukka Puro-Tahvanainen, Juha Riihimäki, Erno Salonen
2 Lähtökohtia mittarityölle Säännöstelyn seurannassa käytetyt vedenkorkeusmittarit eivät antaneet riittävää kokonaiskuvaa Inarijärven tilasta Järven tilaan vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin säännöstely Tutkimus- ja seurantatietoa on runsaasti, mutta se on osin hajallaan ja sen jalostus- ja hyödyntämisastetta voidaan parantaa Pyrkimyksenä lisätä tiedon hyödyntämistä suunnittelussa ja päätöksenteossa Inarijärven tila ja sen kehittyminen kiinnostaa laajalti Ilmastonmuutoksella voi olla merkittäviä ja arvaamattomia vaikutuksia Inarijärveen Inarijärveen kohdistuu huomattava ihmistoiminnan vaikutus Säännöstely ja kalaistutukset -> kehittäminen
3 Mittareiden kehitystyö Inarijärven seurantaryhmässä päätettiin vuonna 2008 käynnistää työ, joka tähtää Inarijärven tilan ja käytön kokonaisvaltaiseen kuvaamiseen. Mittareiden on oltava eri aihepiirit kattavia kansalaisten ymmärrettävissä olevia yleistä mielenkiintoa herättäviä tai käyttöä, hoitoa tai viestintää palvelevia Tiedon tulee olla sellaista, että se saadaan helposti tai sitä on jo kerätty jotakin muuta tarkoitusta varten. Ehdotus mittareista valmistui keväällä 2009, mittareita ja mahdollisten muutosten laskutapaa on kehitetty edelleen ja eri mittareiden välisiä vuorovaikutuksia tarkasteltu vuoden 2010 aikana
4 Tarkasteluun sisällytetyt tekijät HYDROLOGIA: SADANTA, LÄMPÖTILA, VIRTAAMA SÄÄNNÖSTELY KUNNOSTUS- TOIMENPITEET KALASTUS ISTUTUKSET KUORMITUS VEDENKORKEUS POHJAELÄIMISTÖ VEDEN LAATU KALASTO KASVILLISUUS KALANSAALIS
5 Kysymyksiä, joihin etsitään vastauksia Minkälaisia muutoksia säännöstelykäytännössä, kalaistutuksissa, kalastuksessa ja sääolosuhteissa on tapahtunut? Kuinka hyvin säännöstelykäytännön suositukset ovat toteutuneet? Mikä on veden laadun, rantavyöhykkeen eliöstön ja kalakantojen tila ja miten se on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana? Onko rantavyöhyke mukautumassa nykysäännöstelyn vedenkorkeuksiin? Onko ilmastonmuutoksen vaikutuksia havaittavissa?
6 Tarkastelun eteneminen Kehitetty yhteensä yli 60 mittaria Koottu aineisto ja laskettu mittariarvot Arvioitu mittarin arvojen muutosta 10 vuoden jaksoissa sekä viimeisen 10 vuoden aikana vertailujaksoon verrattuna Muutos parempaan, huonompaan, ei muutosta Todettu muutos, ei todettu muutosta Yhteenvetotaulukot aihepiireittäin Yhteenvetoraportti Inarijärven tilan kehittymisestä seurantojen ja mittaritarkastelujen valossa Käsikirjoitus valmiina vuoden 2010 loppuun mennessä, julkaistaan vuoden 2011 alkupuolella
7 Muutoksen suuruuden ja suunnan arviointi
8 ANALYSOIDUT MITTARIT 1 HYDROLOGIA 14 KPL KUORMITUS JA VEDEN LAATU 10 KPL Lumen maksimivesiarvo (mm) Heinä-lokakuun sadanta (mm) Vesipatsaan keskilämpötila kesä-syyskuussa ( C) Avovesikauden lämpösumma ( C) Yli 18 C päivien määrä Jäätyminen/jäänlähtö Jään paksuus ja Avovesikauden pituus (vrk) Inarijärven tulovirtaamat toukolokakuu/marras-huhtikuu(milj. m 3 ) Fosforin ja typen pistekuormitus Näkösyvyys (m) ja veden väri (mg Pt/l) Kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuus (µg/l) Klorofylli-a:n pitoisuus(µg/l) Alkaliniteetti (mmol/l) Alusveden lämpötila ( C) ja hapen kyllästysaste (%)
9 Lämpösumma 2500 Pintaveden lämpösumma ( C)
10 Selkävesien jäätyminen 400 Jäätymispäivä (järjestysnumero)
11 Yhteenveto hydrologisista mittareista Nro Mittari Muutos vertailujaksoon nähden Vaikutus vesistön tilaan ja käyttöön 1 Lumen maksimivesiarvo (mm) Ei muutosta Ei vaikutusta 2 Lumen vesiarvo huhti-kesäkuun Ei muutosta Ei vaikutusta sadesumma (mm) 3 Heinä-lokakuun sadanta (mm) Ei muutosta Ei vaikutusta 4 Vesipatsaan keskilämpötila kesä-syyskuussa Kasvanut kohtalaisesti Tuotannon kasvu (?)(Ei näy Nellimin Paksuvuonossa ( C) klorofyllissä) 5 Avovesikauden lämpösumma ( C) Kasvanut kohtalaisesti Tuotannon kasvu (?) 6 Nellimin pintaveden vähintään 18 C päivien Kasvanut suuresti Virkistyskäyttömahdollisuuksi määrä (vrk) en (uinti) paraneminen 7 Jäätymispäivä selkävesillä (päivän järjestysnumero 1-365) 8 Jäänlähtöpäivä selkävesillä (päivän järjestysnumero 1-365) Myöhentynyt erittäin suuresti Aikaistunut kohtalaisesti Talvikalastuksen aloituksen myöhentyminen Rantavyöhykkeen tuotannon aikaistuminen -> kalanpoikasten ravintovarat 9 Avovesikauden pituus (vrk) Kasvanut kohtalaisesti? 10 Jään paksuus Nellimissä (cm) Ei muutosta Ei vaikutusta 11 Jään paksuus Nellimissä (cm) Pienentynyt kohtalaisesti Talvikalastuksen aloituksen myöhentyminen 12 Inarijärven tulovirtaama sulamisen alusta 70 d eteenpäin (10 6 m 3 ) Ei muutosta Ei vaikutusta 13 Inarijärven tulovirtaama touko-lokakuu (10 6 m 3 ) Ei muutosta Ei vaikutusta 14 Inarijärven tulovirtaama marras-huhtikuu (10 6 Kasvanut kohtalaisesti? m 3 )
12 Pintaveden klorofylli-a pitoisuus 4,5 Klorofylli-a (µg/l) 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Juutuanvuono Nuoraselkä Vasikkaselkä
13 Klorofylli-a pitoisuus, 10 v. jaksot 4,50 Klorofylli-a (µg/l) 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0, Juutuanvuono Nuoraselkä Vasikkaselkä
14 Syvänteen happitilanne Vasikkaselkä syvänne 120 Hapen kyllästysaste % Maalis-huhtikuu Elokuu
15 Nro Muuttuja Havaintopaikka Koko tarkastelujaksolla havaittu kehityssuunta Muutos 2000-luvulla Juutuanvuono Ei muutosta Pienentynyt vähän 3 Näkösyvyys (m) Nuoraselkä Ei muutosta Ei muutosta Vasikkaselkä Ei muutosta Kasvanut vähän Juutuanvuono Ei muutosta Ei muutosta 4 Väriluku (Pt mg/l) Nuoraselkä Ei muutosta Kasvanut kohtalaisesti Vasikkaselkä Ei muutosta Ei muutosta 5 Juutuanvuono Ei muutosta Kasvanut vähän Kokonaisfosfori Nuoraselkä Ei muutosta Kasvanut vähän (µg/l) Vasikkaselkä Laskeva kehityssuunta Pienentynyt kohtalaisesti 6 Juutuanvuono Ei muutosta Ei muutosta Kokonaistyppi Nuoraselkä Ei muutosta Kasvanut vähän (µg/l) Vasikkaselkä Laskeva kehityssuunta Pienentynyt suuresti Juutuanvuono Ei muutosta Ei muutosta 7 Klorofylli-a (µg/l) Nuoraselkä Ei muutosta Pienentynyt kohtalaisesti Vasikkaselkä Laskeva kehityssuunta Pienentynyt vähän 8 Juutuanvuono Kasvava kehityssuunta Kasvanut kohtalaisesti Alkaliniteetti Nuoraselkä Kasvava kehityssuunta Kasvanut kohtalaisesti (mmol/l) Vasikkaselkä Kasvava kehityssuunta Kasvanut erittäin suuresti 9 Vasikkaselkä Hapen maalis-huhtikuu Laskeva kehityssuunta Pienentynyt erittäin suuresti kyllästysaste (%) elokuu Ei muutosta Pienentynyt vähän 10 Lämpötila ( C) Vasikkaselkä maalis-huhtikuu Kasvava kehityssuunta Kasvanut kohtalaisesti elokuu Ei muutosta Ei muutosta
16 Säännöstelyä koskevat suositukset Pyritään välttämään veden nousua tason N hanke + 119,35 m yläpuolelle Pyritään välttämään liian matalia, tason N hanke + 118,90 alapuolisia vedenkorkeuksia kesällä Pyritään kesän tulvahuipun jälkeen aleneviin vedenkorkeuksiin
17 SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNTÖÄ KUVAAVAT MITTARIT 1 Yleismittarit 2 kpl Talvialeneman suuruus (m) Ajankohdan ylin vedenkorkeus (m) ja ajankohdan alin vedenkorkeus (m) Vesiluonto 5 kpl Jäänpainaman rantavyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%) Jäätyvän vyöhykkeen alaraja (m) Häiriövyöhykkeen (Wmax-Wmin) osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%) W 10 pysyvyys kasvukaudella W 75 pysyvyys kasvukaudella
18 SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNTÖÄ KUVAAVAT MITTARIT 2 Eroosio 1 kpl Päivien määrä vuoden aikana, jolloin vedenkorkeus on yli 119,35 Virkistyskäyttö 2 kpl Päivien osuus, jolloin vedenkorkeus on hyvällä tasolla (119,00-119,30 m) jaksolla (%) Päivien määrä, jolloin vedenkorkeus on alle 118,90 jaksolla
19 Jäänpainaman vyöhykkeen osuus
20 Vuosien ja päivien määrä, jolloin vedenkorkeus on yli 119,35 m
21 Virkistyskäyttö
22 Yhteenveto säännöstelymittareista Muuttuja Nro Mittarin nimi Muutos vertailujaksoon nähden Vaikutus vesistön tilaan ja käyttöön Yleismittarit 1 Talvialeneman suuruus (ajanjakso JP JLP) (m) Ei muutosta Ei vaikutusta 2 Ajankohdan ylin vedenkorkeus (m) ja Ajankohdan alin vedenkorkeus (m) Ei muutosta Ei vaikutusta Vesiluonto 3 Jäänpainaman rantavyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%) Pienentynyt vähän Positiivinen vaikutus 4 Jäätyvän vyöhykkeen alaraja (m) Pienentynyt vähän Positiivinen vaikutus 5 Häiriövyöhykkeen (Wmax-Wmin) osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%) Pienentynyt vähän Positiivinen vaikutus 6 W10 pysyvyys kasvukaudella Ei muutosta Ei vaikutusta 7 W75 pysyvyys kasvukaudella Ei muutosta Ei vaikutusta Eroosio 8 Päivien määrä (lkm) vuoden aikana, jolloin vedenkorkeus on yli 119,35 m Pienentynyt vähän Positiivinen vaikutus Virkistyskäyttö 9 Päivien osuus, jolloin vedenkorkeus on hyvällä tasolla (119,00 119,30 m) jaksolla (%) Kasvanut vähän Positiivinen vaikutus 10 Päivien määrä (lkm), jolloin vedenkorkeus on alle 118,90 m jaksolla Pienentynyt vähän Positiivinen vaikutus
23 Kalakannat ja kalastus Muuttuja Mittari Aikasarjan pituus Kalansaalis Kokonaiskalansaalis (kg) Punalihaisten petokalojen saalis (kg) Kalastajamäärä Ammattikalastajien lukumäärä Kotitarvekalastajien lukumäärä Virkistyskalastajien (ulkopaikkak.) lukumäärä Kalaistutukset Siikaistutukset (1-kes., kpl) Taimenstutukset (2-4 v., kpl) Nieriäistutukset (2-3 v., kpl) Nieriäistutukset (1 v., kpl) Yksikkösaalis Siian verkkoyksikkösaalis (g / verkkovrk) Taimenen verkkoyksikkösaalis (g / verkkovrk) Nieriän verkkoyksikkösaalis (g / verkkovrk) Muikun verkkoyksikkösaalis (g / verkkovrk) Saaliskalojen keskipaino Siian keskipaino (isorysänäytteet, g) Taimenen keskipaino (kaikki näytteet, g) Nieriän keskipaino (kaikki näytteet, g)
24 Petokalojen saalis Punalihaisten petokalojen saalis kg
25 Siian verkkoyksikkösaalis 400 Siian verkkoyksikkösaalis (g/vrk)
26 Taimenen keskipaino Taimenen keskipaino (g)
27 Siian keskipaino 300 Siian keskipaino (g): isorysänäytteet
28 Yhteenveto kalamittareista Nro Muuttuja Mittari Muutos vertailujaksoon nähden 1 Kalansaalis Kokonaiskalansaalis (kg) Ei muutosta 2 Punalihaisten petokalojen saalis (kg) Kasvanut erittäin suuresti 3 Kalastajamäärä Ammattikalastajien lukumäärä (hlö) Vähentynyt erittäin suuresti 4 Kotitarvekalastajien lukumäärä (rk) Kasvanut vähän 5 Virkistyskalastajien lukumäärä (hlö) Vähentynyt vähän 6 Kalaistutukset Siikaistutukset (1-kes., kpl) Vähentynyt kohtalaisesti 7 Taimenistutukset (2-4v., kpl) Vähentynyt kohtalaisesti 8 Nieriäistutukset (1v, kpl) Kasvanut erittäin suuresti 9 Nieriäistutukset (2-3v, kpl) Vähentynyt erittäin suuresti 10 Yksikkösaalis Nieriän yksikkösaalis (g/verkkovrk) Kasvanut erittäin suuresti 11 Taimenen yksikkösaalis g/verkkovrk) Kasvanut erittäin suuresti 12 Siian yksikkösaalis (g/verkkovrk) Kasvanut kohtalaisesti 13 Muikun yksikkösaalis (g/verkkovrk) Kasvanut erittäin suuresti 14 Saaliskalojen Nieriän keskipaino (g) keskipaino Kasvanut erittäin suuresti 15 Taimenen keskipaino (g) Kasvanut erittäin suuresti 16 Siian keskipaino (isorysä, g) Ei muutosta
29 Petokalakantojen tila 2000-luvulla Hyvä muikkuvuosiluokka Hyvä ravintotilanne petokaloilla Lämmin kasvukausi Istutukset tuloksellisia Runsas petokalakanta Istukkaiden korkea laatu ja istutusten järkevä toteutus Hyvä petokalasaalis Petokalojen luontainen lisääntyminen onnistunut hyvin? Petokalojen nopea kasvu Kalastajien määrä vakaa
30 Yhteenveto mittareista Tilanne 2000-luvulla vertailujaksoon verrattuna Suuri negatiivinen muutos Kohtalainen negatiivinen muutos Vähäinen negatiivinen muutos Vähäinen positiivinen muutos Kohtalainen positiivinen muutos Suuri positiivinen muutos Ei muutosta Säännöstely 4 6 Kuormitus 1 1 Veden laatu Kasvillisuus 2 4 Pohjaeläimistö 2 Kalakannat Kalastus Hydrologia *) Hydrologisten mittareiden osalta on arvioitu pelkästään mittareiden arvioissa havaitun muutoksen suuruutta ja suuntaa: laskeva = negatiivinen, kasvava = positiivinen.
31 Inarijärven tilan kehittyminen 2000-luvulla Kalastus Suuri negatiivinen muutos Kohtalainen negatiivinen muutos Vähäinen negatiivinen muutos Ei muutosta Vähäinen positiivinen muutos Kohtalainen positiivinen muutos Suuri positiivinen muutos Kalakannat Pohjaeläimistö Kasvillisuus Veden laatu Kuormitus Säännöstely
32 Merkkejä ilmastonmuutoksesta Veden lämpötila kesällä ja avovesikauden lämpösumma kasvanut Avovesikauden pituus kasvanut Jäätyminen selvästi myöhentynyt ja Jäänlähtöpäivä hieman aikaistunut Jäänpaksuus alkutalvesta ohentunut Alusveden lämpötila talvella on noussut ja happitilanne on selvästi heikentynyt kevättalvella Talviaikainen tulovirtaama kasvanut
33 Johtopäätöksiä I Säännöstelykäytäntö on 2000-luvulla parantunut rantojen tilan ja virkistyskäytön kannalta Kasvillisuudessa näkyy vähäistä positiivista kehitystä Pohjaeläimistön tilassa ei havaittavissa muutosta Petokalakantojen tila varsin hyvä ja parempi kuin vertailujaksolla, siikakantojen tila pysynyt melko vakaana Veden laadussa sekä positiivisia että negatiivisia muutoksia, selvimmät positiiviset muutokset ovat klorofylli-a:n pitoisuuden lievä lasku ja alkaliniteetin kasvu
34 Johtopäätöksiä II Säännöstelysuosituksilla voidaan parantaa virkistyskäytön olosuhteita ja vähentää säännöstelyn haittoja rantavyöhykkeen eliöstöön ja rantojen eroosioon Hydrologiset olosuhteet vaikuttavat siihen, kuinka hyvin säännöstelysuosituksia voidaan noudattaa Kasvillisuuden, pohjaeläimistön ja kalaston tilaan vaikuttavat säännöstelyn lisäksi monet muut tekijät Vesiekosysteemin syys- ja seuraussuhteiden tunteminen on tärkeää kokonaisuuden hahmottamiseksi
35
36 Ajatuksia jatkotoimenpiteistä Laaditaan 5 vuoden välein yhteenveto mittaritarkasteluista, ensimmäinen 2010 Selvitetään, miten mittareiden käyttöä suunnittelun, päätöksenteon ja viestinnän apuna voitaisiin tehostaa Kokonaisvaltainen syy- ja seuraussuhteita hahmottava mittaritarkastelu voi lisätä ymmärrystä Inarijärven tilan vaihteluiden ja kehityssuuntien taustalla olevista ilmiöistä.
Inarijärven tilan kehittyminen vuosina
Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960-2009 Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Erkki A. Järvinen, Minna Kuoppala, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Juha Riihimäki ja Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotMITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA?
MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA? Mika Marttunen SYKE ja työryhmä: Annukka Puro, Erno Salonen, Erkki Järvinen, Jukka Aroviita, Juha Riihimäki Inari-seminaari 10.-11.6.2009 Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla
Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla 2000-2017 Mika Marttunen, Annukka Puro, J-P Kämäräinen, Juha Aaltonen, Tanja Dubrovin 4.5.2018 Projektiryhmä: Jukka
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittyminen
Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Vedenkorkeusmittareihin perustuva vaikutustarkastelu Teemu Nurmi, Suomen ympäristökeskus Inarijärven seurantaryhmän kokous Esityksen sisältö Mittaritarkastelun taustaa
LisätiedotInarijärven tilaa koskevat tarkastelut
Inarijärven tilaa koskevat tarkastelut 2016-2017 Annukka Puro-Tahvanainen LAPELY Jukka Aroviita, Minna Kuoppala, Juha Riihimäki, Seppo Hellsten, Mika Marttunen SYKE Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015
LisätiedotInarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960 2009
RAPORTTEJA 18 213 Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 196 Yhteenvetoraportti ANNUKKA PURO-TAHVANAINEN JUKKA AROVIITA ERKKI A. JÄRVINEN MINNA KUOPPALA MIKA MARTTUNEN TEEMU NURMI JUHA RIIHIMÄKI ERNO SALONEN
LisätiedotInarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015 Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla
Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla 2000-2017 Mika Marttunen, Tanja Dubrovin, Juha Aaltonen (SYKE) & J-P Kämäräinen (LAPELY) Muu projektiryhmä: LAPELY:
LisätiedotInarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960 2009
SUOMEN YMPÄRISTÖ 19 211 SUOMEN YMPÄRISTÖ 19 211 Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 196 LUONNON- LUONNON- VARAT VARAT Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Annukka Erkki A. Järvinen, Puro-Tahvanainen,
LisätiedotInarijärven seurantaryhmän kokous
MUISTIO Lappi 10.10.2011 Jakelun mukaan Inarijärven seurantaryhmän kokous Aika 22.9.2011 klo 10.00 14.00 Paikka Hotelli Riekonlinna, kokoustila Eurooppa Läsnä Erno Salonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotPIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN
20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...
LisätiedotINARIJÄRVEN KÄYTÖN JA HOIDON KEHITTÄMINEN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE
INARIJÄRVEN KÄYTÖN JA HOIDON KEHITTÄMINEN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2022 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 SÄÄNNÖSTELY... 2 3 INARIJÄRVEN KUNNOSSAPITOVELVOITTEET... 3 4 KALAKANTOJEN HOITO JA KALASTUS...
LisätiedotInarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon
LisätiedotINARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA 2008 JA SEN VAIKUTUKSET
Erkki A. Järvinen INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA JA SEN VAIKUTUKSET Kuva: Erkki A. Järvinen Inarijärven seurantaryhmän kokous 7.11., Saariselkä Suomen ympäristökeskus PL 14, Mechelininkatu 34a 251 HELSINKI
LisätiedotKesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimusken tuloksia
Kesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimusken tuloksia Annukka Puro Tahvanainen 7.11.2008 1 Tutkimuksen tavoite Lähtökohta: Inarijärvessä havaittu lieviä rehevöitymisen merkkejä (rantakivien ja pyydysten
LisätiedotInarin kalatalousvelvoitteen viljely ja istutukset ja kalataloustarkkailu
Inarin kalatalousvelvoitteen viljely ja istutukset ja kalataloustarkkailu Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Inarijärven seurantaryhmä 26.9.2013 Saariselkä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11.
LisätiedotKatsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus
LisätiedotTahkolahden vedenlaadun koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotLumetuksen ympäristövaikutukset
Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet
LisätiedotVESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV
VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn
LisätiedotKevätkuoppa ja muut haasteet - suurten järvien säännöstelyn kehittämisen ympäristövaikutukset
Kevätkuoppa ja muut haasteet - suurten järvien säännöstelyn kehittämisen ympäristövaikutukset Seppo Hellsten Vesistökunnostusverkoston IX vuosiseminaari Mikkeli 3.-5.6. 2019 Sisältö Järvisäännöstelyn ekologiset
LisätiedotVoiko Inarijärven vettä juoda?
Voiko Inarijärven vettä juoda? Annukka Puro-Tahvanainen Inarijärvi-seminaari 10.-11.6.2009 1 Esityksen aiheet Inarijärven tilan seuranta Veden laatu ja hydrologia Biologiset muuttujat ja ympäristömyrkyt
LisätiedotNäytteenottokerran tulokset
Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut
LisätiedotInarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat
Inarijärven kalanviljely- ja istutukset ja kalataloustarkkailu Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11. 2012
Lisätiedot- Tavoitteet, toimintastrategiat, tulevaisuuskuvat ja kehittämisehdotukset. Hankkeen lähtökohtia sekä ajatuksia sisällöstä ja toteutuksesta
INARIJÄRVEN KALATALOUDEN MONITAVOITEARVIOINTI - Tavoitteet, toimintastrategiat, tulevaisuuskuvat ja kehittämisehdotukset Hankkeen lähtökohtia sekä ajatuksia sisällöstä ja toteutuksesta 25.9.2013 Inarijärven
LisätiedotINARIJÄRVEN SEURANTARYHMÄN KOKOUS
MUISTIO 15.1.2009 INARIJÄRVEN SEURANTARYHMÄN KOKOUS Aika 7.11.2008 klo 10:00 15:45 Paikka Saariselän Kylpylähotelli, Rakka-kabinetti Läsnä Jouni Tammi MMM/kala-ja riistaosasto Erno Salonen RKTL/Inarin
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotMouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018
Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Vesistömallilaskennat tässä projektissa Mouhi- ja Kiikoisjärven säännöstelyselvitykseen osallistuminen.
LisätiedotPIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma
PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen - Hankkeen toteuttamisen suunnitelma Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan säännöstelyjen kehittämisseminaari, 5.11.2014 PIRSKE - Pirkanmaan säännöstelyjen
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotHouhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015
Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015 Houhajärvi 2015 yhdistyksen kuudestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2015 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin pato oli toiminnassa. Uusi pato näyttää
LisätiedotInarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen
Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015 LUKE / Inari / Erno Salonen RKTL:stä Luke:ksi 2015 MTT+ Metla+ RKTL+ Tike = yht. liki 1 700 työntekijää /
LisätiedotPäijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005
Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen & Olli-Matti Verta 10.5.2007 Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005 1 Lähtökohdat Päijänteen säännöstelyn kehittämisselvityksen perusteella esitettiin konkreettisia
LisätiedotINARIJÄRVEN SEURANTARYHMÄN KOKOUS
MUISTIO 17.12.2007 INARIJÄRVEN SEURANTARYHMÄN KOKOUS Aika 13.9.2007 klo 9.30 13.00 Paikka Saariselän Tunturihotelli, Inari Läsnä Pentti Munne MMM/kala-ja riistaosasto Jaakko Sierla MMM/maaseutu- ja luonnonvaraosasto
LisätiedotKyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotNurmesjärven tila, kunnostus ja hoito
Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014
VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotRantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta
Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta 1998 2003-2008 Onko säännöstelyn kehittämisellä pystytty lieventämään vaikutuksia rantavyöhykkeeseen? Inarijärven tila ja tulevaisuus seminaari 10.6. 2009 Juha Riihimäki
LisätiedotMuikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11. 2012 Erno Salonen RKTL / Inari Muikkuesityksen sisältöä Mistä uusi laji / tulokaslaji / vieraslaji muikku oikein
LisätiedotPIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE
PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotTuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013
Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotÄhtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
LisätiedotKokemäenjoen vaellusankeriaat
Kokemäenjoen vaellusankeriaat Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä, 8.4.214 Ellivuori 213 Reposaari, Mitä Kokemäenjoella pitäisi vielä tehdä?
LisätiedotSäännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen
Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotTalvinuotalla Inarijärven Jokisuunselällä Erno Salonen RKTL / Inari Inarijärvi-seminaari 2009
Onko Inarijärvi kala-aitta riittääkö kalastajia? Talvinuotalla Inarijärven Jokisuunselällä 11.1.29 Erno Salonen RKTL / Inari Inarijärvi-seminaari 29 Sweden Norway Porttipahta Muikun Finland = Fishing harbour
LisätiedotINARIJÄRVEN SEURANTARYHMÄN KOKOUS
MUISTIO 11.6.2008 INARIJÄRVEN SEURANTARYHMÄN KOKOUS Aika 26.2. 2008 klo 13.30 16.45 Paikka Saariselän Tunturihotelli, Inari Läsnä Pentti Munne MMM/kala-ja riistaosasto Erno Salonen RKTL/Inarin kalantutkimus
LisätiedotKauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin
Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin Yleisötilaisuus Toukolan koulu, Sastamala 30.10.2018 Vanhempi asiantuntija
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 2.12.212 1 (2) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 212 Talven 212 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
LisätiedotInarijärven kalataloustarkkailujen
35-40 50-55 60-64 66-70 77 79 80 81 82 83 84 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Inarijärven kalataloustarkkailujen
LisätiedotInarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys
Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys Maare Marttila Inarijärven seurantaryhmän kokous 2/2018 20.09.2018 Veskoniemi SISÄLTÖ Taustaa Vahinkoarvio Istutusten tavoitteet ja tuloksellisuus
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
LisätiedotLammaslammen vedenlaatu vuonna 2017
Lammaslammen vedenlaatu vuonna 217 Lammaslammen vedenlaatu vuonna 217 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Näytteenotto... 3 3. Ilmastus vuonna 217... 3 4. Sääolosuhteet sekä virtaama- ja näkösyvyyshavainnot...
LisätiedotLyhytaikaissäädön vaikutukset. Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä
Lyhytaikaissäädön vaikutukset Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä 25.4.2012 1.7.2013 Vesistösäännöstelyjen tausta (voimatalous) Vettä (sähköä) saadaan säädön avulla käyttöön silloin, kun
LisätiedotLuonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotVeden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto
Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotYhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus
Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014, Iisalmi Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotLeppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit
Kuhasaalis kg/vvrk Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven 55-6-65 mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit 21 215 K-S Kalatalouskeskus ry, Matti Havumäki Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranata
Lisätiedot4/2005. Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu
4/25 Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 24 Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu Liisa Autio, Ilppo Kajaste, Jyrki Muurinen, Katja Pellikka ja Marjut Räsänen Helsinki 25 R & 7 $, + (/,
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesienhoito
Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot
LisätiedotPaloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla
Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotKoitereen säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset
Raportteja 107 2012 Koitereen säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset Tapio Sutela Tiina Käki Teppo Linjama Riitta Niinioja Eliisa Haavanlammi Janne Kärkkäinen Mika Marttunen Heikki Pönkkä Teemu
LisätiedotNäsijärven siikaselvitys v. 2010
2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää
LisätiedotNäsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13
Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue
LisätiedotHavaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
Lisätiedot105,00 104,90 104,80 Yläraja Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Alaraja 104,70 104,60 104,50 104,40 104,30 104,20 104,10 104,00 1.1. 29.1. 20.2. 17.3. 9.4. 25.4. 14.5. 30.3. 21.6. 13.7. 3.8. 21.8. 7.9. 20.9.
LisätiedotPerämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL
Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,
LisätiedotISO-PYHÄNTÄJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN
Kainuun ympäristökeskuksen moniste LUONNOS 29.8.2003 Anne Tarvainen, Mika Marttunen, Markus Tykkyläinen, Antton Keto ja Kari Pehkonen ISO-PYHÄNTÄJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN Helsinki 2003... Taitto:
LisätiedotYhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista
12.3.2003 Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista Näsijärvellä, Vanajavedellä, Pyhäjärvellä sekä Kulo-, Rauta- ja Liekovedellä käynnissä olevan säännöstelyn
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotAhosuon turvetuotantoalueen YVA
VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotJatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama
Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen
LisätiedotVedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä
Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua
LisätiedotKAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat
LisätiedotPuulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta
7.4.216 Juho Kotanen ja Antti Haapala Etelä-Savon ELY-keskus Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta 1. Järven ominaispiirteet Puulan Kotalahti (14.923.1.1_5) sijaitsee Mikkelin Otavan taajaman
LisätiedotKalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa
Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten
LisätiedotLestijärven tila (-arvio)
Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat
LisätiedotVesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin
Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Pauliina Salmi & Kalevi Salonen 31st Congress of SIL, Kapkaupunki, Etelä-Afrikka, 17.8.21 Mukailtu suomeksi Tavoitteet
LisätiedotValkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo
Valkjärven tila Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Mikä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus? Ympäristöterveydenhuollon & ympäristönsuojelun
LisätiedotTausta ja tavoitteet
Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
Lisätiedot