Mäntyharjun reitin vesitaselaskelmat - Ilmastonmuutoksen ja säännöstelykäytännön tarkastelu
|
|
- Saara Lahti
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SYKE Vesikeskus Mäntyharjun reitin vesitaselaskelmat - Ilmastonmuutoksen ja säännöstelykäytännön tarkastelu Raportti Ari Koistinen Tanja Dubrovin
2 1. Taustaa Hankkeen tarkoituksena oli Puulan (tarkemmin sanottuna Puulan, Liekuneen ja Ryökäsveden muodostaman järvialtaan) säännöstelykäytäntöjen kehittäminen eri vesitilanteissa, ensisijaisesti nykyisen säännöstelyluvan puitteissa. Työ tehtiin Etelä-Savon ELY-keskuksen toimeksiannosta ja sitä rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö, Etelä-Savon ELY-keskus ja Suur-Savon sähkö Vesitaselaskelmia tehtiin SYKEn Vesistömallijärjestelmällä huomioiden myös ennustetut ilmastonmuutoksen vaikutukset. Tarkastelun kohteena olivat lähinnä Puula ja sen alapuolinen Vahvajärvi, mutta myös alapuoliseen vesistöön kiinnitettiin hiukan huomiota. Tarkoituksena oli laatia optimaalinen juoksutussuunnitelma erilaisiin vesitilanteisiin, jotta vedenkorkeudesta ja virtaamista aiheutuvat haitat vesistöissä olisivat mahdollisimman pienet sekä selvittää, voidaanko alapuolisessa vesistössä vähentää vedenkorkeuden haitallista vaihtelua nykyisten lupamääräysten puitteissa ja millä tavoin. Projektin alkuvaiheessa todettiin, että laskelmissa tulisi ottaa huomioon mm. seuraavat seikat: - Ongelmana on, että luvan kevätkuoppa tulee noin kuukauden verran liian myöhään, tulovirtaamat kasvavat jo selvästi aiemmin kuin luvan kevätkuopan ajankohta. Toisaalta nykyinen lupa sallii, että juoksutus kevättalvesta/keväällä pidetään tasolla 34 m 3 /s, vaikka yläraja uhkaisi ylittyä. Näin ollen ylärajan myöhäinen kevätkuoppa ei aiheuta ongelmaa märkinä vuosina, jolloin juoksutus joka tapauksessa kannattaisi pitää vähintään tasolla 34 m 3 /s eikä kevätkuopan saavuttamiseen edes tarvitse pyrkiä nostamalla juoksutusta tuosta lukemasta. Märkinä vuosina on kuitenkin toinen ongelma: kuinka suurena juoksutus pidetään ja kuinka alas järvi lasketaan? - Myöhäinen kevätkuoppa on ongelmallinen vuosina, jolloin tulovirtaamat ovat pieniä sekä kevättalvella että myöhemmin keväällä ja alkukesästä: lupa pakottaa ajamaan järven 1.5. mennessä alas tasolle NN+94,40 m, ja tämän jälkeen nostaminen ylös kesäkorkeuteen on vaikeampaa ja edellyttäisi erittäin pieniä juoksutuksia (jotka ovat ongelmallisia mm. Naturakoskien kannalta). - Aiempien selvitysten (mm. VIRKI-mallinnus) mukaan ranta-asukkaat pääsääntöisesti toivovat Puulan olevan nykyistä ylempänä. - Vahvajärvellä suuret virtaamat (yli 45 m 3 /s) ja korkeat vedenkorkeudet ovat asukkaiden näkökulmasta haitallisia. Myös alhaiset vedenkorkeudet on koettu haitallisiksi Vahvajärvellä ja muissa voimalaitoksen alapuolisissa järvissä (Pieni ja Iso Metsälammet, Iso-Sämpiä, Sämpiä, Tuusjärvi). Haitat alkavat lisääntyä, kun juoksutus on alle 15 m 3 /s. - Puulan alapuolisen vesistön Natura-koskissa tulisi välttää hyvin pieniä juoksutuksia. Biologien arvion mukaan 8-9 m 3 /s olisi vielä turvallinen juoksutus, mutta sitä pienemmät juoksutukset voivat alkaa aiheuttaa haittaa. 2. Simuloinnit ja muut vesitaselaskelmat 2.1. Vaikutusmahdollisuudet Puulaa säännöstelemällä Puulan, Liekuneen ja Ryökäsveden muodostaman altaan kokonaispinta-ala on noin 380 km 2, mikä määrittää reunaehdot vedenkorkeusmuutosten ja virtaamien välisille riippuvuuksille. Pinta-alan perusteella voidaan laskea, että 10 cm muutos järven vedenkorkeudessa vastaa noin 440 vuorokausiyksikön virtaamaa (1 vrky = m 3, eli se vesimäärä, joka vastaa 1 m 3 /s virtaamaa vuorokauden ajan). Toisin sanoen, jos tulovirtaama on 44 päivän eli runsaan 6 viikon ajan 10 m 3 /s suurempi kuin lähtövirtaama, nousee järven pinta tuona aikana 10 cm. Tämä merkitsee myös sitä, että jos tulviin varaudutaan alentamalla järven pintaa 10 cm, niin näin luotu varastotila mahdollistaa runsasvetisellä jaksolla 44 päivän ajan 10 m 3 /s pienemmän juoksutuksen kuin ilman tätä varautumista, tai vaihtoehtoisesti 22 päivän ajan 20 m 3 /s pienemmän juoksutuksen. Toisaalta järven jättäminen hieman ylemmäksi kuivuustilanteiden varalta antaisi teoriassa vastaavat mahdollisuudet kasvattaa juoksutusta, mutta tämän mahdollisuuden hyödyntämistä rajoittaa se, että kuivuustilanteet syntyvät usein pitkän ajan kuluessa, tulovirtaaman ollessa runsaan haihdunnan takia negatiivinen.
3 Nämä vesimäärät ovat merkittäviä, kun otetaan huomioon, että Puulan tulovirtaama on runsasvetisissäkin tilanteissa tyypillisesti selvästi alle 100 m 3 /s. Puulan järviallas on valuma-alueen kokoon suhteutettuna suuri, altaan pinta-alan ollessa noin 11% valuma-alueen pinta-alasta, mikä parantaa mahdollisuuksia vaikuttaa järven säännöstelyllä alapuolisen vesistön virtaamiin ja vedenkorkeuksiin. Esimerkiksi Päijänteellä vastaava luku on noin 4%. Säännöstelylupa asettaa lisäksi omat reunaehtonsa erilaisissa tilanteissa käytettäville juoksutuksille. Puulan säännöstelyluvan mukaan järven pinta tulisi pitää kaudella ylärajan (NN-tasossa) 94,65 m alapuolella. Lokakuun aikana yläraja nousee 5 cm tasolle 94,70 m, ja 1.1. raja alkaa laskea kohti kevätkuoppaa, jonka alin kohta on 1.5., jolloin yläraja on 94,40 m. Yläraja ei ole kuitenkaan ehdoton, vaan sidottu seuraaviin juoksutukseen liittyviin sääntöihin: - Vedenkorkeuden ollessa ylärajan yläpuolella, mutta tason 94,70 m alapuolella, juoksutetaan vähintään 34 m3/s. - Tämän jälkeen pinnan noustessa myös minimijuoksutus kasvaa, viikkokeskiarvoina: o 94,70-94,75 m, vähintään 36 m3/s o 94,75-94,80 m, vähintään 37 m3/s o 94,80-94,85 m, vähintään 39 m3/s o 94,85-94,90 m, vähintään 41 m3/s o 94,90-94,95 m, vähintään 42 m3/s o 94,95-95,00 m, vähintään 48 m3/s o 95,00-95,05 m, vähintään 54 m3/s o 95,05-95,10 m, vähintään 58 m3/s o 95,10-95,15 m, vähintään 62 m3/s o 95,15-95,20 m, vähintään 65 m3/s o 95,20-95,25 m, vähintään 69 m3/s o yli 95,25 m, vähintään 72 m3/s Vesitaselaskelmissa käytettyyn vesistömallin säännöstelyohjeeseen (kuva 1) on poimittu tästä säännöstä taitepisteet, joillakin lievillä pyöristyksillä ja olettaen, että kyseisen haarukan alarajalla juoksutetaan täsmälleen minimiä, sen jälkeen pinnan noustessa myös juoksutus kasvaa. Simuloinnit on siis tehty olettaen, että vedenkorkeuden ollessa korkealla ei juoksuteta juurikaan minimijuoksutusta enempää. Juoksutussäännön mukaan myös tason 95,00 m alapuolella maksimijuoksutus on 54 m3/s.
4 Kuva 1. Nykyisen kaltaisen säännöstelyn simuloinnissa käytetty säännöstelyohje 2.2. Nykysäännöstelyn simulointi Puulaa ja sen alapuolista vesistöä simuloitiin projektin aikana SYKEn Vesistömallijärjestelmällä (WSFS- Vemala) käyttäen erilaisia juoksutusohjeita ja tarkastellen sekä vuosien havaitun sään mukaista tilannetta että ilmastonmuutoksen myötä muuttunutta tilannetta. Tarkemmin sanottuna ilmastonmuutossimulointeja ajettiin jaksoille ja siten, että referenssijakson säätä oli muutettu ilmastomallien tulosten mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta. Tuloksena saatiin yhteensä 90 erilaista vuotta: näistä 30 referenssijaksolla, 30 jaksolla ja 30 jaksolla Eri ilmastomalleilla ja kasvihuonekaasujen päästöjen kehittymistä kuvaavilla päästöskenaarioilla saadaan erilaisia ennusteita ilmaston muuttumiselle. Riippuen siitä, millaisia ilmastomalleja ja millaisia päästöskenaarioita on käytetty, saadaan erilaisia ennusteita ilmaston muuttumiselle, eli erilaisia ilmastoskenaarioita. Ilmastoskenaarioista kerrotaan tarkemmin esimerkiksi WaterAdapt-projektin loppuraportissa (Veijalainen et.al. 2012) ja EU:n ENSEMBLES-projektin julkaisussa (Linden & Mitchell 2009), josta ilmastonmuutokseen liittyvät datat ovat peräisin. Tehdyissä simuloinneissa pääasiallisesti käytetty ilmastoskenaario perustuu melko keskimääräisellä A1B-päästöskenaariolla laskettuihin 19 eri globaalin ilmastomallin tulosten keskiarvoihin. Tämän keskiskenaarion lisäksi tehtiin vertailun vuoksi ja ilmastonmuutokseen liittyvien epävarmuuksien havainnollistamiseksi simulointi myös SMHI:n alueellisen mallin RCA3 tuottamalla runsasvetisemmällä skenaariolla, jota myöhemmin kutsutaan märäksi skenaarioksi (WaterAdapt-raportissa skenaariosta on käytetty lyhennettä RCA3 Had A1B). Kaikissa tämän raportin kuvissa ja muissa tuloksissa käytetään keskiskenaariota silloin, kun ei toisin mainita. Kuten jo aiemmin tehdyissä ilmastonmuutoslaskelmissa (esim. WaterAdapt) on todettu, niin ilmastonmuutoksen myötä leudommiksi muuttuvat talvet ja todennäköisesti lisääntyvät sademäärät kasvattavat talven tulovirtaamia Suomen etelä- ja keskiosissa. Kun lämpötila pysyy yhä suuremman osan talvesta nollan yläpuolella, ei lunta kerry läheskään niin paljon kuin aiemmin (kuva 2), jolloin kevään ja alkukesän tulovirtaamat pienenevät. Kevättulvat aikaistuvat ja monina vuosina voidaan puhua jopa kevättulvan katoamisesta, kun talven ja kevään tulovirtaamilla ei enää ole merkittävää eroa. Kuva 2. Lumen vesiarvon kehittyminen Mäntyharjun reitillä tehtyjen simulointien mukaan. Vuoden kunkin päivämäärän maksimit, keskiarvot ja minimit referenssijaksolla (siniset käyrät), jaksolla (vihreät käyrät) ja jaksolla (punaiset käyrät).
5 Nykyisessä säännöstelykäytännössä on huomioitu kevään runsaat tulovirtaamat siten, että järvi on kevääksi laskettava alhaiselle tasolle (ns. kevätkuoppa), mutta talven suurien tulovirtaamien varalle ei vastaavaa käytäntöä ole. Simuloinneissa selvitettiin mahdollisuuksia alentaa Puulan ylimpiä vedenkorkeuksia ja rajoittaa suurimpia juoksutuksia runsasvetisimpinä talvina jättämällä järven pinta syksyllä ja alkutalvesta nykyistä alemmaksi siten, että juoksutusta aletaan vedenpinnan noustessa kasvattaa aiemmin. Nykyisen kaltaista säännöstelyä kuvaavassa simuloinnissa käytettiin siis kuvan 1 mukaista säännöstelyohjetta. Vedenkorkeuden NN+95,25 m yläpuolella virtaama alettiin nopeasti kasvattaa lukemasta 72 m 3 /s niin, että hätäylivedenkorkeudella 95,30 m käytössä olisi maksimijuoksutuskapasiteetti 184 m 3 /s. Käytännössä läheskään näin suuria juoksutuksia ei ollut tarvetta käyttää hätäylivedenkorkeuden alapuolella pysymiseksi. Puulan suurin havaittu juoksutus on 74 m 3 /s.. Kuva 3 esittää runsaan tulovirtaaman jaksojen esiintyvyyttä eri kuukausina ja sitä, miten tilanne muuttuu ilmastonmuutoksen edetessä käytetyn keskimääräisen ilmastonmuutosskenaarion mukaan. Mittarina käytettiin tulovirtaaman pysymistä yhtäjaksoisesti vähintään 50 m 3 /s suuruisena ainakin 15 päivän ajan. Kuvasta nähdään, että jo jaksolla suurten virtaamien painopiste siirtyy varhaisempaan kevääseen ja suuret talvivirtaamat yleistyvät, ja jaksolla tämä muutos on yhä selvempi Kuva 3. Niiden jaksojen lukumäärät eri kuukausina, jolloin Puulan simuloitu tulovirtaama on tarkastelujaksolla ollut vähintään 15 päivän ajan joka päivä yli 50 m 3 /s. Siniset pylväät esittävät referenssijaksoa, vihreät jaksoa ja punaiset jaksoa Talvisin yleisimpänä ongelmana Puulan alueella näyttäisi ilmaston muuttuessa olevan siis lähinnä aiempaa suuremmat vesimäärät, mutta kesäisin tilanne on simulointien mukaan yleensä päinvastainen: kesän piteneminen sekä alku- että loppupäästä lisää vuotuisen järvihaihdunnan määrää, jolloin vedenpinta alenee kesän aikana aiempaa enemmän. Samaan suuntaan vaikuttaa myös edellä todettu kevättulvan aikaistuminen ja katoaminen, jolloin järven pinta on usein jo kesän alussa alempana kuin mihin on totuttu. Kuva 4 kuvaa päivittäisten keski-, maksimi- ja minimivedenkorkeuksien kehittymistä ilmaston muuttuessa, kun noudatetaan nykyisen kaltaista säännöstelykäytäntöä. Vedenkorkeuksille käytetään tässä raportissa NN-korkeusjärjestelmää ja Liekuneen asteikkoa. Kuvissa 5 ja 6 esitetään vastaavat lähtö- ja tulovirtaamat.
6 Kuva 4. Puulan vedenkorkeuksien päivittäiset maksimit, keskiarvot ja minimit referenssijaksolla (siniset käyrät) sekä lähitulevaisuutta ja kaukaisempaa tulevaisuutta kuvaavilla jaksoilla (vihreät käyrät) ja (punaiset käyrät). Kaikilla jaksoilla käytössä nykyisen kaltainen säännöstely. Kuva 5. Puulan lähtövirtaamien päivittäiset maksimit, keskiarvot ja minimit referenssijaksolla sekä lähitulevaisuutta ja kaukaisempaa tulevaisuutta kuvaavilla jaksoilla ja Kaikilla jaksoilla käytössä nykyisen kaltainen säännöstely.
7 Kuva 6. Puulan tulovirtaamien päivittäiset maksimit, keskiarvot ja minimit referenssijaksolla sekä lähitulevaisuutta ja kaukaisempaa tulevaisuutta kuvaavilla jaksoilla ja Edellä esitetty tulokset perustuvat siis 19 eri ilmastomallin keskiarvoihin. Toisaalta on olemassa yksittäisiä ilmastoskenaarioita, joiden mukaan Puulan pinnankorkeudet nousevat nykytilaan verrattuna hieman myös kesällä. Kuvat 7-9 esittävät vedenkorkeuksien sekä tulo- ja lähtövirtaamien kehittymistä aiemmin mainitulla märällä ilmastoskenaariolla nykysäännöstelyn mukaisessa tilanteessa. Kuten nähdään vertaamalla keskiskenaarion mukaisiin kuviin 4-6, kasvavat talvikauden virtaamat ja vedenkorkeudet märässä skenaariossa vielä enemmän kuin keskiskenaariossa, ja lisäksi myös kesäaikaiset vedenkorkeudet, myös minimikorkeudet, nousevat.
8 Kuva 7. Märkä ilmastoskenaario. Puulan vedenkorkeuksien päivittäiset maksimit, keskiarvot ja minimit referenssijaksolla (siniset käyrät) sekä lähitulevaisuutta ja kaukaisempaa tulevaisuutta kuvaavilla jaksoilla (vihreät käyrät) ja (punaiset käyrät). Kaikilla jaksoilla käytössä nykyisen kaltainen säännöstely. Kuva 8. Märkä ilmastoskenaario. Puulan lähtövirtaamien päivittäiset maksimit, keskiarvot ja minimit referenssijaksolla sekä lähitulevaisuutta ja kaukaisempaa tulevaisuutta kuvaavilla jaksoilla ja Kaikilla jaksoilla käytössä nykyisen kaltainen säännöstely.
9 Kuva 9. Märkä ilmastoskenaario. Puulan tulovirtaamien päivittäiset maksimit, keskiarvot ja minimit referenssijaksolla sekä lähitulevaisuutta ja kaukaisempaa tulevaisuutta kuvaavilla jaksoilla ja Muutetun säännöstelyn simulointi Projektin aikana simuloituihin säännöstelykäytäntöihin tehtiin monenlaisia muutoksia ja näiden muutosten vaikutuksia tarkasteltiin yhdessä Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa pidetyissä palavereissa, joista osassa oli paikalla myös Kissakosken voimalaitosta hoitavan Suur-Savon Sähkön edustaja. Alustavien tarkastelujen perusteella katsottiin järkeväksi tutkia tarkemmin sellaista säännöstelykäytäntöä, jossa varaudutaan yleistyviin talvitulviin sekä aikaistuviin kevättulviin alentamalla syksyn ja alkutalven vedenkorkeuksia, sekä toisaalta pyritään rajoittamaan juoksutuksia kesällä, jotta järven pinta ei alenisi haitallisen alas. Purjehduskauden alarajana pidetty taso on NN+94,40 m, jonka alittumista pitäisi välttää. Kuitenkin pyritään pitämään virtaama mahdollisuuksien mukaan vähintään 10 m 3 /s ja enintään 40 m 3 /s suuruisena, ja noudatetaan nykyisen säännöstelyluvan asettamia reunaehtoja. Vedenkorkeuden uhatessa laskea hyvin alas juoksutusta alennettiin edelleen, mutta ei käytetty alle 8 m 3 /s juoksutuksia, sillä tämän rajan alittuminen katsotaan erittäin haitalliseksi Puulan alapuolisten Natura-koskien kannalta. Kuva 10 esittää tässä simuloinnissa käytettyä säännöstelyohjetta.
10 Kuva 10. Muutetun säännöstelyn simuloinnissa käytetty säännöstelyohje. Muutettua säännöstelyä ei simuloitu referenssijaksolla, vaan ainoastaan jaksoilla ja Muutettu säännöstelykäytäntö alensi Puulan keskivedenkorkeutta nykyisen kaltaiseen säännöstelykäytäntöön verrattuna 4-5 cm. Kuva 11 esittää keski-, maksimi- ja minimivedenkorkeuksia eri vuodenaikoina (vrt. kuva 4, jossa on käytössä nykysäännöstely) ja kuva 12 vastaavia lähtövirtaamia. Kuvassa 13 esitetään sekä nykyisen kaltaisen että muutetun säännöstelyn minimi-, maksimi- ja keskivedenkorkeudet jaksolla Oleellisimmat erot ovat siinä, miten toimitaan vedenpinnan ollessa melko korkealla.
11 Kuva 11. Puulan vedenkorkeuksien päivittäiset maksimit, keskiarvot ja minimit referenssijaksolla sekä lähitulevaisuutta ja kaukaisempaa tulevaisuutta kuvaavilla jaksoilla ja Käytössä muutettu säännöstely, paitsi referenssijaksolla (siniset käyrät), jolla käytetään edelleen nykysäännöstelyä, kuten seuraavissakin kuvissa. Kuva 12. Puulan lähtövirtaamien päivittäiset maksimit, keskiarvot ja minimit referenssijaksolla (siniset käyrät) sekä lähitulevaisuutta ja kaukaisempaa tulevaisuutta kuvaavilla jaksoilla (vihreät käyrät) ja (punaiset käyrät). Puulalla muutettu säännöstely, paitsi referenssijaksolla.
12 Osoittautui, että alentamalla syksyn ja alkutalven vedenkorkeuksia ja näin varautumalla yleistyviin talvitulviin ja aikaistuviin kevättulviin, voidaan haitalliseksi katsottavien pinnankorkeuksien esiintyvyyttä merkittävästi vähentää. Nykyisen käytännön mukaisessa säännöstelyssä raja NN+95,00 m ylittyi jaksolla poikkeuksellisen runsasvetisen talven lähtötietoihin perustuvan jakson lisäksi vain kerran eli yhteensä 3 eri vuonna (vuosien 1974, 1975 ja 1988 lähtötietoihin perustuvat vuodet). Jaksolla tämä tapahtui yhteensä 7 eri vuotena, ja vuosien lähtötietoihin perustuvan talvitulvan lisäksi aina maalis-huhtikuussa. Kun säännöstelykäytäntöä muutettiin, olivat vastaavat lukumäärät 2 ja 3: jaksolla raja ylittyi vain vuosien lähtötietoihin perustuvana talvena ja jaksolla lisäksi vuoden 1988 lähtötietoihin perustuvan vuoden toukokuussa. Sen sijaan toista ilmastonmuutoksen edetessä yleistyvää ongelmaa, kesän alhaisia vedenkorkeuksia, ei säännöstelymuutoksilla voida nykyisen säännöstelyluvan puitteissa juurikaan korjata. Vähäsateisina kesinä päädytään joka tapauksessa tilanteeseen, jossa lähtövirtaama joudutaan alentamaan aivan minimitasolle (8-10 m 3 /s) ja vedenpinta siitä huolimatta laskee hyvin alas: jopa keskivedenkorkeus loppukesästä näyttäisi simuloinnin perusteella olevan lähellä purjehduskauden alarajana pidettyä tasoa 94,40 m. Myöhemmin kohdassa 2.5 tarkastellaan myös kuivien kesien pinnankorkeuksien nostamiseen tähtäävää säännöstelyvaihtoehtoa, joka poikkeaa nykyisestä säännöstelyluvasta. Kuva 13. Puulan vedenkorkeuksien päivittäiset maksimit, keskiarvot ja minimit jaksolla nykyisen kaltaisessa säännöstelyssä (siniset käyrät) ja muutetussa säännöstelyssä (vihreät käyrät). Oleellisin ero on siinä, että muutetussa säännöstelyssä pyritään varautumaan runsaisiin talvitulovirtaamiin pitämällä järven pinta syksyllä ja talvella alempana. Vahvajärven ylimmät pinnankorkeudet nousevat ilmaston muuttuessa simulointitulosten mukaan cm. Päivittäisten maksimien, keskiarvojen ja minimien osalta tulokset olivat hyvin samantyyppisiä sekä Puulan nykyisen kaltaisessa että muutetussa säännöstelyssä (muutettu säännöstely kuvassa 14). Vahvajärven vedenkorkeus on hyvin vahvasti sidoksissa Kissakosken juoksutukseen.
13 Kuva 14. Vahvajärven vedenkorkeuksien päivittäiset maksimit, keskiarvot ja minimit referenssijaksolla (siniset käyrät) sekä lähitulevaisuutta ja kaukaisempaa tulevaisuutta kuvaavilla jaksoilla (vihreät käyrät) ja (punaiset käyrät). Puulalla muutettu säännöstely, paitsi referenssijaksolla. Tarkasteltiin pintapuolisesti myös Vuohijärvessä tapahtuvia muutoksia ilmaston muuttuessa (kuva 15). Muutokset ovat samansuuntaisia kuin Vahvajärvessä. Puulan eri säännöstelykäytäntöjen vaikutukset Vuohijärven pinnankorkeuksiin ovat melko vähäisiä (kuva 16). Kaikkein ylimmät vedenkorkeudet alenivat sen seurauksena, että suurimpia juoksutuksia Kissakoskesta oli saatu pienennettyä. On syytä huomata, että talven maksimivedenkorkeudet (ja virtaamat) kuvissa ovat peräisin käytännössä yhdeltä hyvin poikkeukselliselta talvelta , jonka säätä muutettiin ilmastonmuutosskenaarioiden mukaisesti. Jos tämä talvi jätetään pois, jäävät Vuohijärven vedenkorkeudet sekä referenssijaksolla että ilmastonmuutostilanteessa rajan NN+77,10 m alapuolelle.
14 Kuva 15. Vuohijärven vedenkorkeuksien päivittäiset maksimit, keskiarvot ja minimit referenssijaksolla sekä lähitulevaisuutta ja kaukaisempaa tulevaisuutta kuvaavilla jaksoilla ja Puulalla muutettu säännöstely (lukuun ottamatta referenssijaksoa ). Kuva 16. Vuohijärven vedenkorkeuksien päivittäiset maksimit, keskiarvot ja minimit jaksolla nykyisen kaltaisessa säännöstelyssä (siniset käyrät) ja muutetussa säännöstelyssä (vihreät käyrät).
15 2.4. Yksittäisten tilanteiden tarkastelua Esimerkkeinä käymme läpi kaksi yksittäistä vuotta, joista ensimmäisessä kevättulovirtaamat ovat erittäin suuria ja toisessa suuret tulovirtaamat ajoittuvat talveen, ja sen lisäksi vedenpinta nousee myös keväällä korkealle. Vuonna 1988 vedenkorkeus nousi kesäkuun alulla hyvin korkealle, tasolle NN+94,95 m, huolimatta siitä, että tuona vuonna tehtiin säännöstelyluvan edellyttämä kevätkuoppa (tosin kuukauden verran luvassa määriteltyä aiemmin, mikä on Puulalla tavallista, sillä yleensä tulovirtaamat alkavat kasvaa voimakkaasti jo huhtikuussa). Kun tuon vuoden säätä muutettiin ilmastonmuutosskenaarion mukaisesti vastaamaan lähitulevaisuutta eli jaksoa , pysyi tulovirtaama talvella niin suurena, että luvan edellyttämällä juoksutuksella kevätkuoppaa ei syntynyt käytännössä lainkaan, ja vedenkorkeus nousi tason 95,00 m yläpuolelle. Sen sijaan varautumalla suuriin talvitulovirtaamiin niin, että vuodenvaihteen vedenkorkeus on selvästi nykyistä käytäntöä alhaisempi, noin 94,55 m, ja pyrkimällä pitämään se tällä tasolla, jos se vain on mahdollista ohijuoksutusrajaa 40 m 3 /s pienemmällä juoksutuksella, saatiin kevään huippua alennettua nykysäännöstelyn mukaiseen tilanteeseen verrattuna yli 10 cm, ja suurimmat juoksutukset, kuten myös ohijuoksutusten kokonaismäärä, jäivät selvästi pienemmäksi kuin nykysäännöstelyä vastaavassa simuloinnissa (kuva 17). 95, ,9 94,8 94,7 94, nykyw muutettuw nykyq muutettuq 94, ,4 0 Kuva 17. Talvi ja kesä simuloituna vuoden 1988 lähtötiedoilla, joita on muutettu vastaamaan jakson tilannetta. Simuloinnit tehtiin käyttäen sekä nykyistä käytäntöä vastaavaa että muutettua (talvella pintaa alempana pitävää) säännöstelyä. Talvi oli runsasvetinen: lähes koko talven ajan Kissakosken juoksutus oli m 3 /s ja Puulan pinta kävi vuodenvaihteessa tasolla 94,87 m. Kun tämän talven säätä muutettiin ilmastonmuutosennusteiden mukaisesti vastaamaan jakson tilannetta, nousi vedenkorkeus nykyisen kaltaiseen säännöstelyyn perustuvassa simuloinnissa vielä enemmän, tasolle 94,93 m, vaikka käytettiin hieman suurempia juoksutuksia kuin toteutuneessa tilanteessa. Muuttuneen ilmaston tilanteessa järven pinta myös pysyi korkealla koko lopputalven ja kevät oli samantyyppinen kuin vuonna 1988, joskin ylin kevätvedenkorkeus jäi selvästi alemmaksi. Kun säännöstelyä muutettiin talvitulviin varautuvaksi, pitäen vedenpintaa syksyllä ja alkutalvesta selvästi alempana, alenivat ylimmät pinnankorkeudet sekä vuodenvaihteessa että keväällä yli 10 cm ja suurimmat juoksutukset jäivät pienemmiksi. Myös ohijuoksutusten kokonaismäärä pieneni. Kuva 18 havainnollistaa asiaa.
16 , , ,7 94, nykyw muutettuw nykyq muutettuq 94, ,4 0 Kuva 18. Talvi, kevät ja alkukesä simuloituna vuosien lähtötiedoilla muutettuna jakson tilanteen mukaiseksi, käyttäen sekä nykyistä käytäntöä vastaavaa että muutettua (talvella pintaa alempana pitävää) säännöstelyä Kevätalennuksesta luopuminen Edellä esitetty säännöstelyvaihtoehto, jossa vallitsevaa säännöstelykäytäntöä hieman muutetaan, on siis edelleen nykyisen säännöstelyluvan mukainen, sillä tämän projektin päätarkoitus oli tutkia, miten nykyisen luvan puitteissa voidaan säännöstelykäytäntöjä tarkistamalla varautua runsasvetisiin ja toisaalta kuiviin tilanteisiin. Tämän lisäksi kuitenkin tarkasteltiin pintapuolisesti sitä, miten tilanne muuttuisi, jos säännöstelyluvan vaatimuksesta tehdä Puulaan kevätalennus luovuttaisiin kokonaan kevättalven lumen vesiarvon ollessa hyvin pieni. Voisiko tällä tavalla oleellisesti vähentää hyvin matalien vedenkorkeuksien esiintyvyyttä kesällä, erityisesti loppukesästä? Kuten edellä on todettu, ennakoidaan haitallisen alhaisten kesävedenkorkeuksien yleistyvän ilmaston muuttuessa. Kun simuloitiin 30 vuoden referenssijakso nykyisen kaltaisella säännöstelykäytännöllä, alittui purjehduskauden alarajana pidetty taso NN+94,40 m toukokuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana kuutena eri vuonna. Jaksolla tällaisia vuosia oli 12 ja jaksolla purjehduskauden alaraja alittui keskimäärin noin joka toinen vuosi: 16 vuotena 30:stä. Edellä esitetty muutettu säännöstely ei tuonut tähän merkittävää muutosta. Simuloinnissa, jossa kevätalennusta lievennettiin tai siitä luovuttiin kokonaan, sidottiin kevätkuoppa lumen vesiarvoon ja lisäksi lumettomana tai erittäin vähälumisena keväänä vedenpintaa pyrittiin alentamisen sijaan nostamaan jo hyvin varhain keväällä, tavoitteena se, että kesän alussa vedenpinta olisi aina verrattain korkealla. Jos lumen vesiarvo koko valuma-alueella oli vähintään 100 mm (viime vuosikymmenten keskimääräinen vesiarvo maaliskuussa), niin toimittiin kohdassa 2.3. esitellyn säännöstelykäytännön mukaan, ja jos lunta ei ollut lainkaan, pyrittiin saamaan vedenpinta noin 25 cm ylemmäksi. Siis jos esimerkiksi huhtikuun lopun tavoitetaso keskimääräisessä tilanteessa olisi säännöstelyluvan mukainen 94,40 m, niin jos lunta ei tuossa vaiheessa ole lainkaan, olisi tavoitteena taso 94,65 m. Lumen vesiarvojen 0 ja 100 mm välissä tavoitetason määrittämiseksi käytettiin lineaarista interpolointia. Juoksutus pyrittiin pitämään mieluiten vähintään 10 kuutiometrissä sekuntia kohti, ja ehdoton minimi oli 8 m 3 /s, kuten myös muissa simuloinneissa. Osoittautui, että tällä tavoin toimimalla jaksolla purjehduskauden alarajan alittumisia oli enää viitenä eri vuonna (vrt. edellä tulos 12) ja jaksolla kymmenenä vuonna (vrt. edellä 16).
17 Kuvat 19 ja 20 esittävät tässä simuloinnissa käytettyjä juoksutuksia ja tuloksena saatuja vedenkorkeuksia. Keskimääräisessä juoksutuksessa näkyy voimakas pienentyminen helmikuun alussa, jolloin lumen vesiarvosta riippuva juoksutuskäytäntö määriteltiin tässä simuloinnissa alkamaan. Käytännössä muutokset ovat hitaampia, mutta simulointitulosten kannalta tämä ei ole ratkaisevaa: suunnilleen samat päivittäiset vedenkorkeudet saavutetaan huomattavasti hitaammilla muutoksilla, jos vain lähtövirtaaman pitemmän jakson keskiarvo pysyy samana. Kun kuvaa 20 verrataan kuvaan 11, nähdään loppukesän minimivedenkorkeuksien jäävän nyt selvästi ylemmäksi kuin säännöstelykäytännössä, jossa kevätalennus tehdään nykyisen luvan edellyttämällä tavalla. Tällainen lumen vesiarvoon sidottu kevätkuopasta luopuminen ei näyttäisi nostavan merkittäväksi riskiä sille, että kesäaikaan (kesäkuun alun jälkeen) vedenpinta nousee hyvin korkealle. Kun rajaksi asetettiin taso NN+94,90 m, ei tämä ylittynyt kesäkuun puolivälin ja lokakuun lopun välisenä aikana ilmastonmuutostilanteessa (ei jaksolla eikä jaksolla ) kummallakaan muutetulla säännöstelytavalla, joita tarkasteltiin (muutettu mutta nykyisen luvan mukainen ja se, jossa kevätkuopasta luovuttiin kokonaan tai osittain). Riski sille, että vedenpinta nousee aiemmin keväällä tason 94,90 m yläpuolelle, näyttäisi kasvavan aavistuksen verran simuloinnissa, jossa kevätalennuksesta ehdollisesti luovutaan, mikä on luonnollista, sillä tässä simuloinnissa nimenomaan pyrittiin saamaan pinta korkealle alkukesään mennessä. Säännöstelyluvan muuttaminen siten, että kevätalennuksesta tietyissä olosuhteissa luovuttaisiin tai sitä lievennettäisiin, edellyttäisi kuitenkin vaikutusten kattavampaa analysointia ja sen tarkempaa pohtimista, kuinka ja millä ehdoilla kevätalennuksesta luovuttaisiin. Luvussa 3 esiteltävissä vaikutustarkasteluissa on mukana vain vaihtoehtoisia säännöstelytapoja nykyisen luvan puitteissa, eikä tämän simuloinnin tuloksia ole sisällytetty niihin. Kuva 19. Puulan lähtövirtaamien päivittäiset maksimit, keskiarvot ja minimit referenssijaksolla (siniset käyrät) sekä lähitulevaisuutta ja kaukaisempaa tulevaisuutta kuvaavilla jaksoilla (vihreät käyrät) ja (punaiset käyrät). Tulevaisuutta kuvaavilla jaksoilla käytössä säännöstely, jossa kevätalennuksesta luovutaan kokonaan tai osittain. Referenssijaksolla edelleen käytössä nykyisen kaltainen säännöstely.
18 Kuva 20. Puulan vedenkorkeuksien päivittäiset maksimit, keskiarvot ja minimit referenssijaksolla (siniset käyrät) sekä lähitulevaisuutta ja kaukaisempaa tulevaisuutta kuvaavilla jaksoilla (vihreät käyrät) ja (punaiset käyrät). Tulevaisuutta kuvaavilla jaksoilla käytössä säännöstely, jossa kevätalennuksesta luovutaan kokonaan tai osittain. Referenssijaksolla edelleen käytössä nykyisen kaltainen säännöstely. (Vrt. kuva 11, jossa luvan mukainen kevätalennus on mukana ja ilmastonmuutosjakson minimivedenkorkeudet laskevat loppukesästä selvästi alemmaksi.) 3. Vaikutusten arviointi Mallinnettujen ilmastonmuutosskenaarioiden ja toisaalta nykyisen luvan mukaisten nykysäännöstelyn (s0) ja muutetun säännöstelyn (s1) vaikutuksia vesiluontoon, virkistyskäyttöön ja taloudellisiin tekijöihin arvioitiin Puulalla ja Vahvajärvellä järvellä erilaisten vedenkorkeus- ja virtaamavaihteluista laskettujen mittareiden avulla. Mittareiden taustalla on pitkäaikainen kehitystyö Suomen ympäristökeskuksessa ja niitä on käytetty useissa eri säännöstelyn kehittämisselvityksissä (esim. Marttunen ym. 2004). On huomattava, että mittareilla arvioidaan ainoastaan vedenkorkeus- ja virtaamavaihtelun vaikutusten suuntaa ja suuruusluokkaa. Myös jääpeitteisen ajan muuttuminen on otettu lasketuissa luontomittareissa huomioon, mutta ilmaston muuttuessa muillakin tekijöillä ja niiden yhteisvaikutuksella vedenkorkeus- ja virtaamavaihtelun kanssa voi olla suuri vaikutus. Mittareille lasketut arvot ovat erimitallisia eikä tuloksissa ole tarkasteltu niiden keskenään erilaisia painoarvoja. Vaikutusten arviointia ei tehty luvussa 2.5 esitetylle säännöstelyvaihtoehdolle, jossa kevätalennuksesta luovuttaisiin kokonaan tai osittain ja joka edellyttäisi säännöstelyluvan muuttamista. Tarkasteltaville järville valittiin joukko mittareita, joita muokattiin järvien ominaispiirteiden ja käytön perusteella. Käytetyt mittarit ja niiden selitykset on esitetty taulukossa 1. Kummallekin järvelle laskettiin samat mittarit muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Mittareista laskettiin kunkin tarkastelujakson päivittäisten vedenkorkeuksien ja virtaamien perusteella vuosikohtaiset arvot, ja niistä on esitetty 30 vuoden keskiarvot. Vesivoiman tuotannossa on käytetty koko jakson prosentuaalista muutosta vertailujaksoon nähden. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioitiin vertaamalla skenaariojaksoja ja nykyisellä säännöstelytavalla simuloituun vertailujaksoon Muutetun säännöstelytavan vaikutuksia arvioitiin vertaamalla sitä nykyiseen säännöstelytapaan tulevaisuuden jaksoilla. Tarkastelun tuloksia esittelevissä kuvissa on esitetty mittareiden arvot vertailujaksolla nykysäännöstelyllä sekä keskiarvoskenaariossa jaksoilla ja sekä nykysäännöstelyllä
19 Puula Vahvajärvi että muutetulla säännöstelytavalla. Lisäksi on esitetty tuloksia märässä skenaariossa jaksolla , jolloin on käytetty ainoastaan nykyistä säännöstelytapaa. Ääriskenaarion vaikutusta käsitellään erillisessä luvussa 3.4. Taulukko 1. Mittaritarkastelussa käytetyt mittarit ja niiden laskentatapa. Kahteen viimeiseen sarakkeeseen on merkitty, onko mittaria käytetty molemmilla järvillä vai ainoastaan toisella. Muuttuja Mittari Selitys Yksikkö VAIKUTUKSET VESILUONTOON Kasvillisuus Kevättulvan suuruus Kevättulvan aikaisen ylimmän vedenkorkeuden ja avovesikauden mediaanivedenkorkeuden erotus Rantavyöhykkeen eliöstö ja syyskutuiset kalat Saraikon laskennallinen laajuus Vedenkorkeuden alenema talvella Kasvukauden vedenkorkeuden 10 % pysyvyystason ja 75 % pysyvyystason erotus Jäätymispäivän vedenkorkeuden ja jääpeitteisen ajan alimman vedenkorkeuden välinen erotus m m m Kevätkutuiset kalat Veden minimisyvyys saraikossa hauen kutuaikana Laskennallisen saraikkovyöhykkeen alarajan ja minimivedenkorkeuden erotus ajanjaksolla jäiden lähdöstä 4 viikkoa eteenpäin m Linnut Vedenkorkeuden lasku hauen kutuaikana Vedenkorkeuden nousu lintujen pesintäaikana Natura-kosket Virtaaman pysyvyys alapuolisille Naturakoskille sopivana VAIKUTUKSET VIRKISTYSKÄYTTÖÖN Rantojen virkistyskäyttö Purjehdus Vedenkorkeuden pysyvyys virkistyskäytön kannalta hyvällä tasolla Virkistyskäytölle aiheutuva euromääräinen haitta Vedenkorkeuden pysyvyys purjehdukselle hyvällä tasolla Kevättulvahuipun ja jäänlähtöpäivästä neljän seuraavan viikon alimman vedenkorkeuden erotus Pesintäajan (alkaa 2 vk jäänlähtöpäivästä, päättyy 6 vk jäänlähtöpäivästä) korkeimman vedenkorkeuden ja 2 vk jäänlähtöpäivän jälkeisen vedenkorkeuden erotus Päivien osuus koko vuonna, jolloin menovirtaama vähintään 8 m 3 /s Päivien osuus virkistyskäyttökaudella , jolloin vedenkorkeus on virkistyskäytölle hyvällä tasolla Puula: NN + 94,50 94,75 m Vahvajärvi: NN + 88,44 88,89 m VIRKI-mallin tulosten perusteella laskettu keskimääräinen euromääräinen haitta Päivien osuus jaksolla , jolloin Puulan vedenkorkeus vähintään tasolla NN+ 94,4 m TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Tulvariski järvillä Tulvarajan ylitys Vuoden suurin tulvarajan ylitys: Puulavesi: W > NN + 94,75 m Vahvajärvi: W > NN +89,00 m Tulvavahinko Tulvavahinkotaulukon mukainen vuosittainen euromääräinen tulvavahinko vuoden korkeimman vedenkorkeuden mukaan Tulvan kesto Päivien lukumäärä, jolloin vedenkorkeus yli tulvarajan Vesivoima Vesivoiman tuotanto Päivittäisten virtaamien ja vedenkorkeuksien perusteella laskettu energiantuotanto. m m % % /vuosi % m m /vuosi päivien lkm MWh /vuosi
20 3.1. Vesiluonto Vesivoiman tuotannon arvo Energiantuotannon euromääräinen arvo ottaen huomioon sähkön hinnan kuukausittainen vaihtelu /vuosi Vaikutuksia vesiluontoon arvioitiin laskemalla kuusi vedenkorkeuden vaihteluun ja jääpeitteiseen aikaan perustuvaa mittaria. Luontomittarit on ryhmitelty neljään muuttujaan, vaikka osa niistä liittyy ainakin välillisesti useaan muuttujaan. Luontomittareiden lasketut arvot on esitetty kuvissa Kasvillisuus Kevättulvan suuruus vaikuttaa ylimmän rantavyöhykkeen kasvillisuuteen, joka muodostaa ekologisesti tärkeän alueen rantavyöhykkeellä. Tulva-aikana saraikko toimii sekä syyskutuisten kalojen poikasten suoja- ja ruokailualueena että kevätkutuisten kalojen kutualueena. Riittävän suuren kevättulvan ansiosta edellisvuotinen kuollut kasviaines siirtyy kuivalle maalle hapekkaisiin olosuhteisiin hajoamaan eikä jää rantaveteen maatumaan ja kuluttamaan happea (Marttunen ym. 2004). Saraikon laskennallinen laajuus perustuu vedenkorkeuden pysyvyysarvoihin. Saraikko on erityisen tärkeä kevätkutuisten kalojen kutupaikkana. Tulevaisuusjaksoilla kasvillisuusmittarit paranivat kummallakin järvellä, kun kevään vedenkorkeushuiput nousivat ja kesävedenkorkeudet laskivat. Muutetulla säännöstelyllä paraneminen oli hieman vähäisempää lukuun ottamatta kevättulvan suuruutta Vahvajärvellä jälkimmäisellä ajanjaksolla. Rantavyöhykkeen eliöstö sekä syyskutuiset kalat Talviaikainen vedenkorkeuden alenema altistaa rantavyöhykettä jäänpainamalle ja pohjan jäätymiselle ja voi siten olla haitallinen kasvillisuudelle, pohjaeläimistölle ja syyskutuisten kalojen lisääntymiselle. Vedenkorkeuden alenema talvella väheni tulevaisuusjaksoilla kummallakin järvellä. Muutettu säännöstely pienensi Puulalla alenemaa edelleen, mutta Vahvajärvellä taas lisäsi alenemaa. Kevätkutuiset kalat Vaikutuksia hauen kutuun laskettiin kahdella mittarilla. Veden minimisyvyys saraikossa hauen kutuaikana parani tulevaisuusjaksoilla kummallakin järvellä. Muutettu säännöstely pienensi ilmastonmuutoksen myönteistä vaikutusta. Hauen kutuaikana haitallinen vedenkorkeuden lasku voimistui tulevaisuusjaksoilla muuten, mutta Vahvajärvellä jälkimmäisellä jaksolla lasku pieneni. Puulavedellä muutettu säännöstely paransi mittaria tulevaisuusjaksoilla ja Vahvajärvellä huononsi. Linnut Vedenkorkeuden nousu lintujen pesintäaikana voi tuhota lähellä vesirajaa pesivien vesilintujen kuten kuikan ja lokkilintujen pesiä. Pesiä uhkaava vedenkorkeuden nousu väheni skenaarioissa. Muutetun säännöstelyn vaikutus oli pientä ja suunta vaihteli eri jaksoilla.
21 Kuvat Kuuden luontovaikutuksia kuvaavan mittarin arvot Puulalla ja Vahvajärvellä. Kuvissa on esitetty vertailujakso nykysäännöstelyllä, keskiarvoskenaario jaksoilla ja nykysäännöstelyllä sekä muutetulla säännöstelyllä ja märkä skenaario jaksolla nykysäännöstelyllä. Mittareiden arvot ovat 30 vuoden keskiarvoja. Natura-kosket Tarkastelualueen vaikutuspiirissä sijaitsevat Mäntyharjun reitin kosket, jotka ovat Natura verkostoon kuuluvia suojelualueita. Pienet virtaamat ovat haitallisia koskille, ja vähimmäisvirtaamaksi on määritetty 8-9 m 3 /s. Yksi koskista sijaitsee Puulaveden alapuolella ja muita Vahvajärvestä alaspäin.
22 Tilannetta Natura-koskien kannalta arvioitiin laskemalla Puulavedellä ja Vahvajärvellä sellaisten päivien osuus kaikista päivistä, jolloin menovirtaama on vähintään 8 m 3 /s. Puulaveden menovirtaamat olivat kaikilla tarkastelujaksoilla aina vähintään käytetyn raja-arvon suuruisia, joten muutosta mittarin arvossa ei ollut. Vahvajärvellä sen sijaan löytyi joitakin päiviä, jolloin raja-arvo alittui hieman lisääntyvässä määrin tulevaisuuden jaksoilla, muutetussa säännöstelytavassa enemmän kuin nykyisessä (kuva 27). On kuitenkin huomattava, että alittumiset olivat erittäin pieniä, suurimmillaankin noin 0,2 m 3 /s. Puulan pienimpiä juoksutuksia ei todennäköisesti tarvitsisi nostaa kovin paljon, että raja-arvo saavutettaisiin kaikkina päivinä Vahvajärvelläkin. Kuva 27. Menovirtaaman pysyvyys Natura-koskille sopivana Puulalla ja Vahvajärvellä. Kuvassa on esitetty vertailujakso nykysäännöstelyllä, keskiarvoskenaario jaksoilla ja nykysäännöstelyllä sekä muutetulla säännöstelyllä ja märkä skenaario jaksolla nykysäännöstelyllä. Arvot ovat 30 vuoden keskiarvoja Virkistyskäyttö Vaikutuksia virkistyskäyttöön arvioitiin laskemalla korkeista ja matalista vedenkorkeuksista virkistyskäyttökaudella aiheutuva euromääräinen haitta. Arvioinnissa käytettiin rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksia kuvaavalla mallilla (VIRKI-malli, Mustonen 1999) aikaisemmin muodostettua haittakäyrää. Toisena mittarina käytettiin vedenkorkeuden pysyvyyttä virkistyskäytön kannalta hyvällä tasolla virkistyskäyttökaudella. VIRKI-mallilla määritetty virkistyskäytölle hyvä vyöhyke on Puulalla NN + 94,50 94,75 m ja Vahvajärvellä NN + 88,44 88,89 m. Tulokset on esitetty kuvissa Erityisesti Vahvajärvellä kesävedenkorkeudet alittivat usein hyvän virkistyskäyttötason. Keskiskenaarioissa tilanne virkistyskäytön kannalta huononi molemmilla järvillä vertailujaksoon verrattuna. Hyvän tason ylittävät vedenkorkeudet hieman vähenivät, mutta hyvän tason alittavat vedenkorkeudet lisääntyivät enemmän. Puulavedellä muutettu säännöstely tulevaisuusjaksoilla laski kesän vedenkorkeuksia vielä useammin alle hyvän tason, mutta taas paransi tilannetta alkukesän korkeiden vedenkorkeuksien osalta tasoittamalla niitä. Vahvajärvellä korkeiden vedenkorkeuksien tasoittumisella ei ole niin paljon vaikutusta ja mittari huononi, kun kesän vedenkorkeudet madaltuivat muutetun säännöstelyn vaikutuksesta. Säännöstelytavan vaikutukset olivat kuitenkin pieniä verrattuna ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
23 Kuvat Virkistyskäyttövaikutuksia kuvaavien mittareiden arvot Puulalla ja Vahvajärvellä. Kuvissa on esitetty vertailujakso nykysäännöstelyllä, keskiarvoskenaario jaksoilla ja nykysäännöstelyllä sekä muutetulla säännöstelyllä ja märkä skenaario jaksolla nykysäännöstelyllä. Mittareiden arvot ovat 30 vuoden keskiarvoja. Puulalla laskettiin lisäksi vedenkorkeuden pysyvyys säännöstelyluvassakin mainitun purjehdusalarajan yläpuolella purjehduskaudella. Myös tämä mittari huononi skenaarioissa matalien kesävedenkorkeuksien lisääntyessä, muutetulla säännöstelytavalla myöhäisemmällä tulevaisuusjaksolla vielä hiukan enemmän (kuva 30). Kuva 30. Vedenkorkeuden pysyvyys purjehdukselle hyvällä tasolla Puulalla. Kuvassa on esitetty vertailujakso nykysäännöstelyllä, keskiarvoskenaario jaksoilla ja nykysäännöstelyllä sekä muutetulla säännöstelyllä ja märkä skenaario jaksolla nykysäännöstelyllä. Mittareiden arvot ovat 30 vuoden keskiarvoja Taloudelliset vaikutukset Tulvariski Tulvariskiä arvioitiin kolmella mittarilla: 1) vuoden suurin tulvarajan ylitys (m), 2) tulvan kesto eli sellaisten päivien lukumäärä, jolloin vedenkorkeus ylitti tulvavahinkorajan ja 3) tulvavahinkotaulukon mukainen arvio euromääräisestä tulvavahingosta. Euromääräisten vahinkojen arviointiin Puulavedellä käytettiin Kymijoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelmassa (Eskola 1999) esitettyä vahinkotaulukkoa. Tarkastelussa arvioitiin rakennusvahinkoja koko vuoden suurimman tulvahuipun sekä peltovahinkoja kesän ( ) suurimman tulvahuipun perusteella. Metsätulvavahinkoja ei laskettu arvioon mukaan. Suurin osa vahingoista muodostuu rakennusvahingoista. Vahvajärvellä käytettiin Mäntyharjun reitin tulvantorjunnan toimintasuunnitelman mukaista vahinkotaulukkoa rakennusvahingoille. Taulukot
24 päivitettiin vuoden 2015 hintatasoon. On huomattava, että vahinkotaulukot ovat vanhoja ja rantojen rakennuskanta on todellisuudessa muuttunut. Vaihtoehtojen vertailussa niillä kuitenkin saadaan suuntaaantavia tuloksia. Tulvakorkeudet nousivat ja tulvavahingot lisääntyivät tulevaisuuden skenaarioissa kummallakin järvellä. Muutetulla säännöstelyllä saatiin tulvakorkeuksia ja vahinkoja madallettua Puulavedellä selvästi. Vahvajärvellä euromääräiset tulvavahinkoarviot olivat selvästi pienempää suuruusluokkaa kuin Puulalla ja muutetun säännöstelyn vaikutus euromääräisiin tulvavahinkoihin oli pieni. Vahvajärvellä tulvahuiput madaltuivat, mutta tulvien kesto hieman piteni muutetun säännöstelyn vaikutuksesta. (kuvat 31-33) Kuvat Vuoden suurin tulvarajan ylitys (m) sekä tulvarajan ylityksen kesto (vrk) Puulalla ja Vahvajärvellä. Kuvissa on esitetty vertailujakso nykysäännöstelyllä, keskiarvoskenaario jaksoilla ja nykysäännöstelyllä sekä muutetulla säännöstelyllä ja märkä skenaario jaksolla nykysäännöstelyllä. Mittareiden arvot ovat 30 vuoden keskiarvoja. Kuva 33. Euromääräinen tulvavahinkoarvio Puulalla ja Vahvajärvellä. Järvillä on käytetty eri asteikkoa, koska vahingot ovat eri suuruusluokkaa. Kuvissa on esitetty vertailujakso nykysäännöstelyllä, keskiarvoskenaario jaksoilla ja nykysäännöstelyllä sekä muutetulla säännöstelyllä ja märkä skenaario jaksolla nykysäännöstelyllä. Mittareiden arvot ovat 30 vuoden keskiarvoja. Vesivoiman tuotanto Vaikutuksia vesivoiman tuotantoon arvioitiin Puulaveden ja Vahvajärven välissä olevalla Kissakosken voimalaitoksella. Päivittäinen energian tuotanto E (kwh/vrk) laskettiin kaavalla E = Q * H * η * ρ * g * 24/1000, missä Q = voimalaitoksen virtaama (m 3 /s)
25 H = putouskorkeus m, joka lasketaan Puulaveden ja Vahvajärven vedenkorkeuksien sekä virtaaman perusteella η = hyötysuhde. Virtaaman ollessa alle 16 m 3 /s käytetään pienempää ja suuremmilla virtaamilla suurempaa hyötysuhdetta. ρ = veden tiheys 1000 kg/m 3 g = putouskiihtyvyys 9,81 m/s 2 24 = aika (h) Voimalaitoksen rakennusvirtaama on 40 m 3 /s. Sen ylittämä vesimäärä menee voimalaitoksen ohi. Minimivirtaama on 10 m 3 /s, jota pienemmillä vuorokausivirtaamilla energian tuotantoa ei ole. Sähköntuotannon euromääräinen arvo laskettiin kertomalla energia kuukausikohtaisella hinnalla, joka oli Nord Pool Spot kuukausihintojen keskiarvo jaksolla Näin otettiin huomioon sähkön hinnan vuosivaihtelu. Tulevaisuusjaksojen energiantuotantoa sekä euromääräistä arvoa tarkasteltiin laskemalla prosentuaalinen ero vertailujaksoon nähden. Tulokset on esitetty kuvissa 34 a ja b. Energiantuotanto pieneni nykysäännöstelyllä kummallakin tulevaisuusjaksolla: noin 4 % jaksolla ja noin 2 % jaksolla Lähitulevaisuuden jaksolla Kissakosken keskivirtaama ei vielä kasvanut, ja vaikka myöhemmällä tulevaisuusjaksolla vesimäärä kokonaisuudessaan hieman kasvoi, voimalaitoksen ohi menevät virtaamat lisääntyivät sitä enemmän. Myös sellaiset päivät, jolloin voimalaitoksen minimivirtaama alittui eikä tuotantoa syntynyt, lisääntyivät tulevaisuusjaksoilla. Muutetulla säännöstelyllä energiantuotanto väheni vielä enemmän (noin 9 % ja 7 %). Muutetulla säännöstelyllä ohijuoksutusten kokonaismäärä lisääntyi hieman vähemmän, mutta minimivirtaaman alittavia, tuottamattomia päiviä oli huomattavasti enemmän kuin nykysäännöstelyllä. Myös Puulaveden keskivedenkorkeus laski ja siten putouskorkeus hieman pieneni muutetun säännöstelyn vaikutuksesta. Euromääräisen tuoton pieneneminen oli aavistuksen voimakkaampaa kuin energian määrällä mitattuna, mutta tulokset olivat kuitenkin samansuuntaiset ja lähellä toisiaan. Kuva 34 a ja b. Prosentuaalinen muutos tulevaisuusjaksoilla vertailujaksoon nähden a) tuotetun energian määrässä sekä b) energian euromääräisessä arvossa Kissakosken voimalaitoksella. Vesivoiman tuotanto, jos pienimpiä juoksutuksia suurennettaisiin Vesivoimamittarin tuloksissa etenkin säännöstelykäytäntöjä vertailtaessa oli merkittävä vaikutus voimalaitoksen koneiston minimivirtaaman alittavilla, tuottamattomilla vuorokausivirtaamilla. Kissakosken virtaamat olivat kuitenkin aina vähintään 8 m 3 /s, joten niitä voitaisiin nostaa minimivirtaamaan 10 m 3 /s todennäköisesti melko pienellä vaikutuksella vedenkorkeuteen, ainakin osaksi vähävetisimpiä jaksoja. Siksi vesivoiman tuotantoa tarkasteltiin myös oletuksella, että pienetkin päivävirtaamat tuottavat, mikä vastaisi juoksutusten nostamista vähintään minimivirtaamien tasolle. Tällä oletuksella energiantuotanto pieneni noin 2 % jaksolla ja lisääntyi noin 0,5 % jaksolla (kuva 35 a). Euromääräisessä tuotossa tulos oli likimain sama (kuva 35 b). Muutetun säännöstelyn vaikutus oli hyvin pieni.
26 Pienten juoksutusten kasvattaminen minimivirtaaman tasolle madaltaisi hieman alimpia kesävedenkorkeuksia ja olisi siten virkistyskäytölle haitallinen. Esimerkiksi jos juoksutus olisi kahden kuukauden ajan keskimäärin 8,5 m 3 /s simulointien mukaan tällaisia jaksoja tulee kesäkuukausina olemaan melko monena vuonna, jos käytössä on edellä kuvattu muutettu säännöstely niin juoksutuksen nostaminen koko jakson ajaksi minimivirtaamaan 10 m 3 /s alentaisi alimpia vedenkorkeuksia noin 2 cm. Kaikkein kuivimpina kesinä äärimmäisen pienen virtaaman jaksot ovat tulevaisuudessa vielä pitempiä, jopa yli 3 kuukautta, ja keskivirtaama noin 8 m 3 /s, jolloin virtaaman nostaminen rajalle 10 m 3 /s tarkoittaisi enimmillään noin 5 cm alenemista minimivedenkorkeuksiin. Tämä koskisi tilanteita, joissa vedenkorkeus olisi muutenkin hyvin alhaalla, purjehduskauden rajan alapuolella. Kuva 35 a ja b. Prosentuaalinen muutos tulevaisuusjaksoilla vertailujaksoon nähden a) tuotetun energian määrässä sekä b) energian euromääräisessä arvossa Kissakosken voimalaitoksella mikäli pieniä virtaamia nostettaisiin minimivirtaaman tasolle. Kuvien tulokset eivät siten täysin vastaa tarkasteltua muutettua säännöstelyä 3.4. Ääriskenaarion vaikutukset Ilmastonmuutosskenaarioiden sisältämää epävarmuutta arvioitiin laskemalla mittarit keskiarvoskenaarion lisäksi myös ns. märällä skenaariolla, jossa vesimäärien lisääntyminen on erityisen suurta. Vertailu tehtiin ainoastaan jaksolla nykyisellä säännöstelytavalla. Märällä skenaariolla luontomittareiden arvot poikkesivat hieman keskiarvoskenaariosta, mutta tulokset pysyivät pääosin edelleen samansuuntaisina. Märässä skenaariossa laskennallinen kevättulvan korkeus oli pienempi kuin keskiskenaariossa koska kesävedenkorkeudet nousivat. Vahvajärvellä virkistyskäyttömittarit olivat märällä skenaariolla jonkin verran parempia kuin keskiskenaariolla. Puulallakin märkä skenaario lisäsi virkistyskäytön kannalta hyvien päivien lukumäärää, mutta toisaalta kokonaisuudessa lisäsi virkistyskäyttöhaittaa liian korkeiden vedenkorkeuksien noustessa. Purjehdukselle märkä skenaario oli selvästi edullinen matalien vedenkorkeuksien noustessa. Tulvariski kasvoi märällä skenaariolla keskiskenaariota enemmän, kun taas vesivoiman tuotantoon märällä skenaariolla oli merkittävä lisäävä vaikutus. Tarkastelu antaa käsityksen epävarmuuden suuruusluokasta, mutta jollain toisella yksittäisellä skenaariolla saattaisi olla erisuuntainen vaikutus Epävarmuudet Vaikutusten arviointiin liittyvät huomattavat epävarmuudet koostuvat ilmastonmuutosskenaarioiden epävarmuuksista, hvdrologisen mallinnuksen ja säännöstelytavan mallinnuksen epävarmuuksista, mittareiden suppeasta määrästä ja niiden soveltuvuudesta tarkastelluille järville sekä ilmastonmuutostilanteen tarkasteluun, ja myös ilmastonmuutoksen muista vaikutuksista tarkastelussa mukana oleviin muuttujiin. Esimerkiksi eliöiden sopeutumista ilmastonmuutokseen ei ole otettu huomioon. Luontomittareissa hauen kudun ja lintujen pesintäkauden ajankohta on sidottu jäänlähtöön ja se on otettu laskennassa huomioon aikaistuvan jäänlähdön osalta. Lintu- ja haukimittarien laskentatulokset ovat herkkiä jäänlähtöpäivälle, jonka arvioimisessa on kuitenkin paljon epävarmuutta. Epävarmaa on myös se, miten ilmastonmuutos todellisuudessa vaikuttaa kutu- ja pesintäaikoihin.
27 3.6. Yhteenveto vaikutusten arvioinnista Yhteenveto mittareista on esitetty Puulalle kuvassa 36 ja Vahvajärvelle kuvassa 37. Kuvassa on esitetty jaksot (vihreä) ja (sininen) keskiarvoskenaariolla sekä nykyisellä (vaaleat sävyt) että muutetulla (tummat sävyt) säännöstelyllä. Mittareiden arvoista on laskettu erotus vertailujaksoon nähden ja ne on skaalattu samaan kuvaan. On huomattava, että eri mittareiden suuruusluokat eivät kuitenkaan ole keskenään vertailukelpoisia. Virhepalkit kuvaavat märän skenaarion erotusta vertailujaksoon nykysäännöstelyllä jaksolla Taulukossa 2 on symbolein ja värein esitetty ilmastonmuutoksen vaikutuksen suuntaa sekä säännöstelyn vaikutuksen suuntaa tulevaisuusjaksoilla. Jälkimmäinen on määritetty erona nykysäännöstelyyn samalla jaksolla. Taulukko ei osoita vaikutusten suuruutta, joten pienikin vaikutus näkyy taulukossa. Kuva 36. Yhteenveto vaikutusten suunnasta ja suuruusluokasta mittarikohtaisesti Puulalla. Tulevaisuusjaksojen arvot ovat erotuksia vertailujaksoon nähden. Erotukset on skaalattu samaan kuvaan, mutta ne eivät suuruudeltaan ole keskenään verrannollisia. Virhepalkit kuvaavat tuloksia märällä skenaariolla jaksolla nykyisellä säännöstelytavalla. Puuttuva väripalkki merkitsee, että muutosta vertailujaksoon nähden ei ole.
28 Kuva 37. Yhteenveto vaikutusten suunnasta ja suuruusluokasta mittarikohtaisesti Vahvajärvellä. Tulevaisuusjaksojen arvot ovat erotuksia vertailujaksoon nähden. Erotukset on skaalattu samaan kuvaan, mutta ne eivät suuruudeltaan ole keskenään verrannollisia. Virhepalkit kuvaavat tuloksia märällä skenaariolla jaksolla nykyisellä säännöstelytavalla. Yhteenvetona tarkastelun perusteella voidaan todeta seuraavaa: Useisiin tarkasteltuihin Puulan ja Vahvajärven vesiluontomittareihin ilmastonmuutosskenaariot vaikuttavat myönteisesti. Muutettu säännöstely tulevaisuusjaksoilla vaikuttaa vaihtelevasti, useiden mittareiden osalta todennäköisesti heikentää myönteistä vaikutusta. Mittaritarkastelu sisältää kuitenkin epävarmuuksia. Natura-koskien kannalta tulevaisuusskenaarioiden kielteinen vaikutus on todennäköisesti käytännössä hyvin pieni ja säännöstelyä olisi mahdollista muokata niin, että kielteistä vaikutusta ei juuri ole. Virkistyskäyttömittareihin ilmastonmuutosskenaariot vaikuttavat kielteisesti. Muokatulla säännöstelyllä on Puulalla vaihteleva vaikutus, mutta Vahvajärvellä selkeämmin kielteinen vaikutus. Muutetulla säännöstelyllä voidaan pienentää tulvariskiä tarkastelluissa tulevaisuuden skenaarioissa. Vesivoiman tuotantoa Kissakoskella pienentää skenaarioissa pienet, alle voimalaitoksen minimivirtaaman menevät, tuottamattomat virtaamat. Mikäli pienimpiä virtaamia nostettaisiin minimivirtaaman tasolle, olisi ilmastoskenaarioiden sekä säännöstelytavan vaikutukset pieniä.
Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015 Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste
LisätiedotMouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018
Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Vesistömallilaskennat tässä projektissa Mouhi- ja Kiikoisjärven säännöstelyselvitykseen osallistuminen.
LisätiedotPuulan säännöstelyn kehittäminen: vaihtoehtoisia säännöstelytapoja ilmaston muuttuessa
SYKE Vesikeskus Puulan säännöstelyn kehittäminen: vaihtoehtoisia säännöstelytapoja ilmaston muuttuessa Loppuraportti LUONNOS 7.1.2018 Ari Koistinen 1. Johdanto Vuonna 2015 käynnistettiin hanke Puulan säännöstelyn
LisätiedotKauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin
Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin Yleisötilaisuus Toukolan koulu, Sastamala 30.10.2018 Vanhempi asiantuntija
LisätiedotPIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE
PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutus
Raportteja 119 214 Ilmastonmuutoksen vaikutus Nilsiän reitin säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksiin ja virtaamiin sekä säännöstelyjen kehittämistarpeeseen Juho Jakkila Tanja Dubrovin Tuulikki Miettinen
LisätiedotPIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma
PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen - Hankkeen toteuttamisen suunnitelma Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan säännöstelyjen kehittämisseminaari, 5.11.2014 PIRSKE - Pirkanmaan säännöstelyjen
LisätiedotPäijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005
Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen & Olli-Matti Verta 10.5.2007 Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005 1 Lähtökohdat Päijänteen säännöstelyn kehittämisselvityksen perusteella esitettiin konkreettisia
LisätiedotInarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittyminen
Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Vedenkorkeusmittareihin perustuva vaikutustarkastelu Teemu Nurmi, Suomen ympäristökeskus Inarijärven seurantaryhmän kokous Esityksen sisältö Mittaritarkastelun taustaa
LisätiedotVantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet
Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla
Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla 2000-2017 Mika Marttunen, Tanja Dubrovin, Juha Aaltonen (SYKE) & J-P Kämäräinen (LAPELY) Muu projektiryhmä: LAPELY:
LisätiedotISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen
ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen
LisätiedotVesistöjen säännöstelyn haasteet
Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla
Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla 2000-2017 Mika Marttunen, Annukka Puro, J-P Kämäräinen, Juha Aaltonen, Tanja Dubrovin 4.5.2018 Projektiryhmä: Jukka
LisätiedotPIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN
20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...
LisätiedotINARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA 2008 JA SEN VAIKUTUKSET
Erkki A. Järvinen INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA JA SEN VAIKUTUKSET Kuva: Erkki A. Järvinen Inarijärven seurantaryhmän kokous 7.11., Saariselkä Suomen ympäristökeskus PL 14, Mechelininkatu 34a 251 HELSINKI
LisätiedotSäännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. järvillä
Tarkasteltavassa ongelmassa useita eri ulottuvuuksia Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden järjestelmällinen Haasteena lukuisat tarkastelu eri ulottuvuudet Pirkanmaan järvillä Jyri Mustajoki, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu
Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle
LisätiedotAlajärven säännöstelyn kehittäminen
RAPORTTEJA 15 2019 Alajärven säännöstelyn kehittäminen Ilmastonmuutos- ja säännöstelylaskennat MIIA KUMPUMÄKI Alajärven säännöstelyn kehittäminen Ilmastonmuutos- ja säännöstelylaskennat MIIA KUMPUMÄKI
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä
LisätiedotPielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset
Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset Padotus- ja juoksutusselvitykseen liittyvä 2. neuvottelu 19.6.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuu Esityksen sisältö Pielisen padotus-
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotINARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN?
INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN? Erkki A. Järvinen 10.06.2009 22.6.2009 Borisogleb -63 Melkefoss - 78 Skogfoss -64 Hevoskoski -70 Rajakoski -56 Jäniskoski -38 & -50 Kaitakoski -59 Niskakoski -42
LisätiedotTammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi
Suomen ympäristökeskus SYKE Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Oksala Alina 30.8.2017 Kuhalankosken pato. Hämeen ELY-keskus. Sisällys
LisätiedotSiikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus
29.9.2014 Jari Uusikivi ja Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen Hydrologiset selvitykset Johdanto Viime vuosina kesän ja alkutalven tulvissa on tullut
LisätiedotToimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.
Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.2019 Mitä uutta? ClimVeTuRi-hanke (2019-20): kehitetään ja yhtenäistetään
LisätiedotBILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus
Muutos% Lämpötila BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus Hydrologiset simuloinnit Hydrologisissa simuloinneissa on käytetty
LisätiedotInarijärven tilan kehittyminen vuosina
Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960-2009 Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Erkki A. Järvinen, Minna Kuoppala, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Juha Riihimäki ja Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotLoppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo
Loppuuko Loimijoesta vesi HAMK 4.5.2019 Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo Loppuuko Loimijoesta vesi Ei lopu, mutta Pyhäjärvestä ja Kuivajärvestä loppuu, ellei jotain tehdä!
LisätiedotUudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Karjaanjoen säännöstelyn simuloinnit
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Karjaanjoen säännöstelyn simuloinnit Lohjanjärven säännöstelyn tarkistaminen Harri Myllyniemi / SYKE 30.1.2018 Sisällys Työn tarkoitus... 2 Vesistömallin
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013
Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun
LisätiedotSäännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen
Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotSäännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. Kevään 2016 työpajojen tulokset
Tarkasteltavassa ongelmassa useita eri ulottuvuuksia Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden Haasteena tarkastelu lukuisat Pirkanmaan eri ulottuvuudet järvillä Kevään 2016 työpajojen tulokset Jyri Mustajoki,
LisätiedotPohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905
LisätiedotLyhytaikaissäädön vaikutukset. Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä
Lyhytaikaissäädön vaikutukset Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä 25.4.2012 1.7.2013 Vesistösäännöstelyjen tausta (voimatalous) Vettä (sähköä) saadaan säädön avulla käyttöön silloin, kun
LisätiedotKAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo
LUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS, LIITE 5 1111188-2 16.3.217 Draft 2. KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo Lupahakemuksen täydennys, kohta 48 Täydennys mallinnusraporttiin 1 Korkeimmat pitoisuudet 216 kesällä
Lisätiedot44 Lapuanjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,
LisätiedotKevätkuoppa ja muut haasteet - suurten järvien säännöstelyn kehittämisen ympäristövaikutukset
Kevätkuoppa ja muut haasteet - suurten järvien säännöstelyn kehittämisen ympäristövaikutukset Seppo Hellsten Vesistökunnostusverkoston IX vuosiseminaari Mikkeli 3.-5.6. 2019 Sisältö Järvisäännöstelyn ekologiset
LisätiedotLÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13
LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää
LisätiedotInarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia
Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia Työryhmä: Jukka Aroviita, Erkki Järvinen, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Annukka Puro-Tahvanainen, Juha Riihimäki, Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotIso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...
LisätiedotTulviin varautuminen
Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa
LisätiedotPielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä
Pielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisen säännöstelyn lähtökohdat Laskennassa käytetty
LisätiedotPaloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla
Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 30/2014/2 Dnro ISAVI/16/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2014
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 30/2014/2 Dnro ISAVI/16/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2014 ASIA HAKIJA Tilapäinen poikkeaminen Puulan, Liekuneen ja Ryökäsveden säännöstelyä ja Kissakosken voimalaitoksella
LisätiedotMITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA?
MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA? Mika Marttunen SYKE ja työryhmä: Annukka Puro, Erno Salonen, Erkki Järvinen, Jukka Aroviita, Juha Riihimäki Inari-seminaari 10.-11.6.2009 Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotLyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä
Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisjoen lyhytaikaissäätöselvityksen tausta ja tavoitteet Pielisjoen mallinnuksen periaatteet
LisätiedotPirkanmaan säännöstelykatsaus 2017
Raportti 1 (17) Pirkanmaan säännöstelykatsaus 2017 Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelysuositusten toteutuminen 10/2016-9/2017 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Säännöstelyyn vaikuttaneet rakentamishankkeet...
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909
LisätiedotKehittämissuositukset Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyille
RAPORTTEJA 26 2017 Kehittämissuositukset Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyille TANJA DUBROVIN DIAR ISID MIIA KUMPUMÄKI JYRI MUSTAJOKI JUHO JAKKILA MIKA MARTTUNEN Kehittämissuositukset Pirkanmaan
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutuksia Kemijoki Oy:n toiminta-alueella Suomen ympäristökeskus Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Kemijoki Oy:n toiminta-alueella Suomen ympäristökeskus Ilmatieteen laitos Noora Veijalainen, Kimmo Ruosteenoja, Jari Uusikivi, Antti Mäkelä, Bertel Vehviläinen Sisällysluettelo
LisätiedotNÄSIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY-YHTIÖ VUOSIKERTOMUS (6)
NÄSIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY-YHTIÖ VUOSIKERTOMUS 2017 1 (6) 55. TOIMINTAVUOSI 1.1.2017-31.12.2017 1. Vesitilanne Vuoden 2017 sää oli yleisilmeeltään vaihteleva. Pitkät korkeapaineen jaksot olivat harvinaisia.
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa Markus Kankainen, Jari Niukko, Antti Kause, Lauri Niskanen 29.3.2019, Kalapäivät, Caribia, Turku 1 Kalankasvatuksen vaikutukset 1. Miten ilmastonmuutoksen
LisätiedotKevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen
Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun
LisätiedotACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.
http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin
LisätiedotSäätiedon hyödyntäminen WSP:ssä
Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.
LisätiedotPadotus- ja juoksutusselvitys
Padotus- ja juoksutusselvitys Iso-Lamujärvi Pyhännän kunta LAATIJAT: POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS: ERIKA TOIVONEN, VELI-PEKKA LATVALA, KIMMO ARONSUU JA KAISA KETTUNEN SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS: JARI UUSIKIVI
LisätiedotVirtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste
16.4.2013 Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Simojoki Simon Asemakylän kohdalla Simon kohdalla virtaamat eivät ole vielä kääntyneet kasvuun vaan ovat noin 30 m 3 /s luokkaa. 16.4.2013
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotSäännöstelyluvan muuttaminen
Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen
LisätiedotTilapäinen poikkeaminen Näsijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä Tampere, Ylöjärvi, Ruovesi
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 19/2016/2 Dnro LSSAVI/848/2016 Annettu julkipanon jälkeen 3.3.2016 ASIA Tilapäinen poikkeaminen Näsijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä Tampere, Ylöjärvi, Ruovesi HAKIJA
LisätiedotPielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen
Pielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen Vesilain 19:7 ja 19:8 mukainen menettely juoksuttamisen mahdolliseksi muuttamiseksi Aloitusneuvottelu 16.6.2015 Esityksen sisältö Ajankohtaista & kertausta Aluehallintoviraston
LisätiedotULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT
Veli Pekka Latvala 2.10.2014 ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT Siikajoen vesistöalueella sijaitsee neljä säännösteltyä järveä. Vesistöalueella käytettävissä oleva
LisätiedotArvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin
Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille
Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle Pielisen alueen kunnat
LisätiedotLoppuuko Loimijoesta vesi? -tietoa säännöstelystä ja sen vaikutuksista
Loppuuko Loimijoesta vesi? -tietoa säännöstelystä ja sen vaikutuksista Hämeen ELY / Milla Torkkel 4.5.2019 Esityksen sisältö Hydrologinen kierto ja vesistömalli Säännöstelystä yleisesti Ilmastonmuutos
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 35/11/2 Dnro PSAVI/23/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 35/11/2 Dnro PSAVI/23/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Vuokkijärven säännöstelyn lupamääräysten tilapäinen muuttaminen kesäaikaisen vedenkorkeuden tavoitetason
LisätiedotSään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks
Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,
LisätiedotRaportti 1 (13) Marja Savolainen 18.11.2005 HYDRO-772
Raportti 1 (13) Tarkastaja, pvm Markku Lahti 12.12.2005 Hyväksyjä, pvm Jukka Muotka 12.12.2005 VIRKISTYSKÄYTÖN KANNALTA SOPIVIEN VEDENKORKEUSVYÖHYKKEIDEN ARVIOINTI KYYVEDELLÄ 1 JOHDANTO... 2 2 VIRKISTYSKÄYTTÖMALLIN
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset
Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset Yleisötilaisuus 25.9.2012 Ympäristönsuojelutarkastaja Matti Nousiainen Siilinjärven kunta Taustaa Ranta-asukkaat
LisätiedotYhteenveto kyselystä Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämisestä Kyselyn toteutus
Yhteenveto kyselystä Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämisestä Kyselyn toteutus Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteutti syksyllä 2014 (5.10.- 30.11.2014)
LisätiedotKatsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Aiheet Katsaus valuma-alueiden vesi- ja Virtaama Sadanta Lumen vesiarvo Valuma Vesistöjen jäänpaksuus Tuulisuus/tuuli
LisätiedotKarvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen
Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin
LisätiedotWaterAdapt: Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. Iijoen työraportti
WaterAdapt: Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen Iijoen työraportti Noora Veijalainen, Juho Jakkila, Bertel Vehviläinen, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Antti Parjanne,
LisätiedotTulvariskien hahmottaminen
Tulvariskien hahmottaminen VHVSY:n ja Vantaan kaupungin hulevesiseminaari 25.11.2014 Ulla-Maija Rimpiläinen Mitä tarkoittaa? Todennäköisyys on 22% sille, että seuraavan 50 vuoden aikana sattuu ainakin
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
Lisätiedot57 Siikajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 133(196) 57 Siikajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 318 km 2 Järvisyys 2,2 % Vesistönro Vesistö + hanke Rakennetut MW GWh/a 57 Siikajoen vesistöalue 4,7 15,7
LisätiedotInarijärven tilaa koskevat tarkastelut
Inarijärven tilaa koskevat tarkastelut 2016-2017 Annukka Puro-Tahvanainen LAPELY Jukka Aroviita, Minna Kuoppala, Juha Riihimäki, Seppo Hellsten, Mika Marttunen SYKE Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotPirkanmaan säännöstelykatsaus 2018
Raportti 1 (18) 7.1.2019 päivitetty taulukkoa 1 (sivu 3) Pirkanmaan säännöstelykatsaus 2018 Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelysuositusten toteutuminen 10/2017-9/2018 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Säännöstelyyn
LisätiedotSiikajoen vesistöalueen tulvariskin hallinta
SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Siikajoen vesistöalueen tulvariskin hallinta Ekologisten tarkastelujen tulokset Jaana Rääpysjärvi, Seppo Hellsten 7.4.2014 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Menetelmät... 4 2.1 Uljuan allas...
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotItämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä
27.5.2010 Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Järjestelmä kattaa koko Suomen. Parvisääennusteet/ IL,ECMWF VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Vesistölaskenta ja vesistöennusteet Säähavainnot/IL
LisätiedotYhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista
12.3.2003 Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista Näsijärvellä, Vanajavedellä, Pyhäjärvellä sekä Kulo-, Rauta- ja Liekovedellä käynnissä olevan säännöstelyn
LisätiedotKoitereen säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset
Raportteja 107 2012 Koitereen säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset Tapio Sutela Tiina Käki Teppo Linjama Riitta Niinioja Eliisa Haavanlammi Janne Kärkkäinen Mika Marttunen Heikki Pönkkä Teemu
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotTulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus
Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit
LisätiedotLisääkö ilmastonmuutos tulvien todennäköisyyttä Lapissa
Lisääkö ilmastonmuutos tulvien todennäköisyyttä Lapissa Bertel Vehviläinen Suomen Ympäristökeskus Rovaniemi 31.1.2013 Tulvat ja vesivarat tulevaisuudessa Talvi Etelä- ja Keski-Suomi: lumen sulanta ja vesisateet
LisätiedotISO-PYHÄNTÄJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN
Kainuun ympäristökeskuksen moniste LUONNOS 29.8.2003 Anne Tarvainen, Mika Marttunen, Markus Tykkyläinen, Antton Keto ja Kari Pehkonen ISO-PYHÄNTÄJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN Helsinki 2003... Taitto:
LisätiedotILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA
ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin
LisätiedotLiite 1. Rekisteröimättömän majoituksen arviointi vedenkulutuksen perusteella
LIITTEET Liite 1. Rekisteröimättömän majoituksen arviointi vedenkulutuksen perusteella Pasi Satokangas & Markku Vieru Luvussa Majoitukset ja majoittujat Lapissa (s. 19) kuvatun kartoituksen lisäksi rekisteröimätöntä
LisätiedotYmpäristökeskus on perustellut hakemusta seuraavasti:
PÄÄTÖS Nro 23/05/2 Dnro ISY-2005-Y-52 Annettu julkipanon jälkeen 18.3.2005 HAKIJA Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ASIA Väliaikainen poikkeaminen Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta HAKEMUS Pohjois-Karjalan
LisätiedotPäätös Nro 21/2019 Dnro LSSAVI/1442/2019 Länsi- ja Sisä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen
Päätös Nro 21/2019 Dnro LSSAVI/1442/2019 Länsi- ja Sisä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 7.2.2019 ASIA Pyhäjärven säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen, Tampere, Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Vesilahti
LisätiedotLoimijoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvitys RAPORTTEJA
Loimijoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvitys RAPORTTEJA 80 2017 Loimijoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvitys RAPORTTEJA 80 2017 LOIMIJOEN VESISTÖALUEEN PADOTUS- JA JUOKSUTUSSELVITYS
LisätiedotPyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1.2.2017 1.2.2017 Näsijärvi Pinta-ala 257 km 2 MW NN+ 95,02 m MQ 75 m 3 /s LSVeO 1978 (KHO
LisätiedotKivijärven säännöstelypäätöksen juoksutussäännön tarkistaminen säännöstelyrajoja muuttamatta, Kivijärvi, Kinnula, Kannonkoski.
PÄÄTÖS Nro 79/04/1 Dnro ISY-2004-Y-41 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2004 HAKIJA Vattenfall Tuotantoverkko Oy ASIA Kivijärven säännöstelypäätöksen juoksutussäännön tarkistaminen säännöstelyrajoja muuttamatta,
Lisätiedot