Ajankohtaista ARAssa ja asuntopolitiikassa ARA johtaja Jarmo Lindén, 5.11.2010 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009
ARAlle uusi johtokunta 1.11.2014-31.10.2018 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet oikeustieteen kandidaatti Esa Swanljung toimitusjohtaja Harri Hiltunen (Suomen Kiinteistöliitto ry) riskienhallintapäällikkö Anneli Nieminen (Valtiokonttori) yliarkkitehti Henna Helander (Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto) toimitusjohtaja Pasi Holm (Pellervon taloustutkimus PTT) toiminnanjohtaja Anne Viita (Vuokralaiset VKL ry) asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola (Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus, henkilöstön edustaja)
Valtion asuntohallinto vuodesta 1949 parempaa asumista rakentamassa 1949 Asuntotuotantotoimikunta valtion asuntolainoitus 1.4.1949 tilapäisen asuntopulan poistamiseksi (KYM:n alaisuudessa) 1953 perustettiin ARAVA eli Asuntotuotannon Rahoitusvaltuuskunta 1966 Asuntohallitus (AH) sisäasiainministeriön alaisuuteen 1983 ympäristöministeriön alaisuuteen 1990 asunto-olojen kehittämisrahasto lakkautettiin 30.11.1993, virastossa oli tällöin 180 henkilöä 1993 joulukuussa aloitti Valtion asuntorahasto (ARA) painopiste lainoituksessa, uustuotantoa korkeimmillaan yli 20 000 asuntoa virastossa enimmillään 70 henkilöä 2008 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) Viraston tehtäväkenttää laajennettiin rahoituksen lisäksi muita tehtäviä Lahteen 1.7.2008 Henkilömäärä 55 (syksy 2014) 17.1.2015
Viraston lailla määritetyt tehtävät 1. huolehtia asuntojen tuotantoon, hankintaan ja perusparantamiseen myönnettävän valtion tuen sekä asumiseen liittyvien valtion avustusten ja takausten toimeenpanosta 2. ohjata ja valvoa arava- ja korkotukilainoitetun asuntokannan käyttöä sekä yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa huolehtia asunto- ja lainakantaan liittyvien valtion riskien hallinnasta 3. hoitaa asumista ja asuntomarkkinoita koskevia asiantuntijatehtäviä ja tietopalveluja sekä niihin liittyviä selvityksiä 17.1.2015
Asetuksella määritetyt tehtävät Asetuksella on keskuksen tehtäviksi määritelty: 1. kehittää valtion tukemaa asuntojen rakentamista ja korjaamista 2. edistää asuinkiinteistöjen suunnitelmallista omistajuutta, käyttöä ja hoitoa 3. tukea asuinalueiden ja elinympäristön laadun parantamista 4. edistää asumiseen liittyvää kehittämistoimintaa 17.1.2015
Johtokunta pj. Esa Swaljung Ylijohtaja Hannu Rossilahti Johtoryhmä Yhteiset palvelut Asuminen Rahoitus hallintojohtaja Heli Huuhka Apulaisjohtaja Heli Huuhka johtaja Jarmo Linden Kehittäminen Suunnitteluprosessit ja johtokunta-asiat ARA kannan ohjaus, valvonta ja riskit Hankekäsittely Tietopalvelut Asuntomarkkinat Erityisryhmät Viestintä Tietohallinto Talous- ja henkilöstöpalvelut Kirjaamo ja arkisto Asuinalueiden laatu Asuinkiinteistöjen omistajuus ja hoito Korjaus- ja energiaavustukset Takaukset
As.kpl ARA-tuotanto 2004-2014 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Takauslainat (ei korkotukea) 70 241 162 1000 Välimallin asunnot 4050 3379 Omistus ja osa om. asunnot 512 286 391 321 81 87 10 11 1 Normaalit vuokra-asunnot 1694 1466 881 708 978 2876 2854 2079 1286 1988 1500 Asumisoikeusasunnot 500 415 297 333 563 2897 2123 1359 1170 1306 1600 Eritysryhmien vuokra-asunnot 2062 1898 2 007 1 939 2 367 4152 3677 3206 3722 2953 3000 2014 arvio
ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä 350 000 ARA-tuotanto vuosikymmenittäin 300 000 250 000 200 000 7 000 150 000 100 000 240 000 324 000 186 000 61 000 50 000 111 000 60 000 23 000 1949 1970 1971 1980 1981 1990 1991 2000 2001 2010 ARAVA Korkotuki
ARA-asuntojen osuus eri vuosikymmeninä 70% Valtion tukeman tuotannon osuus kaikista aloitetuista asunnoista 60% 57% 58% 50% 40% 30% 30% 32% 39% 25% 22% 20% 10% 0% 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2001-2010 2011-2013
Normaalit vuokra-asunnot 1997-2013 Valtion tukema normaali vuokra-asuntotuotanto 14000 20 vuoden korkotukimalli 10 vuoden ns. välimallin vuokra-as. Normaalit vuokra-asunnot 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 17.1.2015
Normaalien ARA-vuokra-asuntojen keskimääräinen vuosituotanto eri vuosikymmeninä Normaalit vuokra-asunnot, as. kpl/vuosi 12 000 11400 10 000 8 000 8500 9800 6 000 4 000 2 000 2300 1970 -luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku
ARA-tuotanto alueellisesti vuonna 2013 Yhteensä 6 255 asuntoa Helsingin seutu 40 % Muut suurimmat kasvukeskukset 39 % Muu Suomi 21 % Normaalit vuokra-asunnot 1 988 asuntoa Helsingin seutu 49 % Muut suurimmat kasvukeskukset 46 % Muu Suomi 5 % Asumisoikeusasunnot 1 315 asuntoa Helsingin seutu 64 % Muut suurimmat kasvukeskukset 36 % Muu Suomi 0 % Erityisryhmien vuokra-asunnot 2 953 asuntoa Helsingin seutu 22 % Muut suurimmat kasvukeskukset 38 % Muu Suomi 40 %
Väestönlisäys kaupunkiseuduilla 2013-2030 (Tilastokeskus) Metropoli-alue + 235 000 Muu Suomi - 34 000 Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti (kaupunkiseudut) + 163 000 Pori, Joensuu, Lappeenranta, Seinäjoki, Vaasa (kaupunkiseudut) + 31 000 17.1.2015
Alkava ARA-tuotanto 2014 on viime vuoden tasolla (+6%): lokakuun lopussa alkanut lähes 5200 asunnon rakentaminen Alkava tuotanto ja varaukset, vuosivertailu 8000 7000 6752 6000 5000 5161 4860 4927 4000 3000 2013 2014 2000 1000 0 619 Alkava tuotanto Varaukset Takauslainat (hakemukset) 17.1.2015
Asumisoikeus- ja takauslainahankkeet lisääntyneet viime vuodesta (tammi-lokakuu 2013 vs. 2014) 3000 2500 2000 Alkava tuotanto hanketyypeittäin, vuosivertailu 2469 2122 1500 1000 1506 1113 723 1293 632 2013 2014 500 0 17.1.2015 Normaalit vuas. Erit.ryhmät As.oik. as Osa-omistus ja ok-lainat 0 1 162 Takauslainat
ARA-tuotanto keskittyy kasvukeskuksiin (78%) viime vuodesta lisäystä Helsingin seudulle 1800 1600 1400 1200 1168 1628 Alkava tuotanto alueittain, vuosivertailu 1382 1257 1000 800 600 400 200 0 269 601 386 249 127119 Pks Muut aiesop. Turun seutu Lahden seutu 683 425 Tampereen seutu 245 500 Jyväskylän seutu 111 30 Seinäjoen seutu 303 106 Kuopion seutu 246 186 Oulun seutu Muu maa 2013 2014 17.1.2015
Perusparannus: as.oy. 40% pp-laina poistuu 2015 5000 Perusparannuksen aloitukset, vuosivertailu 4740 4500 4000 3500 3437 3000 2500 2000 2013 2014 1500 1000 500 798 1093 1124 573 0 Normaalit vuokratalot Erityisryhmät As.oy.talot 17.1.2015
Uudet normaalit ARA-vuokra-asunnot kuntayhtiöiden varassa Normaalit vuokra-asunnot 2008-2012 (9 600 as) Kuntien omistamat yhtiöt 65 % Pääkaupunkiseudulla kuntayhtiöiden osuus 72 % Helsinki, kuntayhtiön osuus 89 % (1 731 as.) Espoo, kuntayhtiön osuus 68 % (885 as.) Vantaa, kuntayhtiön osuus 46 % (411 as.) Yleishyödylliset yhteisöt 35 % VVO (1056 as), TA-yhtymä (578 as), Avara (346 as), Pirkanmaan avoasunnot (390 as,) Vuonna 2013: 73 % kuntayhtiöiden hankkeita, pääkaupunkiseudulla yhtä hanketta lukuun ottamatta kuntayhtiöt toteuttajina Asumisoikeusasunnot Toteuttajina pääosin yleishyödylliset yhteisöt (5 eri yhtiötä vuonna 2013) Lisäksi kunnallisena toimijana Helsingin kaupungin omistama asumisoikeusyhtiö
MAL-aiesopimukset kuntien ja valtion välillä tärkeitä Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla ARA mukana valmistelussa ja seurannassa ARA-tuotannolle tavoitteet kunnittain ARA-avustukset kunnallistekniikan rakentamiseen 2013-15 HELSINGIN SEUDUN ASUNTOTAVOITTEET 2012-2015 MAL-sopimuksen tavoitetasoa 12 000 13 000 asuntoa/vuosi vaikea saavuttaa, samoin 20%:n ARA-tuotanto-osuutta Stubbin hallitus: Tiukempi kytkentä liikennehankkeiden ja asuntorakentamisen välille. Siksi uusi sopimus valtion ja kuntien välille 25.8.2014 Kunnat sitoutuvat infrahankkeita vastaan nostamaan asuntotonttien kaavoitusta + 25% vuosina 2016-2019 = mahdollistaisi asuntotavoitteen nostamisen 16 000 as uudessa MAL-sopimuksessa vastaavassa vuosille 2016-2019 Metropolihallinto MAL-asioita varten 2017 keväällä?
Rakennuskustannukset ARA-tuotannossa: PKS-alueella laskua kolmatta vuotta hintaero muuhun maahan n. 500 /m2 Normaalit vuokra-asunnot ja asumisoikeusasunnot Kaikki hankkeet PKS Muut kasvukeskukset Muu maa LKM /m2 % ed. vuoteen LKM /m2 % ed. vuoteen LKM /m2 % ed. vuoteen 2012 3 089 2 438 2 293 2013 32 3 049-1,3 % 41 2 501 2,6 % 4 2 485 8,4 % 1-10/2014 24 2 994-1,8 % 27 2 515 0,6 % 8 2 521 1,4 % Kilpailutetut hankkeet PKS Muut kasvukeskukset Muu maa LKM /m2 % ed. vuoteen LKM /m2 % ed. vuoteen LKM /m2 % ed. vuoteen 2012 3 109 2 422 2 293 2013 29 3 053-1,8 % 31 2 511 3,7 % 4 2 485 8,4 % 1-10/2014 19 3 029-0,8 % 14 2 526 0,6 % 8 2 521 1,4 % Neuvottelu-urakkana toteutetut hankkeet PKS Muut kasvukeskukset Muu maa LKM /m2 % ed. vuoteen LKM /m2 % ed. vuoteen LKM /m2 % ed. vuoteen 2012 2 827 2 457 0 2013 3 3 017 6,7 % 10 2 469 0,5 % 0 0 1-10/2014 5 2 814-6,7 % 13 2 502 1,3 % 0 0
Asuntobudjetti 2015: Korkotuki- ja takauslainat Korkotukilainavaltuus: 1 250 M (+210 M ) Takauslainavaltuus 285 M As.oy perusparannuksen takauslainavaltuus 100 M (samalla as.oy perusparannuksen 40 % korkotukilainoista luovutaan) Valtuudet mahdollistavat arviolta seuraavat asuntomäärät: Korkotukilainoitettu uustuotanto 8 000 asuntoa Korkotukilainoitettu perusparannus 4 500 asuntoa Korkotukilainoitettu hankinta 500 asuntoa Takauslainat (UT) 2 000 asuntoa
ARA-avustukset 2014-2015 2014 TA+LTA 2015 TAE Erityisryhmien investointiavustukset 120,0 M 120,0 M Käynnistysavustukset (MAL + pks-takaus) 12,5 M 13,0 M Infra-avustukset aiesopimuskunnille 15,0 M 15,0 M Perusparannuksen käynnistysavustus 140,0 M --- Korjaus- ja energia-avustukset 53,0 M 35,0 M Asuinalueiden kehittämiseen 4,0 M 4,0 M Purkuavustukset 2,0 M 2,0 M Käyttötarkoituksen muutosavustus ---- 2,0 M Asumisneuvojatoimintaan 0,6 M 0,9 M Tutkimus- ja kehittämistoimintaan 0,7 M 0,7 M YHTEENSÄ 347,8 M 192,6 M (siirto VAR =>TA : 90 M 66 M )
KEA-avustusten määrärahat 2015: 35 M - alustava käyttösuunnitelma KÄYTTÖTARKOITUS/valtionapuviranomainen M Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaaminen/kunta, hakuaika 12 Kuntotutkimusavustus kosteusvaurioituneisiin kohteisiin/ kunta, hakuaika Uusien hissien rakentaminen/ara, jatkuva haku 18 Liikkumisesteiden poisto/ara, jatkuva haku 2 1 YHTEENSÄ 33 KÄYTTÖTARKOITUS/valtionapuviranomainen M Pientalojen energia-avustus/kunta, hakuaika 2 YHTEENSÄ 2
Budjettiesitys tuo uusia tukimuotoja ja poistaa vanhoja 20-vuotinen vuokra-asuntojen rakentamisen kohdekohtainen korkotukimalli yleishyödyllisyyden ulkopuolelle (HEpuuttuu) Valtiontakaus asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainoille (HE annettu budjettilakina) -> 40% As.oy kt-laina pois käytöstä (haku 4.12.2014 mennessä) Pääkaupunkiseudulla käynnistysavustus (5000 /as) takauslainaan(1. LTA 2014 ja TAE 2015: 500 + 600 as) Pääkaupunkiseudulle käyttötarkoituksen muutosavustus edistämään toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamista vuokraasuntokäyttöön (2 M valtuus, noin 100 asuntoa) Asumisneuvoja-avustuksen nostaminen (0,9 M, max 35%) Terveyshaitta-avustuksista luopuminen Ok-talojen korkotukilainoista luopuminen (vähäinen kysyntä)
Hallitus linjasi keväällä kehyksissä erityisryhmien investointiavustuksen valtuuden kehityksen Valtuudesta päätetty kevään 2014 kehysriihessä seuraavasti 2015 120 milj. euroa 2016 140 milj. euroa 2017 160 milj. euroa 2018 140 milj. euroa Kytkös rakennepoliittisen ohjelman tavoitteeseen vähentää laitoshoitoa
Ympäristöministeriön selvitys 2014: Investointiavustus parantaa tehokkaasti erityisryhmien asunto-oloja Avustuksilla saatu vuokrat kohtuullisiksi ja hyvälaatuisia asuntoja Kuntien rooli keskeinen erityisryhmien asuminen suunnittelu parantunut Kehitettävää asumisen, sote-palveluiden ja tonttipolitiikan yhdistämisessä Haku- ja myöntämisprosessi ARAssa pääosin toimiva Hienosäätöä avustuksen määrittelyyn edelleen Suosituksia: Hankehaun aikaistaminen (toteutettu, 2015 haku päättyi 7.10.2014) Asuntotarpeiden arvioinnin ja suunnittelun parantaminen ARAn ja tuenhakijoiden yhteistyön lisääminen edelleen Investointiavustuslain yksinkertaistaminen ARAn sote-osaamisen parantaminen (Sote-harjoittelija vuodeksi) Kehittämishankkeita tueksi Informaatio-ohjausta lisää (YMra 14/2014 Erityisryhmien investointiavustusjärjestelmän toimivuus)
Kymmenen vuotta investointitukea = 32 062 asuntoa (2005-2014) 4 500 4 169 4 282 4 229 4 000 3 500 3 000 2 734 3 101 3 067 3 403 2 957 2 500 2 000 2 199 1 921 1 500 1 000 500 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
ARAn investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 - kohderyhmä Erityisryhmä Asunnot kpl % Avustus milj. % Keskim. avustus/ asunto ( ) Vanhukset 12 508 43 % 403 53 % 32 184 Opiskelijat 8 454 29 % 45 6 % 5 350 Kehitysvammaiset 2 962 10 % 154 20 % 51 866 Pitkäaikaisasunnottomat 1 793 6 % 64 8 % 35 616 Mielenterveyskuntoutujat 1 154 4 % 32 4 % 28 071 Muut erityisryhmät 2 234 8 % 64 8 % 28 829 2005-2013 yht. 29 105 100 % 762 100 % 26 184 2015-01-17
Erityisryhmäasuntojen hankehaku 2015 Kuntien oli toimitettava puoltamansa investointiavustushankkeet ARAan viimeistään 7.10.2014 Hakemusmäärä vähentynyt selvästi 2014=>2015 173 => 103 / 251 M => 160M / 7000 as => 4300 as Hankevalinta eli uusien ehdollisten varausten antaminen tammikuussa 2015
17.1.2015 Ara-asuntojen asukasrakenne painottuu selvästi pienituloisiin
Hallituksen asuntopoliittiset linjaukset Hallitusohjelma Asuntopoliittinen toimenpideohjelma 2012-2015 Kehysriihipaketit vuosina 2013 ja 2014 Elvytyspaketti budjettiriihessä 2013 Stubbin hallituksen ohjelma kesäkuussa 2014 Keskeisenä tavoitteena edistää kohtuuhintaisten asumisratkaisujen tarjontaa niitä eniten tarvitseville kotitalouksille erityisesti pääkaupunkiseudulla
Asuntopoliittiset toimenpideohjelmat 1/2 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman jatko vuosille 2012-2015 (PAAVO II) tekeillä AUNE 2016-2019? Määrällisenä tavoitteena yhteensä 1 250 asuntoa, tukiasuntoa tai hoitopaikkaa Asumisneuvonta-avustukset 600 000 euroa vuodessa ARA toimii ohjelman ohjaus- ja seurantaryhmän sekä Asumisneuvontafoorumin vetäjänä ARA vastaa ohjelman verkkosivuista Asuinalueiden kehittämisohjelma 2013-2015 (ASUKE) Vuosittain rahoitusta 3-4 milj. euroa Poikkihallinnollinen hanke, YM koordinoi, ARA vastaa ohjelmahankkeiden verkottamisesta (projektipäällikkö Hanna Dhalmann) ja myöntää avustukset Kehitysvammaisten asumisohjelma (KEHAS) vuosille 2010-2015 ARA rahoittaa vuosittain 470 uudistuotanto asuntoa ja 60 peruskorjausasuntoa aikuisille laitoksesta ja lapsuudenkodeista muuttaville kehitysvammaisille henkilöille. Arjen keskiössä hanke: kehitetään uudenlaista asumisen suunnitteluprosessia, jossa kunnan asunto- ja sosiaalitoimen edustajat sekä kaavoittajat työskentelevät yhdessä. 4 kuntaa mukana, ARA koordinoi hanketta Kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta vuoteen 2020, VNp 8.11.2012, STM raportteja 15/2012
Asuntopoliittiset toimenpideohjelmat 2/2 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 (IKÄ-ASKE) Tavoitteena kotona asumisen edistäminen sekä edistää kuntien varautumista ikärakenteen muutoikseen Vanhusten ja vammaisten korjausavustus nousee 10 miljoonasta 13 milj. vuonna 2014 ja sen jälkeen 15 milj. euroon Hissiavustus nousee 20 miljoonasta 24 milj. euroon vuosiksi 2014-2015 ja 2016-2017 28 milj. euroon, hissien rakentamistavoite 200:sta 500 hissiin vuodessa (Hissi- Esteetön Suomi 2017 hanke) Erityisryhmien investointiavustukset vanhusten palveluasumiseen +10 milj. euroa vuodesta 2013 Yhteensä 28 toimenpidettä, 13 toimenpidettä, joissa ARA on yhtenä vastuutahona, ohjelman koordinointiin 500 000 euroa vuodessa vuosina 2014-2017
Toteutettuja toimenpiteitä 1(2) Käynnistysavustus korkotuettavien normaalivuokra-asuntojen rakentamiseksi Helsingin seudulla 2013-2015 (10 000 /asunto, 10 M /vuosi). Valtion omistama A-Kruunu Oy rakennuttamaan ja omistamaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Helsingin seudulla (pääomitus). Ns. normaalivuokra-asuntojen sekä nuoriso- ja opiskelija-asuntojen korkotukilainojen omavastuukorko alennettu 1 %:iin vuoden 2015 loppuun mennessä hyväksyttävissä lainoissa. Perusparannuskorkotukilainojen omavastuukorko alennettu 2,35 %:iin vuoden 2015 loppuun mennessä hyväksyttävissä lainoissa Erityisryhmien asuntojen investointiavustusvaltuus nostettu 110 milj. eurosta 120 milj. euroon.
Toteutettuja toimenpiteitä 2 (2) Perusparannuksen käynnistysavustuksiin vuokra-, aso- ja asuntoosakeyhtiötaloille osoitettu 15 M vuonna 2013 ja 100 M vuonna 2014. Vuoden 2014 toisessa lisäbudjetissa avustusvaltuus nostettu140 milj. euroon Takauslainoitettavien vuokra-asuntojen rakentamiseksi pääkaupunkiseudulle myönnetään käynnistysavustusta vuosina 2014-15 (5 000 / asunto, 2,5 M vuonna 2014 ja 3 M vuonna 2015, ei takausmaksua) Asuinalueiden ns. infra-avustuksiin osoitetaan 15 M /vuosi vuosina 2013-15 MAL-aiesopimusalueilla (viimeinen haku päättyi 15.10) Asuntotuotannon edistämiseksi määrällinen kytkös vuokraasuntotuotannon ja asumisoikeusasuntotuotannon välillä poistettu ASP-järjestelmän kehittäminen (HE annettu)
20 vuoden korkotuki? Uusi 20-vuotinen korkotukimalli vuokra-asuntojen rakentamiseen kohdekohtaisin rajoituksin, mutta yleishyödyllisyyden ulkopuolelle Mallissa käytössä omakustannusperiaate ja asukasvalinta sekä tuotontuloutus rajoitettu mutta ei tasausta kohteiden välillä Uuden mallin tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa, esitystä on valmisteltu budjettilakina, mutta ei annettu eduskunnalle 40 vuoden korkotuen kilpailukyky luvattu turvata
Ajankohtaista vuokrien valvonnassa Lakimuutos 1.1.2014: Vuokranvalvonta siirtyi kunnilta ARAlle Valvonta on viranomaislähtöistä hallinnollista toimintaa ja valvontaresurssit kohdennetaan koko ARA-kantaan suunnitelmallisesti. Valmistelussa oleva lakimuutos: Omakustannusperiaatetta koskevia säännöksiä kehitetään Mahdollisia muutoksia mm. Varautumiseen tulossa rajoitus Tasaukseen muutoksia Jälkilaskelman laatimisvelvollisuus vuokrataloyhteisöille Kilpailutusvelvollisuus: isännöinti-, hallinto-, huolto- ja muut kiinteistönhoitopalvelut sekä kunnossapitotyöt
Vuokravalvonta: Ohjeistus ja raportointi ARAn aiemmin antamat ohjeet vuokranmäärityksen periaatteista ovat soveltuvin osin edelleen voimassa ARA ei toistaiseksi edellytä, että vuokrataloyhteisöt raportoisivat vuokranmääritystietoja ARAlle. Raportointia tullaan kuitenkin edellyttämään myöhemmin tätä tarkoitusta varten kehitettävän tietojärjestelmän kautta. Laajempaa ohjeistusta ja koulutusta annetaan vuokrataloyhteisöille vasta lakimuutoksen jälkeen
Asumisen tukijärjestelmän vaikuttavuus -hanke Hankkeen taustalla valtioneuvoston periaatepäätös asuntopoliittiseksi toimenpideohjelmaksi vuosille 2012 2015 sekä kevään 2013 kehysriihen yhteydessä sovittu asuntopoliittinen uudistuspaketti. Tehtävänä on selvittää nykyisen asumisen tukijärjestelmän ja verotuksen vaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä tehdä ehdotuksia niiden kehittämiseksi. Tarkastellaan erilaisia suoria asumisen ja rakentamisen tukia sekä välillisesti verotuksen kautta annettavia verotukia. Lisäksi hankkeessa arvioidaan tukiin liittyvää sääntelyä ja sen vaikuttavuutta. Verotusta tarkastellaan siltä osin kuin se vaikuttaa asuntomarkkinoihin ja asuntokauppaan, tonttitarjontaan ja asuntosijoittamiseen. Hankeryhmän puheenjohtajana toimii ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka ja varapuheenjohtajana valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Jukka Pekkarinen. Jäsenet: Liisa Linna-Angelvuo (YM), Kari Ilmonen (STM), Jarmo Lindén (ARA),Anne Neimala (Kela), Lauri Kajanoja (Suomen Pankki), Ilkka Lehtinen (Tilastokeskus),Elias Oikarinen (Turun yliopisto). Sihteeristö YM:stä, VM:stä ja ARAsta. Hankkeeseen liittyen teetetty kirjallisuuskatsaukset liittyen verotukseen (VATT) sekä muita maita koskeviin tukijärjestelmiin (PTT). Lisäksi kuullaan sidosryhmiä. Hankeryhmän toimikausi päättyy 31.1.2015 ja hankkeen tulokset ovat käytettävissä seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa.
Asumisen tuki- ja verojärjestelmän tavoitteet Hyvän tukijärjestelmän kriteerit Tukimuodot ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita Mahdolliset vääristymät ovat mahdollisimman pienet Asuntopoliittiset tavoitteet Asuntoja on kysyntään nähden riittävästi Asuntomarkkinat ovat vakaat Tulotason mukainen kohtuuhintaisuus Eheä yhdyskuntarakenne ja monipuolinen asukasrakenne Asuntokannan kunto Esteetön asuntokanta ja asuinympäristö
Asuntopolitiikan näkymiä Resursseja asumisen tukemiseen ei ole tulossa lisää Asuntomarkkinoiden erilaiset tilanteet näkyvät myös tukipolitiikassa tuettu uustuotanto keskittyy vain muutamille kasvupaikkakunnille Erityisryhmäasumisessa tarpeita laajemmin ja investointiavustusten tukivolyymeistä on linjattu liittyen tuleviin vuosiin: 120 milj. euroa 2015, 140 milj. euroon vuonna 2016, 160 milj. euroon vuonna 2017 ja 140 milj. euroon vuonna 2018. Suoria tukia vähemmän, takausten rooli todennäköisesti korostuu Asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuksen takauslainat v.2015 Myös uustuotannon takauslainat kiinnostaneet aiempaa enemmän jo tänä vuonna Asumisen ja asuntokannan kehittämistarpeita on kuitenkin myös kasvuseutujen ulkopuolella Valtiolla riskienhalinnnan näkökulma ja tähän liittyvät erilaiset toimenpiteet Asuntokannan kehittämiseen liittyy myös muita näkökulmia (energiatehokkuus, yhdyskuntarakenne, väestön ikääntyminen ja esteettömyys, asumisen terveellisyys) ARA tarjoaa välineitä ja tukea asumisen ja kiinteistökannan kehittämiseen jatkossakin Kuntien rooli on tärkeä (maankäyttö, erityisryhmät, kunnan vuokra-asuntokanta, koordinointi)