16X220035 30.6.2014 LAPUAN KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS/MAANKÄYTTÖ- JA KIINTEISTÖOSASTO ALANGON KELIKON ALUE LIIKENNESELVITYS
Esipuhe Tämä liikenneselvitys on tehty Lapuan kaupungin toimeksiannosta käsittäen Alangon-Kelikon alueen liikenteellisen tarkastelun. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet kaavoittaja Heikki Joensuu, kaupungingeodeetti Tapio Moisio ja yleiskaavasuunnittelija Markus Erkkilä. Työn projektipäällikkönä on toiminut ins. Anssi Heikkilä, liikenneasiantuntijana DI Leo Jarmala, avustavina suunnittelijoina Mervi Heikkilä sekä Ins. (AMK) Juha Karppinen Pöyry Finland Oy:stä. Yhteystiedot PL 500 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 3311 Faksi +358 10 33 26730 www.poyry.fi Pöyry Finland Oy
1 Sisältö Esipuhe 1 LÄHTÖKOHDAT... 2 2 NYKYTILANNE... 2 2.1 Autoliikenne... 2 2.2 Joukkoliikenne... 3 2.3 Kevytliikenne... 5 2.4 Liikenneturvallisuus... 5 3 ENNUSTETILANNE... 6 3.1 Uusi maankäyttö... 6 3.2 Liikenne-ennuste... 7 4 SIMULOINNIT... 9 4.1 Ennustetilanne v. 2025... 9 4.2 Herkkyystarkastelu... 14 4.3 Isorintalantien ja kaupan suuryksikköjen liittymä... 17 4.4 Simuloinnin johtopäätökset... 18 5 PARANTAMISTOIMENPITEET JA TAVOITEVERKOT... 18 5.1 Autoliikenne, katuverkko... 18 5.2 Kevytliikenne... 20 5.3 Joukkoliikenne... 20
2 ALANGON-KELIKON ALUE, LIIKENNESELVITYS 1 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue sijaitsee Lapuan keskustan itäpuolella. Kuortaneentie (kt 66) kulkee suunnittelualueen läpi. Muita tärkeitä pääväyliä ovat Simpsiöntie sekä Kustaa Tiitun tie, jotka liittyvät kantatiehen. Kantatie johtaa pohjoisessa Alajärventielle (valtatie 16) ja idässä Kauhavantielle (valtatie 19). Suunnittelualueella on tarkoitus toteuttaa täydennysrakentamista mm. työpaikka-alueiden ja kaupallisten palvelujen laajentamista ja uudisrakentamista. 2 2.1 NYKYTILANNE Autoliikenne Nykyinen vuorokausiliikenne (KVL 2013) on esitetty kuvassa 1: Kantatien 66 liikenne suunnittelualueella vaihtelee tierekisterin mukaan 2 600:sta noin 5 850 autoon /vrk. Vilkkain osuus on eteläosalla valtatie 19 eritasoliittymän länsipuolella. Raskaan liikenteen osuus on 3-4 %. Simpsiöntien liikenteeksi on arvioitu 5 000-7 100 autoa /vrk ja Kustaa Tiitun tien yli 3 600 autoa /vrk. Vuodesta 1998 liikenne on kasvanut 10-32 %, jolloin kantatien liikenne on ollut vilkkainta Kustaa Tiitun tien liittymän eteläpuolella ja rauhallisinta Kustaa Tiitun tien ja Simpsiöntien liittymävälillä. Kuva 1. Nykyinen vuorokausiliikenne (KVL 2013)
3 2.2 Joukkoliikenne Kuvissa 2 ja 3 on esitetty linja-autoreitit ja -määrät arkisin (maanantai-perjantai) vuodelta 2008. Suunnittelualueella pääreitit kulkevat Kuortaneentien ja Simpsiöntien kautta. Kuva 2. Lapualle saapuvat linja-autot ja niiden määrät arkisin (ma-pe)
4 Kuva 3. Lapualta lähtevät linja-autot ja niiden määrät arkisin (ma-pe) Pysäkit ovat pysäkkisyvennyksissä, mutta matkustajilta puuttuvat pysäkkien odotustilat ja katokset. Kulku pysäkeille tapahtuu tien piennarta myöten. Varsinaiset suojatut jalankulkuyhteydet pysäkeille puuttuvat.
5 2.3 Kevytliikenne Nykyiset jalankulku- ja pyörätiet on esitetty kuvassa. Jalankulku- ja pyörätiet sijaitsevat pääteiden varrella tien toisella laidalla. Toiselta puolelta puuttuvat esim. jalkakäytävät, jolloin ihmiset kulkevat tien pientareella. Kevyen liikenteen reitti Ritavuoren Alangon/keskustan välillä kulkee Ritavuorentietä ja Ritakalliontietä Simpsiöntien yli, joka on vilkasliikenteinen ja monikaistainen ja siksi vaarallinen ylitettävä. Toinen käytetty reitti kulkee Ritamäentietä ja Ritamäenpolkua pitkin Simpsiöntien alittavaan tunneliin. Tällä reitillä ei ole erillistä kevyen liikenteen väylää. Kuva 4. Nykyinen kevyen liikenteen verkko (yhdistetyt jalankulku- ja pyörätiet) 2.4 Liikenneturvallisuus Tierekisterin mukaan kantatiellä 66 valtatien 19 läntisen ramppiliittymän ja valtatien 16 välisellä tieosalla (tieosa 41) on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana (v. 20092013) vain kaksi henkilövahinko-onnettomuutta, jotka ovat olleet risteämisonnettomuuksia kääntymistilanteissa Kustaa Tiitun tien liittymässä.
6 3 ENNUSTETILANNE 3.1 Uusi maankäyttö Alanko Alangon rakentamattomalle peltoaukealle Kustaa Tiitun tien liittymän itäpuolelle teollisuus- ja työpaikka alueen viereen ovat sijoittumassa uusi Alangon peruskoulu (ala-aste 450 oppilasta), lukio (300 oppilasta) ja 100 -paikkainen päiväkoti. Henkilökuntamäärä tulee olemaan arviolta noin 120 henkilöä. Kuortaneentien alueelle on suunniteltu kaupan suuryksikköjä yhteensä noin 25 650 k-m2. Hypermarketin osalta asiakasmäärän maksimiarviona on noin 1milj. asiakasta /vuosi. Kustaa Tiitun tien ja Kuortaneentien (KT 66) liittymä on esitetty ELY:n suunnitelmissa kiertoliittymäksi, johon em. alueet liittyvät koillispuolelta Isorintalantieltä. Isorintalantien nykyisen yhteys Kuortaneentielle katkaistaan. Kuva 5.
7 Asemantausta Asemantaustan kaava-alue on yleiskaavassa suunniteltu liikerakennusten ja mahdollisesti myös työpaikka-alueeksi. Nykyisen S-marketin myymälän tonttialueelle tulee mahdollisesti uutta liike- tai laajennustilaa nykyisestä noin 8000 k-m 2 :stä 10000 k-m 2 :iin. S-marketin tontti on tarkoitus liittää katuverkkoon uuden Palomiehentie-Hallitie tieyhteyden kautta, jolloin Lapuan keskustaan suuntautuva liikenne ohjautuu Palomiehentien kautta Simpsiöntielle ja etelään ajava Hallitien kautta Kuortaneentielle ohi Kuortaneentien ja Simpsiöntien kiertoliittymän. Latojantie katkaistaan huoltoaseman ja S-marketin väliseltä osalta. Simpsiöntien eteläpuolella sijaitsevan huoltoaseman liikenne liittyy edelleen Simpsiöntielle Latojantien nykyisen pohjoisen liittymän kautta. Kelikon alue S-Raudan ja Valmetin ympäristöön osoitetaan täydentäviä laajentumisalueita kaupan toiminnoille (lisäysmahdollisuus nykyisestä 4 500 k-m 2 :stä n. 11 000 k-m 2 :iin) sekä työpaikkatoiminnoille (lisäysmahdollisuus nykyisestä n. 13 000 k-m 2 :stä n. 30 000 k-m 2 :iin). 3.2 Liikenne-ennuste Tarkasteluajankohdaksi on valittu v. 2025. Kantatien liikenteen on arvioitu kasvavan suunnittelualueella vuoteen 2025 mennessä nykyisestä 2 600 5 850 autosta /vrk noin 3 335-7 850 autoon /vrk silloin, kun suunniteltu maankäyttö on kokonaisuudessaan toteutettu. Suurin osa kasvusta johtuu maankäytön kehittämisestä. Suurimman suhteellisen kasvun on arvioitu tapahtuvan Kustaa Tiitun tien ja Simpsiöntien liittymävälillä. Liikenne Kuortaneentiellä on pienimmillään Simpsiöntien liittymän ja Alajärventien (valtatie 16) liittymävälillä. Yleisen kasvun on oletettu olevan noin 9-10 % ja kohdistuvan lähinnä läpikulkuliikenteeseen (kuva 6). Ennusteessa on otettu huomioon myös Isorintalantien liittymän siirtyminen Kuortaneentiellä Kustaa Tiitun tien liittymän kohdalle. Simpsiöntien liikenteen on arvioitu kasvavan noin 7 100-8 900 autoon /vrk ja Kustaa Tiitun tien 4 250 autoon /vrk. Liikenne on vilkkainta Kuortaneentien liittymän länsipuolisella tieosuudella. Kustaa Tiituntien ja kantatien eteläsuunnan väliset liikennevirrat pienenevät silloin, kun Vanhan Paukun tien yhteys Simpsiöntieltä Huhtalantielle (yhdystie 7044) avataan.
8 Kuva 6. Vuorokausiliikenne-ennuste (KVL 2025)
9 4 SIMULOINNIT 4.1 Ennustetilanne v. 2025 Liikennesimuloinnit on tehty Synchro 7 / Simtraffic -ohjelmalla iltahuipun ennusteliikenteellä 2025. Huipputunnin osuudeksi on arvioitu 10 % vuorokausiliikenteestä. Ennustetilanteissa on oletettu, että Kustaa Tiitun tien liittymä Kuortaneentielle on muutettu nelihaaraiseksi kiertoliittymäksi ja Hallitien ja Palomiehentien välinen katuyhteys on rakennettu. Synchrossa kuormitusaste (ICU) kuvaa toimivuutta ja liikenteen kasvuvaraa. Kuormitusasteella tarkoitetaan liittymään saapuvan liikenteen suhteellista osuutta (%) liittymän kokonaisvälityskyvystä. Tarkastelut on tehty huipputunnin tilanteesta, jolloin muina aikoina liittymän kuormitusaste on luonnollisesti merkittävästi pienempi. Kuormitusaste 100 % ei tarkoita, että liittymä tukkeutuu siten, ettei liikenne enää pääse liikkumaan ollenkaan. Tällöin vain viivytykset ja jonopituudet ovat pitkähköjä lähinnä alistetuilla tulosuunnilla. Iltahuipun liikennemäärät ja liittymien kuormitusasteet on esitetty kuvassa 5 ja ne jäävät huomattavasti alle 100 %. Jonopituudet on esitetty kuvissa 6 ja 7. Maksimijonopituudet jäävät muutamaan kymmeneen metriin. Simtraffic -ohjelman tulostamien viivytysten perustella on arvioitavissa, että liittymät toimivat erittäin hyvin iltahuipun ennusteliikenteellä (kuva 8). Palvelutasovertailussa voidaan käyttää esim. HCM:n (Highway Capasity Manual) palvelutasoluokitusta (taulukko 1), jossa palvelutaso määräytyy ajoneuvon keskimääräisen viivytyksen avulla. Liittymät eivät simuloinnissa ruuhkaudu (kuva 9) edes hetkittäin (ruuhkautuneisuus huipputunnin aikana 0 %). Simuloinnit on tehty pääasiallisesti nykyisen tyyppisille liittymille. Pääteiden parannettavista liittymistä Kustaa Tiitun tien ja Isorintalantien liittymä on kuitenkin simuloitu kiertoliittymänä. Suurin osa liittymistä on nykyisin tavallisia kanavoimattomia avoimia liittymiä. Tämän tyyppisten liittymien välityskyky on pienempi kuin valo-ohjatun tai kiertoliittymän. Tavallisessa valo-ohjaamattomassa liittymässä sivusuunnan alistettu tulosuunta ruuhkautuu ensimmäiseksi (pääsuunnalla etuajo-oikeus, jonka liikennettä sivusuunnan liikenne joutuu väistämään). Jos sivusuunnan välityskyky ylittyy, voidaan liittymän välityskykyä parantaa liikennevalo-ohjauksella tai muuttamalla liittymä kiertoliittymäksi. Vuoden 2025 ennustetilanteen huipputunnin simuloinnin perusteella ei liittymätyypin muuttaminen kuitenkaan ole välityskyvyn kannalta välttämätöntä minkään nykyisen liittymän kohdalla. Mutta esim. liikenteen rauhoittamisen ja turvallisuuden parantamiseksi voidaan erityisesti nelihaaraliittymä rakentaa kiertoliittymäksi. Taulukko 1. Valo-ohjaamattomien liittymien palvelutasot HCM 2000:n mukaan
10 Esitetyt liittymäjärjestelyt, Kustaa Tiitun tien nelihaarainen kiertoliittymä sekä Kauppiaankadun ja Hallikadun porrastettu liittymäpari, toimivat simuloinnin perusteella hyvin ennustetilanteessa. Em. porrastetussa liittymäjärjestelyssä Kauppiaankadun tulosuunta on potentiaalisesti ruuhkautumisalttein tulosuunta. Sivusuunnalta vasemmalle kääntyminen vaatii luonnollisesti pisimmän liittymisajan ja ajoneuvovälin. Kauppiaankadun varrella on mm. LIDL ja huoltoasema, mikä lisää merkittävästi Kauppiaankadun liikennettä. Liittymäpari on myös liikennevalo-ohjattavissa tai rakennettavissa kiertoliittymäksi, jos liikenne kasvaa huomattavasti ennustetusta. Em. liittymätyyppimuutokset helpottavat sivusuunnalta liittymistä Kuortaneentielle. Yleisesti kauppakeskusten huoltoajot tapahtuvat aamuvarhain eivätkä ne lisää iltahuipun liikennekuormitusta. Yrittäjäntien suunniteltu mahdollinen katkaisu ei myöskään oleellisesti vaikuta Kauppiaantien liikennemäärin, koska esim. Lidlin liikenne kulkee Kuortaneentien kautta. Tykkitien liittymä toimii tavallisena avoimena liittymänä myös silloin, kun täydennysrakentaminen on kokonaisuudessaan toteutettu. Suunnittelualueella Kuortaneentien liikenne on tällä tieosalla pienimmillään, mikä helpottaa huomattavasti liittymistä Tykkitieltä päätielle.
11 Kuva 7. Iltahuipun ennusteliikenne v. 2025 (autoa/h)
12 Kuva 8. Jonopituudet iltahuipun ennusteliikenteellä (v. 2025), pohjoisosa
13 Kuva 9. Jonopituudet iltahuipun ennusteliikenteellä (v. 2025), eteläosa Kuvat 10 ja 11. Ajoneuvojen keskimääräiset viivytykset (s; kuva vasemmalla) sekä ruuhkautumisaste (%; kuva oikealla) iltahuipun ennusteliikenteellä 2025
14 4.2 Herkkyystarkastelu Herkkyystarkasteluna on tutkittu tilannetta, jossa kaikki iltahuipun v. 2025 ennusteen liikennevirrat kasvavat 25 %:lla (kuva 12). Jonopituudet on esitetty kuvissa 13 ja 14, keskimääräiset viivytykset kuvassa 15 ja ruuhkautumisasteet kuvassa 16. Herkkyystarkastelutilanteessa liittymät toimivat edelleen hyvin nykyisen tyyppisillä liittymäjärjestelyllä ennustetilannetta 2025 suuremmallakin liikennemäärällä. Palomiehentien tulosuunnalla Simpsiöntien liittymässä jonot ulottuvat yli rautakaupan (Rautajuntti) tonttiliittymän, mikä saattaa vaikeuttaa hieman liittymistä tältä tontilta Palomiehentielle. Liikenteen kasvaessa Simpsiöntien ja Palomiehentien liittymän rakentaminen kiertoliittymäksi helpottaa oleellisesti liittymistä Palomiehentieltä Simpsiöntielle ja se vaikuttaa myös jonopituuksiin Palomiehentiellä. Kaavoituksessa kannattaakin tehdä tilavaraus kiertoliittymälle. Kuva 12. Iltahuipun 1,25 -kertainen ennusteliikenne, herkkyystarkastelu
15 Kuva 13. Jonopituudet iltahuipun 1,25 -kertaisella ennusteliikenteellä, pohjoisosa
16 Kuva 14. Jonopituudet iltahuipun 1,25 -kertaisella ennusteliikenteellä, eteläosa Kuvat 15 ja 16. Keskimääräiset viivytykset (s; kuva vasemmalla) ja ruuhkautuneisuus (%; kuva oikealla) iltahuipun 1,25 -kertaisella ennusteliikenteellä
17 4.3 Isorintalantien ja kaupan suuryksikköjen liittymä Kuvissa 17 ja 18 on esitetty jonopituudet ja viivytykset silloin, kun liittymä on kiertoliittymän sijasta tavallinen nelihaaraliittymä. Mitoitusliikenteenä on käytetty simuloinnissa 1,25 -kertaista ennusteajankohdan iltahuipun tuntiliikennettä. Kuva 17. Jonopituudet 1,25 -kertaisella iltahuipun ennusteliikenteellä (v. 2025), kun Kaupan suuryksikköjen liittymä Isorintalantiellä on tavallinen nelihaaraliittymä. Kuva 18. Keskimääräiset viivytykset 1,25 -kertaisella iltahuipun ennusteliikenteellä (v. 2025), kun Kaupan suuryksikköjen liittymä Isorintalantiellä on tavallinen nelihaaraliittymä.
18 Kaupan suuryksikön liittymä toimii myös nelihaaraliittymänä. Pisimmät jonot syntyvät kaakkoissuunnalle, koska Kuortaneentielle pyrkivät joutuvat kääntymään vasemmalle. Luoteissuunnalta kääntyminen tapahtuu oikealle ja se voi toteuta samanaikaisesti Kuortaneentien suunnalta Isorintalantieltä vasemmalle kääntyvien aikana. Simuloinnissa liittymät ovat olleet kanavoimattomia, mutta esim. luoteissuunnan oma oikealle kääntyvien kaista mahdollistaa sen, että Kuortaneentien suuntaan kääntyminen voi tapahtua vasemmalle Isorintalantien koillissuuntaan kääntyvien autojen estämättä. 4.4 Simuloinnin johtopäätökset Esitetyn täydennysrakentamisen ja liikennejärjestelyjen toteutukselle ei ole liikenteellisiä esteitä. Välityskyvyn kannalta liittymät toimivat nykyisen tyyppisinä. Liikenteen ajonopeuksien rauhoittamiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi erityisesti nelihaaraliittymissä liittymän rakentaminen kiertoliittymäksi voi olla perusteltua. 5 5.1 PARANTAMISTOIMENPITEET JA TAVOITEVERKOT Autoliikenne, katuverkko Hallitien ja Palomiehentien välisen katuyhteyden rakentaminen siirtää liikennettä Kuortaneentien ja Simsiöntien kiertoliittymästä. Ilman tätä katuyhteyttä kiertoliittymän kuormitus kasvaisi ennustettua enemmän maankäytön kehittämisen seurauksena. Kuva 19.
19 Yleiskaavassa on esitetty uutta liittymää Simpsiöntieltä koulun suuntaan etelään. Suuri osa koulun suunnalta mm. Ritamäkeen suuntautuvasta liikenteestä siirtyy käyttämään tätä liittymää. Näin uusi liittymä koululle vähentää osaltaan Isorintalantien ja Kuortaneentien pohjoissuunnan välistä liikennettä sekä edelleen Kuortaneentien ja Simpsiöntien liittymässä Kuortaneentien eteläsuunnan ja Simpsiöntien itäsuunnan välistä liikennettä. Yrittäjäntien poistamisella välillä Teollisuustie Työpajantie ei ole merkitystä liikenteen toimivuudelle. Tulevan Hypermarketin huoltoliikenne tulee tapahtumaan Kauppiaantien kautta Yrittäjäntielle. Moduuliajoneuvon ajouramalli kuvassa 20 osoittaa, että kääntyminen on ahdasta. Kuva 20.
20 5.2 Kevytliikenne Selvityksen tarkoituksena oli parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta Ritavuoresta Alangon alueelle ja keskustaan. Uusilla kevyen liikenteen väylillä, keskikorokkeilla ja suojateillä sekä toisessa vaihtoehdossa esitetyllä uudella alikululla voidaan parantaa vilkasliikenteisen ja leveän Simpsiöntien ylitystä. Myös uusilla pysäkki- ja kaistajärjestelyillä voidaan vaikuttaa turvallisuuteen. Kuvassa 21 on esitetty uusi kevyen liikenteen yhteys Ritavuorentieltä Simpsiöntien yli sekä uudet keskikorokkeet ja suojatiet. Kuvassa 22 on esitetty lisättäväksi uusi kevyen liikenteen väylä Ritavuorentien toiselle puolelle välillä Visakoivuntie Simpsiöntie, sekä uuden alikulun rakentamista Simpsiöntien ali. Lisäksi Ritavuorentiellä oleva keskikoroke jaetaan kahteen osaan ja lisätään siihen suojatie. Kuva 21. Kuva 22. 5.3 Joukkoliikenne Nykyinen joukkoliikenneverkko kattaa alueen päätieverkon. Joukkoliikenteen palvelutasoa, viihtyvyyttä ja turvallisuutta voidaan parantaa rakentamalla ainakin vilkkaimmille pysäkeille odotustilat ja katokset sekä erilliset kulkuyhteydet.