1 Jhdatus aplgiaan Seminaari STI:ssä 22.2.2006 Leif Nummela Nusik Jeesus kulleista? Onk Jeesuksen ylösnusemukselle lemassa histriallisia tdisteita? Katskaamme muutamia tdisteita, jtka valtasa kriitikistakin hyväksyy. Ilmestymiset Ensimmäisellä vusisadalla eli ihmisiä, jtka uskivat nähneensä ylösnusseen Jeesuksen. Tiedän, että he itse väittävät nähneensä ylösnusseen Jeesuksen. Näin he sanvat ja myöhempi histriallinen tdistusaineist kknaisuudessaan sittaa heidän lleen vakuuttuneita siitä, minkä näkivät. En san että he tdella näkivät ylösnusseen Jeesuksen. En llut siellä. En tiedä mitä he näkivät. Mutta histriitsijana tiedän, että he varmaan näkivät jtain. - Paula Fredriksen, Bstn University, 2000 Mitä sanivat ystävät? 1. Jeesuksen petuslapset uskivat hänen ilmestyneen heille (lähes 100 % tutkijista vudesta 1975 tähän päivään asti vat samaa mieltä) Jpa 9 muinaista silminnäkijälähdettä, hyvin aikainen suullinen perinne 20 vuden sisällä Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta sekä mnet kirjalliset lähteet tdistavat Jeesuksen petuslasten väittävän hänen nusseen kulleista ja ilmestyneen heille. Vimme lla histriallisesti varmja siitä, että Pietari ja petuslapset kkivat Jeesuksen ilmestyneen heille ylösnusseena Kristuksena hänen kulemansa jälkeen. - Uuden Testamentin tutkija Gerd Lüdemann, 1995. 2. Alkuperäiset petuslapset livat halukkaita kärsimään ja kulemaan sen pulesta, että uskivat Jeesuksen ylösnusemukseen. Tämä sittaa heidän usknvakaumuksensa, ja sulkee pis valheen mahdllisuuden. Lähteet: Luukas, Rman piispa Kleemens, Plykarps, Ignatis, Krintn piispa Dinysis, Tertullianus, Origenes Mitä sanivat vihlliset? Muutamat skeptikt uskivat Jeesuksen ilmestyneen heille. Näin usk lähes 100 % tutkijista, vudesta 1975 tähän päivään asti, Paavalin khdalla ja nin 90 % Jaakbin khdalla. Apstli Paavali uski nähneensä ylösnusseen Jeesuksen ilmestyksessä, ja miltei kaikki tutkijat myöntävät hänen tdistuksensa uskttavuuden. Samin n yleisesti
2 tunnettua, ettei Jeesuksen veli Jaakb llut uskvainen, ennen kuin hänkin li khdannut ylösnusseen Jeesuksen. Kunniitetut, kriittiset tutkijat skeptisyydestään hulimatta harvin kiistävät näitä tapauksia. - Gary Habermas, Liberty University, 2003. 1. Paavali, seurakunnan vainja Paavali, jka vainsi kirkka, kki välittömän elämänmuutksen ja hänestä tuli kirkn tarmkkaampia pulestapuhujia. Itse hän sani tämän muutksen jhtuvan siitä, että ylösnussut Jeesus li ilmestynyt hänelle. Paavali kärsi ja kuli halukkaasti tämän uskn pulesta (lähteet: Paavali, Luukas, Rman piispa Kleemens, Plykarps, Tertullianus, Krintn piispa Dinysis, Origenes). 2. Skeptikk Jaakb, Jeesuksen veli A. Ennen Jeesuksen ylösnusemusta, Jeesuksen veli Jaakb li skeptikk (lähteet: Markus, Jhannes). B. Jaakbin kerrtaan khdanneen ylösnusseen Jeesuksen viiden vuden kuluessa tämän ristiinnaulitsemisesta (lähde: 1. Kr. 15:7). C. Jaakbista tuli Jerusalemin seurakunnan jhtaja (lähde: Paavali, Luukas). D. Jaakb kuli auliisti sen pulesta, että uski Jeesuksen levan Messias (lähteet: Jsefus, Hegesippus, Aleksandrian piispa Kleemens). Tyhjä hauta Kaikki tiukasti histrialliset tdisteet puhuvat [tyhjän haudan] pulesta, ja sitä kieltävien tutkijiden tulisi myöntää tekevänsä niin jllain tisella perusteella kun tieteellisen histrian. - William Wand, Oxfrd University, 1972 (75 % tutkijista vudesta 1975 tähän päivään asti vat samaa mieltä). 1. Jerusalem-tekijä Kska Jeesus telitettiin julkisesti ja haudattiin Jerusalemissa, kristinuskn lisi llut mahdtn lähteä liikkeelle sieltä js Jeesuksen ruumis lisi yhä llut haudassa. Huijaus lisi helpsti paljastunut js Jeesuksen vihlliset juutalaisten jhtajien ja rmalaisten valtinhallinnn keskuudessa lisivat ttaneet ruumiin haudasta ja esittäneet sen julkisesti. 2. Vastustajien tdistus Juutalaiset jhtajat, jtka livat päättäneet Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta, syyttivät hänen petuslapsiaan ruumiin varastamisesta vaikka lisivat vineet sittaa varattua hautaa. Näin he luultavasti yrittivät selittää, miksi ruumis li kadksissa. On erittäin epätdennäköistä että he lisivat tehneet näin, mikäli ruumis lisi edelleen llut haudassa (lähteet: Matteus, Justinus, Tertullianus). 3. Naisten tdistus Tyhjän haudan kertmuksessa naiset mainitaan ensisijaisina silminnäkijöinä. Tämä lisi ut keksintö, sillä sekä juutalaisessa että rmalaisessa kulttuurissa naisia ei kunniitettu ja heidän tdistukseensa suhtauduttiin varauksella. Naisen lausuma ei
3 missään nimessä llut yhtä lutettava kuin miehen. Tämän ensimmäisen vusisadan alhaisen naisnäkemyksen valssa n epätdennäköistä, että evankeliumien kirjittajat lisivat keksineet nämä tdistajanlausunnt, panneet ne sellaisten henkilöiden suuhun, jita ei mni tulisi uskmaan, ja tehneet heistä tyhjän haudan ensisijaiset tdistajat. Js evankeliumien kirjittajat lisivat keksineet kertmuksen tyhjästä haudasta, he lisivat luultavasti kuvanneet miehiä tyhjän haudan löytäjinä ja ylösnusseen Jeesuksen ensimmäisinä näkijöinä. Jhtpäätös A. Useat ihmiset väittivät nähneensä Jeesuksen elävänä hänen telituksensa jälkeen. Nämä livat ystäviä ja skeptikkja, yksilöitä ja ryhmiä. B. Jeesuksen hauta li tyhjä. C. Kska nämä vat hyvin perusteltuja histriallisia tsiasiita, jtka valtasa tutkijista hyväksyy, minkä tahansa terian tapahtuneesta n pystyttävä selittämään kaikki nämä tsiasiat. D. Jeesuksen ylösnusemus selittää kaikki histrialliset tsiasiat. Kykeneekö mikään lunnllinen selitysmalli (tisin kuin ylilunnllinen) selittämään nämä tsiasiat? Katskaamme! Vastakkaiset teriat Kykeneekö mikään lunnllinen (tisin kuin ylilunnllinen) teria selittämään Jeesuksen ylösnusemuksen pulesta puhuvat histrialliset tsiasiat? Katskaamme tavallisimpia selityksiä jita kriitikt vat esittäneet viimeisten 2000 vuden aikana. Psyklgiset ilmiöt Hallusinaatit Olisivatk Jeesuksen ilmestymiset vineet lla pelkästään surusta jhtuvia hallusinaatiita? 1. Hallusinaatit eivät le ryhmätapahtumia. Tänään me tiedämme että hallusinaatit, aivan kuten unetkin, vat yksityisiä tapahtumia yksilön mielessä. Jeesuksen petuslapset kuitenkin väittivät nähneensä ylösnusseen Jeesuksen ryhmänä. 2. Hallusinaatit eivät selitä tyhjää hautaa. Vaikka petuslasten, Paavalin ja Jaakbin kkemukset ylösnusseesta Jeesuksesta lisivatkin lleet harhaa, hänen ruumiinsa lisi vielä llut haudassa. 3. Hallusinaatit eivät selitä skeptikkjen, Paavalin ja Jaakbin, kääntymystä. Vaikka petuslasten kkemat ilmestymiset lisivatkin lleet harhaa, miten me selitämme Paavalin elämää mullistavan ilmestymisen? Hänen mielentilansa ei llut sutuisa hallusinaatin kkemiselle, kska hän vihasi sekä Jeesusta että hänen seuraajiansa ja uski Jumalan tahtvan hänen pysäyttävän heidät. Hän ei mitenkään surrut Jeesuksen kulemaa. Ja vaikka Paavalin khdalla lisikin llut kyse hallusinaatista, tämä ei vielä selitä Jaakbin kkemaa ilmestymistä.
4 Harhaluult Visivatk Jeesuksen ilmestymiset lla harhaluuljen tulsta? 1. Skeptikkjen Paavalin ja Jaakbin kääntymykset eivät vineet lla harhaluuljen seurausta. Henkilöt jtka vat alttiit harhaluulille uskvat jtain vaikka tämä lisi vastin heidän lgiikkansa. Vaikka jku saattaa kenties syyttää petuslapsia siitä, että he vat tässä mielentilassa kska he tdella halusivat Jeesuksen levan heidän kanssaan, Paavali ja Jaakb eivät tivneet Jeesuksen elävän. Paavali anti pidättää ja lyödä kristittyjä ja uhkasi tappaa heitä. 2. Harhaluult eivät selitä tyhjää hautaa. Tsiasia n, ettei mikään ilmestymisien selittämiseksi esitetty psyklginen syy pysty selittämään tyhjää hautaa. Vaikka harhaluult saattavat antaa riittävän selityksen eri kulttien synnylle, ne eivät näin llen nnistu yrittäessään vastakkaisena teriana selittää tunnettuja tsiasiita Jeesuksen ylösnusemuksesta. Visit/näyt Visivatk Jeesuksen ilmestymiset lla visiiden eli näkyjen tulsta? 1. Termi visi n epämääräinen ja tarvitsee tarkemman määritelmän. Visit vat jk bjektiivisia, eli ilman lunnllista aistia nähtyjä, tai subjektiivisia, eli man mielemme tutanta. A. Js kyseessä vat bjektiiviset visit, meillä n ylösnussut Jeesus vaikkakin hengellisessä mielessä. Tämä näkemys ei siis epäile Jeesuksen ylösnusemusta. Se vain kyseenalaistaa hänen uuden ruumiinsa lunnn. B. Js näyt livat subjektiivisia, ne livat jnkinlaisia hallusinaatiita. Näitä n j käsitelty. 2. Näyt eivät selitä tyhjää hautaa. Js heillä, jtka luulivat nähneensä Jeesuksen, likin näky, haudan lisi vielä pitänyt lla varattuna. Huijaus Olisik jku vinut varastaa ruumiin? Tämä selittäisi tyhjän haudan ja ylösnusemususkn. Huijaus 1 Miksi petuslapset eivät lisi vineet varastaa ruumista ja valehdella ilmestymisistä? 1. Ttesimme ilmestymisiä kskevassa sassa että Jeesuksen petuslapset tdella luulivat nähneensä hänet. Tämä puhuu yllä mainittua huijausteriaa vastaan.
5 2. Seurakunnan vainja Paavali lisi varmaan heti epäillyt petuslasten huijaavan js siihen lisi llut aihetta. Paavali lisi suhtautunut epäluulisesti muihin Jeesuksen ylösnusemuksen pulesta esitettyihin tdistuksiin, samalla tavin kuin me suhtautuisimme epäluulisesti js jku tänään väittäisi, että viimeaikainen kulttijhtaja, kuten esimerkiksi David Kresh, n nussut kulleista ja että hänen jäännöksensä vat kadksissa. Paavali kirjitti vakuuttuneensa siitä, mitä hän kuvaili ylösnusseena Jeesuksena ilmestymiseksi hänelle. 3. On kyseenalaista, lisik petuslasten pets vakuuttanut Jaakbin, jka li hylännyt Jeesuksen j ennen tämän ylösnusemusta. Kertmusta Jeesuksen ylösnusemuksesta lisi luultavasti pidetty vielä yhtenä Jeesuksen petuslasten valheena. Vaikuttaa siltä, että Jaakb - Paavalin tavin - vakuuttui kska uski ylösnusseen Jeesuksen ilmestyneen hänelle. Huijaus 2 Eikö jku muu kuin petuslapset lisi vinut varastaa Jeesuksen ruumiin? Tätä teriaa heikentävät useat ngelmat: 1. Pelkkä tyhjä hauta ei yksin selitä seurakunnan vainjan, Paavalin, kääntymystä. Hän lisi epäillyt hujausta. Sen sijaan hän kääntyi kska uski ylösnusseen Jeesuksen ilmestyneen hänelle. 2. Pelkkä tyhjä hauta ei lisi vakuuttanut skeptikk Jaakbia jka, Paavalin tavin, ilmeisesti vakuuttui ylösnusseen Jeesuksen ilmestyksestä. 3. Tyhjä hauta ei sinänsä näytä vakuuttaneen Jeesuksen seuraajia siitä, että hän li nussut kulleista. A. Löydettyään tyhjän haudan, Magdalan Maria veti jhtpäätöksen että jku li varastanut ruumiin (Jh. 20:2, 13 15). B. Pietari ei vakuuttunut nähtyään tyhjää hautaa (Jh. 20:3 9 vrt. Luuk. 24: 10 12). C. Tumas ei vakuuttunut kuultuaan tyhjästä haudasta ja tisten kkemista ylösnusseen Jeesuksen ilmestymisistä (Jh. 20:24 25). 4. Opetuslasten usk Jeesuksen kulleista nusemiseen perustui ilmestymisiin (Matt. 28:17, Luuk. 24:34 53, Jh. 20:15 20, 24 28). Huijaus 2 ei pysty selittämään näitä ilmestymisiä. 5. Vaikka se lisikin ttta, huijaus 2 visi kyseenalaistaa vain Jeesuksen ylösnusemuksen ruumiillista lunta, ei itse ylösnusemusta. Tämä jhtuu siitä, että ilmestymiset vat vahvin tdiste Jeesuksen ylösnusemuksen pulesta. Js ylösnusemus lisi llut pelkästään hengellinen tapahtuma, Jeesuksen ruumis lisi yhä llut haudassa, vaarassa tulla varastetuksi.
6 Niinpä, varkaus ei selitä ilmestymisiä. Niiden selittäminen edellyttää hallusinaatiita, harhaluulja tai näkyjä, mutta lemme j nähneet, että nämä teriat vat äärimmäisen epätdennäköisiä, js ei peräti mahdttmia. Legenda Visivatk kertmukset Jeesuksen ylösnusemuksesta lla legendan tulsta? On lemassa mnta legendateriaa: Liiittelu ajan myötä Ajan myötä kertmus Jeesuksen kulemasta kehittyi mnimutkaiseksi ylösnusemuskertmukseksi tisin kuin mitä petuslapset livat alun perin väittäneet. A. Alkuperäiset petuslapset väittivät alusta alkaen Jeesuksen nusseen kulleista. Kskaan ei llut sellaista ajanjaksa jllin ylösnusemusta ei petettu. B. Pian Jeesuksen kuleman jälkeen, skeptikt Paavali ja Jaakb kääntyivät kristinuskn, kska uskivat ylösnusseen Jeesuksen ilmestyneen heille. Ei-histriallinen tyylilaji (Faabeli) Opetuslasten aikmuksena ei llut, että heidän kuulijansa ja lukijansa ymmärtäisivät Jeesuksen ylösnusemuksen kirjaimellisena tapahtumana. 1. Faabeli ei lisi riittänyt vakuuttamaan Paavalia Jeesuksen ylösnusemuksesta. Ottaen humin hänen vihamielisen suhtautumisensa ja käyttäytymisensä kristittyjä khtaan sekä hänen juutalainen ajattelutapansa, hän lisi tdennäköisesti käsittänyt evankeliumia hunna kristittynä yrityksenä jäljitellä myöhemmin midrashiksi kutsuttuja juutalaisia faabeleita. Kulutettuna miehenä Paavali tunsi varmasti ei-histriallista tyylilajia eikä tällainen lisi vinut hukutella häntä hänen henkensä uhalla seuraamaan miestä, jka li hänen mielestään Jumalan kirama väärä Messias. 2. Sama kskee Jaakbia. Lähteet kertvat, että Jaakb piti kiinni juutalaisesta laista myös tultuaan kristityksi (Hegesipps, Kleemens Aleksandrialainen). On erittäin epätdennäköistä, että hän muuttaisi maailmankuvaansa ja ryhtyisi seuraamaan kullutta miestä, jnka hän käsittäisi Jumalan kiramaksi vääräksi Messiaaksi ja että hän vaarantaisi henkensä vain siitä syystä, että hän liikuttui kertmuksesta, jsta hän tiesi, ettei se pidä paikkaansa. 3. Uuden testamentin kertmukset Jeesuksen ylösnusemuksesta vat lajiltaan histriallisia eivätkä myyttisiä. Ajattele Apstlien tekjen kahta saarnatiivistelmää jissa Pietari ja Paavali vertaavat kuningas Daavidin haudattua ruumista Jeesuksen ylösnusseeseen ruumiiseen. He väittivät, ettei Jeesuksen ruumis maatunut haudassa niin kuin Daavidin, vaan että Jumala nsti sen ylös, että he itse livat tämän tapahtuman silminnäkijöitä ja että prfetia näin täyttyi (Ap. t. 2:25 32; 13:34 37; Ps. 16:10). On vaikea kuvitella miten Pietari ja Paavali lisivat vineet puhua selvemmin kirjaimellisesta ruumiillisesta ylösnusemuksesta.
7 Ihmeet muissa usknnissa Miksi meidän pitäisi uska Jeesusta kskeviin ihmeisiin js hylkäämme kertmukset muissa usknnissa tapahtuvista ihmeistä? 1. Ensimmäinen edes vähän Jeesuksen ylösnusemuskertmusta muistuttava selstus kulevasta ja ylösnusevasta jumalasta esiintyy vähintään 100 vutta Jeesuksen ylösnusemuksen jälkeen. Sen tähden petuslasten ei vida sana kirjittaneen senaikaisen kirjallisen tyylin mukaan, kska kirjittaminen kulevista ja ylösnusevista jumalista ei näytä lleen kirjallinen tyylilaji siihen aikaan. 2. Ylösnusemuksen pulesta puhuvat perusteet usein rinnastetuissa pakanallisissa kertmuksissa vat mnessa khdin epäselvät. A. Marduk ei selvästi kule eikä nuse kulleista. B. Adnista kskevissa vanhimmissa kirjituksissa kulemasta tai ylösnusemuksesta ei puhuta. Adniksen ylösnusemuksesta kerrtaan vasta vuden 150 jälkeen. C. Osiriksen khtalsta n lemassa ristiriitaisia kertmuksia. Tiset kertvat hänen määräytyneen alamaailmaan, kun taas tiset puhuvat hänestä nimellä aurink. Mutta missään ei väitetä Osiriksen nusseen kulleista. 3. Kaikki ihmeet eivät le samanarvisia. Tdisteet ihmeiden pulesta muissa usknnissa vat hunmmat kuin tdisteet Jeesuksen ylösnusemuksen pulesta. Ensiksi mainittuja vi riittävästi selittää vastakkaisten teriiden avulla. A. Ensimmäiset kertmukset Muhammedin surittamista ihmeistä vat syntyneet vasta nin 75 vutta hänen kulemansa jälkeen ja ne löytyvät lähteistä, jtka jpa mni islaminuskinen tutkija pitää epälutettavina. Niitä vi sen tähden hyvin perustein epäillä legendavaikutuksesta. B. Ensimmäiset kertmukset Buddhan surittamista ihmeistä vat syntyneet vasta yli 400 vutta hänen kulemansa jälkeen. Näin pitkän ajan kuluessa paljn legendaainesta n ehtinyt livahtaa tekstiin. C. Muiden uskntjen kertmukset ihmeistä vat harvin mnelta tahlta vahvistettuja ja tällaisista ihmeestä kertva ensimmäinen käsikirjitus n yleensä humattavasti myöhemmältä ajalta. Tämän vuksi niiden vi perustellusti epäillä levan legendaarisen vaikutuksen alaisia. Näennäinen kulema Vimmek lla varmja siitä, että Jeesus li kullut sillin, kun hänet pistettiin rististä? 1. Lääketieteen ammattilaiset sanvat että Jeesus li kullut. Aikakauslehdessä Jurnal f the American Medical Assciatin (3/21/86) julkaistussa tutkimuksessa tutkittiin ruskimisen ja ristiinnaulitsemisen patlgisia seurauksia ja
8 tdettiin: Sen tähden tulkinnat, jtka perustuvat siihen lettamukseen, ettei Jeesus kullut ristillä, vat ristiriidassa nykyaikaisen lääketieteellisen tietämyksen kanssa. 2. Straussin tunnettu kritiikkiä Skeptinen saksalainen tutkija D. F. Strauss hylkäsi Jeesuksen ylösnusemuksen. Hän kuitenkin ttesi näennäistä kulemaa kskevasta teriasta, että sekin tulisi hylätä sillä perusteella, että tämän terian mukaan pulikullut Jeesus lisi työntänyt 1-2 tnnia painavan kiven pis haudan edestä nauljen lävistämillä käsillään, kävellyt pitkän matkan lävistetyillä ja haavittuneilla jalillaan sekä näyttäytynyt petuslapsilleen ja pystynyt näin ruhjutuneena vakuuttamaan heidät siitä, että hän li ylösnussut elämän ruhtinas. 3. Skeptikk Paavali kuvaili Jeesuksen ilmestymisen kirkkaudessa, skaisevan valn kera. Tämä ei kuulsta vakavasti haavittuneen Jeesuksen elvytykseltä. Väärä hauta Mistä me tiedämme, että naiset ja petuslapset menivät ikean haudan lu? Ehkä he menivät väärälle haudalle, näkivät sen tyhjänä, ja tästä päättelivät että Jeesus li nussut kulleista. Tähän näkemykseen liittyy mnta ngelmaa: 1. Vaikka tämä teria selittäisi tyhjän haudan, se ei pysty selittämään vahvinta tdistetta: ilmestymisiä. 2. Evankeliumien mukaan ainastaan Jhannes vakuuttui tyhjästä haudasta. Maria luuli puutarhurin varastaneen ruumiin ja Pietari li ymmällään. 3. Skeptikk Paavali kääntyi kristinuskn ilmestymisen takia, ei pelkän tyhjän haudan takia. Paavali lisi lettanut jnkun varastaneen ruumiin tai että li kyse väärästä haudasta. Mutta hän vakuuttui ylösnusseen Jeesuksen ilmestyttyä hänelle, ei pelkän tyhjän haudan takia. 4. Pelkästään tyhjä hauta ei lisi riittänyt vakuuttamaan skeptikk Jaakbia. Paavalin tavin, Jaakb vakuuttui ilmestymisen takia. 5. Jeesuksen vihlliset lisivat menneet ikean haudan lu ja esittäneet ruumiin. Js naiset ja petuslapset lisivat menneet väärän haudan lu, rmalaisten ja juutalaisten viranmaisten lisi vain tarvinnut mennä ikean haudan lu, ttaa ruumis haudasta ja näyttää se julkisesti, ja näin väärinkäsitys lisi saatu ikaistua. Mikään lähde ei kuitenkaan kerr tällaisesta tapahtumasta. Epälutettavat evankeliumit Miksi meidän pitäisi uska Jeesuksen nusseen kulleista kun tästä kertvat lähteet (evankeliumit) sisältävät ennakkluulja ja ristiriitaisuuksia? Ennakkluult
9 Evankeliumien kirjittajilla li selkeä tavitehjelma: vakuuttaa muita siitä, että kristinusk n ttta. Tähän vastaväitteeseen liittyy mnta ngelmaa: 1. Vaikka jllain kirjailijalla vidaankin tdeta tietty ennakkluul tai tavite, häntä ei vida autmaattisesti syyttää tsiasiiden väärentämisestä. 2. Jpa muutamat skeptikt tdistivat Jeesuksen nusseen kulleista ja ilmestyneen heille. Paavali li ennakkluultn tdistaja. Hänen ennakkluulnsa khdistui itse asiassa kristinuska khtaan, jpa siinä määrin että hän vainsi uskvia. Mutta hän kääntyi kska uski ylösnusseen Jeesuksen ilmestyneen hänelle. Myös Jaakb li ei-uskva jsta tuli kristitty, kska uski Jeesuksen nusseen kulleista ja ilmestyneen hänelle. 3. Js hylkäämme tietyn kirjan sisällön kska kirjittajalla n ennakkluulja, meidän tulisi hylätä suurin sa menneisyyttä kskevaa tietamme, sillä menneisyydestä kirjittaneet vat tehneet niin, kska vat lleet kiinnstuneita siitä. Ristiriidat Miksi meidän pitäisi uska Jeesuksen ylösnusemuksesta kertvia evankeliumitekstejä kun nämä eivät edes svi yhteen keskenään? 1. Useimmille, ellei kaikille, Jeesuksen ylösnusemusta kskevien evankeliumikertmusten erilaisuuksille löytyy uskttava selitys. Yksi usein siteerattu jännitteinen khta kskee sitä kuka ensiksi ilmitti Jeesuksen nusseen kulleista tyhjän haudan luna; enkelit vai miehet? Matteus ja Jhannes sanvat enkeli(t), Markus ja Luukas taas miehet tai nuri mies. Enkeleistä puhutaan miehinä ja nurina miehinä muuallakin antiikin kirjallisuudessa (Tbit 5:5, 7, 10; Ap. t. 1:10; 10:30). Luukas itse kutsuu heitä miehiksi jakeessa Luuk. 24:4 ja enkeleiksi vain muutama jae myöhemmin (24:23). 2. Evankeliumien sisältämät jännitteiset khdat saattavat lla merkki siitä, että kertmukset livat tisistaan riippumattmia ja itsenäisiä. Kpiijat lisivat lleet enemmän yksimielisiä yksityiskhdista. Histriitsijalle tämä vaihtelevuus lisää niiden lutettavuutta, sillä se sittaa, että mnet lähteet vat lleet tdistamassa samaa tapahtumaa. Pienet eravaisuudet, yhdessä humattavasti useammin esiintyvän yksityiskhtia kskevan yksimielisyyden kanssa, ikeastaan nimenmaan lujittavat luttamusta evankelistihin. Sanatarkka parallelismi, tisaalta, sittaisi pelkästään jnkun kirjittajan kpiineen tiselta eikä vahvistaisi tämän tdistajanlausunta lainkaan. Craig Blmberg Ylösnussut Jeesus lisi vaikuttanut enemmän kulttuuriinsa Js Jeesus tsiaan nusi kulleista, miksi vain Uusi testamentti mainitsee tämän?
10 Ensimmäinen yritys kta varhaisia kristittyjä kirjituksia yhteen niteeseen, jsta myöhemmin käytettiin nimitystä Uusi testamentti, tehtiin vasta tisen vusisadan pulenvälin vaiheilla. Vaikuttava määrä lähteitä mainitsee Jeesuksen 150 vuden sisällä hänen elämästään. Uusi testamentti kttiin yhdeksi kirjaksi vasta tisen vusisadan pulessavälissä. Meillä n täten ensimmäisellä vusisadalla jpa 9 Jeesuksesta kirjittavaa kirjailijaa UT:ssa. Tämän lisäksi 11 varhaista kristittyä kirjailijaa, 4 harhappista kirjitusta ja 7 ei-kristittyä lähdettä mainitsevat selvästi Jeesuksen 150 vuden sisällä hänen elämästään. Niinpä ainakin 31 kirjailijaa, jista 7 ei-kristittyjä, mainitsevat nimenmaan Jeesuksen 150 vuden sisällä hänen elämästään. Määrä kirjittajia, jtka mainitsevat Jeesuksen 150 vuden sisällä hänen elämästään, n suurempi kuin määrä kirjittajia, jtka mainitsevat Jeesuksen aikaisen rmalaisen keisarin. Vain 4 lähdettä mainitsevat Tiberiuksen 150 vuden sisällä hänen elämästään: Luukas, Tacitus, Suetnius ja Paterculus. Näin lyhyessä ajanjaksssa, Jeesuksen mainitsevia lähteitä n enemmän kuin Tiberiuksen mainitsevia suhteessa 31:4! Tsiasia n, että Jeesuksen mainitsevia ei-kristittyjä lähteitä tästä ajasta n enemmän kuin Tiberiuksen mainitsevia ylipäätään. Yhdistelmäteriat Ehkä mikään lunnllinen selitys ei yksinään le uskttava. Entä js me yhdistämme muutamia lunnllisia selityksiä yhdeksi teriaksi? 1. Yhdistelmäteriat yleensä jhtavat suurempiin epätdennäköisyyksiin, kska ne edellyttävät kaikkien sisältämiensä teriiden levan tsia. Esimerkiksi heitettäessä klikka, tdennäköisyys saada kruuna n 50 %. Heitettäessä klme klikka, klmen kruunan tdennäköisyys n vain 12,5 %. Sankaamme samin, että Pietarilla li hallusinaati, hän harhautti muut petuslapset ja että Paavalikin näki hallusinaatin. Antakaamme myös jkaiselle letukselle 50 %:n tdennäköisyyden. Tdennäköisyys, että kaikki nämä klme teriaa vat tsia, n 12,5 %. 2. Yhdistelmäteriat pystyvät selittämään suuremman san tsiasiista paremmin. Mnet yksittäisten teriiden ngelmista vat kuitenkin yhä lemassa kun teriita tarkastellaan yhdessä. Sankaamme vaikka, että muutamat petuslapset varastivat Jeesuksen ruumiin ja kertivat muille, että hauta li tyhjä ja että he livat nähneet hänet. Paavali ja Jaakb näkivät sitten hallusinaatin ylösnusseesta Jeesuksesta. Näyttää kuitenkin siltä, että kaikki petuslapset väittivät nähneensä hänet yhdessä ryhmänä useamman kerran (1 Kr 15:3-7). Tämän lisäksi, hallusinaatit Paavalin ja Jaakbin khdalla vat yhtä epätdennäköiset kuin ne lisivat yhdistelmäterian ulkpulella. 3. Yhdistelmäteriat esiintyvät ad hc. Terian esiintyminen ad hc tarkittaa että vaikuttaa siltä, että teriaa n kehitetty tiseen jhtpäätökseen tulemisen välttämiseksi. Js yhdistelmäterian sisältämien yksittäisten teriiden pulesta puhuvia seikkja puuttuu, yhdistelmäterian ad hc - minaisuus n krkea.
11 Naturalismi Naturalismi tarkittaa uska, ettei ylilunnllinen tdennäköisesti le lemassa ja että se, js se kuitenkin n lemassa, jk ei le yhteydessä siihen fyysiseen maailmaan jssa me elämme, tai että emme vi havaita sitä kun näin tapahtuu. Naturalismiin perustuvat haasteet Jeesuksen ylösnusemukselle esiintyvät useassa mudssa: Vain se, mikä vidaan tdistaa tieteen avulla, n ttta. A. Tiede rajautuu siihen, mitä vidaan havaita ja testata. Rakkautta ei esimerkiksi vida mitata geigermittarilla, mutta tämä n rajitus tieteelle, ei syy sen pissulkemiselle. B. Yllä leva väite kumaa itsensä. Js jku väittäisi et vi tietää mitään visimme vastata mistä sen tiedät? Sen itsensä kumava lunne n siis ilmeinen. Samin, skeptikk jka väittää ttuuden löytyvän ainastaan siitä, mitä tiede pystyy tdistamaan, jutuu saman haasteen uhriksi. Vik skeptikk tieteen avulla tdistaa ttuuden löytyvän ainastaan siitä, mitä tiede pystyy tdistamaan? Vastaus n ilmeinen: ei. Väite reputtaa näin man testinsä. Tiede n sittanut, että kulleista nuseminen n mahdtnta. Tiede tdistaa, että kulleista nuseminen lunnllisista syistä n mahdtnta. Mutta kukaan ei le väittänyt Jeesuksen nusseen lunnllisista syistä. Jumalan väitetään nstaneen Jeesuksen kulleista. Jnain päivänä tiede pystyy selittämään kaiken, jten me emme tarvitse Jumalaa selittämättömien asiiden syynä. On epätdennäköistä, että tiede löytäisi kskaan lunnllisen syyn Jeesuksen ylösnusemukselle, mutta tämä ei jhdu siitä mitä tieteessä ei tiedetä, vaan siitä mitä tieteessä tiedetään. Jnkun aikaa kulleena lleet slut eivät elvy lunnllisista syistä. Mdernista psyklgiasta tiedämme myös, että sellaiset jukkhallusinaatit, jtka pystyisivät selittämään Jeesuksen kulemanjälkeiset ilmestymiset, vat mahdttmia. Jumala ei vi rikka lunnnlakeja. Jnkun herättäminen kulleista vaatii tämän. Siksi ei edes Jumala vi herättää ketään kulleista. Js Jumala li maailmankaikkeuden ja sen lunnlliset lait, mikä estäisi häntä kumamasta näitä lakeja js hän haluaa, js hän kerran n niiden yläpulella? Jumala ei tee mitään lgisesti mahdtnta, hän ei esimerkiksi lu aviitunutta pikamiestä tai piirrä neliömäistä ympyrää. Js hän kumaa mia lunnnlakejaan, siinä ei kuitenkaan le mitään lgisesti mahdtnta. Tieteen n letettava, että kaikilla tapahtumilla n lunnllinen selitys. Vaikka lunnllisia syitä n tarkasteltava ensin, ylilunnllista syytä vidaan tarkastella js kaikki lunnlliset teriat epännistuvat ja jumalalliselle väliintullle löytyy uskttavaa tdistetta. Tieteen kyvyttömyys tarkastella ylilunnllista syytä n tiedettä kskeva rajitus eikä syy hylätä ylilunnllinen. Muissa usknnissa tapahtuvat ihmeet vat haaste kristityille väitteille Jeesuksen ylösnusemuksesta.
12 A. Ihmeet muissa usknnissa vat yleensä hunsti tdistettuja. Hunsti tdistetut ihmeet eivät sulje pis hyvin tdistettuja. B. Muissa usknnissa tapahtuvat ihmeet vidaan useimmiten sulkea pis naturalististen selitysten avulla. Jeesuksen ylösnusemukselle ei kuitenkaan le lemassa mitään lutettavaa naturalistista selitystä. Jhtpäätökset 1. Jeesuksen ylösnusemusta kskevia histriallisia tsiasiita ei vida selittää millään vakuuttavilla lunnllisilla teriilla. 2. Kska tiedt Jeesuksen ylösnusemuksesta vat hyvin perusteltuja ja valtasa kriittisistäkin tutkijista myöntää tämän, paras selitys lemassa levalle histrialliselle aineistlle n Jeesuksen ylösnusemus. Edellyttäen jnkinlaisia uskmuksia Jumalasta, ylösnusemuksen tapahtuman tdennäköisyys kasvaa suunnattmasti. Antny Flew, entinen ateistinen filsfi, 1985