2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä 3 2. Henkilöstöhallinnon tavoitteiden toteuttaminen 4 2.1. Toimintatapojen uudistaminen 4 2.2. Ammatillisen osaamisen vahvistaminen 4 2.3. Työhyvinvoinnin edistäminen 4 3. Henkilöstömäärä 5 3.1. Henkilöstösuunnitelman mukaisten virkojen ja tehtävien määrä 5 3.2. Henkilöstömäärä ja palvelussuhteen laatu 5 3.3. Henkilötyövuodet 6 3.4. Muut palvelussuhteet ja palkkionsaajat 8 3.5. Eläköityminen 8 4. Henkilöstömenot 9 4.1. Virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset 9 4.2. Palkkakustannukset 10 5. Henkilöstötunnuslukuja 11 5.1. Ikärakenne ja sukupuolijakauma 11 5.2. Sairaus- ja muut poissaolot 12 5.3. Työterveyshuolto ja tyky-toiminta 14 5.4. Työpaikan ja työterveyshuollon ennaltaehkäisevä toiminta 15 6. Toimielimet 16 6.1. Henkilöstöjaosto 16 6.2. Yhteistoimintakomitea 16 6.3. Työsuojelutoimikunta 17 TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: Virkojen ja tehtävien määrä 5 TAULUKKO 2: Henkilöstön määrä keskuksittain 31.12. 6 TAULUKKO 3: Henkilöstön määrä palvelussuhteen laadun mukaan 6 TAULUKKO 4: Kokonaishenkilötyövuodet 7 TAULUKKO 5: Palkalliset henkilötyövuodet 7 TAULUKKO 6: Todelliset henkilötyövuodet 8 TAULUKKO 7: Perhehoitajat, omaishoitajat ja kotihoidon kuntalisän saajat 8 TAULUKKO 8: Loviisan kaupungin eläke-ennuste 2015-2024 9 TAULUKKO 9: Palkkakustannukset sivukuluineen 10 TAULUKKO 10: Työnantajan sivukulujen kehitys 10 TAULUKKO 11: Korvatut ylityötunnit 10 TAULUKKO 12: Henkilöstön keski-ikä 11 TAULUKKO 13: Poissaolopäivät 12 TAULUKKO 14: Poissaolopäivät ja sairauspoissaolopäivät/työntekijä 12 TAULUKKO 15: Sairauspoissaolopäivät keskuksittain 13 TAULUKKO 16: Sairauspoissaolot suhteutettuna henkilöstömäärään 14 TAULUKKO 17: Sairauspoissaolot, koko henkilöstö 14 TAULUKKO 18: Terveydenhoitoon ja tyky-toimintaan varatut määrärahat 14 TAULUKKO 19: Työterveyshuollon käyntimäärät 15 TAULUKKO 20: Yhteenveto tunnusluvuista 18
3 1. TIIVISTELMÄ Loviisassa oli vuoden 2014 lopussa voimassa yhteensä 1 117 päätoimista palvelusuhdetta. Näistä oli vakituisia 887 ja määräaikaisia 230. Sivuvirkojen/-tehtävien määrä oli 112. Kaupungin palveluksessa oli siten yhteensä 1 229 työntekijää, mikä oli 57 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2014 aikana vakinaisen henkilöstön määrä kääntyi laskuun. Vakinaisia palvelussuhteita oli 20 vähemmän verrattuna vuoteen 2013. Vähennys on ollut henkilöstösuunnitelman mukainen ja se on toteutunut eläkepoistumaa hyödyntäen. Määräaikaisen henkilöstön määrä oli vuoden 2014 aikana keskimäärin pienempi kuin vuonna 2013. Myös sivuvirkojen määrä oli aiempaa pienempi. Vuoden 2014 lopussa oppisopimussuhteisia työntekijöitä oli 3 ja työllistettyjä 11. Osaaikaeläkeläisiä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisiä oli yhteensä 14. Omaishoitajia, perhehoitajia ja kotihoidon kuntalisän saajia oli vuoden 2014 aikana keskimäärin 277. Kokouspalkkiota maksettiin yhteensä 260 henkilölle. Kokonaispalkkamenot sivukuluineen olivat 48,9 miljoonaa euroa. Palkkamenot pienenivät noin 0,5 miljoonaa euroa (noin 1 %) edellisvuodesta. Todellisuudessa palkkakustannusten vähennys oli hieman suurempi, kun otetaan huomioon kunta-alan palkankorotukset sekä työnantajan sivukulujen nousu. Henkilöstöstä naisten osuus oli selvästi suurempi kuin miesten (82,3 %). Miesten osuus koko henkilöstöstä kasvoi kuitenkin hieman vuodesta 2013. Henkilöstön keskiikä oli 46,4 vuotta, joka on sama kuin vuonna 2013. Henkilöstön keski-ikä on noin 0,7 vuotta korkeampi kuin koko kunta-alalla keskimäärin. Sairauspoissaolojen määrä pysyi kokonaisuutena tarkasteltuna samalla tasolla kuin 2013. Suhteutettuna henkilöstömäärään sairauspoissaolot olivat 13,0 työpäivää/työntekijä. Sairauspoissaolojen määrä kasvoi hieman perusturvakeskuksessa sekä kehittämispalveluissa. Työterveyshuollon kustannukset vähenivät noin 40 000 euroa. Vuonna 2013 jäi 36 henkilöä eläkkeelle. Ennenaikaisten eläkkeiden osuus väheni hieman vuodesta 2013 ja määrä oli ennustetta selvästi pienempi, mikä tuo kaupungille merkittäviä säästöjä eläkemenoissa. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,2 vuotta. Henkilöstöraportin tiedot on kerätty Loviisan kaupungin käyttämästä Populushenkilöstötietojärjestelmästä. Lisäksi raportissa on käytetty kirjanpidosta ja työterveyshuollosta saatuja tietoja. Raportissa ei käsitellä vesiliikelaitoksen eikä satamayhtiön henkilöstöä koskevia tietoja. Vuotta 2014 tarkasteleva henkilöstökysely toteutetaan tammikuussa 2015 ja kyselyn tulokset raportoidaan erikseen.
4 2. HENKILÖSTÖHALLINNON TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMINEN 2.1. Toimintatapojen uudistaminen Keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin työn tekemisen ja toimintatapojen uudistaminen. Uusia sähköisiä työkaluja on otettu käyttöön ja manuaalisia työvaiheita vähennetty. Puhelinpalvelua on uudistettu ja uudenlaisen asiakaspalvelumallin valmistelu on käynnissä. On myös tärkeää pyrkiä sovittamaan yhteen asetetut tuottavuustavoitteet työhyvinvoinnin edistämisen kanssa. Henkilöstömäärän kehitykselle asetetut tavoitteet on saavutettu ja työt on pääosin kyetty järjestämään uudelleen lisäämättä työn kuormittavuutta. Sisäisiä rekrytointeja ja muuta sisäistä liikkuvuutta on kyetty entistä enemmän hyödyntämään osana tuottavuuden parantamista. Kehityskeskustelusta on tullut vakiintunut työkalu työn johtamiselle ja vuorovaikutukselle työssä. Kehityskeskustelun käymisen helpottamiseksi tukimateriaali on uudistettu ja esimiehiä koulutettu. 2.2. Ammatillisen osaamisen vahvistaminen Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä (1136/2013) sisältää uusia säännöksiä ammatillista osaamista edistävästä koulutuksesta sekä ammatillisen osaamisen kehittämiseksi laadittavasta koulutussuunnitelmasta. Laissa tarkoitetun koulutus- ja kehittämissuunnitelman valmistelu käynnistettiin 2014 ja se vahvistettiin tammikuussa 2015. Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmään on saatu uusia toimintoja, jotka mahdollistavat koulutussuunnitelman seurannan. Esimiehille kuukausittain järjestetyillä yhteisillä koulutuksilla on tuettu erityisesti henkilöjohtamisen ja hallinnollisen osaamisen kehittämistä. Esimieskoulutuksella tavoitellaan ammattimaisempaa ja yhdenmukaisempaa johtamista. Erilaisia palkallisia koulutuspäiviä on kirjattu yhteensä 1 540, jonka lisäksi on myönnetty 1 996 palkatonta vapaapäivää esimerkiksi opintovapaalain nojalla. 2.3. Työhyvinvoinnin edistäminen Vuonna 2013 aloitettua sairauspoissaolojen systemaattista seurantaa on jatkettu. Henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon edustajat ovat käyneet neljännesvuosittain läpi kaikki sairauslomat ja varmistaneet, että toistuvissa tai pitkittyvissä sairauspoissaoloissa ryhdytään sovittuihin tukitoimenpiteisiin. Sairauspoissaolot ovat kokonaisuudessaan pysyneet vuoden 2013 tasolla. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet perusturvakeskuksessa ja kehittämispalveluissa. Työterveyshuollon toiminta painottuu ennaltaehkäisevään toimintaan. Työterveyshuollon kustannukset olivat vuonna 2014 noin 440 000 euroa. Kustannukset ovat siten vähentyneet lähes 10 %. Ennaltaehkäisevän toiminnan kustannusten osuus on noin 50 %. Työkyvyttömyyseläkkeiden osuus koko eläkepoistumasta on hieman vähentynyt.
5 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 3.1. Henkilöstösuunnitelman mukaisten virkojen ja tehtävien määrä Talousarvion ja henkilöstösuunnitelman mukaisia suunniteltuja virkoja ja työsopimussuhteisia vakinaisia tehtäviä oli vuonna 2014 yhteensä 1 022. Talousarviossa varattiin määräraha 989 vakinaisen tehtävän täyttämiseksi. Sijaisten ja tilapäisen työvoiman käyttöä ei henkilöstösuunnitelmassa huomioida, jonka vuoksi todellinen henkilöstön käyttö ylittää hieman suunnitellun. TAULUKKO 1: Virkojen ja tehtävien määrä Hallintopalvelut 30,6 29,7 28,6 Talouspalvelut 92,5 88,5 87,0 Kehittämispalvelut 71,5 75,4 73,3 Perusturvakeskus 344,6 339,6 337,5 Sivistyskeskus 422,8 423,2 413,7 Tekninen keskus 79 82 82 Yhteensä 1 041 1 038 1 022 3.2. Henkilöstömäärä ja palvelussuhteen laatu Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 1 229 työntekijää, joista vakinaisia oli 887, määräaikaisia 230 ja sivuvirkoja/-tehtäviä 112. Henkilöstömäärä ilman sivuvirkoja oli 1 117 työntekijää. Määräaikaisten määrä oli vuoden lopussa samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin, mutta määräaikaisten palvelussuhteiden määrä on koko vuoden aikana ollut keskimäärin aiempaa pienempi. Määräaikaisia oli koko henkilöstöstä 20,6 %, mikä vastaa kunta-alan keskiarvoa. Vakituisten palvelusuhteiden määrä on pienentynyt 20 henkilöllä. Sivuvirkoja/-tehtäviä oli 33 vähemmän kuin edellisvuonna. Sivuvirkoja on eniten opetuksessa ja kansalaisopistoissa. Oppisopimussuhteisia työntekijöitä oli vuoden 2014 lopussa 3 ja työllistettyjä 11. Osaaikaeläkeläisiä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisiä oli yhteensä 14. Valtaosa Loviisan kaupungin palvelussuhteista on kokoaikaisia. Kaupungin 1 117 voimassa olevasta päätoimisesta palvelussuhteesta (31.12.2014) yhteensä 916 (82 %) oli kokoaikaisia. Vakinaisia osa-aikaisia palvelussuhteita oli 140 ja määräaikaisia osa-aikaisia oli 61. Osa-aikaisia koskevissa luvuissa ovat mukana esimerkiksi osa-aikaeläkkeet, osatyökyvyttömyydet, osittaiset hoitovapaat jne. Osa-aikaisia palvelussuhteita on kaupungin kaikilla toimialoilla ja työaika vaihtelee noin 40 %:sta lähes täyteen työaikaan. Valtaosa osa-aikaisista palvelusuhteista on perusturvassa ja opetuksessa, jossa esim. koulunkäyntiavustajat muodostavat suurimman yksittäisen osa-aikaisten työntekijöiden ryhmän. Loviisan kaupunki työllisti palkkatuella vuoden 2014 aikana yhteensä 28 työtöntä yhteensä 39 työllistämisjaksolle. Nuorten työllistä-
6 mistoimintaa järjestettiin perusturvakeskuksen Pikku Pietarin Pihassa ja aikuisten työpajatoimintaa Akselissa. Vuonna 2014 asukasluku oli Loviisassa 15 457 ja kaupungilla oli 72,3 työntekijää 1 000 asukasta kohden. Asukkaita oli yhtä työntekijää kohti 13,8. TAULUKKO 2: Henkilöstön määrä keskuksittain 31.12. Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Hallintopalvelut 29 29 29 1 1 2 30 30 31 Talouspalvelut 86 82 78 9 8 8 95 90 86 Kehittämispalvelut 64 68 60 13 13 4 77 81 64 Perusturvakeskus 320 324 317 108 83 110 428 407 427 Sivistyskeskus 333 331 333 146 122 98 479 453 431 Tekninen keskus 73 73 70 10 7 8 83 80 78 Yhteensä 905 907 887 287 234 230 1 192 1 141 1 117 TAULUKKO 3: Henkilöstön määrä palvelussuhteen laadun mukaan Vakinaiset 905 907 887 - kokoaikainen 769 777 747 - osa-aikainen 107 108 126 - osa-aikaeläke 18 13 5 - osatyökyvyttömyyseläke 11 9 9 Määräaikaiset 287 234 230 - kokoaikainen 202 167 169 - osa-aikainen 62 51 47 - työllistetyt 12 7 11 - oppisopimussuhteiset 11 9 3 Yhteensä/henkilöä 1 192 1 141 1 117 Sivuvirat/-tehtävät 148 145 112 3.3. Henkilötyövuodet Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työpanosta. Osaaikainen työntekijä muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti.
7 Henkilötyövuosina mitattuna käytettävissä oli vuonna 2014 yhteensä 1 099 henkilötyövuotta. Luku sisältää kaikki voimassaolevat päätoimiset palvelusuhteet sisältäen virka- ja työvapaalla olevat ja heidän sijaisensa. Kaikkien voimassa olevien palvelusuhteiden määrä on pienentynyt edellisvuodesta 23 kokonaisella työvuodella. TAULUKKO 4: Kokonaishenkilötyövuodet (HTV 1) Hallintopalvelut 29,8 30 30,5 Talouspalvelut 91,8 88,5 84,4 Kehittämispalvelut 76,5 81,3 71,5 Perusturvakeskus 385,7 388,9 389,7 Sivistyskeskus 445,9 450,8 440,0 Tekninen keskus 83,4 82,4 83,0 Yhteensä 1 113 1 122 1 099 Kun kokonaishenkilötyövuosista vähennetään palkattomalla vapaalla (esim. perhe-, vuorottelu- ja opintovapaat sekä palkattomat sairauslomat) olevat henkilöt saadaan se henkilöresurssi, josta on maksettu palkkaa. Mitä useampi henkilö on palkattomalla vapaalla, sitä suurempi on HTV 1:n ja HTV 2:n erotus. Palkalliset henkilötyövuodet ovat vuonna 2014 vähentyneet 13 kokonaisella henkilötyövuodella. TAULUKKO 5: Palkalliset henkilötyövuodet (HTV 2) Hallintopalvelut 29,0 29,2 29,6 Talouspalvelut 88,4 87,3 83,7 Kehittämispalvelut 72,0 76,8 67,0 Perusturvakeskus 357,4 358,6 365,1 Sivistyskeskus 413,3 417,2 411,5 Tekninen keskus 80,7 79,4 79,3 Yhteensä 1 041 1 049 1 036 Kun henkilötyövuosista vähennetään myös palkalliset poissaolot (vuosi- ja sairauslomat), saadaan todelliset käytettävissä olevat henkilöresurssit, jotka kuvaavat tehtyä työaikaa. Todelliset tehdyt henkilötyövuodet ovat vähentyneet 6 henkilötyövuodella. Tämä tarkoittaa, että palkkamenoissa saatu säästö on suurempi kuin toteutuneen työajan vähennys. Henkilöstöresurssin käyttö on siten hieman tehostunut henkilötyövuosien valossa.
8 TAULUKKO 6: Todelliset henkilötyövuodet (HTV 3) Hallintopalvelut 24,5 24,0 25,1 Talouspalvelut 72,3 70,5 68,1 Kehittämispalvelut 59,7 61,9 53,3 Perusturvakeskus 292,7 296,8 301,7 Sivistyskeskus 360,3 360,9 358,9 Tekninen keskus 66,7 66,0 66,7 Yhteensä 876 880 874 3.4. Muut palvelussuhteet ja palkkionsaajat Voimassa olevia luottamushenkilöpalvelussuhteita oli vuoden lopussa 297. Näistä 260 henkilölle maksettiin kokouspalkkiota. Luottamushenkilöpalvelussuhteilla tarkoitetaan kunnallisten luottamuselinten jäseniä, joille maksetaan kokouspalkkioita ja muita korvauksia luottamustehtävien hoidosta. Loviisan kaupungin omien työntekijöiden palvelussuhteiden lisäksi kaupunki hoitaa omaishoidontuen, henkilökohtaisten avustajien palkan, tukihenkilöiden ja perhehoitajien palkkion ja kuntalisän maksamisen. Perhehoitajia, omaishoitajia ja kotihoidon kuntalisän saajia oli keskimäärin 277 henkilöä. TAULUKKO 7: Perhehoitajat, omaishoitajat ja kotihoidon kuntalisän saajat Perhehoitajat 18 19 20 Omaishoitajat* 99 109 111 Kotihoidon kuntalisän saajat* 142 158 146 Yhteensä 259 286 277 * Keskimäärin/kk 3.5. Eläköityminen Vuonna 2014 jäi 36 henkilöä eläkkeelle ja heidän eläköitymisikänsä oli keskimäärin 63,2 vuotta. Kuudessa tapauksessa eläke johtui työkyvyttömyydestä. Ennenaikaisten eläkkeiden osuus on hieman vähentynyt vuodesta 2013 ja määrä alittaa selvästi eläke-ennusteessa arvioidun määrän. Työkyvyttömyyseläkkeiden pieni määrä tuo merkittäviä säästöjä Loviisan kaupungin eläkemenoihin. Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) laatimien eläkepoistumaennusteiden mukaan eläkkeelle jäävien määrä pysyy korkeana vuoteen 2022 saakka. Eläkkeelle jää lähivuosina noin 40 henkilöä vuosittain.
9 TAULUKKO 8: Loviisan kaupungin eläke-ennuste 2015 2024 (Lähde: Keva) Vanhuuseläke Työkyvyttömyysel. Eläkepoistuma yht. Eläkepoistuma % 2015 32 11 43 4,0 2016 27 11 38 3,4 2017 28 10 38 3,5 2018 37 9 46 4,3 2019 31 9 40 3,7 2020 25 8 33 3,1 2021 32 8 40 3,8 2022 31 8 39 3,6 2023 20 7 27 2,5 2024 22 7 29 2,7 4. HENKILÖSTÖMENOT 4.1. Virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset astuivat voimaan 1.3.2014. Sopimuskausi on kaksiosainen ja se päättyy 31.1.2017. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset noudattavat työmarkkinakeskusjärjestöjen 30.8.2013 solmimaa laajaa työllisyysja kasvusopimusta. Kunta-alan palkkoihin vuonna 2014 tehtyjen sopimuskorotusten kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja teknisten sopimuksen (TS) piiriin kuuluvilla tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 20 euroa 1.7.2014 lukien. Opetushenkilöstön sopimuksessa (OVTES) korotusvarat käytettiin 0,58 %:n yleiskorotukseen sekä eräiden lisien ja korvausten tarkistuksiin. 4.2. Palkkakustannukset Palkkamenot sivukuluineen olivat vuonna 2014 yhteensä 48,9 miljoonaa euroa, eli noin 0,5 miljoonaa euroa (noin 1 %) edellisvuotta pienemmät. Palkkakustannukset ovat todellisuudessa vähentyneet jopa tätä hieman enemmän, jos otetaan huomioon kunta-alan palkankorotukset ja sopimusmuutokset, joiden kustannusvaikutukseksi on arvioitu noin 0,8 %. Myös työnantajan lakisääteiset sivukulut, erityisesti työnantajan maksamat eläkemaksut, ovat yleisesti lisänneet työvoimakustannuksia (taulukko 10). Loviisan kaupunki on esim. työkyvyttömyyseläkkeiden pienen määrän vuoksi välttynyt osasta ylimääräisiä eläkemaksuja.
10 TAULUKKO 9: Palkkakustannukset sivukuluineen Henkilöstökulut Milj. euroa Kokonaispalkkamenot 36,8 36,9 36,7 Sivukulut 12,1 12,5 12,2 Yhteensä 48,9 49,4 48,9 TAULUKKO 10: Työnantajan sivukulujen kehitys Eläkemaksu (KUEL) 16,35 % 16,45 % 17,20 % Tapaturmavakuutus 0,50 % 0,49 % 0,50 % Työttömyysvakuutus 3,20 % 3,07 % 3,02 % Sosiaaliturvamaksu 2,12 % 2,04 % 2,08 % Yhteensä 22,17 % 22,05 % 22,80 % Rahallinen korvaus maksettiin 8 921 ylityötunnista. Tehdyn ylityön määrä on viime vuosina ollut selvässä kasvussa. Eniten ylitöitä korvattiin perusturvakeskuksessa ja teknisessä keskuksessa. TAULUKKO 11: Korvatut ylityötunnit Ylityötunnit* Hallintopalvelut 0 0 0 Talouspalvelut 293 210 116 Kehittämispalvelut 1 109 972 1 230 Perusturvakeskus 1 724 3 131 4 716 Sivistyskeskus 175 119 125 Tekninen keskus 3 928 2 934 2 734 Yhteensä 7 229 7 365 8 921 * Ylityötunnit, jotka on syötetty Populukseen ja maksettu ylityötunteina.
11 5. HENKILÖSTÖTUNNUSLUKUJA 5.1. Ikärakenne ja sukupuolijakauma Koko henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2014 lopussa 46,4 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 48,0 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 40,3 vuotta. Miesten keskiikä oli 47,1 ja naisten 45,6. Keskuksittain tarkasteltaessa keski-ikä oli korkein yleisessä hallinnossa ja konsernihallinnossa (49,3) ja matalin perusturvakeskuksessa (45,4). Loviisan kaupungin henkilöstön keski-ikä on noin 0,7 vuotta korkeampi kuin koko kunta-alalla keskimäärin (noin 45,7 vuotta lokakuussa 2013). Henkilöstön ikärakenne ei poikkea merkittävästi muun kunta-alan jakaumasta. Loviisassa 60 vuotta täyttäneiden osuus on kuitenkin ollut hieman keskimääräistä suurempi. Loviisan kaupungin henkilöstön ikäjakauma oli vuonna 2014 seuraava: alle 20 v. 2,3 % 20 24 v. 3,3 % 25 29 v. 6,9 % 30 34 v. 7,1 % 35 39 v. 9,5 % 40 44 v. 11,0 % 45 49 v. 14,6 % 50 54 v. 16,7 % 55 59 v. 17,8 % 60 10,8 % Henkilöstöstä naisten osuus on selvästi suurempi kuin miesten (82,3 %). Miesten osuus koko henkilöstöstä (17,7 %) on kuitenkin hieman kasvanut vuodesta 2013. Naisten osuus oli vuonna 2013 koko kunta-alalla 79 %. Miehet ovat naisia hieman yleisemmin määräaikaisessa palvelussuhteessa kaupunkiin. Vakinaisesta henkilöstöstä oli vuoden 2014 lopussa miehiä 15,6 % ja määräaikaisista 23,4 %. TAULUKKO 12: Henkilöstön keski-ikä Koko henkilöstö 46,0 46,4 46,4 - miehet 47,3 48,2 47,1 - naiset 45,8 46,0 45,6 Vakinaiset 48,1 48,1 48,0 - miehet 49,0 49,6 49,8 - naiset 48,0 47,8 47,7 Määräaikaiset 39,5 39,3 40,3 - miehet 41,2 43,1 41,7 - naiset 39,2 38,7 39,9
12 5.2. Sairaus- ja muut poissaolot Poissaoloihin sisältyvät kokonaisen päivän tai sitä pidempään kestäneet poissaolot, kuten vuosilomat, sairauspäivät, koulutuspäivät, ylityövapaat, lomarahavapaat, äitiysja vanhempainvapaat, hoitovapaat jne. Poissaolojen määrä oli kaikki lomat sekä palkalliset ja palkattomat vapaat mukaan lukien yhteensä 69 665 työpäivää. Vuosilomapäiviä oli 28 349. Sairauspoissaoloja oli yhteensä 14 568 työpäivää. Työtapaturman tai ammattitaudin takia poissaoloja oli 470 työpäivää. Työtapaturmista johtuvat poissaolot vähenivät 26 % verrattuna edellisvuoteen. Poissaolopäiviä oli keskimäärin 62,4 työpäivää/työntekijä ja sairauspoissaolopäiviä 13,0 työpäivää/työntekijä. TAULUKKO 13: Poissaolopäivät Poissaolot yhteensä* 73 392 75 712 69 665 Sairaudet 15 668 14 112 14 098 Tapaturmat/ammattitaudit 377 636 470 Perhepoliittiset syyt** 10 108 10 134 8 309 Muut syyt*** 47 239 50 830 46 788 * Poissaolot työpäivinä ** Sis. mm. äitiyslomat, hoitovapaat, vanhempainlomat ja tilapäiset hoitovapaat. *** Sis. mm. vuosilomat, saldo- ja ylityövapaat, koulutusmatkat, palkattomat poissaolot ja vapaat. TAULUKKO 14: Poissalopäivät ja sairauspoissaolopäivät/työntekijä 31.12. palveluksessa olleita kohden (koko henkilöstö) Vuosi Kaikki poissaolot Sairauspoissaolot 2012 61,6*/84,7** 13,5*/18,2** 2013 66,4*/91,9** 12,9*/17,5** 2014 62,4*/85,6** 13,0*/17,5** * Työpäivinä ** Kalenteripäivinä
13 TAULUKKO 15: Sairauspoissaolopäivät keskuksittain Sairauspoissaolopäivät* Hallintopalvelut 164 302 203 Talouspalvelut 1 520 1398 1 230 Kehittämispalvelut 1 371 1325 1 398 Perusturvakeskus 5 570 4685 5 191 Sivistyskeskus 6 209 6128 5 716 Tekninen keskus 1 211 910 830 Yhteensä 16 045 14 748 14 568 * Työpäivinä Henkilöstöpäällikkö ja työterveyshoitaja ovat käyneet neljännesvuosittain läpi kaikki sairauslomat ja tarkistaneet, että työterveyshuolto ja esimiehet ovat ryhtyneet varhaisen tuen toimintamallin mukaisiin toimenpiteisiin poissaolojen vuoksi. Sairauspoissaolojaksoja oli yhteensä 2 936, joista 1 985 (68 %) oli enintään kolmen työpäivän pituisia. Poissaolojaksoista 4 % kesti yli kuukauden ja alle 2 % yli kaksi kuukautta. Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksen mukaan sairauspoissaolot ovat koko kunta-alalla laskeneet vuoden 2008 huippulukujen jälkeen. Vuonna 2013 sairauspoissaoloja oli koko kunta-alalla keskimäärin 16,7 päivää henkilöä kohden. Tilastointimenetelmien eroavaisuuksien vuoksi lukua ei voida suoraan verrata Loviisan poissaolotilastoihin. Loviisan kaupungin työntekijöiden sairastavuus ei kuitenkaan merkittävästi eroa Kunta10-tutkimuksessa mukana olevista kunnista. Taulukossa 16 on kuvattu sairauspäivien määrää keskuksittain suhteutettuna henkilöstömäärään (vakinaiset ja määräaikaiset). Eniten sairauspoissaoloja oli kehittämispalveluissa, vähiten hallintopalveluissa. Henkilöstömäärään suhteutettuna kehittämispalveluiden sairauspoissaolot näyttäisivät kasvaneen voimakkaasti. Vertailussa on kuitenkin otettava huomioon, että palvelussuhteiden määrä laski tilapäisesti vuoden lopussa, jolloin jakajana oleva luku on poikkeuksellisen pieni. Luku ei siten kuvaa koko vuoden tilannetta.
14 TAULUKKO 16: Sairauspoissaolot keskuksittain suhteutettuna henkilöstömäärään Sairauspoissaolopäivät*/ työntekijä Hallintopalvelut 5,5 10,1 6,5 Talouspalvelut 16 15,5 14,3 Kehittämispalvelut 17,8 16,4 21,8 Perusturvakeskus 13,1 11,5 12,2 Sivistyskeskus 13 13,5 13,3 Tekninen keskus 14,6 11,4 10,6 * Työpäivinä Sairauspoissaoloja työpäivinä oli yhteensä 14 568 ja kalenteripäivinä 19 554 (mukana viikonloput ja vapaapäivät). Sairauslomille jäi vuoden 2014 aikana yhteensä 828 työntekijää. Sairastaneiden osuus koko henkilökunnasta on hieman laskenut. TAULUKKO 17: Sairauspoissaolot, koko henkilöstö Työpäivinä 16 045 14 748 14 568 Kalenteripäivinä* 21 732 20 011 19 554 * Mukana työpäivät, viikonloput ja muut vapaapäivät 5.3. Työterveyshuolto ja tyky-toiminta Työsuojelutoiminnan talousarviossa henkilöstön terveydenhoitoon oli varattu 448 100 euroa. Toteutuneet kustannukset olivat 440 675 euroa, eli noin 40 000 euroa pienemmät kuin vuonna 2013. Työkykyä ylläpitävään toimintaan varattiin 60 000 euron määräraha, josta käytettiin 35 188 euroa. Tyky-toiminta piti sisällään mm. liikunta- ja kuntoilutoimintaa, virkistys-, ulkoilu-, koulutus- ja työhyvinvointipäiviä. Budjetoitua tyky-rahaa jäi käyttämättä, koska joitakin tapahtumia ei toteutettu osallistujien vähyyden vuoksi ja koska yksiköiden tyky-tapahtumia on järjestetty arvioitua edullisemmin. Keskusten ja yksiköiden järjestämien virkistys- ja ulkoilutapahtumien kaikkia kustannuksia ei myöskään välttämättä ole kirjattu tyky-toiminnaksi. TAULUKKO 18: Terveydenhoitoon ja tyky-toimintaan varatut määrärahat Toteutunut 2012 Toteutunut 2013 Budjetoitu 2014 Toteutunut 2014 Käyttö % Terveydenhoito 462 785 483 724 448 100 440 675 98 % Tyky-toiminta 48 712 42 891 60 000 35 188 59 %
15 Työterveyshuollon käyntimäärät lisääntyivät hieman vuodesta 2013. Käyntimääriä oli yhteensä 5 436. Loviisan kaupungin työntekijöille on järjestetty lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi mahdollisuus yleislääkäritasoiseen sairaanhoitoon. Loviisan kaupungin työntekijöiden työterveyshuollosta vastaa Mediverkko Oy. Lisäksi lomitushenkilöstöllä on toimialueensa laajuuden vuoksi mahdollisuus käyttää myös eräiden muiden palveluntuottajien työterveyspalveluita. TAULUKKO 19: Työterveyshuollon käyntimäärät Käyntimäärät 2012* 2013 2014 Työterveyslääkäri 3 859 2 489 2 967 Työterveyshoitaja 2 088 1 653 1 945 Työfysioterapeutti 231 356 361 Työpsykologi 169 218 163 Yhteensä 6 347 4 716 5 436 * 2012 käyntimäärät eivät ole vertailukelpoisia rekisteröintitavan muutosten vuoksi. Työsuojelu toimii yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ja työpaikkakäynnit tehdään yhdessä. Työsuojelutoimikunta kokoontui neljä kertaa vuonna 2014. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat suorittivat vuonna 2014 työsuojelutarkastuksia vesiliikelaitokseen, satamaan sekä kaikkiin Loviisan kouluihin. Tarkastuksissa ei ilmennyt vakavia puutteita tai epäkohtia. Vuonna 2014 lähetettiin vakuutusyhtiölle yhteensä 52 ilmoitusta työtapaturmasta. Kaikki työtapaturmat eivät johtaneet sairauslomaan. Joissakin tapauksissa vakuutusyhtiö myös totesi, ettei kyseessä ole lain tarkoittama työtapaturma ja korvaushakemus hylättiin. 5.4. Työpaikan ja työterveyshuollon ennaltaehkäisevä toiminta Loviisan kaupungin työntekijöiden työkykyä seurataan ja tuetaan vuosittain laadittavan työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Työpaikkaselvityksissä ja niitä edeltävissä vaarojen ja haittojen arviointiselvityksissä kartoitetaan työpaikkojen vaara- ja riskitekijät sekä arvioidaan henkilöstöä kuormittavat tekijät ennaltaehkäisevästä näkökulmasta. Työpaikkaselvityksiä tehdään vähintään viiden vuoden välein. Kaikille uusille vakinaisille työntekijöille tehdään terveystarkastus. Lisäksi tehdään suunnitelmalliset määräaikaistarkastukset henkilökohtaisen kutsun perusteella. Loviisassa on käytössä varhaisen tuen malli, jossa on sovittu varhaisen tuen, tehostetun tuen ja pitkän poissaolon jälkeen töihin paluun tuen toimintamallit. Tavoitteena on aktiivinen työkykyriskien ennakointi, työkykyä uhkaavien hälytysmerkkien varhainen havainnointi ja niihin puuttuminen. Tärkeätä on havaita ja ottaa puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa myös mahdolliset muut työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen ongelmat. Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyössä toteutetuilla ehkäisevillä toimenpiteillä vaikutetaan työntekijöiden jaksamiseen työuran kaikissa vaiheissa sekä tuetaan työs
16 sä jaksamista nykyistä pidempään. Erityistä huomiota kiinnitetään osatyökuntoisten työntekijöiden terveydentilaan ja työssä selviytymiseen. Mahdollisuudet työn keventämiseen tai korvaavaan työhön selvitetään yhdessä keskusten johdon ja henkilöstöhallinnon kanssa. Työntekijöiden osaamista ja työmarkkinakelpoisuutta edesauttaa ajanmukaisten työmenetelmien ja työkalujen käyttö. Monipuoliset työnkuvat ja osaamisen ylläpitämiseen kannustava ilmapiiri vähentävät työkykyyn kohdistuvia riskitekijöitä. Muu työkykyä ylläpitävä toiminta pitää sisällään esimerkiksi koko henkilöstölle tarkoitetun liikunta-, virkistys- ja koulutustoiminnan. 6. TOIMIELIMET 6.1. Henkilöstöjaosto Kaupunginhallituksen asettama henkilöstöjaosto huolehtii kaupungille työnantajana kuuluvien henkilöstöasioiden käsittelystä, mikäli ne eivät kuulu muulle viranomaiselle. Jaosto kokoontui yhdeksän kertaa ja käsitteli 59 asiaa. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaostoon kuului viisi jäsentä: Holmström Eeva, puheenjohtaja Lepola Janne, varapuheenjohtaja Lindfors Leena, jäsen Lång Saara, jäsen Turku Roger, jäsen Henkilöstöjaoston kokouksissa on läsnäolo-oikeus kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla ja hallintojohtajalla. Jaoston esittelijänä toimi henkilöstöpäällikkö ja sihteerinä työhyvinvointikoordinaattori. Henkilöstöjaostossa käsiteltiin mm. henkilöstösuunnitelmaa, henkilöstöraporttia, kesätyöpaikkoja, tyky-määrärahan jakoa, paikallisia virka- ja työehtosopimuksia, palkkauskysymyksiä sekä henkilöstöhallintoon liittyviä valtuustoaloitteita. 6.2 Yhteistoimintakomitea Yhteistoimintakomiteassa käsitellään yhteistoimintalain mukaisia henkilöstöön liittyviä asioita. Yhteistoimintakomitea kokoontui kolme kertaa ja käsitteli 23 asiaa. Komiteaan kuului 11 varsinaista jäsentä, joista viisi työnantajan edustajaa ja kuusi henkilöstön edustajaa: Kaleva Olavi, työnantajan edustaja, puheenjohtaja Grönholm Thomas, työnantajan edustaja Kettunen Kirsi, työnantajan edustaja Kinnunen Antti, työnantajan edustaja Valkama Anne, työnantajan edustaja Passi Eveliina, JUKO, varapuheenjohtaja Lindfors Regina, JUKO Nyström Tom, Jyty Lehti Pirjo, Super
17 Buddas Kirsi, Tehy Träskelin Hans, JHL Yhteistoimintakomitean kokouksissa on läsnäolo-oikeus kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, henkilöstöjaoston puheenjohtajalla ja hallintojohtajalla. Komitean esittelijänä toimi puheenjohtaja ja teknisenä sihteerinä henkilöstöpäällikkö. Yhteistoimintakomiteassa käsiteltiin osittain samoja asioita kuin edellä on mainittu henkilöstöjaoston kohdalla. Tämän lisäksi yhteistoimintakomiteassa käsiteltiin tilinpäätöstä sekä talousarvion ja henkilöstösuunnitelman laadintaa. Yhteistoimintakomitea myös käsitteli meneillään olleita kuntarakenneselvityksiä. 6.3 Työsuojelutoimikunta Työsuojelutoimikunta hoitaa kaupungin työsuojelu- ja työturvallisuusasioita. Työsuojelutoimikunta kokoontui neljä kertaa ja käsitteli 36 asiaa. Työsuojelutoimikuntaan kuului 16 jäsentä: Hovi Anne, työsuojelupäällikkö, puheenjohtaja/sihteeri Lindroos Markus, työnantajan edustaja Frondén Sten, työnantajan edustaja Tenhunen Timo, työnantajan edustaja Liimatainen Tamara, toimihenkilöiden edustaja Nyström Pia, toimihenkilöiden edustaja Östman Maud, toimihenkilöiden edustaja Hanhinen Outi, työsuojeluvaltuutettu Hovi Raimo, työsuojeluvaltuutettu Iivonen Jaana, työsuojeluvaltuutettu Mäkelä Birgitta, työsuojeluvaltuutettu Noroviita Timo, työsuojeluvaltuutettu Honkanen Soile, työsuojeluvaltuutettu Palasmaa Juha-Pekka, työsuojeluvaltuutettu Santaharju Anne, työsuojeluvaltuutettu Weppling-Airikka Irene, työsuojeluvaltuutettu Työsuojelupäällikkönä ja toimikunnan puheenjohtajana ja sihteerinä toimi työhyvinvointikoordinaattori Anne Hovi. Työsuojelutoimikunnassa käsiteltiin työsuojeluun, työterveyteen ja työhyvinvointiin liittyviä asioita.
18 TAULUKKO 20: Yhteenveto tunnusluvuista Tunnusluvut 31.12. Virkojen/tehtävien määrä 1 041 1 038 1 022 Toteutuneet henkilötyövuodet (HTV3) 876 880 874 Henkilöstö (ilman sivuvirkoja) 1 192 1 141 1 117 - vakinaisia 905 907 887 - määräaikaisia 287 234 230 - sivuvirkoja/tehtäviä 148 145 112 Keski-ikä 46,0 46,4 46,4 - naiset 47,3 46,0 45,6 - miehet 45,8 48,2 47,1 - vakinaiset 48,1 48,1 48,0 - määräaikaiset 39,5 39,3 40,3 Sukupuolijakauma % - naisia 85,5 84,5 82,3 - miehiä 14,5 15,5 17,7 Poissaolot työpäivinä 73 392 75 712 69 665 - sairaudet 15 668 14 112 14 098 - tapaturmat 377 636 470 - perhepoliittiset syyt 10 108 10 134 8 309 - muut syyt (vuosiloma, palkaton vapaa, opintovapaa jne.) 47 239 50 830 46 788 Ylityötunnit 7 229 7 365 8 921 Palkkausmenot, milj. euroa 48,9 49,4 48,9