Talousarvio 2018 Taloussuunnitelma 2018 2020 Kaupunginjohtaja 10.10.2017
Toiminnan ja talouden tasapaino 2018 2022 Valtuustosopimukseen perustuva pitkäjänteinen kehittäminen - kasvun edellytykset, vetovoima, palvelut, kasvuinvestoinnit, tasapainotushankkeet, verotus. Palvelut talousarvion kehyspäätöstä merkittävästi isommat panostukset mm. opetukseen ja varhaiskasvatukseen, myös soteen (hyvinvointiyhtymän kanssa määritelty realistinen menotaso). Tarkoituksenmukainen kouluverkko, monipuoliset kaupungin ja yksityisen varhaiskasvatuksen palvelut, subjektiivinen päivähoito-oikeus laajenee. Välttämättömien tilainvestointien (perusopetus, lukio, varhaiskasvatus) toteuttaminen, moderni, tehokas tila-ajattelu, yhteiskäyttö, yhteispalvelukonsepti Vetovoiman ja viihtyvyyden kannalta tärkeät palvelut ja investoinnit (kaupunkiympäristö), kulttuuritarjonta ja liikuntamahdollisuudet ovat tasokkaita, kaupungissa on mielenkiintoisia tapahtumia ja kaupunkilaiset toimivat aktiivisesti eri yhteisöissä. Elinkeino- ja osaamispanostukset jatkuvat, elinkeinotoimen organisointi selvitetään. Lahti on kiinnostava korkeakoulukaupunki ja LUT on näkyvä toimija kaupungissa. Kaupunginjohtaja 10.10.2017 2
Talousarvion/suunnitelman lähtökohtia Talous kääntynyt kasvuun, Lahdessa paljon hyviä yritysuutisia, tulokset väestönkasvussa, työllisyydessä ja verotuloissa näkyvät hitaasti. Huomattava investointitarve (koulut ja eteläinen kehätie), investointeihin riittämätön tulorahoitustaso. Mahdollinen maakuntauudistus tuo merkittävää epävarmuutta kaupungin talouden näkymiin keskipitkällä aikavälillä. Lahden sote-menojen ylittyminen vuonna 2016 heijastuu talouden lähtötasoon. Toiminnan tehostaminen nykyrakenteella ei riitä vaan tarvitaan pitkävaikutteisia rakenteellisia uudistavia toimia, jotta kustannustasoa voidaan alentaa siten, että samalla turvataan palveluiden saatavuus ja laatu. Kaupunginjohtaja 10.10.2017 3
Talousarvio 2018 Toimintakate on toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa vero-rahoituksella (verot + valtionosuudet) katettavan osuuden. Vuosikate on kunnan tulojen ja menojen erotus, joka on käytettävissä investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen. 4
Menot ja tulot lajeittain 2018 Avustukset 7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 % Muut toimintakulut 9 % Rahoitusmenot 2 % MENOT 777,5 milj. Palvelujen ostot 60 % Henkilöstökulut 20 % Toimintatuotot 17 % Valtionosuudet 23 % Rahoitustuotot 4 % TULOT 822,8 milj. Verotulot 56 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Rahoitusmenot Yhteensä 157,1 milj. 464,2 milj. 16,9 milj. 49,4 milj. 71,7 milj. 18,1 milj. 777,5 milj. Verotulot Valtionosuudet Toimintatuotot Rahoitustuotot Yhteensä 463,7 milj. 188,9 milj. 141,7 milj. 28,5 milj. 822,8 milj. 5
Toimintamenot 2018 MENOT 759,3 milj. Konsernihallinto Sivistyksen palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Ostot hyvinvointikuntayhtymästä Kaupunki yhteensä Eläkevastuuvarauksen purku Kaupunki yhteensä Menot 119,4 milj. 242,5 milj. 43,9 milj. 354,0 milj. 759,8 milj. -0,5 milj. 759,3 milj. 6
Toimintatulot 2018 Kaupunkiympäristön palvelualue 25 % TULOT 141,7 milj. Konsernihallinto 53 % Konsernihallinto Sivistyksen palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Kaupunki yhteensä Tulot 74,8 milj. 31,3 milj. 35,6 milj. 141,7 milj. Sivistyksen palvelualue 22 % 7
Tasapainoinen talous 2018-2022 Vuonna 2013 Lahdessa hyväksytty talouden tasapainottamisen ohjelma vuosille 2014 2016 toteutui hyvin lukuunottamatta sosiaali- ja terveysyhtymän laskutusta ja pitkäjänteisiä rakenteellisia uudistuksia. Viiden vuoden aikajänteellä palvelukonseptit ja toimintatavat muuttuvat merkittävästi. Modernit tulevaisuuteen tähtäävät palvelu- ja toimintatavat turvaavat palveluiden saatavuuden ja laadun ja mahdollistavat tehokkaamman resurssien ja tilojen käytön. Rohkeita, vaikuttavia palvelu-, kustannus- ja tuotantorakenteiden muutoksia ehditään toteuttaa, kunhan ne käynnistetään nopeasti. Talouden tasapainotus rakentuu 10 määritellylle hankkeelle, joiden tulokset toteutuvat vähitellen 5 vuoden aikana eivätkä juurikaan ehdi vaikuttaa vuonna 2018. Vaativa lähtötilanne edellyttää tasapainotushankkeiden ja yleisen kustannustietoisuuden lisäksi myös veronkorotusta vuodelle 2018. Kaupunginjohtaja 10.10.2017 8
Toiminnan ja talouden tasapaino 2018 2022, hankkeet 1. soten ohjaus ja talous 2. uusi palveluajattelu ja palveluiden kokoaminen 3. konsernin tukipalveluiden ja samankaltaisten toimintojen kokoaminen 4. konsernin infrahankkeiden yhteinen suunnittelu ja rakennuttaminen 5. varhaiskasvatuksen palvelu- ja kustannusrakenteen uudistaminen 6. kulttuuri- ja tapahtumatoiminnan kokoaminen, yhtiöittäminen ja kumppaniratkaisut 7. kaupunkikonsernin tilankäyttö, tilahankkeiden karsinta, yksityisten investointien hyödyntäminen 8. tukipalveluiden ym. hankkiminen markkinaehtoisesti 9. uudet liikennepalveluratkaisut 10. virtaviivaistaminen, sisäinen toiminnan tehostaminen 9
Toiminnan ja talouden tasapaino 2018 2022 KÄYTTÖTALOUSSÄÄSTÖT, milj. 2018 2019 2020 2021 2022 1. Soten ohjaus ja talous 2. Uusi palveluajattelu ja palveluiden kokoaminen -0,10 0,50 2,00 3,00 4,00 3. Konsernin tukipalvelujen ja samankaltaisten toimintojen kokoaminen 0,00 0,10 0,30 0,50 0,50 4. Konsernin infrahankkeiden yhteinen suunnittelu ja rakennuttaminen -0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 5. Varhaiskasvatuksen palvelu- ja kustannusrakenteen uudistaminen -0,50 2,00 3,00 3,50 4,00 6. Kulttuuri- ja tapahtumatoiminnan kokoaminen, yhtiöittäminen, kumppaniratkaisut -0,10 0,30 0,70 1,50 2,00 7. Kaupunkikonsernin tilankäyttö, tilahankkeiden karsinta, yksityisten investointien hyödyntäminen 0,50 0,60 0,70 0,80 0,90 8. Tukipalvelujen ym. hankkiminen markkinaehtoisesti 0,45 1,10 2,00 2,70 3,10 9. Uudet liikennepalveluratkaisut -0,10 0,00 0,40 0,70 1,00 10. Virtaviivaistaminen, sisäisen toiminnan tehostaminen 0,80 1,70 2,50 3,30 3,70 YHTEENSÄ 0,85 6,40 11,70 16,10 19,30 10
Toiminnan ja talouden tasapaino 2018 2022 INVESTOINTISÄÄSTÖT, milj. 2018 2019 2020 2021 2022 2018 2022 1. Soten ohjaus ja talous 0,0 2. Uusi palveluajattelu ja palveluiden kokoaminen 0,0 3. Konsernin tukipalvelujen ja samankaltaisten toimintojen kokoaminen 0,0 4. Konsernin infrahankkeiden yhteinen suunnittelu ja rakennuttaminen 0,0 0,5 1,0 2,0 2,0 5,5 5. Varhaiskasvatuksen palvelu- ja kustannusrakenteen uudistaminen 0,3 4,6 2,0 0,2 2,2 9,3 6. Kulttuuri- ja tapahtumatoiminnan kokoaminen, yhtiöittäminen, kumppaniratkaisut 0,0 7. Kaupunkikonsernin tilankäyttö, tilahankkeiden karsinta, yksityisten investointien hyödyntäminen 1,0 3,4 7,4 12,5 11,6 35,9 8. Tukipalvelujen ym. hankkiminen markkinaehtoisesti 0,0 9. Uudet liikennepalveluratkaisut 0,0 10. Virtaviivaistaminen, sisäisen toiminnan tehostaminen 0,0 YHTEENSÄ 1,3 8,5 10,4 14,7 15,8 50,7 11
Tuloslaskelma TP TA+ LTA TA Muutos-% TS Muutos-% TS Muutos-% 1 000 2016 2017 2018 2017/2018 2019 2018/2019 2020 2019/2020 Toimintatuotot 237 688 154 874 141 666-8,53 % 144 933 2,31 % 147 095 1,49 % Toimintakulut 846 662 754 474 759 338 0,64 % 761 908 0,34 % 773 304 1,50 % TOIMINTAKATE -608 458-599 100-617 072 3,00 % -616 375-0,11 % -625 609 1,50 % Verotulot 449 177 446 200 463 695 3,92 % 473 295 2,07 % 487 895 3,08 % Valtionosuudet 193 429 189 200 188 900-0,16 % 187 000-1,01 % 185 000-1,07 % Rahoitustuotot ja -kulut 4 538 4 465 10 367 132,20 % 9 613-7,28 % 9 138-4,94 % VUOSIKATE 38 686 40 765 45 890 12,57 % 53 533 16,65 % 56 424 5,40 % Poistot ja arvonalentumiset 49 416 42 473 43 797 3,12 % 45 601 4,12 % 46 395 1,74 % TILIKAUDEN TULOS -9 819-1 708 2 093 222,53 % 7 932-278,95 % 10 029-26,44 % Poistoeron lisäys tai vähennys 533 85 82-3,53 % 82 0,00 % 82 0,00 % Rahastojen lisäys tai vähennys 0 0 0 0,00 % 0 0,00 % 0 0,00 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -9 286-1 623 2 175 233,99 % 8 014-268,43 % 10 111-26,17 % 12
Rahoituslaskelma 1 000 TP 2016 TA+ LTA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toiminnan rahavirta 34 046 33 223 42 970 51 113 54 004 Vuosikate 38 686 40 765 45 890 53 533 56 424 Satunnaiset erät 911 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -5 551-7 542-2 920-2 420-2 420 Investointien rahavirta -39 603-60 351-97 857-108 155-110 521 Investointimenot -63 551-77 922-102 547-112 685-115 051 Rahoitusosuudet investointimenoihin 444 250 270 110 110 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 23 504 17 321 4 420 4 420 4 420 Toiminnan ja investointien rahavirta -5 557-27 128-54 887-57 042-56 517 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset -39 027-31 933-31 847-15 145 5 035 Antolainasaamisten lisäykset -74 800-75 000-70 000-55 000-35 000 Antolainasaamisten vähennykset 35 773 43 067 38 154 39 855 40 035 Lainakannan muutokset 10 355 65 570 83 238 71 400 49 700 Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 62 572 59 000 95 000 95 000 140 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennykset -55 876-52 430-61 762-23 600-40 300 Lyhytaikaisten lainojen muutokset 3 658 59 000 50 000 0-50 000 Muut maksuvalmiuden muutokset -5 672 0 0 0 0 Rahoituksen rahavirta -34 344 33 637 51 392 56 255 54 735 Rahavarojen muutos -39 901 6 509-3 495-787 -1 782 13
Verot ja valtionosuudet TP TA+ LTA:t TA TS TS 1 000 2016 2017 2018 Muutos-% 2019 2020 Kunnan tulovero 390 502 385 400 396 600 2,9 % 404 300 416 900 Yhteisövero 22 132 24 300 25 000 2,9 % 26 700 28 100 Kiinteistövero 36 543 36 500 42 095 15,3 % 42 295 42 895 Yhteensä 449 177 446 200 463 695 3,9 % 473 295 487 895 TP TA+LTA:t TA TS TS 1 000 2016 2017 2018 Muutos-% 2019 2020 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 170 387 163 500 161 000-1,5 % 159 100 157 100 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -6 290-2 700-3 600 33,3 % -3 600-3 600 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 29 332 28 400 31 500 10,9 % 31 500 31 500 Yhteensä 193 429 189 200 188 900-0,2 % 187 000 185 000 14
KUNNALLIS- JA KIINTEISTÖVEROASTEIDEN KOROTUKSET 2018 KUNNALLISVERO 2017 2018 Tuoton lisäys vero % vero % (1000 ) Kunnallisveron veroprosentti 20,25 20,75 9 500 KIINTEISTÖVERO 2017 2018 vero VERO vero VERO Tuoton lisäys VAIHTELUVÄLI VAIHTELUVÄLI VAIHTELUVÄLI % (1000 ) % (1000 ) (1000 ) 2017 2018 (esitys) 2019 (esitys) 1) Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,15 20 248 1,35 23 770 3 521 0,93-1,80 % 1,03-2,00 % 1,03-2,00 % 2) Vakituinen asuinrakennus 0,55 15 308 0,60 16 700 1 392 0,41-0,90 % 0,41-0,90 % 0,45-1,00 % 3) Muu kuin vakituinen asuminen 1,15 284 1,35 333 49 0,93-1,80 % 1,03-2,00 % 1,03-2,00 % 4) Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 285 4,00 380 95 2,00-6,00 % 2,00-6,00 % 2,00-6,00 % 5) Yleishyödyllinen yhteisö 0,55 323 0,60 353 29 0,00-1,80 % 0,00-1,80 % 0,00-1,80 % 6) Voimalaitos 2,85 90 3,10 98 8 0,60-3,10 % 0,60-3,10 % 0,60-3,50 % YHTEENSÄ 36 539 41 633 5 095 Kunnallis- ja kiinteistoveron korotusten tuottama lisäys verotuloihin 14 595 15
Kunnallisvero 2018 Verotuloa 2018 vähentää ansiotuloverotuksen kevennykset (kompensoidaan valtionosuuksissa) palkansaajien maksuihin liittyvät muutokset (Kiky, ei kompensoida) kunnallisveron rytmihäiriö kunnallisveron kasvu näiden jälkeen koko maassa vain n. 0,3 prosenttia Verotuloa kasvattaa talouskasvu kunnallisveron korotus 0,5 prosenttiyksikköä, kasvu n. 9,5 milj. euroa Kaupunginjohtaja 10.10.2017 16
Tuloslaskelma maakuntahallinnon toteutuessa 2020 17
Vuosikate 2000 2020 18
Vuosikate ja poistot 2000 2020 19
Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2000 2020 20
Lahden kaupungin investoinnit 2018 2020 330,3 milj. 55 % 10 % 35 % Talonrakennusinvestoinnit 182,4 milj. Launeen monitoimitalo 30,9 milj. Rakokiven monitoimitalo 21,0 milj. Koulujen ja päiväkotien perusparannukset 18,1 milj. Pääterveysaseman uudistaminen 16,4 milj. Kannaksenkatu 22 (Muotoiluinstituutti) perusparannus 13,5 milj. Kaupungintalon perusparannus 6,3 milj. Julkinen käyttöomaisuus 114,3 milj. Eteläisen kehätien rakentaminen 58,8 milj. Kadunrakennus 42,1 milj. Valaistus 5,0 milj. Viheralueet ja leikkipaikat 3,5 milj. Muut investoinnit 33,6 milj. Kiinteä omaisuus 15,0 milj. Irtain omaisuus 13,8 milj. Arvopaperit ja osuudet 5,1 milj. 10.10.2017 21
Bruttoinvestoinnit ryhmittäin 22
Kaupungin omaan käyttöön otetut lainat 2000 2020 23
Näkymät vuoteen 2022 Toiminnan uudistaminen, tasapainotushankkeet ja veronkorotus tekevät mahdolliseksi kaupungin normaalin investointitason (60 65 milj. /a) kattamisen tulorahoituksella vuonna 2022. (valtuustosopimus). Kaupungin omaan käyttöön otettujen lainojen määrä on noin 403 milj. vuoden 2020 lopussa, velka ei kasva vuonna 2022. Kaupungin tulos on ollut ylijäämäinen vuoden 2017 jälkeen. Kaupungilla on mahdollisuus panostaa palveluihin, kasvuun ja työllisyyteen. Suurimmat epävarmuudet tässä kehityskulussa liittyvät maakuntauudistuksen mahdollisiin negatiivisiin vaikutuksiin ja kaupungin mahdolliseen kyvyttömyyteen toteuttaa suunniteltuja rakenteellisia uudistuksia. Kaupunginjohtaja 10.10.2017 24
Lahti-konsernin tavoitteet tytäryhteisöille Kaupunkikonsernin merkitys koko alueen kehittämisessä vahvistuu. Tytäryhteisöiltä edellytetään mm. kaupungin strategian mukaista toimintaa tervettä pitkäjänteistä taloudenpitoa ja kannattavuutta tukityöllistämisen mahdollisuuksien aktiivista hyödyntämistä innovatiivisia hankintoja ja niiden kilpailukyvyn edistämistä markkinoilla hankinnoissa sovellettava eettisiä ja ympäristökriteereitä sekä sosiaalisia kriteereitä, joilla tuetaan työllisyyttä opiskelijoiden siirtymistä työelämään edistettävä Osinkotavoite tytäryhtiöille yhteensä 14,6 milj. euroa. Kaupunginjohtaja 10.10.2017 25
Lahti-konsernin investoinnit 26
Lahti-konsernin investoinnit Merkittävimmät käynnistyneet investoinnit Lahti Energia Oy Kymijärvi III-voimalaitos (KYVO III) kokonaisinvestointi 165 milj. Kymijärvi III korvaa Kymijärvi I -hiilivoimalan vuonna 2020. Tiedossa olevat merkittävimmät investointisuunnitelmat 2018 2020 Lahti Aqua- konserni: Aqua Verkko 27,2 milj. uusi vesijohtoverkosto ja verkostojen saneerausta, Lahti Aqua Oy 7,1 milj. Lahden Talot -konserni investoinnit ovat vuonna 2018 lähes 28 milj. Vuokratalojen uustuotantoon yhtiö on budjetoinut 15,5 milj. ja perusparannuksiin ja PTS korjaustöihin noin 12 milj. Lahden Pysäköinti Oy Siltapuiston vanhan osan korjaus 7 milj. 27
Lahden kaupunkikonsernin lainakanta 2000 2020 28
Kiitos. Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta jyrki.myllyvirta@lahti.fi