"Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois. (Nils Christie 1983)
Kohtaamisen kulttuuri oppimisyhteisöissä pohjaa restoratiiviseen ajatteluun
Restoratiivinen -sanan lähtökohta on englanninkielessä Restore = palauttaa, saattaa entiselleen Restorative = vahvistus, virkistys tai vahvistava, voimia antava, virkistävä Restoration = palauttaminen, peruskorjaus Restore to life = elvyttää
Mikä restoratiivinen ajattelu? Kyse on ihmissuhteet ja tunteet huomioon ottavasta konfliktinhallinnasta. (Elonheimo 2002) Korostaa yhteistyöhön perustuvaa myönteistä prosessia ja yhteisymmärrykseen perustuvaa lopputulosta. (Zehr 2002) Keskeisenä ajatuksena on, että tapahtunut teko palautetaan asianosaisille niin, että he voivat itse olla aktiivisia osallisia asiansa ratkaisussa. (Christie 1983) Tavoitteena vahvistaa yksilön voimaantumista ja kasvua vastuuseen omasta ja lähiyhteisön elämästä.
Restoratiivinen ajattelu koko yhteisön perustana (B. Morrison) Mahdollisuus restoratiiviseen työskenteyyn vaikeissakin tilanteissa Restoratiivisia menettelyjä kehitetään arkipäivän konfliktien hallintaan Ystävyyssuhteiden rakentaminen, yhteisöllisyys, toisten huomioiminen, yhdessä oppiminen ja työskentely Empatian kehittyminen ja sitoutuminen siihen, että kukin toimii yhteiseksi parhaaksi
Teema 1 Teema 2 Teema 3 Teema 4 Teema 5 Restoratiivisen koulun 5 teemaa (Hopkins 2010) Jokaisella on ainutlaatuinen ja arvokas näkökulmansa Ajatukset vaikuttavat tunteisiin ja tunteet vaikuttavat tekoihin Empatia ja toisten huomioiminen ja kohtaaminen luovat pohjan ratkaisuille Luottamus ja Tarpeiden tunnistaminen voimaantuminen
Sovittelevan ja kuuntelevan oppimisyhteisön tavoitteet Yhteisön turvallisuuden, työrauhan ja ilmapiirin parantaminen Eristämisen ja eristäytymisen vähentäminen Yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen Moraalin ja itsetunnon kohottaminen Osallisuuden lisääminen Konfliktien ja häiriökäyttäytymisen vähentäminen Yhteisön henkilökunnan uupumisen välttäminen (Hopkins 2006)
Mitä sovittelu on? Yksi restoratiivinen toimintamenetelmä Vapaaehtoinen, yhteisöllinen konfliktinhallintamenetelmä. Ydin on dialogissa, oppimisessa ja toisen ihmisen näkökulman ymmärtämisessä. Puolueettomat sovittelijat toimivat fasilitaattoreina. Asianosaiset itse etsivät ja löytävät ratkaisun tilanteeseen. Sovittelu on tulevaisuussuuntaista. Käsitellään tekoja, tunteita, arvoja ja ratkaisuja. Käytössä laajasti yhteiskunnan eri alueilla.
Sovittelu koulussa Vertaissovittelu eli VERSO on yksi kouluissa käytettävistä restoratiivisista menetelmistä. Vertaissovittelu on menetelmänä yksinkertainen ja selkeä kaava, jonka mukaisesti osapuolia hieman vanhemmat sovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat osapuolina olevia oppilaita löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa. Aikuisjohtoinen sovittelu opettajan ja oppilaan väliseen ristiriitaan Tarvittaessa koulun johto voi hyödyntää alueellista rikossovittelutoimistoa
Lapset ja nuoret ovat oman yhteisönsä asiantuntijoita
Koulusovittelu lukuina Vuoden 2010 lopussa lähes 400 Versokoulua yli 90 paikkakunnalla. Alakouluja, yläkouluja, lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia Versokoulut tavoittavat noin 90 000 oppilasta sekä heidän huoltajansa. Versokouluilla toimii noin 8000 sovittelijaoppilasta ja 1900 sovittelunohjaajaa. Onnistuneesti soviteltuja koulukonflikteja noin 9000 / v. Konfliktejaan ratkoo sovittelussa vähintään kaksi osapuolta, joten vuositasolla sovittelussa käyttäytymistään muuttaa noin 20 000 lasta ja nuorta
Mitä kouluissa sovitellaan? nimittelyjä, haukkumista, huutelua, ulkonäköön liittyvää vihjailua, selän takana puhumista ikävää kommentointia tekstiviestein tai netissä tönimisiä, läpsimisiä, kiinnipitämisiä, tappeluita ja leikkitappeluita, jotka kiihtyvät liiaksi, etuilua jonoissa eristämistä ja syrjimistä uhkailua, alistamista tai pakottamista isomman tai vahvemman oikeudella toisen omaisuuden luvatonta lainaamista tai piilottamista
Havainnosta sovittelun tilaukseen 5. Vertaissovittelu ja/tai muu tarpeellinen menetelmä 1. Havainto kouluyhteisön aikuiselta, oppilaalta tai vanhemmalta 4. Ristiriitatilanteen havaitseminen ja sovittelun tilaus 3. Pyyntö tarkkailusta ja puuttumisesta oikealle aikuiselle koulussa 2. Tieto verso-ohjaajalle, vertaissovittelijalle tai luottoaikuiselle koulussa
Kohtaaminen tuottaa oppimiskokemuksen ja johtaa voimaantumiseen
Sovittelu on oppimisprosessi On tärkeää antaa lapsille mahdollisuus konfliktinhallinnan ja riitojen ratkaisun opetteluun, vaikka itsekin voisi opettajana, aikuisena tai viranomaisena tilanteen selvittää. Sitoutuminen annettuihin lupauksiin palauttaa osapuolet yhteisöönsä eikä leimautumista hyväksi tai pahaksi tapahdu. Seurannassa on mahdollisuus myönteiseen palautteeseen oppimista vahvistaen
Restoratiivisen oppimisen vaiheet, sisältö ja tulokset sovittelussa (Gellin 2011 / Lapin yliopisto / 166 vastaajaa / 430 ilmaisua) Missä opitaan? Restoratiivisen yhteisön / tilan tunnusmerkit Osallisuus Kohtaaminen Yhteistyö Ratkaiseminen Miten opitaan? Restoratiivisen oppimistilanteen sosiaaliset ilmentymät Kuunteleminen Kunnioitus Keskustelu / Dialogi Vuorovaikutus Reflektio Ymmärrys Ajatukset, Tunteet Tarpeet, Teot Mitä opitaan? Restoratiivisen oppimisen tuottamat tulokset Empatia Sosiaaliset taidot Vastuunotto Pystyvyys Aktiivinen kansalaisuus (Gellin 2011)
Sovittelussa oppii kuuntelemaan
Vertaissovittelusta kohti kohtaamisen kulttuuria 2001 -> Vertaissovittelu kouluihin 2006 -> Oppilaiden ja opettajien välinen sovittelu yleistyy 2010 -> Restoratiivinen ajattelu koko yhteisön lähtökohdaksi 2011-> Restoratiiviset opetusmenetelmät käyttöön -> kohti restoratiivista yhteisöä
Lait ja asetukset turvaavat oppilaan oikeutta osallisuuteen
Lait ja asetukset 1 Suomen Perustuslain 6 mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Lain 14 mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Lapsen oikeuksien sopimus Sopimisvaltion on taattava lapsen oikeus vapaasti ilmaista omat näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa (12. artikla). Koulutuksen tulee pyrkiä lapsen valmistamiseen vastuulliseen elämään vapaassa yhteiskunnassa (29. artikla). >>>
Lait ja asetukset 2 YK:n Ihmisoikeusjulistus: Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen... opetuksen tulee edistää ymmärtämystä ja suvaitsevaisuutta (26. artikla). Perusopetuslain 2 mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Nuorisolain tavoitteet (1 ) nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistämisestä ja nuorten sosiaalisesta vahvistamisesta ovat yhdensuuntaisia koulusovittelun tavoitteiden kanssa.
Osallisuuden merkitys Vertaissovittelu voi toimia yhtenä elämän tilanteiden hallinnan oppimisen menetelmänä ja tuoda oppilaalle kokemuksen omasta asiantuntijuudestaan ja merkityksestään kouluyhteisön jäsenenä. (Gellin 2010) Aito osallisuus haastaa aikuisia luottamaan siihen, että oppilaat voivat keskeneräisinäkin olla oman yhteisönsä tulkkeja ja tuoda näin yhteiseen toimintaan sitä tietoa, jota yhteisön aikuisilla ei välttämättä ole. (Gellin 2010) Sovittelutaitojen katsotaan ohjaavan nuoria myönteiseen käytökseen ja samalla vahvistavan heidän kokemustaan voida itse vaikuttaa omaan elämäänsä. (Christy 2006)
Rauha on tahdon asia Martti Ahtisaari (2009): Kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa. Rauha on ensisijainen asia eikä syyllisten osoittelu anna mahdollisuuksia rauhantyön ilmapiirille. On katsottava tulevaisuuteen. Suomesta voisi kehittyä rauhanvälityksen asiantuntijamaa, rauhanvälityksen suurvalta.
Ota yhteyttä! Projektipäällikkö Maija Gellin Koulutuspäällikkö Eeva Saarinen Yhteyspäällikkö Harri Väisänen Vastuukouluttaja Jonna Linnanahde (MiniVerso) Projektisihteeri Katja Hallikainen etunimi.sukunimi@sovittelu.com www.sovittelu.com/vertaissovittelu