RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA Syvämoreenitutkimukset Posion N:o ou 2/7 Laivajoella 1972.... 1 TUTKIMUSALUE 1 Laivajoki 1 V Makkonen 1 ou mal KUNTA I 1 JAKELU laatija I i LAAT.PVM Posio 28.2.73 I I 1 LIITEKARTAT JA -SELOSTEET 1 354% 11 kts, oheinen liiteluettelo 1 KARTTALEHTI KOORDINAATIT ARKISTO OU mal L 1. Tutkimusaihe Posion Laiva joen aikaisempia tutkimuksia selostaa ra- 1 - I portti no 9/71. Sen valmistumisen jälkeen esiinty- \,,/ män karbonatiittiluonteeseen saatiin uusia viitteitä ja se mahdollisuus, että siihen liittyisi erikoislaa- tuista mineralisaatiota, näinollen tuli yhä suuremmak- si. -.-.,-*,>---.. ~ - Sen vuoksi päätettiin koko magneettisena anomalia- na ilmenevä esiintymä sekä sen välittömät jatkeet tu$- kia Auger-kairauksen avulla Soklilta opitulla taval- la ottamalla moreeninäytteitä kallionpäältä ja kallios- takin, mikäli rapakalliota esiidtyy. - - - 2. Tutkimuksen valmistelevat toimenpiteet Näytteenottoa varten laadittiin yksityiskohtainen oh- je, joka on liitteenä 1. Sen mukaan suoritettu linjoi- tustyö ilmenee liitteestä 2, Ohjeen mukaisen mittauk- sen esiituomat magneettiset maksimit on luettelona liitteessä 3. Tällä tavoin oli Auger-koneella aina valmiiksi merkityt näytteenottokohteet, ja tämä nopeut- ti työtä. Näytteet kuuluvat sarjaan 622.0001-0444 moreenin osalta ja vastaavasti rapakallionäytteet 6s-5001 alkaen. Vm. saatiin kuitenkin vain 8 kpl, joista niistäkin pääosa oli kyseenalaisia, Anomalioiden puolesta ne- kään eivät tuoneet mitään ratkaisevaa uutta.
RAUTARUUKKI OY RAPORTTI Alue jakaantuu pohjoiseen pääalueeseen ja eteläiseen lisäalueeseen (vrt. liite 2). 3. Tulosten tarkastelu 3.1 Minikiviet Paikan päällä oli mahdollisuus seurata näytteenottoa mm. minikivifraktion avulla. Siinä tarkkailtiin U- lampun avulla zirkonipitoisuutta, Hc1:llä karbonaattipitoisuutta, lupilla apatiitti- ym. pitoisuutta ja magn. raudalla magneettisen ja epämagneettisen oksidin pitoisuutta. Tämän tarkastelun tuloksena on liite 4, johon on koottu koko tutkitun alueen minikivi-tulos. Siitä huolimatta, että zirkonia tavattiin vain 9.: stä näytteestä, karbonaattikiveä ja apatiittia vain yhdestä (tosin samasta), voidaan todeta, että kriitillinen : jakso tulee esille ja =&oimakkaimmin juuri välillä K 10 000 - K 11 000. Tämä koskee myös Fem:n esiintymistä. Limoniitin suhteen on tulos hajanaisin, mikä johtuu topografiasta ja irtomaapeitteen rakenteesta. Vm. kuuluu selvästi lajittuneet,entisen suur-livojoen rantavallit, joihin Fe-oksidia on pidättynyt. Fem: lla on myös hiukan hajanainen tulos, vaikkakin painopiste on magneettisen maksimin vyöhykkeessa. Alueen E-reunassa olevat korkeammat pitoisuudet selittyvät luontevimmin kuljetuksista johtuviksi - ainakaan ei magneettinen mittaus tunne mitään sivumaksimivyöhykkeita. Samaa on sanottava myös alueen W-reunan korkeampien magneettipitoisuuksien suhteen. Mikäli syynä olisivat karb-välikerrokset, ne ovat mitattömiä. 3.2 Moreeninäytteet Moreeninäyteanalyysit on käsitelty ATK:m avulla ja laadittu siihen perustuen 2-alkuainepitoisuus karttoja,
RAUTARUUKKI OY RAPORTTI joihin on merkitty anomaliaky&'(r - I >w = 85 8) ja huippuanomalia (H = 98 %). Karttoja on seuraavia: P/N~, ~r/la, ~e/~i, v/m~, S/CU, C~O/S~O~ ja s~/m~o; kahdessa vm:ssa on tapahtunut pieni vaih- dos. Tarkoitus oli saada c~o/s~-kartta yhdeksi. Muutama komment$i eri kartoista: 3.2.1 Pohjoinen pääalue 3.2.1.1 P/N~ kartan H-anomaliat sijoittuvat painollisesti M- max-linjalle ja sen välittömään ympäristöön, ehkä hiukan sen W-reunalle. Väli K 300-1800 tulee par- haiten esille. Suurimmat Nb-arvot (380, 360, 180 PP~) ovat K 1800 linjalla, mika on kairaamalla kontrolloitu (vrt. rap. 7 /73). Suurin P-arvo 0.29 % K 1600 linjalla yksinään 3.60 m E M-max-linjasta. Seuraavak- si suurin (~=0.28%) on 3200 m etelään prof. K 8400:A.j~ aivan vastaavassa asemassa. Jos huomioidaan molemmis- ta myös R-arvot, tuloskuva hajoaa, mutta jonkinlainen keskittymisen M-max-alueelle säilyy ja painopiste sen W-puolella. Korrelaatio #/Nb on heikko (0.008 / vrt. liite 5), mika on alhaisempi kuin S-alueella, jossa se on 0.125 (vrt. liite 8). P/N~-kartta on maliiiiitteenä (liite 6). ~r/la-tuloksen suhteen on~todettava, että La:n suh- teen käytetty anal. tarkkuus oli liian heikko; koko N-alueella on vain yksi anal. sadan ylittävä arvo (0.01 p, mika kylläkin satbuu yhteen Zr:n H-arvon kanssa prof. K 7OO:n M-max:ssa. Myös prof. K 950, 500, 100; 9900, 9700, 8300 sattuu Zr:n H-arvo M-max:n alueelle. Em prof. K 950, 700 ja 100 on kairattu (vrt. oma raportti). N-alheen eteläpäässä Zr:n H-ar- vot hajoavat ja kuva on levoton. Zr:n korrelaatio N-alueella on paras Ti:n kanssa (0.510 /liite 5). S-alueella on vastaava tulos 0.417 /liite 8. 3.2.1.3 ~e/~i-kartan perusteella voidaan todeta, että prof.
RAUTARUUKKI OY RAPORTTI K 950, 700, 100 ja 8400 ovat H-anomalisia M-max:n alueella ja R-arvot mukaanottaen kuva vielä selkenee. Muutamat hajanaiset eteläisen osan H-arvot lienevät osaksi yh*eydessä limoniittisaostumiin (vrt. minikivet 3.1). ~e/~i-korrelaatio:: on kohtalainen (0.671 / liite 5) ja siten hiukan pienempi kuin S-alueella (0.844 /liite 8). 3,2,1,4 v/m~-kartan kuvan perusteella ovat prof. K 2000, 1600 1200, 990, 700, 500, 9900, 8900 H-anomaalisia M-max:n alueella. Haja-arvoista voidaan todeta samaa kuin adedläkin. v/m~-korrelaatio on keskinkertainen (0.451 /liite ) kuif.taas S-alueella se on korkeaa luok- kaa (0.898 /liite 8). 3.2.1.5 S/CU-kartan suhteen on todetta@,että S:n knalyysitarkkuus ei riittänyt; vain 10 kp1:n arvo nousi yli 0.00 $, mutta niistä puolet kylläkin korreloi CU/H-arvo$hin. Prof. K 950, 700, 500 Culeuat M-max:ssa esille. Myös tällä kartalle esiintyy aivan W-reunassa muutama H- anomalia; tällainen on K 8300, joka piste tulee esil- le kaikissa em. kartoissa. 8 9 3.2.1.6 c~o/.~o~, jonka piti c~o/s~, osoittaa, että prof. K 700 ja K 950 on C~O/H-anomaliat M-max:n alueella ja SiO /H-arvot ovat M-max:n E-puolella. 2 Niiden korrelaa- tiokin on seliiästi negatiivinen (-0.791 /liite 3), mikä vastaa myös S-aluetta ( -0.862/liite 8). 3.2.1.7 S~/M~O osoittaa H-anomalioita K 950, K 700 ja K 500:ssa M-max-alueella ja kahdella em. on erittäin hyvä kor- relaatiokin. Edelleen myös K 8900 ja 8300:ssa tulee M-max-alue esille. Koko tilastossa korrelaatio on kuitenkin heikohko (0.336 /liite 5) ja S-alueella se on jo negatiivinen (-0.159 /liite 8). 3.2.2 S-alue, Suvanto-Petäikkövaara N- ja S-alueiden välillä on 2.5 km. Aeromagneettisella kartalle S-alue esiintyy pienialaisena ja heikkona magn. anomaliana. Näytteenottosysteemi alueella
RAUTARUUKKI OY RAPORTTI oli sama kuin edellä ja näyteprofiilit käyvät selville liitteestä 2 sekä magn.max. liitteestä 3. P/N~-kartalla esiintyy yhteinen H-anomalia prf. K 4800, sen W-laidalle, sekä K 4600 vastaavalla kohdalla P:n H-arvo 0.88 $J kbko Laivajoen huomioon otta- en. :os R-anomaliat otetaan mukaan myös magn. max- vyöhyke tulee kuvaan mukaan, mutta tulos jää kuiten- kin verratt. hajanaiseksi. P/N~-kartta on liitteenä 7. Kokonaisuutena on P/N~-korrelaatio heikko = 0.1254 /liite 8). 3.2.2.2 ~r/~a-tulos on epäonnistunut erikoisesti La:n suh- teen, koska anal tarkkuus ei riittänut. Zr:lla on 2 H-arvoa, jotka sattuvat K 500 profiilin magn.max:n alueelle. 3.2.2.3 ~e/~i-kartalle ainoa H-anomalia, mikä on yhteinen sat- tuu K 4800 profissa samaan pisteeseen kuin P/~b:kin. ~ e / ~ korrelaatioz.on i yleisestikin selvä = 0.8437 (liite 8). 3.2.2.4 v/m~-~artalle esiintyy 2 yhteistä H-anomalia, joista toinen on em. prpf. K 4800 ja yhtyy edellisiin. Toi-- nen on taas K 5400 prof'ssa sen E-reunalla, Eorre- laatio V/M~ on selvä = 0.8982 (~iite 8)~ 3.2.2.5 S/CU-kartallakin on yksi H-arvo, mikä on koko Laivajoen korkein 520 ppm em. K 4800 prof:ssa em.pisteessa. S ei koko etelä-alueella nouse 0.00 $:n yli. 3.2.2.6 Ca0/Si0,-kartasta voi todeta, että silläkin on C~O/ H-anomalia em. pisteessä. Korrelaati C~O/S~O on 2 jyrkästi negatiivinen - 0.8620. 3.2.2.7 sr/~~~-l<artalle koa M~/H-anomalia sattuu em. kriitilliseen pisteeseen K 4800 prof;ssa. S&:n suhteen on todettava, että tulos hajoaa liiaksi; käytettu anal. tarkkuus on sopimaton. Magn. max. tulee selvimmin
RAUTARUUKKI OY RAPORTTI esille prof. K 5200:ssa. Korrelaatio Sr/Mgf3 on leivästi negatiivinen -0.1588. 3.2 Korrelaatiovertailu N- ja S-alueilla. Em- 2-alkuaine/oksidi-karttojen kohdalla on jo selostettu eräitä korrelaatioyhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia alubiden valilla. Liitteistä 5 ja 8 ne kayvät selville kaikkien muiden analysoitujen komponenttien suhteen. Voidaan todeta, että alueiden valilla on sekä suuria eroavaisuuksia että myös yhtälaisyyksiä. Seuraavassa esimerkkeinä N-alueelta kunkin alkuaineen oksidin paras ja huonoin korrelaatio ja niiden ver- tailu S-alueelta:
RAUTARUUKKI OY Valtaosaltaan ovat tulokset yhtäpitäviä. Huutomerkeillä merkityt eroavaisuudet ovat suurimmillaan Nb:n ja SrEn suhteen. 4. Tulosten yhteenveto Augernäytteiden tulosten perusteella tuli tutkitusta alu.eesta esille seu.raavat osa-alpieet ja prof iilit : minikivet K10 000 (1)1000 välinen alue moreeni P/N~ 300-1800 II II II $400' profiili " V/M~ 8900 - (1)2000 vkilinen alue II S/CU 8300 profiili 11 II 500-950 S~/M~O 8300, 8900 profiili 11 II 500-950 P/N~ 4600 ja 4800 profiili " zr/~a 5000 II Saadut anomaaliset tulokset sijoittuivat hyvin usein M-maksimin alueelle ja voidaan todeta, että se vyöhykkeena tuli kokonaiduudessaan selvästi esille. R-arvot mukaan ottaen tuli kuvaan kyllä mukaan tiett*
RAUTARUUKKI OY RAPORTTI hajontaa, mu.t ta kokonaisuuden kannalta &-arvojen anta- ma kuva M-maksimin osalta vain vahvistui. Auger-naytteenoton perusteella on alueella suoritettu jatkotutkimuksia. Naista takein oli timanttikairaus, jota selostetaan erillisessa raportissa 1/73. Samassa raportissa selostetaan myös eräiden anomaalisten kohteiden tutkimuksia myös jakson muissa osissa. Oulu 28.2.1973 Väinö Makkonen
RAUTARUUKKI OY LIITELUETTELO 27.3.19731 LIITELUETTELO RAPORTTIIN OU 2/73. Auger-naytteenoton työohje Auger-näytteenoton linjasto Magneettiset maksimit Minikivit ulokset Alkuaineiden korrelaatiot (N-alue) Geokemiallinen taulukko ( ~u~er) Geokemiallinen taulukko ( ~u~er) Alkuaineiden korrelaatiot alue) r
LIITE 1:, -- AUGER-~?~~~"~~Z~NO'~~~O TOSION-PUDASYÄRVEX ALUEELLA v. 1972. Eztama-Au~or aloittaa toimintansa juhannuksen jz1i:ec:~ Posion-Pudasgarven - alueella, EnsimaSinen kohdo on Laivajoki, jonne pagoco Xnotjasven nsuiuszlueopt& 1::htoviiii motciiautokictii (n. 1 1 ). Tien pliszoti cn ixik2mpg3, johon jsrjostct2itin majoitus. 21upr kalusto fuloo koko Iial~sto a kairaajat (2 kd1) -:- nnylloenotta jat (2 kpl) mukanaan. N~iydtcenkEisittclijXn hoitaa V.lI., jolle työn opettaa V.Vlrtanen. V.V. huolehtii myös työn ktiynnistkisicests. e PS2ipcriaatteena ruikiipaikko,jen rn?itiritts:~isessti on sc, ctt5 magn.vedon osalta kussakin propiilissa on yksi rcikii suoraan nagn,nalisimissa Ja siith seuraava 10 1.1 psassa, eouraava ~iits 20 1~1 p~.:"pck -ajuu ja ucuyaava ta?% sii.t:i 20 ni scl~ii loput 6 kpl 40 rnrn v;l;lcin,?;uin i.io- Icnmla puolin mnksinirciktiii, Sitoa joirc?isccn ' 9 o-?"' &LZ.. liin tulee maksirilimslir5iksi yl-it. 19 reiks5i. Ohcir;1-2-ri i;:aanpinta-mam. liittcosoan 011 111arki.tty ~loii;~srcl'irs 1 prof. K950, E4745 jz myös nuut siihen kuuluvat rci:.it. T.:uiZle 7.1-liitakartallo scttuviin profillci1ai.n on i:!crki%%y vain rnaksiixiroiks. Iio?<o N-liitolcnriallc sn.:tuva rcikkmä2irti on siten maksiruioä5rxltzsn yht. 133 kpl, iiiist-ii lcuit onkin JSX Liv0 joen ja 1,4700 vzlisclt5 cs~lta pois runsaasti poiki3 sen vuoksi, etts Livojoki tulc~ ~25t3212 El-liitekar-baltn Icoordlnauttipoi~joisocn mentasss5 sidotaan silcaliiisot niiy-teprofiilit samaan linjaan L 4700, joka on riryös i.1-liitekartan osalta tuk5linja. Prufiilit Ntssa ovat K1200, 1400, 1600, 1800 ja Ii 2000 ja niiytereikion paikat i;:iisrsytyvkt niissii sa- 1z2n periaatteen mukaan kuin odollu. Tiillo hp-osalle tulero caksimi 95 reiicäh. Kussakin 710- fiilissn mitataan rnagnecttison naksinlrei~n lcoordfa?,r-t- J- * C,A ja ncrlcit5iin ao. luetteloon rolan nunero ja koordinaatti. Iiuidon rsikien koosdinaatit mäsraytyv%t sitten em, niiyteviilimiierzykson mukaan. 11-liitoltnrtun S-puoleista osaa kairataan aivan vastzavu~ti 200 EI profiiliviilein. Taniin yhtcnaioen alueen S-raja on ic7500. RoikEnSSr2i on maksimi 228, joista osa jssnee Livojocn vuoksi p~is. E ~ Q ~ S ~ kohde S ~ I Laivajoen I jaksossa on siitä n. 5 kn S:n oleva Potaikkö-Suvantovaara, johon on suunniteltu 5 profiilia (1<5400, 5200, 5000, 4800 ja ~4600).
W~CU~TTT=~ aooc; - azg toot - zzs O? ~ ~ ~. X, J T A ~ ~ ~ U ~ ~ OT qqzjjoui3tq 1000 * zzg ex
Liite 3 LAIVAJOKI Magneettiset maksimit k 950 1200 14uO 1600 1800 20uu 850 ei näytteitä 700 500 300 100 9900 9700 9500 9300 9100 8900 8700 8500 8300 8100 7900 7700 7500 5400 5200 5000 4800 4600
Alue PUDASJÄRYI, ~ott~j~rvi 354703 fi,1
Alue PUDAWARVI, KorteJY~-vi 3.5h03 RNto 2 --- -
Alue PUDA SJARVI, Kort jy-1 3541 03... - L/ I)