2013-2017. Sivistystoimen kehittämissuunnitelma

2013-2017 Sivistystoimen kehittämissuunnitelma Orimattilan kaupunki Sivistyspalvelut, lautakunta 19.2.2013 11.3.2013 Kaupunginhallitus 15.4.2013 Valtuusto

Sivistyspalvelut, lautakunta 1. Orimattilan kaupungin strategiasta nousevat päämäärät 2

SISÄLTÖ JA TAUSTAA... 4 1. ORIMATTILAN KAUPUNGIN STRATEGIASTA NOUSEVAT PÄÄMÄÄRÄT... 5 2. SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN YHTEISIÄ LINJAUKSIA... 6 Kriittiset menestystekijät JA HAASTEISIIN VASTAAMINEN... 6 3. HALLINTOPALVELUT... 7 Nykytila... 7 Visio... 7 Kriittiset menestystekijät ja haasteisiin vastaaminen... 7 3. OPETUSPALVELUT... 8 Nykytila... 8 Perusopetus... 8 Lukiokoulutus... 9 Visio... 9 Kriittiset menestystekijät ja haasteisiin vastaaminen... 10 4. VARHAISKASVATUSPALVELUT... 11 Nykytila... 11 Visio... 11 Kriittiset menestystekijät ja haasteisiin vastaaminen... 12 6. KULTTUURIPALVELUT... 14 Nykytila... 14 Visio... 14 Kriittiset menestystekijät ja haasteisiin vastaaminen... 15 7. KIRJASTOPALVELUT... 17 Nykytila... 17 Visio... 17 Kriittiset menestystekijät ja haasteisiin vastaaminen... 18 8. LIIKUNTAPALVELUT... 20 Nykytila... 20 Visio... 20 Kriittiset menestystekijät ja haasteisiin vastaaminen... 21 9. NUORISOPALVELUT... 23 Nykytila... 23 Visio... 23 Kriittiset menestystekijät ja haasteisiin vastaaminen... 24 10. PALVELUVERKKO... 26 Palveluverkon investoinnit 2013 2017... 27 Perustelut investoinneille... 28 Investointien vaikutukset henkilöstömenoihin... 32 Hennan alue... 32 11. LIITTEET... 33 Sivistyspalvelut, lautakunta 1. Orimattilan kaupungin strategiasta nousevat päämäärät 3

Sivistystoimen kehittämissuunnitelma T A U S T A A Orimattilan sivistystoimen kehittämissuunnitelma 2013-2017 pohjautuu Orimattilan kaupunki 2020 - strategiaan ja aikaisempaan sivistystoimen strategiaan 2009 2015. Suunnitelma rakentuu tulosalueittain sisältäen valtakunnalliset linjaukset, lyhyen nykytilakuvauksen, tulosaluekohtaisen vision ja kriittiset menestystekijät vuosille 2013 2017 ja menestystekijöihin liittyvät haasteet sekä toimenpiteet. Tulosaluekohtaisten palveluiden kehittämistoimenpiteiden jälkeen esitetään palveluverkon kehittämistoimet ja palveluverkkoon liittyvät investoinnit perusteluineen. Kehittämisen painopisteet ja päämäärät on esitetty kriittisinä menestystekijöinä. Kukin kriittinen menestystekijä sisältää palveluiden kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Toimenpiteet todetaan suunnitelmassa yleisellä tasolla ja kehittämistoimista tehdään tarkemmat suunnitelmat ja toteuttamisaikataulut kullakin tulosalueella erikseen. Kehittämissuunnitelma linjaa koko palvelukeskuksen yhteisen kehittämissuunnan ja vahvistaa palvelukeskuksen sisäistä yhteistyötä sekä selkeyttää toimintatapoja palvelukeskuksen ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Koko palvelukeskuksen ja tulosalueiden kriittisiin menestystekijöihin liittyvät kehittämistoimet tuodaan vielä erikseen sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan päätettäväksi ja aina tarvittaessa kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyyn. Palveluverkkoon liittyvät hankkeet on asetettu tärkeysjärjestykseen, jonka perusteena ovat lapsi- ja oppilasmäärät, päiväkoti- ja koulupaikkatarve, asukasmäärä, rakennusten kunto tai tilojen ajanmukaisuus ja kaupungin kaavoitustilanne. Kaavoitustilanne on käyty läpi kaavoitusinsinööri Pirkko-Leena Jakosen kanssa 10.1.2013. Voimakkain kasvupaine ja kysyntä uudisrakentamiselle Orimattilassa kohdistuu Orimattila-Lahti valtatien varteen. Suunnittelukauden alussa Virenojan alueelle suuntautuu suurin muuttoliike. Kaavoitustilanteen mukaisesti merkittävimmät kasvualueet Orimattilassa ovat keskustan alue sekä Virenojan ja Pennalan alueet. Hennan alueen rakentumista suunnitelmassa ei erikseen huomioida, koska alueen kaavoitus- ja rakentumisaikataulu ei ole vielä tarkentunut riittävästi. Hennan alueen osalta on järkevää nivoa sivistyspalveluiden kehittäminen ja rakentuminen tälle alueelle osaksi Hennan kokonaissuunnittelua. Kehittämissuunnitelma varmistaa päätöksenteon ja toiminnan suunnan. Se on toiminnan ja talouden ohjauksen väline. Vuotuisessa talousarvioprosessissa määritellään kehittämissuunnitelman pohjalta tarkemmat vuosittaiset tavoitteet ja toimenpiteet. Sivistystoimen kehittämissuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain maalis-huhtikuussa ennen seuraavan vuoden talousarviosuunnittelun alkamista. Sivistyspalvelukeskuksen johtoryhmä on ohjannut suunnitelman tekemistä koko prosessin ajan vuoden 2012 alusta lähtien. Suunnitelmaa on tehty vuoden 2012 aikana työyhteisöissä esimiesten johdolla. Kehittämissuunnitelmaa työstettiin marraskuussa 2012 sivistyspalveluiden esimiesten ja luottamushenkilöiden yhteisessä seminaarissa. Sivistystoimen kehittämissuunnitelmasta järjestettiin kuulemis- ja kuntalaistilaisuus 31.1.2013. Orimattilan kaupunginvaltuuston, -hallituksen ja sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan yhteinen iltakoulu käsitteli kehittämissuunnitelmaa 11.2.2013. Sivistyspalvelut, lautakunta 1. Orimattilan kaupungin strategiasta nousevat päämäärät 4

1. ORIMATTILAN KAUPUNGIN STRATEGIASTA NOUSEVAT PÄÄMÄÄRÄT - Lasten, nuorten ja perheiden elämän laadun parantuminen sekä syrjäytymisen ja eriarvoisuuden ehkäiseminen - Kuntalaisten aktiivinen ja omaehtoinen toiminta - Kolmannen sektorin, palveluntuottajien ja kaupungin hallintokuntien aktiivinen yhteistyö - Ihmisen kasvun ja elinikäisen oppimisen tukeminen - Kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikapalvelujen saavutettavuus ja ennalta ehkäisevä vaikutus - Alueiden erikoistuminen ja vetovoimatekijöiden hyödyntäminen - Kaupungin monipuolinen viestintä ja markkinointi - Maaseutukaupungin vahva yhteishenki - Käyttäjien tarpeista lähtevä palvelujen kehittäminen - Työyhteisöt ovat motivoituneita ja palveluhenkisiä - Asiakaslähtöisyys; nopea ja joustava toiminta - Kustannustehokkaat ja toiminnallisesti tuottavat yksiköt - Kumppanuus ja toimivat yhteistyöfoorumit sekä alueellisesti että kansainvälisesti - Joukkoliikenteen kehittäminen ja turvaaminen - Asumisen ja palvelujen tukeutuminen toimivaan kaupunkirakenteeseen palvelutuotannon ja maankäytön yhteen sovittaminen - Kaupungin palvelut toimivat asukaslähtöisesti ja innovatiivisesti asioiden hyvä valmistelu, hyvä päätöksentekoilmapiiri - Työyhteisöt ovat motivoituneita ja palveluhenkisiä - osaava ja asiakaspalveluorientoitunut henkilöstö - henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen Orimattilan kaupunki 2020 strategia ohjaa sivistyspalveluiden kehittämistä. Sivistyspalveluiden kehittäminen pyritään toteuttamaan mahdollisimman asiakaslähtöisesti huomioiden palveluiden saavutettavuus ja laadukkuus. Palvelut tuotetaan lähialueilla tai keskitetysti ja omaa palvelutuotantoa täydennetään tarvittaessa yksityisillä ostopalveluilla. Lähialuepalvelut tarjotaan mahdollisimman tasapuolisesti eri osissa kaupunkia kustannustehokkaasti. Sivistyspalvelukeskus keskittyy omassa palvelutuotannossa lakisääteisten palveluiden järjestämiseen. Samalla palvelukeskus toimii yksityisen ja kolmannen sektorin palveluiden tuottajien ja järjestäjien kumppanina, jotta nämä pystyvät tuottamaan sellaisia sivistys- ja vapaa-aikapalveluja, jotka perustuvat joko kuntalaisten omaehtoiseen toimintaan tai markkinoilla syntyvään palvelukysyntään. Sivistyspalvelut, lautakunta 1. Orimattilan kaupungin strategiasta nousevat päämäärät 5

2. SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN YHTEISIÄ LINJAUKSIA Sivistyspalvelukeskuksen tavoitteena on tuottaa laadukkaita palveluja kuntalaisille. Palvelukeskuksen asiakkaina ovat kaikki ikäryhmät ja osaksi palveluja tuottavat yksityiset palveluntuottajat, joka asettaa haasteita palveluiden laadun ja saavutettavuuden turvaamiselle. Lakisääteisten palvelujen osalta kunnalla on useimmiten valvontavelvollisuus, jos kunta ei tuota itse palvelua. Sivistyspalvelukeskuksen palvelutuotanto on työvoimavaltaista. Palvelukeskuksessa on noin 400 henkilöä ja henkilömenot muodostavat ¾ osaa sivistystoimen kokonaismenoista. Tämän takia on tärkeää panostaa kannustavaan työilmapiiriin, henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimiseen ja palvelukeskuksen sisäisen työkulttuurin kehittämiseen. Kehittämissuunnitelmakaudella panostetaan näihin asioihin henkilöstösuunnittelulla, tiedottamisen tehostamisella ja laatutyöllä. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA HAASTEISIIN VASTAAMINEN Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet 2013 2014 2015 2016 2017 Motivoitunut henkilöstö Henkilöstösuunnitelma Henkilöstön hyvinvointisuunnitelma valmis Hyvinvointisuunnitelman toteutus Hyvinvointisuunnitelman toteutus Hyvinvointisuunnitelman toteutus Tiedottaminen Viestintäsuunnitelman valmistelu tulosalueiden kanssa Viestintäsuunnitelma valmis Viestintäsuunnitelman toteutus Laatutyö Laatutyömallin valmistelu koko sivistyspalvelukeskukselle Laatutyömallien kehittäminen Laatutyömalli valmis Tietotekniikka Käyttöönotto Tietotekniikkasuunnitelma Tietoliikenneverkko: liikennöintivarmuuden ja nopeuden nostaminen Sivistyspalvelut, lautakunta 2. Sivistyspalvelukeskuksen yhteisiä linjauksia 6

3. HALLINTOPALVELUT NYKYTILA Hallintopalveluiden tulosalueella on sivistystoimenjohtaja, talouspäällikkö ja 5 toimistosihteeriä. Helmikuussa 2013 hallintoon tuli yksi osa-aikainen toimistosihteeri. Henkilöstöresurssin lisäys mahdollistaa henkilöstön työtehtävien kehittämisen osaamista hyödyntämällä. Tämä lisää hallinnon palvelukykyä koulujen ja päiväkotien hallinnollisiin tehtäviin. VISIO Hallintopalvelu ohjaa, kehittää ja koordinoi sivistystoimialaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen sekä sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi hallintopalveluiden tehtävänä on avustaa sivistystoimen tulosalueita, vastuuesimiehiä sekä palvelukeskuksen johtajaa johtamisessa ja palvelutuotannon kehittämisessä. Hallintopalvelu järjestää toimintayksiköiden tarvitsemat keskitetysti hoidettavat hallinto- ja talouspalvelut. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA HAASTEISIIN VASTAAMINEN Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet 2013 2014 2015 2016 2017 Hallinnon suunnitelmallisuus, joustavuus ja palvelutuotannon tukeminen Kehittämissuunnitelman laadinta Koulujen laskujen tarkastus ja tiliöinti Henkilöstöasioiden kouluttaminen Hallinnon kuntalaisläheisyys Päätöksenteon perusteluiden korostaminen Kotisivujen kehittäminen ja tiedotuksen lisääminen Tiedotuksen lisääminen Hallinnon tarkoituksenmukaiset toimintatavat Työtehtävien järjestely Prosessien kuvaaminen ja kehittäminen Prosessien kehittäminen Hallinnon riittävä, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Toimistosihteerien yhteistyön lisääminen Koulutussuunnitelma Työnohjausta Koulutusta Eläketoimien täyttäminen Sivistyspalvelut, lautakunta 3. Hallintopalvelut 7

3. OPETUSPALVELUT Valtakunnalliset linjaukset Opetustoimea ohjaavat keskeisimmät valtakunnalliset linjaukset ovat hallitusohjelma, Opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU) 2011 2016 ja Perusopetuksen laatukriteerit. - Perusopetuksen järjestämisen lähtökohtina ovat laadukas ja turvallinen lähikoulu ja yhtenäinen perusopetus. Perusopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. - Eri nivelvaiheiden välinen yhteistyö luo eheää kasvatuksellista jatkumoa sekä tukee lasten ja nuorten siirtymävaiheita varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. - Ryhmäkokojen pienentäminen. - Perusopetuksen laatukriteereiden käyttöönottaminen. - Opetussuunnitelman perusteet uudistetaan 31.12.2014 mennessä siten, että opetussuunnitelmat voidaan ottaa käyttöön kaikkien perusopetuksen vuosiluokkien osalta 1.8.2016. - Perusopetuksen yleisen, tehostetun ja erityisen tuen toimeenpanoa tuetaan. - Aamu- ja iltapäivätoiminta osana peruskoulujen toimintaa. - Oppilaiden emotionaalisten ja sosiaalisten taitojen kehittämistä tuetaan. - Vakiinnutetaan koulujen kerhotoiminta sekä oppilaskunnat kaikkiin peruskouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin. - Sairaalaopetusta ja huostaan otettujen lasten opetusta parannetaan. - Lukiokoulutuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskeva valtioneuvoston asetus. - Lukiokoulutukseen kehitetään tuloksellisuusrahoitusta tukevat ja kattavat laatukriteerit. - Opettajan ammatin vetovoimaisuutta edistetään työskentelyolosuhteita kehittämällä ja lisäksi edistetään opettajien täydennyskoulutusta. NYKYTILA Perusopetus Opetuspalveluissa on 13 opetusyksikköä: 11 alakoulua, yhtenäiskouluna toimiva Jokivarren koulu ja yläluokkien opetusta antava Orimattilan yhteiskoulu. Liitteessä 1 olevat oppilasennusteet on esitetty 20.9.2012 tilastointipäivän mukaisina. Oppilasennusteet on tehty väestörekisteritietojen pohjalta. Liitteestä 2 ilmenevät koulujen koko, toiminnallinen kapasiteetti ja käyttöaste sekä oppilasmäärät 20.9.2012 tilanteen mukaan. Perusopetuksen kolmiportainen tuki kuuluu peruskoululain mukaan järjestää oppilaan lähikoulussa, jolloin oppilas on oikeutettu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen omassa koulussaan. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan osana yleistä tehostettua ja erityistä tukea kaikissa peruskouluissa esimerkiksi etappiryhmissä, joissa oppilas saa tukea joko lyhyitä tai pidempiä jaksoja kerrallaan. Suurin osa kolmiportaisesta tuesta on yleistä tukea jota antavat oppilaan opettajat ja laaja-alaiset erityisopettajat. Sairaalassa olevia oppivelvollisia palvelee Kanervikon koulu Lahdessa. Vaikeasti kuulo- ja näkövammaisten opetus hoidetaan tarvittaessa yhteistyössä muiden opetuksen järjestäjien kanssa. Ruotsinkielisten peruskoulupalvelut ostetaan muilta koulutuksen järjestäjiltä. Orimattilan peruskoulujen oppilasmäärissä ei tapahdu merkittävää muutosta kehittämissuunnitelmakaudella (2013 2017). Perusasteen koulutuksen kokonaisoppilasmäärä vaihtelee Sivistyspalvelut, lautakunta 3. Opetuspalvelut 8

hieman alle tai hieman yli 1800 oppilaassa väestörekisteriennusteen mukaan laskettuna (liite 3). Orimattilassa oppilasmäärän kehitys poikkeaa valtakunnallisesta trendistä niin, että kaupungin peruskouluikäisten kokonaisikäluokka ei ole laskeva vaan pysyy tasaisena tai muuttovoiton ansiosta on hieman kasvussa. Kaupungin sisällä oppilasmäärät vaihtelevat, joka aiheuttaa haasteita palveluverkon kehittämiselle ja ylläpidolle. Lukiokoulutus Orimattilassa on yksi lukio, jonka maksimikoko on 3 perusopetusryhmää vuositasoa kohti. Lukiossa on yleis- ja viestintälinja. Koulujen yksityiskohtaisemmat tiedot löytyvät kaupungin kotisivuilta www.orimattila.fi VISIO Hyvinvoiva ja osaava oppilas/opiskelija, joka kasvaa ja kehittyy turvallisessa ympäristössä. Lapsen ja nuoren kasvua ja oppimista edistää koulupolku, joka on mahdollisimman yhtenäinen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Lapsen/nuoren kehitystä ja oppimista ohjaavat ja auttavat ammattitaitoiset ja tutut aikuiset yhdessä lapsen/nuoren huoltajien kanssa. Sivistyspalvelut, lautakunta 3. Opetuspalvelut 9

KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA HAASTEISIIN VASTAAMINEN Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet 2013 2014 2015 2016 2017 Kasvun ja oppimisen tukeminen Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö Esikouluryhmässä 1 aikuinen/10 lasta Alkuopetusryhmän tavoitekoko 20. Perusopetusryhmän tavoite max. 25 Nuorisotoimen kanssa tehtävän yhteistyön malli. Koulunuorisotyöntekijä aloittaa Laaditaan yhteistyömalli lastensuojeluyksiköiden kanssa toimimiseksi Sijoituslasten opetuksen selkiinnyttäminen Etappiryhmät aloittavat Joustavan po:n aloittaminen (opetussuunnitelman muutos). 3-portaisen tuen suunnitelma valmis Oppilaaksioton periaatteet ja kriteerit Peruskoulun uuden OPS:n valmistelu Kunta yhtenä koulupiirinä, hallintosäännön muutos. Laaditaan yhteistyömalli sairaalaopetukseen 3-portainen tuki ajetaan koulujen arkeen: resurssien uudelleen kohdentaminen Selvitetään aamu- ja iltapäivätoiminnan ottaminen koulujen toiminnaksi Sähköinen esiopetukseen ja kouluun hakeutuminen Lukion OPS:n valmistelu Ylioppilastutkinnon uudistukseen valmistautuminen Yhteistyötahojen kartoitus ja suunnitelma Peruskoulun uuden OPS:n valmistelu Lukion OPS:n valmistelu Ylioppilastutkinnon uudistukseen valmistautuminen Nivelvaiheyhteistyön tarkastelu Peruskoulun uuden OPS:n käyttöönotto Lukion OPS:n käyttöönotto Uudistettu ylioppilastutkinto Sivistyspalvelut, lautakunta 3. Opetuspalvelut 10

4. VARHAISKASVATUSPALVELUT Valtakunnalliset linjaukset (Poimintoja hallitusohjelmasta; Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta 14.9.2011) - Laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle. - Esiopetusta ja perusopetusta kehitetään. - Säädetään laki varhaiskasvatukselle. - Varhaiskasvatuksen yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa tiivistetään. - Päivähoito säilyy subjektiivisena oikeutena. - Päivähoitojärjestelmää kehitetään tarjoamaan perheille mahdollisuuksia päivähoidon joustavampaan käyttöön. - Varmistetaan lasten päivähoidon turvallisuus ja korkea laatu. - Päivähoitoa syrjäytymistä ennaltaehkäisevänä palveluna kehitetään. - Oikeus samaan päivähoitopaikkaan säilyy, vaikka lapsi olisi välillä kotona hoidossa. Varhaiskasvatuspalvelut tukeutuvat Valtakunnallisiin linjauksiin sekä Orimattilan kaupungin Strategisiin linjauksiin. NYKYTILA Varhaiskasvatuspalvelujen piirissä on yhteensä n. 900 lasta, joista noin 600 lasta päivähoidossa ja n.300 lasta käyttää avoimia päivähoitopalveluja. Palveluista vastaavan henkilöstön lukumäärä on 152,5. Erityistukea tarvitsevien lasten hoitoa ja kuntoutusta järjestetään kaikissa varhaiskasvatusyksiköissä. Erityistukea tarvitsevia lapsia on noin 50. Perhepäivähoitolasten varahoito on järjestetty kaikissa varhaiskasvatusyksiköissä ja kahdessa ryhmäperhepäiväkodissa. Tällä hetkellä kaupungin kaikki päivähoitoyksiköt ovat täynnä ja päiväkotipaikoista on jatkuvasti pula. Liite 5 Päiväkoteja on 7 kunnallista ja 1 ostopalvelupäiväkoti. Vuorohoito on keskitetty Lintulan päiväkotiin. Kunnallisia ryhmäperhepäiväkoteja on 5 ja 1 ostopalvelu ryhmäperhepäiväkoti. Lapsia yllämainituissa yksiköissä on 416. Omassa kodissaan työskenteleviä kunnallisia perhepäivähoitajia on 51, joista hoitolasten kodeissa työskenteleviä kolmiperhehoitajia on 4. Perhepäivähoidossa lapsia on yhteensä noin 200. Perhepäivähoidosta vastaavia päivähoidon ohjaajia on 2. Avoin päiväkoti Kimpan toiminta on tarkoitettu ensisijaisesti kotihoidossa oleville lapsille vanhempineen. Kimpan asiakkaana vuositasolla on noin 200 perhettä, eli noin 300 0-6 -vuotiasta lasta. Avoin päiväkoti Kimpassa on 2 ½ työntekijää; ½ työntekijä on yhteinen kulttuuritoimen kanssa. Yksityisiä perhepäivähoitajia on 7 ja päiväkoteja 2. Yksityisiä päivähoitopalveluja haetaan myös muista kunnista. Lapsia yksityisellä puolella on 77 ja kotihoidontuen piirissä 308 lasta. Esiopetusikäisiä lapsia on n. 200. Esiopetusta järjestetään päivähoitoyksiköissä sekä lisäksi pelkkään esiopetukseen osallistuville lapsille Jokivarren koululla, Myllylän koululla ja Vuorenmäen koululla. VISIO Hyvinvoiva lapsi, joka saa leikkiä, oppia, iloita ja toimia kiireettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Sivistyspalvelut, lautakunta 4. Varhaiskasvatuspalvelut 11

KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA HAASTEISIIN VASTAAMINEN Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet 2013 2014 2015 2016 2017 Päivähoitotarjonnan kehittäminen kysyntää vastaavaksi Kasvun ja oppimisen tukeminen, varhainen tukeminen ja syrjäytymisen Päiväkotipaikkojen lisäys, Myllylä 21 Perhepäivähoidon suunnitelma ja kehittäminen Perhepäivähoitajien rekrytointi Avoimen varhaiskasvatuksen kehittäminen Esiopetuksen kolmiportainen tuki. Pienten (alle 5v.) lasten Virenojan koululle esiopetusryhmä. Vuorohoidon suunnitelman päivittäminen Perhepäivähoidon koulutus ja laatutyö Perhepäivähoitajien rekrytointi Henkilöstön uudelleen organisointi, aloitetaan (hallinto) avoin toiminta, 1 hoitajan lisäys Yksityisen hoidon tuen kuntalisän tason arviointi (vertailu Päijät- Häme) kh 11.3. Erityisen tuen (alle 5 v.) suunnitelma käytäntöön. Erityistyöntekijät /organisointi. Päiväkotipaikkojen lisäys, 63 paikkaa Peltola (6 opettajaa ja 3 hoitajaa) Perhepäivähoitajien rekrytointi Vekkulan tilaratkaisut Varhaiskasvatuksen hallinnon uudistaminen(perhe päivähoidon ohjaus) Avoimen toiminnan edelleen kehittäminen moniammatillisessa yhteistyössä OPS:t käytäntöön. 3-portaisen tuen malli koko varhaiskasvatuksen alueella Henkilöstösuunni- Sivistyspalvelut, lautakunta 4. Varhaiskasvatuspalvelut 12 Päiväkotipaikkojen lisäys, 42/42 paikkaa Virenoja/Järvikunta, 8 opettajaa ja 4 hoitajaa) Perhepäivähoitajien rekrytointi Pyritään säilyttämään perhepäivähoitotarjonta. Vekkulan suunnitelma Avoin varhaiskasvatus ja osapäivähoitosuunnitelma

ehkäiseminen erityisen tuen suunnitelma OPS työ OPS -työ telman päivittäminen lain velvoitteen mukaiseksi (henkilöstöresurssi) Yhteistyö Painopisteenä: lastenkulttuuri. Moniammatillinen/poikkihallinnollinen yhteistyö Yhteistyö / yksityisen päivähoitopalveluiden kanssa Lasten kulttuuri painopistealueena jatkuu. Neuvola-päivähoito yhteistyön kehittäminen Lastensuojeluvarhaiskasvatus yhteistyön kehittäminen Nivelvaiheyhteistyön tarkastelu esija alkuopetuksessa Sivistyspalvelut, lautakunta 4. Varhaiskasvatuspalvelut 13

6. KULTTUURIPALVELUT Valtakunnalliset linjaukset Poimintoja hallitusohjelmasta: - Kulttuuri on kaikkien kansalaisten tavoitettavissa - Kaikkien lasten oikeus taiteeseen ja kulttuuriin - Kulttuurin merkitystä maahanmuuttajien integroitumisessa korostetaan Poimintoja Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionneuvoston selonteosta eduskunnalle kulttuurin tulevaisuudesta: - Taiteen ja kulttuurin sisällöt tuottavat edellytykset hyvälle elämälle ja yhteisöjen hyvinvoinnille - Aineeton, ekologinen ja eettinen kulutus sekä kulttuurin kulutus kasvavat - Kulttuurin ja taiteen tulevaisuuden keskeisimpinä mahdollisuuksina piirtyy esiin kolme kehitykseen vaikuttavaa voimatekijää: kestävä kulttuuri, kulttuurinen moninaisuus ja luovuus - Tulevaisuudessa Suomen kulttuurista moninaisuutta luonnehtii kaksi voimakasta muutostekijää: väestön vanheneminen ja maahanmuutto NYKYTILA Kulttuuritoimessa on 1,5 vakituista työntekijää: kulttuuritoimenjohtaja sekä asiakaspalveluhenkilö taidemuseolla (50 %). Kulttuuritoimi vastaa taide- sekä kotiseutumuseon toiminnasta ja yleisestä kulttuuritoimesta. Kulttuuritoimen hallinnoimia tiloja ovat Orimattilan taidemuseo sekä kotiseutuarkisto kulttuuritalolla, kotiseutumuseo ja Jätinpesän ulkoilmateatteri. Orimattilan taidemuseon kävijämäärät 2008 2012 Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 Kävijämäärä 1885 1633 2496 1572 2531 Orimattilan kotiseutumuseon kävijämäärät 2008 2012 Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 Kävijämäärä 369 472 390 280 551 VISIO Kulttuuripalvelut lisäävät kuntalaisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä, luovat elämyksiä ja vahvistavat paikallisidentiteettiä. Sivistyspalvelut, lautakunta 6. Kulttuuripalvelut 14

KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA HAASTEISIIN VASTAAMINEN Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet 2013 2014 2015 2016 2017 Kulttuuripalvelut lisäävät hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä tukevat elinikäistä oppimista Kaikkien tavoitettavissa olevat kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut vahvistavat kaupunkilaisten identiteettiä ja säilyttävät kaupungin omaleimaisen kulttuuriperimän Elävää kuvaa etsimässä kiertävä elokuvateatteri - hanke 05/2013 asti Lasten ja nuorten kulttuuripalveluita kehitetään lähtemällä mukaan seudulliseen EFEKTIlastenkulttuuriverkostoon Museoiden kokoelmien sähköinen luettelointi WebMusketti - tietokantaan jatkuu Kiertävää elokuvateatteritoimintaa jatketaan uusia yhteistyökumppaneita Wellamo -opiston markkinoinnin tehostaminen ja palvelujen ulottaminen koko kaupungin alueelle EFEKTI Taidemuseolla vähintään yksi lapsille/nuorille suunnattu näyttely/vuosi Kotiseutuarkiston järjestyksen ylläpitotyöt Kaupungin kulttuuritoimijoiden yhteisen toimijalistan kartoitus Museoiden vaihtuvien näyttelyiden määräksi vakiintunut yht. vähintään 4/vuosi EFEKTI Kaupungin kulttuuritoimijoiden esille tuominen EFEKTI yhteistyön vahvistaminen kirjaston ja nuorisotoimen kanssa Taidemuseon kokoelmat luetteloitu sähköisesti WebMusketti - tietokantaan EFEKTI Sivistyspalvelut, lautakunta 6. Kulttuuripalvelut 15

Kulttuuripalveluiden tunnettavuuden lisääminen Museoiden palvelutarjonnan kehittäminen: taidemuseon museokaupan ja www-sivujen uudistaminen Markkinointiyhteistyö kaupungin hallinnon kanssa Vakinaistetaan vuosittainen tapahtuma- /perinnepäivä kotiseutumuseolle Kahvilatoiminnan aloittaminen taidemuseolla Taidemuseon kävijämääräksi vakiintunut vähintään 2 500 kävijää vuodessa Sivistyspalvelut, lautakunta 6. Kulttuuripalvelut 16

7. KIRJASTOPALVELUT Valtakunnalliset linjaukset Kirjastolainsäädännön nro 904/1998 mukaiset tavoitteet: - edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. - edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. - arvioida palvelujen tuloksellisuutta ja asiakaslähtöisyyttä valtakunnallisten toimintatilastojen avulla Opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuositukset: - riittävä ja koulutettu ammattihenkilö - ajantasainen aineisto ja palvelutarjonta - monikäyttöiset tilat NYKYTILA Kirjasto toimii 1990-luvun alussa remontoiduissa tiloissa Kulttuuritalon alakerrassa. Pääkirjaston lisäksi kirjastopalveluita tarjotaan Artjärven lähipisteessä. Kirjastoautoreitti kattaa Orimattilan kaupungin koulupiirin ja kylät. Kirjastossa on kirjastotoimenjohtajan ja kirjastonhoitajan lisäksi kahdeksan virkailijaa. Orimattilan pääkirjastoa käyttävät valtakunnallisesti viidenneksi ahkerimmat lainaajat. Koko maan alueella Orimattilan pääkirjaston palvelut tuotetaan tehokkaimmin ja edullisimmin. Korkeat käyttöluvut ja puuttuvat palvelumuodot aiheuttavat selkeän lisätilan tarpeen pääkirjastolle. Orimattila maan keskiarvo Lainat/asukas 24 18 Lainaus/henkilötyövuodet 38 804 23 107 Toimintakulut/lainaus 1,69 3,18 Toimintakulut/asukasluku 40,27 58,03 Taloudellisuus 0,95 1,4 Hyötypinta-ala/1000as 57,5 93,08 VISIO Kirjasto on kaikille avoin ja viihtyisä olohuone. Kirjastoa kehitetään niin, että se kykenee ajantasaisesti vastaamaan kuntalaisten tiedon ja itsensä kehittämisen tarpeisiin työssä, opiskelussa ja vapaa-ajassa. Sivistyspalvelut, lautakunta 7. Kirjastopalvelut 17

KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA HAASTEISIIN VASTAAMINEN Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet 2013 2014 2015 2016 2017 Kirjaston palvelukulttuurin vahvistaminen Kirjaston toimipisteet, kirjastoauto Ajanmukainen kokoelma ja laadukas palvelu Satutuokiot, vinkkaus Kotikirjastopalvelu kuten 2013 kuten 2013 Yhteistyön vahvistaminen nuoriso- ja kulttuuritoimen kanssa Resurssin lisäys: 1 kirjastonhoitaja Palvelut keskittyvät pääkirjastoon ja kirjastoautoon Uusi kirjastoauto Kattava reittisuunnittelu koko Orimattila huomioiden Kirjaston tilojen ajanmukaistaminen Uusi lainauspiste Kirjasto palvelujen ajanmukaistaminen ja houkuttelevuus Sivistyspalvelut, lautakunta 7. Kirjastopalvelut 18

Paikallinen ja alueellinen yhteistyö Yhteistyö kaupungin toimijoiden sekä kolmannen sektorin kanssa Seudullinen kirjastoyhteistyö alkaa Seudullisen kirjastoyhteistyön vahvistaminen Seudullisen kirjastoyhteistyön vahvistaminen Henkilökunnan hyvinvointi Uusi lainauspiste Työnohjaus Eläketoimien täyttäminen ammattitaitoisella työvoimalla Eläketoimien täyttäminen ammattitaitoisella työvoimalla Sivistyspalvelut, lautakunta 7. Kirjastopalvelut 19

8. LIIKUNTAPALVELUT Valtakunnalliset suositukset - hallituksen ohjelma: Terveysliikuntapainotus - Kuntaliiton strategia Sivistyksen Suunta 2015: Terveysliikunnan edistäminen, verkostojen luominen, kansalaistoiminnan tukeminen, yhteistyö kunnan sisällä ja kuntien välillä - Sosiaali- ja terveysministeriön Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa (STM, Esitteitä 2010:3): Kuntajohdon, sosiaali- ja terveystoimen, teknisen toimen, opetustoimen, vapaan sivistystyön, kulttuuri- ja kirjastotoimen, elinkeinotoimen ja liikuntatoimen tehtävät liikunnan edistämiseksi NYKYTILA Liikuntapalveluilla on henkilöstöä 6,2 henkilötyövuoden verran. Lisäksi ostopalveluhenkilöstöä on noin 4 henkilötyövuotta. Liikuntapalvelut hallinnoi yli 50 sisä- ja ulkoliikuntapaikkaa. VISIO Liikuntapalvelut toimivat koko paikallisen liikuntatoimialan koordinaattorina, asiantuntijana sekä palveluntuottajana mahdollistaen vapaa-aika-aktiviteetteja (tekemistä), edistäen terveyttä (hyvinvointia), lisäten kehollista yleissivistystä (taitoja) ja vaalien liikuntaa kulttuurisena erityispiirteenä (paikallisuutta, yhteenkuuluvuutta, seuratoimintaa). Sivistyspalvelut, lautakunta 8. Liikuntapalvelut 20

KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA HAASTEISIIN VASTAAMINEN Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet 2013 2014 2015 2016 2017 Terveysliikuntapalvelujen vakiinnuttaminen Uimahallin vetovoimatekijöiden lisääminen toiminnallisesti Liikuntaneuvontatoiminnan vakiinnuttaminen Harrasteliikunnan kehittäminen yhteistyössä koulujen ja liikuntaseurojen kanssa Kaupungin henkilöstöliikuntamallin rakentaminen Asiakaspalvelun parantaminen Asioinnin parantaminen Kokonaisvaltainen terveysliikunnan edistäminen Uimahallin vetovoimatekijöiden lisääminen toiminnallisesti Harrasteliikunnan vakiinnuttaminen Sähköiset lomakkeet Monipuolinen ja laadukas liikuntapaikkaverkko Liikuntapaikkasuunnitelma Liikuntapaikkojen hoitohierarkia Liikuntapalvelut- Tilapalvelut yhteistyön selkeyttäminen ja asiakasnäkökulman vahvistaminen Keskustan lähiliikuntapaikan hankesuunnitelma Tekojääselvitys Urheilutalon peruskorjauksen tarvesuunnitelma Sivistyspalvelut, lautakunta 21

Sujuva asiointi Avustusohje: laskennallisuuden, seuratoiminnan tuntimäärien ja ohjauksen laadun painottaminen jakoperusteissa Asiakaspalautejärjestelmien kehittäminen Sähköisten palvelujen kehittäminen Artjärven liikuntapaikkojen hoito (eläköityminen) Kävijätilastoinnin kehittäminen Sähköisten palvelujen kehittäminen Yhteistyö Vapaa-aikajaoston työn käynnistäminen Yhteistyön vahvistaminen seurojen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Varhaiskasvatuksen/koulujen kanssa tehtävä yhteistyö Sivistyspalvelut, lautakunta 22

9. NUORISOPALVELUT Valtakunnalliset suositukset Hallituksen ohjelma: Nuorten kasvu- ja elinolot, aktiivisen kansalaisuuden tukeminen, sosiaalinen vahvistaminen, terveet elämäntavat, itsenäistymisen tukeminen, nuorten yhteiskuntatakuu (nuorisotyöttömyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjuminen, etsivän nuorisotyön, ennaltaehkäisevän päihdetyön ja työpajatoiminnan kehittäminen), nuorten kuulemisen ja lähiympäristön suunnitteluun osallistumisen kehittäminen NYKYTILA Nuorisopalveluilla on henkilöstöä 4,8 henkilötyövuoden verran. Lisäksi etsivää nuorisotyötä tekee yksi hanketyöntekijä. Nuorisopalveluilla on kaksi nuorisotilaa, joista Jymylinna on keskustassa ja Artjärvellä on oma nuorisotila. VISIO Nuorisopalvelut toimivat paikallisena nuorisotyön koordinaattorina, asiantuntijana sekä keskeisimpänä palveluntuottajana tarjoamalla kaikille nuorille harrastuksia, kohtaamispaikkoja ja aikuiskontakteja sekä ennalta ehkäisemällä ja korjaamalla nuorten syrjäytymispolkuja. Sivistyspalvelut, lautakunta 9. Nuorisopalvelut 23

KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA HAASTEISIIN VASTAAMINEN Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet 2013 2014 2015 2016 2017 Perusnuorisotyön vahvistaminen Perusnuorisotyön vahvistaminen Ennaltaehkäisevän päihdetyömallin rakentaminen yhdessä koulujen kanssa: Korit -malli Nuorten vaikuttamismahdoll isuuksien rakentaminen Tapahtumatoiminnan kehittäminen Korit -mallin toteuttaminen Nuorten vaikuttamiskanavat täysimittaisesti käyttöön Kulttuurinen nuorisotyö: SoundX Tapahtumatoimin nan kehittäminen Selvitetään liikkuvan nuorisotyön laajentamista koko kaupungin alueelle Tapahtumatoiminnan kehittäminen Koulunuorisotyön vakiinnuttaminen Koulunuorisotyön vakiinnuttaminen Sivistyspalvelut, lautakunta 9. Nuorisopalvelut 24

Syrjäytymiseen puuttuminen Vetovoimaiset nuorisotilat Yhteistyö sosiaali-, terveys-, työvoimapalvelujen ja koulujen kanssa Etsivä nuorisotyö Nuorisotakuu: Lahden seudun neljän kunnan kasvusopimukseen liittyvän hankeyhteistyön selvittäminen ja palveluketjun rakentaminen etsivän työn ja OTE -hankkeen kautta harjoitteluun, työmarkkinoille tai koulutukseen Nuorisotilojen sijainnin tarveselvitys Etsivän nuorisotyön laajentaminen työparitoiminnaksi Nuorisotakuu: syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvän hankkeen käynnistäminen (alueellinen yhteistyö, OTE -hanke, etsivä nuorisotyö) Sivistyspalvelut, lautakunta 9. Nuorisopalvelut 25

10. PALVELUVERKKO Palveluverkon kehittämisen pääperiaatteita: Varhaiskasvatus- ja koulupalvelut järjestetään tarkoituksenmukaisuus huomioon ottaen lähipalveluna kylissä ja kaupungin eri alueilla. Palveluverkon kehittämisen laadullisia painopistealueita ovat seuraavat o Palvelut tuotetaan mahdollisimman samanlaisina paikasta riippumatta o Palveluiden sijoittumisessa huomioidaan liikenneyhteydet o Koulu- ja päiväkoti toimivat saman katon alla aina kun se on mahdollista o Koulu- ja päiväkotirakentamisen yhteydessä rakennetaan lähiliikuntaolosuhteet o Ekologisuus Palveluverkon muutokset perustuvat seuraaviin seikkoihin o lapsi- ja oppilas-, ja asukasmääriin o palvelutarpeeseen ja kysyntään o rakennusten ja muiden tilojen kuntoon ja ajanmukaisuuteen o lakeihin ja asetuksiin Koulu- ja varhaiskasvatuspalvelut tuotetaan lähipalveluina järkevän kokoisissa yksiköissä o Olemassa olevan kouluyksikön vähimmäiskoko on 3 perusopetusryhmää (n. 60 oppilasta) o Uuden kouluyksikön vähimmäiskoko on 6 perusopetusryhmää (koulu n. 135 ja esiopetus n. 20 oppilasta) o Päivähoitoyksikön suosituskoko 2 osastoa (42 lasta) Oppilaaksiottoalueet o Orimattilan kunta muodostaa yhden oppilaaksiottoalueen o oppilaalle nimetään lähikoulu o lähikouluperiaate määritellään opetustoimen oppilaaksiottokriteereissä Seuraavassa esitetyt hankkeet on asetettu tärkeysjärjestykseen perusteena: - lapsi- ja oppilasmäärät - päiväkoti- ja koulupaikkatarve - rakennusten ja muiden tilojen kunto - kaupungin kaavoitustilanne Hankkeet ja niiden aikataulut kaupunginvaltuusto linjaa hyväksyessään vuosittaisen investointiohjelman. Hankkeista tehdään kaupunginhallituksen ohjeiden mukaan tarveselvitys ja hankesuunnitelma, jotka sivistys- vapaa-aikalautakunta ja kaupunginhallitus hyväksyvät. Palveluverkon osalta yksiköitä koskevat päätökset tehdään aina erikseen ja kehittämissuunnitelmassa olevat kannanotot ovat lautakunnan ja valtuuston linjauksia myöhemmälle päätöksenteon valmistelulle. Valtuusto päättää palveluverkon investointien kohdalla myös sen haetaanko niihin valtion perustamishankerahoitusta vai tehdäänkö ne omarahoitteisina hankkeina. Sivistyspalvelut, lautakunta 10. Palveluverkko 26

PALVELUVERKON RAKENTAMISTARPEET 2013 2017 (Vuosien 2013 2017 investointiohjelmaan sisältyvät hankkeet mainittu erikseen) Varhaiskasvatus 1. Myllylän päiväkoti investointiohjelmassa 2. Peltolan päiväkoti investointiohjelmassa 3. Keskusta-Virenojan päivähoitojärjestelyt 4. Järvikunnan päiväkoti investointiohjelmassa Opetustoimi 5. Virenojan koulu investointiohjelmassa 6. Myllylän koulu investointiohjelmassa 7. Järvikunnan koulu investointiohjelmassa Kirjasto 8. Kirjastoauto investointiohjelmassa 9. Pääkirjaston tarpeet Nuorisotoimi 10. Uusi nuorisotila (keskusta) Liikuntatoimi 11. Pennalan nuorisotila 12. Kuntosalilaitteet investointiohjelmassa 13. Urheilutalon peruskorjaus investointiohjelmassa 14. Tekojääselvitys 15. Keskustan lähiliikuntapaikka Sivistyspalvelut, lautakunta 10. Palveluverkko 27

Perustelut investoinneille Varhaiskasvatus 1. Myllylän päiväkoti a. palvelukysyntä, valmistuu keväällä 2013 2. Peltolan päiväkoti a. Tarpeet i. Keskustan alueen kasvavaan ja monimuotoiseen palvelukysyntään vastaaminen, mihin perhepäivähoidolla ei pystytä vastaamaan. ii. Lakimuutos koskien erityisen tuen sekä monikulttuuristen lasten palvelujen järjestämisestä varhaiskasvatuksessa. iii. Keskustan alueella kaavoitettu uusia asuinalueita Aleksinpuistoon ja Arola- Metsärinteen alueelle ja kaupungilla on tonttivarantoa myös Käkelässä. b. Laajuus ja aikataulu i. Päiväkodin laajentaminen kolmella lapsiryhmätilalla, jonka jälkeen päiväkodin paikkamäärä on maksimissaan 95 (32+63 ). ii. Laajennus valmis keväällä 2015. 3. Keskusta-Virenojan päivähoitoratkaisut a. Tarpeet i. Virenojan lisäksi keskustan alueen päivähoidon palvelutarpeeseen vastaaminen lain velvoitteen mukaisesti. ii. Lahdessa töissä käyville kuntalaisille Virenojan päiväkoti on oikeassa suunnassa. iii. Virenojalle on kaavoitettu 50 uutta asuinrakennustonttia. iv. Palvelurakenteen muutokseen vastaaminen: Lilliputti-Annitannin tilat asteittain perhepäivähoidon varahoidon ( saman katon alle ) sekä avoimen varhaiskasvatustoiminnan käyttöön. b. Laajuus ja aikataulu i. Kokonaisesitys vuonna 2014 4. Järvikunnan päiväkoti a. Tarpeet i. Vastaamaan alueen päivähoito- ja esiopetuspalvelujen kysyntään. ii. Tasaamaan lähialueiden palvelutarpeita. b. Laajuus ja aikataulu i. Kaksi maksimissaan 21 lapsen ryhmää -> 42 -paikkainen päiväkoti. ii. Päiväkoti valmis syksyllä 2016. c. Lautakunnan ratkaisu 19.2.2013 i. Päätökset Järvikunnan päiväkotihankkeesta tehdään Järvikunnan koulupäätöksen yhteydessä. Opetustoimi 5. Virenojan koulu a. Tarpeet i. Voimakas oppilasmäärän kasvu. ii. Koulun lähialueelle on kaavoitettu 50 uutta asuinrakennustonttia. b. Laajuus ja aikataulu i. Kuuden uuden perusopetustilan rakentaminen ja olemassa olevien tilojen muutostöitä, jonka jälkeen koulun maksimioppilasmäärä on 135 ja lisäksi esiopetus 20 oppilasta. Sivistyspalvelut, lautakunta 10. Palveluverkko 28

ii. Laajennus valmis kesällä 2014. c. Huomioitavaa i. Heinämaan koulun oppilaat mahtuvat Virenojan laajennettuun kouluun. Opetustoimen kokonaiskustannukset nousevat, jos palveluverkkoa laajennetaan ja olemassa oleva kouluverkko säilytetään ennallaan (henkilöstölisäykset ja peruskunnostustarve). Perusasteen kokonaisoppilasmäärässä ei tapahdu olennaista kasvua vaan kaupungin sisällä tapahtuu muutoksia oppilaiden määrässä eri alueilla. Liite 4 6. Myllylän koulu a. Tarpeet i. Keskustan alueen oppilasmäärän kasvu. ii. Keskustan alueelle on asemaakaavoitettu uusia asuinalueita Aleksinpuistoon, Kangasmäkeen, Arolaan, Lintulaan ja Koivulaan. iii. 6. luokat siirretään yhteiskoulusta Myllylään. iv. Opetussuunnitelman muutokset; kolmiportaisen tuen toteutus lähikouluissa, uusi tuntijako. v. Oppilasvirtojen ohjaaminen yläluokille b. Laajuus ja aikataulu i. Kuuden uuden perusopetustilan, kolmen erityisopetustilan ja kahden esiopetustilan rakentaminen. Lisäksi rakennetaan oppilashuollon tilat, laajennetaan opettajahuonetta ja tehdään opettajille työtilat. ii. Laajennuksen jälkeen maksimioppilasmäärä on 300 oppilasta, erityisen tuen oppilaita 20 ja lisäksi esiopetus 40 oppilasta. iii. Laajennus ja peruskorjaus valmis keväällä 2016. c. Vaihtoehtoratkaisuja i. Myllylän laajennus toteutetaan supistettuna ii. Esim. 2 perusopetustilaa, 2 esiopetustilaa, 2 erityisopetustilaa. Lisäksi rakennetaan oppilashuollon tilat, laajennetaan opettajahuonetta ja tehdään opettajille työtilat. iii. Tietävälän koulu saneerataan ja sinne rakennetaan liikunta- ja erikoisluokkatilat. d. Rahoitus i. Hankkeelle voidaan hakea perustamishankerahoitusta. e. Huomioitavaa i. Keskustan aluetta tulee tarkastella yksittäisten koulujen sijasta tarvittavien opetusryhmien mukaan. Keskustan alueella kehittämissuunnittelukaudella koulun aloittavien ikäluokkien koko vaihtelee 95-134 oppilaan välillä. Tällöin keskustassa tarvitaan 5-7 opetusryhmää aloittavaa ikäluokkaa kohden. Jokivarren koulu on mitoitettu 2 alkavalle ryhmälle, Myllylän koulu 1/2 alkavalle ryhmälle, Tönnö 1 alkavalle ryhmälle ja Tietävälä 1 alkavalle yhdysluokalle (n. 10 oppilasta). Myllylässä on vain luokat 1-5 ja kuudennet luokat ovat yhteiskoulussa, koska koulu rakennettiin alun alkaen liian pieneksi. Jos ikäluokan koko kasvaa 130 oppilaaseen, on alkavat ryhmät jaettava 7 perusopetusryhmään normaalin 5/6 perusopetusryhmän sijaan. Keskustan alueella on siis liian vähän luokkatilaa olemassa olevien ennusteiden pohjalta arvioituna. Ennusteissa ei ole huomioitu muuttoliikettä ollenkaan. Orimattilassa on aloittanut kaksi suurta ikäluokkaa koulunsa 2011 ja 2012 (yli 200 oppilasta). Myös syksyllä 2013 aloittaa yli 200 oppilaan ikäluokka koulunsa, joten syksyllä 2017 näistä ikäluokista ensimmäinen aloittaa koulunsa yläluokilla Jokivarressa ja yhteiskoulussa. Viimeistään 2018 Myllylän kuudennet luokat eivät enää mahdu yhteiskouluun, koska isojen ikäluokkien opetukseen tarvitaan yläkouluissa tilat vain yläkouluikäluokkien opetukseen. Keskustan alueen tilanne ei ole muuttunut vuosien 2009 2015 strategiakaudesta vaan tilanne on viime vuosien muuttovoiton takia säilynyt ennallaan. Sivistyspalvelut, lautakunta 10. Palveluverkko 29

f. Lautakunnan ratkaisu 19.2.2013 i. Keskustan alueen osalta lautakunta päätti valita Myllylän koulun laajentamisen laajemman vaihtoehdon mukaan. Lautakunta edellyttää, että hankkeen kustannukset selvitetään kouluhankkeen lopullista päätöksentekoa varten. ii. Aikataulutavoitteena koulun valmistuminen kesällä 2016. 7. Järvikunnan koulu a. Tarpeet i. Mallusjoen ja Karkkulan ovat koulut heikkokuntoisia. Koulujen peruskorjaustarve on kiireellinen. ii. Näistä kouluista on puutteita opetustiloissa (sisäliikunta- ja erikoisluokkatilat) ja oppilashuollon ja erityisen tuen tiloissa. iii. Järvikunnan alue tarvitsee tasa-arvoiset koulupalvelut kuten kunnan muut alueet. iv. Hennan alueen ensimmäinen lähikoulu ja myöhemmin oppilasvirtojen tasaaja b. Laajuus ja aikataulu i. Uusi koulu tehdään kuudelle perusopetusryhmälle ja yhdelle esiopetusryhmälle maksimissaan 135 oppilaalle ja 20 esioppilaalle. ii. Uudisrakennus valmis keväällä 2016. c. Rahoitus i. Hankkeelle voidaan hakea perustamishankerahoitusta. d. Lautakunnan ratkaisu 19.2.2013 i. Järvikunnan koulun osalta lautakunta edellyttää, että hankkeen laajuus selvitetään uudelleen ja kouluhanketta ei sidota Hennan alueen rakentamiseen. Samalla lautakunta edellyttää, että supistetun hankevaihtoehdon kustannukset ja eri tonttivaihtoehdot selvitetään ennen Järvikunnan kouluhankkeen lopullista päätöksentekoa. ii. Aikataulutavoitteena koulun valmistuminen kesällä 2015. Kirjasto 8. Kirjastoauto a. Tarpeet i. Nykyinen auto käyttöikänsä päässä ja korjauskustannukset nousevat vuosittain. ii. Kirjastopalvelun keskittäminen ja muuttovoittoisuus lisäävät autopalvelun tarvetta. b. Laajuus ja aikataulu i. Hankinta 2015 9. Pääkirjasto a. Tarpeet i. Resurssien keskittäminen pääkirjastoon taloudellisista ja toiminnallisista syistä ii. Kirjastotilan saneeraaminen vastaamaan Opetusministeriön laatusuosituksia 1. sekä nykyajan vaatimuksia. iii. Kaupungin vapaa-aikatoimintojen mahdollinen yhdistäminen b. Rahoitus i. Hankkeelle voidaan hakea perustamishankerahoitusta. c. Laajuus ja aikataulu i. Lisätilat: Nuorten ja asiakastapahtumien tilat, joiden yhteyteen voitaisiin keskittää myös nuorisotoimintaa sekä kulttuuritoimen tapahtumia. ii. Tarveselvitys 2016 Nuorisotoimi 10. Uusi nuorisotila a. Tarpeet i. Nykyisen tilan kunto, toiminnallisuus ja sijainti Sivistyspalvelut, lautakunta 10. Palveluverkko 30

ii. Helposti saavutettavan uuden tilan etsintä. Ensisijainen vaihtoehto rakentaa nuorisotila kirjaston laajennuksen yhteyteen, jolloin saadaan synergiaetua kirjasto- ja kulttuuripalvelujen kanssa esimerkiksi yhteisen monikäyttötilan ja lähiliikuntapaikan kautta. b. Laajuus ja aikataulu i. Päänuorisotila kaupungin keskustassa ii. Kirjaston laajennuksen aikataulu c. Rahoitus i. Hankkeelle voidaan hakea perustamishankerahoitusta. Liikuntatoimi 11. Kuntosalilaitteet a. Tarpeet i. Iso osa vanhoista laitteista elinkaarensa päässä ii. Kuntosalin käyttöaste kasvaa jatkuvasti. b. Laajuus ja aikataulu i. Uudet kuntosalilaitteet 150 m2 tilaan ii. Vuoden 2014 alku 12. Urheilutalon peruskorjaus a. Tarpeet i. Tilat peruskuntoiset, peruskorjausikä ohitettu ii. Allasosasto ei vastaa rakenteiltaan nykyajan palvelutarpeita b. Laajuus ja aikataulu i. Allasosaston peruskorjaus ja laajennus, muiden tilojen peruskorjaus ii. Tarveselvitys 2014, hankesuunnitelma 2015, toteutus 2016 c. Rahoitus i. Uimahallien peruskorjaus valtion liikuntapaikkarakentamisavustusten painopistealue 13. Tekojään rakentaminen a. Tarpeet i. Tekojään tarveselvitys ii. Seudullisen yhteishankemahdollisuuden selvitys b. Avotekojää tai pieni harjoitushalli i. Tarveselvitys 2014 c. Lautakunnan ratkaisu 19.2.2013 i. Lautakunta päätti, että tekojäähanketta selvitetään kaupungin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. 14. Keskustan lähiliikuntapaikka a. Tarpeet i. Orimattilassa ei nuorten näkökulmasta vetovoimaista ja vapaasti käytettävää kesäkauden liikunta-aluetta. b. Laajuus ja aikataulu i. Vakiintuneen lähiliikuntapaikkakäsitteen mukainen liikuntapaikka ii. Edustettuina uudet, vapaamuotoiset, urbaanit liikuntamuodot (esim. skeittaus, parkour), ei kilpaurheilustandardeja iii. Tarveselvitys ja hankesuunnitelma 2014, toteutus 2015 iv. Valtion tuki ollut viimevuosina n. 20 40 % kokonaiskustannuksista. c. Lautakunnan ratkaisu 19.2.2013 i. Lautakunta päätti, että keskustan lähiliikuntapaikalle haetaan hankerahoitusta. Sivistyspalvelut, lautakunta 10. Palveluverkko 31

Investointien vaikutukset henkilöstömenoihin Sivistystoimen menoista henkilöstömenojen osuus on ¾. Edellä esitettyjen investointien vaikutukset henkilöstön määrään vuoteen 2016 ovat karkeasti arvioiden seuraavat: Varhaiskasvatuksessa perhepäivähoitajien määrän väheneminen korvataan päiväkotihoidon lisäämisellä. Laajennettaviin Myllylän ja Peltolan päiväkoteihin ja rakennettaviin Virenojan ja Järvikunnan päiväkoteihin voidaan siirtää henkilöstöä rakenteellisin ratkaisuin perhepäivähoidosta ja ryhmäperhepäivähoitoyksiköistä, jolloin henkilöstölisäyksen suuruudeksi tulee noin 10 henkilötyövuotta. Opetuspalveluissa laajennettaviin Virenojan ja Myllylän kouluihin saadaan tarvittava henkilöstö lakkautettavasta Heinämaan koulusta ja rakenteellisin ratkaisuin muista kouluista. Järvikunnan koulu korvaa Karkkulan ja Mallusjoen koulut, joiden henkilöstö siirtyy sinne. Mikäli koulu rakennetaan 6-perusopetusyhmäiseksi, tarvitaan 3 uutta opettajaa. Esiopetuksen mahdollinen laajentaminen lähipalveluksi Pennalaan, Virenojalle ja Järvikuntaan edellyttää 3 uutta opetushenkilöä. Myllylän esiopetuksen laajentaminen edellyttää yhtä uutta opetushenkilöä. Pääkirjaston laajentaminen 2016 edellyttää yhtä lisähenkilöä. Sivistyspalvelukeskuksen yhteiseen käyttöön tulee 2015 tietotekniikkatukihenkilö (ATK-osasto). Henkilöstön lisäys valtuustokauden loppuun vuoteen 2016 on siten 19, mikä sivistyspalvelukeskuksen nykyiseen 400 henkilön määrään on nelisen prosenttia. Henkilöstömäärän kehityksen arvioinnissa tulee lisäksi varautua mahdollisiin lainsäädännöstä kunnille tuleviin tehtävälisäyksiin tai henkilöstömitoitusten muutoksiin. Hennan alue Kaupungin tavoitteena on vuoteen 2040 saada Hennasta 15 000 asukkaan kaupunginosa. Orimattilan asukasluvun kasvun toteutuessa ennustetusti merkitsee se sivistystoimen palvelujen kaksinkertaistumista Orimattilassa. Kehittämissuunnitelmassa ei oteta vielä kantaa Hennan alueen sivistystoimen palvelujen järjestämiseen tai toteuttamistapaan. Näitä palveluiden suunnittelu on järkevää sitoa osaksi Hennan kokonaishanketta ja osaksi Hennan suunnitteluprosessia. Sivistyspalvelut, lautakunta 10. Palveluverkko 32

11. LIITTEET Liite 1: Orimattilan peruskoulujen väestörekisteriennusteiden toteutuminen vuosilla 2008-2012 ja ennusteet vuosille 2013-2019 Heinämaan koulu enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. enn. enn. enn. enn. enn 08-09 08-09 09-10 09-10 10-11 10-11 11-12 11-12 12-13 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18 18-19 38 34 36 36 33 34 37 36 33 28 27 31 24 20 18 23 Jokivarren koulu enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. enn. enn. enn. enn. enn. 08-09 08-09 09-10 09-10 10-11 10-11 11-12 11-12 12-13 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18 18-19 295 296 278 280 278 294 316 322 340 336 337 317 339 339 320 307 ala-aste 173 172 176 173 162 168 143 149 140 154 156 174 163 156 167 186 yläaste 103 109 110 133 120 132 120 122 120 98 110 110 110 110 110 110 erityisoppilaat 571 577 564 586 560 594 579 593 600 588 603 601 612 605 597 603 Karkkulan koulu enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. enn. enn. enn. enn. enn 08-09 08-09 09-10 09-10 10-11 10-11 11-12 11-12 12-13 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18 18-19 2008 muutos,mallusjoki 1-3 lk ja 59 47 48 48 42 41 43 47 41 37 33 29 31 32 32 26 Karkkula 4-6 lk,aik.1-2 lk Mallusjoella Kuivannon koulu enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. enn. enn. enn. enn. enn 08-09 08-09 09-10 09-10 10-11 10-11 11-12 11-12 12-13 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18 18-19 60 58 60 62 59 58 62 61 56 62 68 61 61 54 48 50 Luhtikylän koulu enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. enn. enn. enn. enn. enn 08-09 08-09 09-10 09-10 10-11 10-11 11-12 11-12 12-13 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18 18-19 46 45 42 43 36 35 36 37 42 43 42 49 54 60 58 51 Mallusjoen koulu enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. enn. enn. enn. enn. enn 08-09 08-09 09-10 09-10 10-11 10-11 11-12 11-12 12-13 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18 18-19 2008 muutos,mallusjoki 1-3 lk ja 28 43 38 36 31 33 30 32 34 31 32 32 26 28 27 26 Karkkula 4-6 lk,aik.1-2 lk Mallusjoella Sivistyspalvelut, lautakunta 11. Liitteet 33

Myllylän koulu enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. enn. enn. enn. enn. enn 08-09 08-09 09-10 09-10 10-11 10-11 11-12 11-12 12-13 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18 18-19 176 190 176 175 184 177 170 178 189 185 177 184 179 155 139 125 Pennalan koulu enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. enn. enn. enn. enn. enn 08-09 08-09 09-10 09-10 10-11 10-11 11-12 11-12 12-13 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18 18-19 95 97 111 112 116 114 123 110 117 111 112 115 120 117 118 108 Tietävälän koulu enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. enn. enn. enn. enn. enn 08-09 08-09 09-10 09-10 10-11 10-11 11-12 11-12 12-13 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18 18-19 49 52 49 48 42 47 43 40 41 42 52 60 67 72 77 80 Tönnön koulu enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. enn. enn. enn. enn. enn 08-09 08-09 09-10 09-10 10-11 10-11 11-12 11-12 12-13 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18 18-19 135 123 124 117 117 113 117 103 107 101 104 112 119 126 136 138 Virenojan koulu enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. enn. enn. enn. enn. enn 08-09 08-09 09-10 09-10 10-11 10-11 11-12 11-12 12-13 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18 18-19 49 50 46 52 51 58 62 62 64 67 73 66 68 60 64 60 Vuorenmäen koulu enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. enn. enn. enn. enn. enn 08-09 08-09 09-10 09-10 10-11 10-11 11-12 11-12 12-13 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18 18-19 83 87 90 90 81 87 80 74 74 Orimattilan yhteiskoulu enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. toteut. enn. enn. enn. enn. enn. enn Suurin osa Artjärven yläasteelaisista meni 08-09 08-09 09-10 09-10 10-11 10-11 11-12 11-12 12-13 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18 18-19 Porlammin yläasteelle 2011. 443 432 408 400 410 408 422 400 402 396 382 374 372 387 388 408 (esikoululaisia ei ole laskettu mukaan) ennuste 20.9.2012 tilastointipäivän mukainen Sivistyspalvelut, lautakunta 11. Liitteet 34