Mitä on Compassion Fatigue? 17.9.2015 Leo Nyqvist
Ihminen ei kestä väkivaltaa! 1960-luku: Vietnamin sodan veteraanit (PTSD, TPSR) 1970-luku: naiset (turvakodit) 1990: lapset (kokija ja näkijä, lasten oikeudet) 2000-luku: auttajat (sijaistraumatisoituminen) Mukaellen Per Isdal 2014
Traumaperäinen stressireaktio (PTSD) Normaali reaktio musertavan kokemuksen yhteydessä Oireet: huoli, takautumat, painajaiset, tunnetilan vaihtelut, yleinen ahdistuneisuus, välttely, tunnottomuus, keskittymis- ja muistivaikeudet, univaikeudet, lihasjännitys, ruoansulatusvaivat, päänsärky ja muut somaattiset oireet Yhdysvalloissa PTSD:n prevalenssi aikuisväestössä on 7.8 %; naisista 88 %:lla ja miehistä 79 %:lla on jokin oheisdiagnoosi, useimmiten ahdistuneisuushäiriö, masennus tai päihdeongelma (Stamm 2002)
Auttajan trauman ja emotionaalisen kuormituksen käsitteet
Sijaistraumatisoituminen Secondary victimization (Figley 1982) Secondary traumatic stress (Figley 1983; Stamm 1995) traumatologinen oirekäsite Vicarious traumatization (McCann & Perlman 1990) stressi, joka seuraa tunnetason paneutumista asiakkaan traumaattiseen kokemukseen (empathic strain) kognitiivinen muutosprosessi Suomenkielinen kirjallisuus (Reunanen & Holma 2011): sijaistraumatisoituminen toissijainen traumatisoituminen epäsuora altistuminen traumalle
Compassion Fatigue Käsite on melko uusi, se esiintyi ensimmäistä kertaa v. 1992 hoitotieteen aikakauslehdessä koskien ensiavun sairaanhoitajien työtä, kun kohdataan vakavasti loukkaantuneita ja/tai kuolevia ihmisiä Compassion feeling of deep sympathy and sorrow for another who is stricken by suffering or misfortune, accompanied by a strong desire to alleviate the pain or remove its cause (Webster s 1989) syvä tietoisuus toisen kärsimyksestä ja halu lievittää sitä Fatigue väsymys, uupumus Myötätuntouupumus
Jatkuu Figley (1995) ehdotti ensisijaisen ja toissijaisen PTSD:n käsitteitä (PTSD ja STSD), ja kehitti käsitteen compassion fatigue kuvaamaan traumatisoituneen kohtaamisesta johtuvaa toissijaista STSD-syndroomaa Työuupumus, loppuunpalaminen (burnout) seurausta turhautumisesta, voimattomuudesta ja kyvyttömyydestä saavuttaa oman työn tavoitteita Ilmiöön liittyy psykofysiologisia oireita, kuten univaikeudet, päänsärky, ärtyneisyys, aggressiivisuus sekä fyysinen ja henkinen uupumus muina oireina mainitaan tunteettomuus, pessimismi, kyynisyys, työpaikan vuorovaikutusongelmat ja työtehtävistä selviytymisen vaikeudet
Jatkuu CF voi kehittyä hyvinkin nopeasti sitoutumisessa emotionaalisesti vaativien asiakkaiden kohtaamiseen ja auttamiseen, burnout muodostuu vähitellen työntekijän altistuessa koko ajan tunnetason ja organisaation asettamille vaatimuksille (P)CF voidaan nähdä toissijaisen traumatisoitumisen ja työuupumuksen yhdistelmänä, kuvaa yleisesti emotionaalista ja fyysistä uupumista tilaa kuvaava käsite
Jatkuu Vastatransferenssi (countertransference) tiedostamaton uhrin trauman suhteuttaminen ja sisäistäminen auttajan taholta jälkimmäinen toteutuu usein sanattomasti ilmein ja nyökkäyksin kun verbaalinen ilmaisu ei ole mahdollista Wilson ym. (1994) ovat jakaneet vastatransferenssin piirteet PTSD:n kohtaamisessa intrusiivisiin ja vältteleviin, joista ensimmäiseen kuuluvia piirteitä ovat rajojen ylittäminen, ylisitoutuminen, keskinäinen riippuvuus ja patologinen leimautuminen, jälkimmäiseen vetäytyminen, turtuneisuus, älyllistäminen ja kieltäminen
Jatkuu Työntekijät voivat tuoda asiakassuhteeseen omat ajankohtaiset tai aikaisemmat stressitekijät ja traumat, jolloin auttajaa saattaa viehättää samankaltaiset ongelmat asiakkaassaan Auttajan tiedostamaton transferenssi voi herättää vastatransferenssin asiakkaassa, mikä pahentaa alkuperäistä traumaa (Figley 1995)
Kun auttaja ei kestä Kovetamme, turrutamme ja kuoletamme liikaa Etäännytämme tai sanoudumme irti Emme kuule, mitä asiakas sanoo, vaihdamme puheenaihetta Moitimme, tuomitsemme, syytämme mielessämme tai avoimesti Vaivumme toivottomuuteen, jaksamattomuuteen, luovutamme Menetämme malttimme ja samalla ammatillisuutemme 2.10.2015 Leo Nyqvist Lähde: G. Schulman 2006
Olen muuttunut ihmisenä, näen painajaisia öisin, koen takautumia ja kummallisia asioita pääni sisällä. Kärsin päänsärystä ja mahavaivoista. Olen menettänyt toivoni ja tunnen olevani totaalisen hyödytön ihmisenä. Joskus mieleni on tehnyt riistää henki asiakkaaltani ja tulee kummallinen tunne, että pitäisi erota puolisostani. Minusta tuntuu, että väkivallantekijöitä, pedofiilejä ja raiskaajia on kaikkialla enkä tahdo uskaltaa päästää lapsiani ulos kotoa. Viihdyn yksikseni, riitelen työpaikalla, ja mielestäni muut ovat lähinnä idiootteja. Tunnen vihaa sisälläni tiettyjä asioita ja ihmisiä kohtaan. En jaksa olla tekemisissä muiden kanssa, vaan viihdyn paremmin yksikseni TV:n roskaviihteen parissa. Romanttiset komediat ovat nykyisin mieleeni. Häpeän itseäni. Muuten kaikki on ok! (Per Isdal, luento Smittet av vold 2012)
CF ja moraalinen stressi Sosiaali- ja terveydenhuollossa kohdataan runsaasti asiakkaita, jotka ovat taloudellisesti ja sosiaalisesti marginaalissa, joilla esiintyy fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia sekä käyttäytyvät moraalisesti hylättävästi (väkivaltaisuus, rikollisuus) CF ja moraalinen stressi voidaan nähdä myös osana samaa kokonaisuutta (Forster 2009) CF on siten samanaikaisesti sekä emotionaalinen että moraalinen kokemus
Altistumisen keskeiset osatekijät Vakavuus miten vaarallisia ja pahoja asioita käsitellään Toistuvuus miten usein niitä kohdataan Turvallinen tila onko mahdollisuus saada huolenpitoa ja tukea Henkilöhistoria ja elämäntilanne Lähde: Isdal 2014
SR Silencing Response Conspiracy of silence, Holokaustin selviytyjät (Yael Danieli 1984) auttajan reaktio, joka rakentuu tämän toimintaa ohjaaville oletuksille, joihin kuuluvat traumaattisen aineksen ulkoistaminen, sivuuttaminen, vähättely ja laiminlyönti (Baranowsky 2002) kyse ei ole syytöksestä, vaan ilmiön tunnistamisesta osana omaa ammatillista reflektiota ilmiön tunnistaminen mahdollistaa nopeamman paluun aitoon kohtaamiseen, dialogiin ja terapeuttiseen vaikuttavuuteen Baranowski katsoo SR:n olevan CF:n osatekijä
CF - yhteenveto Kirjallisuuden pohjalta tehtäviä johtopäätöksiä emotionaalisesti kuormittavassa työssä toissijaisen traumatisoitumisen ja työuupumuksen yhdistelmä tilaa kuvaava käsite (vrt. oireenmukainen tai muutoskäsite) moraalinen aspekti mukana vastatransferenssi
Perheväkivaltatyöntekijän sijaistraumatisoituminen Fyysinen väsymys, vaikeus rentoutua, jännittyneisyys, ylivirittyneisyys, fyysinen painon tunne rinnassa Emotionaalinen reagointi: turhautuminen, ärtymys, kiukku, emotionaalinen väsymys, tyhjyyden tunne, asiakkaan tunteisiin mukaan menemisestä seuraava ahdistus ja toivottomuuden tunne sekä työn raskaudesta johtuva ahdistuneisuus Sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä muutoksia esiintyi suhteessa perheeseen, parisuhteeseen ja muihin kontakteihin, muutokset maailmankuvassa Reunanen & Holma 2011
Selviytymiskeinot Työssä: kokemusten jakaminen ja keskustelu työkavereiden kanssa, purkukeskustelut, työnohjaus, tunteiden käsittely puhumisen, draaman tai kirjoittamisen avulla, monipuolinen työnkuva, työn rytmitys ja sisällöstä päättäminen, virkistäytyminen, huumori, työpaikan ilmapiiri ja turvallisuus, parityöskentely Vapaa-ajalla: työn vastapainona liikunta, ulkoilu, luonto, valo, meri, matkustelu, valokuvaus, lukeminen ujne., ajan viettäminen perheen, ystävien ja lemmikkien kanssa, oma aika, hiljaisuus, itsensä hemmottelu, rukoilu Reunanen & Holma 2011
Selviytymisstrategiat Työn piirissä Vakiintunet käytännöt (rituaali) Vertaistuki Työn ja yksityiselämän tasapaino Jälkipuinti-istunnot Rajojen asettaminen ( sanoa ei ) Jämäkkyys Työvapaat Työtehtävien vaihtelu Jatkokoulutus Henkilökohtaiset Oman haavoittuvuuden tunnistaminen Unirytmi Työn ja yksityiselämän tasapaino Rentoutumiskeinot, harrastukset Rajojen asettaminen Itsereflektio Henkiset/hengelliset tarpeet Lähde: Melvin 2015
Valmistautumattomana kentälle Työntekijät tulevat oppilaitoksesta kentälle valmistautumattomina siihen, mitä rankka työ vaikuttaa itseen työntekijänä Ammatillisuusideaali on vahva (ei uskalla reagoida) Älä ota töitä kotiin mukaan ikään kuin olisi olemassa jonkinlainen päällä/pois -nappi
Kolme vastuuta väkivaltatyössä 1) Johdon vastuu työympäristöstä huolehtiminen, työsuojeluasia 2) Vastuu toisistamme työtovereina työyhteisössä 3) Vastuu itsestämme kiinnitä asiaan huomiota kerro asiasta eteenpäin pidä huolta itsestäsi Lähde: Isdal 2014