Kaupunkitekniikan keskus Resurssit ja johtaminen

Samankaltaiset tiedostot
Tekninen keskus Resurssit ja johtaminen

Kaupunkisuunnittelukeskus Resurssit ja johtaminen

Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

4 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI

Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

Tekninen ja ympäristötoimi

Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Tekninen ja ympäristötoimi Olli Isotalo

Kaupunkisuunnittelukeskus Resurssit ja johtaminen

(täydennetään) Toimintakate, M. Tilakustannukset alenevat 1 % edellisestä vuodesta.

Kaupunkisuunnittelukeskus Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

Teknisen ja ympäristötoimen valtuustokauden ja kaupunkisuunnittelukeskuksen vuoden 2014 tavoitteet

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoo-tarina - päivitys - toteutuminen tilannekuva helmikuu lautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen

Sosiaali- ja terveystoimi Keskeisten suoritteiden deflatoidut kustannukset laskevat 1%. - Kotihoidon asiakaspalvelutuntihinta

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä

Mittari / arviointikriteeri Toimenpiteet/vastuuhenkilö Seuranta I Seuranta II Vh: Titta Tossavainen Tulosyksikkö on osallistunut

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty

Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen

Hiilineutraali Espoo 2030 kohti päästötöntä liikennettä

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

Teknisen ja ympäristötoimen talousarvio Teknisen toimen johtaja Olavi Louko

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen

SITO: Resurssit ja johtaminen

Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus Jukka Mäkelä #espoobudjetti

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty

Espoon kaupunki Pöytäkirja 45. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Talousarvio ja taloussuunnitelma

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Espoon kaupunki Pöytäkirja 36. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh

Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma. Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2014 talousarvion seuranta, huhtikuun kuukausiseuranta / 30.4.

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 114. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri

Kaupunkirakenne. Määrä- ja taloustavoitteet. Suoritetavoitteet

JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 44. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Valtuusto Sivu 1 / 1

Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen

Konserniesikunta Resurssit ja johtaminen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Talousarvio ja suunnitelma 2016

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

ESPOON KAUPUNKI Vuoden 2014 lokakuun kuukausiraportti YLEISHALLINTO. Konserniesikunta. 1. Resurssit ja johtaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien investointiohjelmasta.

KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: tekninen johtaja. 210 Kaupunkirakennelautakunnan yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja

KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Palvelualueen perustiedot Palvelualue ja vastuuhenkilö

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Konserniesikunta. Resurssit ja johtaminen

Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

Tulostavoite / kaupungin yhteinen tulostavoite. Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1 %.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 98. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Helsingin alue- ja täydennysrakentaminen

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 7/2018

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ki/

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous

Veneiden talvisäilytyksen kehittäminen. TYT / SITO Liikuntapalvelut Kimmo Leivo

Konserniesikunta Resurssit ja johtaminen

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (7) Kaupunkiympäristölautakunta Asia/

INVESTOINNIT, YHTEENVETO

MAL-seurantaraportin liitteet

TOIMIVA INFRA JA YMPÄRISTÖ. Kaupunkiympäristötoimialan keskeiset palvelut

Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitos -liikelaitos: Talous: Taulukko 1. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen.

KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: tekninen johtaja. 210 Kaupunkirakennelautakunnan yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja

JOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET HYVÄN ELÄMÄN ELEMENTIT JOENSUUSSA -SEMINAARI

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 108

Sosiaali- ja terveystoimi Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Seuranta

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Espoon kaupunki Pöytäkirja 36. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 9/2018

Espoon kaupunki Pöytäkirja 45. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 8. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Sosiaali- ja terveystoimi Espoo- strategia

Ympäristöohjelma kaudelle:

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio:

2016 - Kaupunkitekniikan keskus Resurssit ja johtaminen Kaupunkitekniikan keskuksen varsinaisten toimintojen (ilman tase- ja nettoyksiköitä) toimintakate on hyväksytyn talousarvion mukainen. Toimintakate on vähintään hyväksytyn talousarvion mukainen. Toimintakate. Vertailukelpoinen toimintakate (-19,8 milj. euroa), ilman kertaluonteista pakollista varausta (6,5 milj. euroa), oli talousarviota (-23,9 milj. euroa) parempi. Toteutunut toimintakate (-26,3 milj. euroa), sisältäen kertaluonteisen pakollisen varauksen kirjauksen (-6,5 milj. euroa) liittyen Finnoon keskuksen asemakaavan mukaisiin pilaantuneiden maiden puhdistusmenoihin, ei toteutunut tavoitteen mukaisesti. Tavoitteesta jäätiin 2,4 milj. euroa. Toiminnan kustannustehokkuus ja vaikuttavuus paranee. Yleisten alueiden ylläpitopalvelujen kustannukset alenevat Indeksikorjattu yksikkökustannusten (euroa/m 2 ) muutos %. Yleisten alueiden ylläpitokustannukset laskivat 11 % edelliseen vuoteen verrattuna. vähintään 1,0 %. Tuottavuus kasvaa uudella toiminta- ja johtamismallilla vuoden 2015 tilinpäätöksestä 5. milj. euroa vuoden 2017 loppuun mennessä. Tuottavuuden kasvu keskeisissä toiminnoissa. Infrapalveluissa toteutuneet neliöhinnat (euroa/m 2 ) ja yksikköhinnat. Investointien toteutuminen valmistuneiden hankkeiden osalta (toteutuneet kustannukset / kustannusarvio). Kaupunkitekniikan tuottavuuden kasvu vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015 on 3,4 milj. euroa, mikä on suunniteltua enemmän. Kunnossapidettävien katujen kustannukset ovat 2,02 /m 2 ja viheralueiden 0,49 /m 2. Valmistuneiden hankkeiden toteutunut hintataso on ollut 2,7 % kustannusarviota korkeampi kuin se vuoden 2015 lopussa oli 34 %. Euroissa tuottavuuden paraneminen on ollut 0,5 M. Tilakustannukset/ asukas alenevat 1 % edellisestä vuodesta. Tilakustannukset / asukas. Tilakustannukset/ asukas ovat alentuneet 1,38 % edellisestä vuodesta. Tukikohtaverkoston selvitystyö on valmistunut. Tilojen käytön tiivistämisellä arvioidaan saatavan 0,4 milj. euron säästöt vuoteen 2018 mennessä. 1

Johtaminen ja työhyvinvointi paranevat. Työhyvinvointimatriisin arvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2015 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisin arvo. Työilmapiirikyselyjen suorittaminen. Matriisin lukuarvo saadaan helmikuussa 2017. Kaupunkitekniikan keskus on suorittanut oman ilmapiirikyselyn kesäkuussa. Maahanmuuttaja-taustaiste n työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Terveysperusteiset poissaolot vähenevät. Henkilöstön tuottavuus paranee 1,0 %. Maahanmuuttaja-taustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa mahdollisuuksien mukaan. Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää per henkilötyövuosi. Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien määrä yhteensä suhteessa kohdeväestöön. (palveluostojen muutosten vaikutus henkilötyövuosien määrään arvioidaan) Maahanmuuttaja-taustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä, %. Terveysperusteisista poissaoloista kertyvä kuorma 01-12/2016 on 19,3 pv/htv (ei vertailutietoa). Koko toimialalla 16,7 pv/htv. Henkilötyövuosia on 0,1 % kohdeväestöön nähden joulukuussa (koko toimiala). Henkilöstön tuottavuus on parantunut. Tavoite toteutuu. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus on 31.12.2016 2,2 % (vertailukelpoinen luku 1,7 %). Koko toimialalla 8,7 % (8,8). 2

2016 - Kaupunkitekniikan keskus Asukkaat ja palvelut Infran palveluverkot ovat tarkoituksenmukaiset ja niitä kehitetään edelleen asukkaiden tarpeita vastaavaksi. Palvelujen tuotetaan tarkoituksenmukaisesti hyödyntytä -mällä omaa ja markkinoilta hankittua palvelutuotantoa. Joukkoliikenteessä matkustaminen kasvaa ja palvelutaso on vähintään edellisen vuoden tasolla. Kaupungin kokonaisetu optimoidaan hankkimalla palveluja markkinoilta ja omalta tuotannolta. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa. Metron liityntäliikenteen järjestelyjen Kaupungin oma henkilöstö pidetään täystyöllistettynä. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus. Järjestelyt ovat metron valmistuessa joukkoliikenteen käytettävissä. Oma henkilöstö on täystyöllistetty. Kulkutapaosuuden muutosta voidaan arvioida metron käyttöönoton jälkeen. Tavoitteet toteutuvat. Metroliikenne käynnistyy Matinkylään. Metron ja liityntäliikennöinnin alkaminen syksyllä 2016. Maanpäällisen infran järjestelyt ovat metron valmistuessa käytettävissä kaikilla metroasemilla. Tavoite toteutuu. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen palvelut ovat laadukkaat ja asiakaslähtöiset. Nopeutetaan toimintaprosesseja digtalisointia lisäämällä ja toimintatapoja sujuvoittamalla. Yleisten alueiden lupien käsittely-ajat: -sijoitusluvat 20 pv Käsittelyajat. Kaupunkimittauksen tilaustehtäville toimintasuunnitelmassa asetetut tavoitteet on saavutettu. Yleisten alueiden lupien käsittelyajat on saavutettu. 3

-kaivuluvat 7 pv -aitausluvat 7 pv -tilap. liikennejärjestelyt 7 pv Sähköiset palvelut: 20 % tonttijako- ja kiinteistötoimitus-hakemuksis ta vastaanotetaan sähköisen palvelun kautta. 45 % kartta- ja maaperäaineistojen tilauksista ja toimituksista hoidetaan sähköisten kauppapalvelujen kautta. Sähköisen asioinnin osuus. Yleisten alueiden kaikista luvista 71 % on tullut epermitin kautta vuoden loppuun mennessä. Tonttijako- ja kiinteistötoimitushakemuksista 23 % on vastaanotettu sähköisen palvelun kautta. Kartta-aineistosta 29 % ja maaperäaineistosta 57 % (tilauksista yht. 37 %) toimitettu sähköisten palveluiden kautta. Tavoite toteutuu. Asuin- ja palvelualueiden toiminnallisuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa. Asukkaiden tyytyväisyys palveluihin, kuten viherympäristöön ja kulkuväyliin on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Laaja asuinkuntaindeksi, TEKPA-tutkimus. Laaja asuinkuntaindeksi on 3,76 (2015; 3,79) TEKPA: Liikennealueiden ylläpito 3,47 (2015; 3,37) TEKPA: Puistojen hoito 3,53 (2015; 3,42) Toimitilat ja -ratkaisut ovat toimivat, tehokkaat, terveelliset ja turvalliset ja tuotettu vastuullisesti asiakkaille. Toimitilat tukevat palvelujen tuottamista ja ne tuotetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Kaupunkitekniikan keskuksen toimitilaverkon analysointi on tehty. Selvitys kaupunkitekniikan keskuksen toimitilojen järjestelyistä on tehty. Järjestely toteutetaan vuosien 2017 2018 aikana. Osasta nykyisistä toimitiloista luovutaan. Tavoite toteutui. 4

2016 - Kaupunkitekniikan keskus Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen asuntotuotantoa ja liikennettä koskevien velvoitteiden täyttäminen.infran palveluverkkoa kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet 2 500 asunnon vuosituotannolle. Asuntotonttien asemakaavoitustavoitteen määrää kasvatetaan 25 % voimassa olevaan MAL-aiesopimukseen verrattuna. Infran palveluverkon arviointi etenee. Asuntotuotannon vaatiman kiinteistönmuodostuksen ja kunnallistekniikan Tulevan asuntotuotannon vaatiman kunnallistekniikan suunnitteluvalmius. Toteutuneet toimenpiteet. Tavoite toteutuu. Suunnitteluvalmius on olemassa. Palveluverkon arviointi on käynnissä. Leikkipaikkaohjelma on valmistunut. Luomme edellytykset monipuoliselle asuntorakentamiselle estäen segregaation syntymistä. Investointiohjelman Merkittävistä Kunnallistekniikan asemakaavoista laaditaan yleissuunnitelmat on laadittu kokonaistaloudellisuustar-kas keskeisistä kaavahankkeista. telu. KTYS:t laaditaan merkittävistä kaavoitushankkeista. Espoon Asunnot Oy aloittaa vuosittain keskimäärin 300 asunnon rakentamisen. Varaudutaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vaikutuksiin kaikissa palveluissa. Asuntotuotannon vaatiman kunnallistekniikan Toteutuneet toimenpiteet. Teknisen lautakunnan tuottamissa palveluissa ei ole tunnistettu tähän liittyvää erityistä varautumistarvetta. 5

Varmistetaan suurten kehittämisprojektien ja metron asemanseutujen maankäytön tiivistäminen ja kaupungin investointien eteneminen. Tiivistetään Infra-investointien kaupunkirakennetta toteutuminen hankkeiden mahdollistamalla vaatimassa aikataulussa. asuntojen, uusien työpaikkojen syntyminen ja palvelujen sijoittuminen metron kehityskäytävälle. Luodaan edellytykset Länsimetron jatkeen ja kaupunkiradan rakentamiselle. Länsimetron jatkeen rakentaminen etenee sopimusten ja suunnitelmien mukaisesti. Asemaseutujen ja liityntäliikenteen vaatimien infrakohteiden suunnittelu hankkeen aikataulussa. Liityntäliikenteen järjestelyjen eteneminen. Kunnallistekniikkasopimusten laatiminen Länsimetro Oy:n kanssa asemaseutujen suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon vastuista. Espoonlahden kunnallistekniikkasopimus on hyväksytty teknisessä lautakunnassa. Toistaiseksi ei ole ilmennyt tarvetta laatia kunnallistekniikkasopimusta Länsimetro Oy:n kanssa. Luodaan edellytykset kaupunkiradan ja sen lähialueiden kehittämiselle. Suunnittelu etenee Espoon kaupunkiradan osalta välillä Leppävaara-Kauklahti. Hankkeen eteneminen riippuu valtion rahoituksesta. Edistetään energiansäästötavoitteita ja ympäristökriteereitä rakentamisessa, alueiden kehittämisessä ja palvelutuotannossa. Edistetään toimenpiteitä CO 2 -päästöjen vähentämiseksi. CO2 -päästöjen kehittyminen. Energiankulutuksen määrä. Espoon asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2015 10 % alemmat kuin vuonna 2014 ja 23 % alemmat kuin vuonna 1990. Korvaavilla suurpainenatriumlampuilla varustettujen valaisimien vaihtaminen LED valaisimiin on aloitettu katuvalaistuksen energian kulutuksen vähentämiseksi. Vuonna 2016 vaihdettiin kaikkiaan n. 950 valaisinta. Vuotuinen säästö tulee olemaan nykyisillä energian hinnoilla näiden valaisinten osalta n. 19 000 euroa vuodessa. Energiaa säästyy noin 190 MWh. 6

Edistetään uusiutuvan energian osuuden kasvua ja kestävän kehitysohjelman (KEKE) toimenpiteitä. Kestävän kehityksen sitoumusten laatiminen. Uusiutuvan energian osuus ja toteutuneet toimenpiteet. Yksiköt ovat tehneet kestävän kehityksen yhteiskunta-sitoumuksen. Länsimetron ja sen syöttöliikenteen aloittaessa Tapiolan sähköbussilaturi siirretään Friisilään. Valmistelutyöt käynnissä. Kaupunkitekniikan keskus on tehnyt sitoumuksen edistää sähköistä liikennettä. Selvitys sähköautojen latausinfran mahdollistamisesta on valmistunut. Ensimmäinen julkinen sähköautojen latauspiste valmistuu Haltiaan keväällä 2017. Ilmastoasioiden toimenpideohjelman jalkautus kaupunkikonsernissa. Vastuiden määrittely ja toimeenpanon käynnistys toimialoilla ja keskeisimmissä konserniyhteisöissä. Ilmasto-ohjelma on hyväksytty ja ohjelman jalkautus on käynnissä. Tekninen lautakunta antoi lausuntonsa ohjelmasta toukokuussa. Tavoite toteutuu. Pyöräilyn edistämisohjelman Pyöräilyn kulkutapaosuus ja pyöräilyn edistämisohjelman toteutuneet toimenpiteet. Pyöräilyn kulkutapaosuus on ollut kasvussa. On palkattu PK-seudun yhteinen pyöräilykoordinaattori. Laatureittiverkoston ja metrokeskuksien liityntäpyöräpysäköinnin kehittäminen on käynnissä. 7