TYÖVOIMAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄN HAKULOMAKE LIITE 1 Työvoimakoulutus Nimi: Tampereen kaupunki Y-tunnus: 0211675-2 Yhteyshenkilö: suunnittelupäällikkö Päivi Rajala Puhelinnumero: 408,063,105 Sähköpostiosoite: paivi.h.rajala@tampere.fi Ohjeistus: Lomake on lukittu, joten muutoksia voi tehdä ainoastaan vastauksille varattuihin kohtiin. Lomakkeen kysymyksiin tulee pyrkiä vastaamaan tiiviisti annetun tilan puitteissa. Mikäli vastaus ei kuitenkaan mahdu annettuun tilaan eikä näy kokonaisuudessaan, laajenna tarvittaessa vastauskentän rivejä. KYSYMYKSET 1. Kuvaus työvoimakoulutuksen järjestämistehtävän tarpeellisuudesta Perustelut työvoimakoulutuksen tehtävän tarpeellisuudelle hakijan toiminta-alueella. Tredu on maakunnallinen ja monialainen koulutuksen järjestäjä, jolla on kokemusta työvoimakoulutuksesta ja laaja tutkintotarjonta työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden tarpeisiin. Viime vuosien opiskelijapaikka/opiskelijatyövuosimäärien pohjalta emme ole pystyneet vastaamaan kysyntään. Tredulla on koko Pirkanmaan toiminta-alueella toimivat ja pitkäaikaiset yhteistyösuhteet TE-hallinnon kanssa. Tredulla on myös toimipisteitä ympäri maakuntaa, mikä mahdollistaa työvoimakoulutuksen palveluiden toteutuksen lähelle asiakasta. 2. Hakijan edellytykset vastata työvoimakoulutuksen tarpeeseen Miten koulutustarjonnalla vastataan työvoimakoulutuksen tarpeeseen? Mitkä ovat painopistealoja/tutkintoja? Tredulla on hyvät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset työvoimakoulutuksen toteuttamiseen koko toiminta-alueella. Koulutustarjonta on kattava. Tredulla on kokemusta tutkintotavoitteisista ja muista ammatillisista työvoimakoulutuksista sekä valmennus- ja ohjauspalveluista. Työvoimakoulutusta tarjotaan kysynnän mukaan, painopisteenä viime vuosina ovat olleet sosiaalija terveysala, tekniikka, yrittäjyys ja liiketalous. Em. lisäksi työvoimakoulutuksen tarvetta on tällä hetkellä mm. metsäalan
valmennus- ja ohjauspalveluista. Työvoimakoulutusta tarjotaan kysynnän mukaan, painopisteenä viime vuosina ovat olleet sosiaalija terveysala, tekniikka, yrittäjyys ja liiketalous. Em. lisäksi työvoimakoulutuksen tarvetta on tällä hetkellä mm. metsäalan koulutuksiin. Tredulla on hyvät valmiudet vastata työvoimakoulutuksen eri asiakasryhmien tarpeisiin mm. maahanmuuttajien kielitaidon tukemiseen ja lukutaitovaiheen opetuksen järjestämiseen. Tredulla on laajat ja monipuoliset työelämäyhteydet koko toiminta-alueellaan. 3. Kuvaus toimintatavoista vastata nopeasti muuttuviin koulutustarpeisiin Tredussa on kehitetty systemaattista ennakointityötä elinkeinoelämän tarpeisiin vastaamiseksi. Työelämän tarpeita kootaan neuvottelukuntien, TE-hallinnon, erilaisten verkostojen sekä laajan yritysyhteistyön kautta. Tredun työelämäpalveluissa toimii useita yrityskoordinaattoreita, jotka hankkivat ja välittävät tietoa toimipisteisiin yritysten ja työpaikkojen tarpeista toiminta-alueen eri kunnissa. Tredulla on joustavat ja tehokkaat tavat toteuttaa koulutusta laajan työpaikkaverkostonsa puitteissa sekä omissa ja digitaalisissa oppimisympäristöissä. Tredun koulutustarpeisiin vastaaminen perustuu toimintatapaan, jossa nimetyt henkilöt toimivat tutkintojen vastuuhenkilöinä ja käynnistävät tarvittavat toimenpiteet toimintaympäristöstä ja henkilöstöltä tulleiden aloitteiden pohjalta. Tredussa on lisäksi käynnistetty myös yleinen hakeutumispalvelu TreduNavi, joka viestii osaltaan koulutusaloille koulutustarpeista. 4. Kuvaus yhteistyöstä TE-hallinnon kanssa ja sen käytännön toimintamuodoista Koulutussuunnittelua tehdään TE-hallinnon kanssa säännöllisesti kokoontuvissa alakohtaisissa suunnitteluryhmissä sekä muissa eri kuntien työllisyyden hoidon yhteistyöryhmissä. Tredussa on toteutettu yhdessä TE-hallinnon kanssa työelämän kehittämistehtävää. Elokuun alussa 2017 käynnistyy myös alueellinen työllisyydenhoidon kuntakokeilu, jossa Tredulla on aktiivinen rooli työllisyyden hoidon toimijana ja palvelujen tuottajana.
5. Kuvaus yhteistyöstä työelämän kanssa ja sen käytännön toimintamuodoista Tredussa on laaja työelämä- ja yritysyhteistyöverkosto. Yhteistyötä tehdään eri organisaatiotasojen edustajien kanssa koulutus- ja tutkintotoiminnan ohella työssäoppimisen, työpaikkaohjaajien ja -kouluttajien kouluttamisen, yrityksille ja yhteisöille räätälöityjen täsmäkoulutuksien, oppisopimuskoulutuksen, lähi- ja verkko-oppimisen sekä erilaisten kehittämishankkeiden yhteydessä. Työelämäyhteistyön keskeisimpiä tavoitteita on kehittää joustavia ja työelämälle soveltuvia koulutus- ja kehittämisratkaisuja. Työelämän kanssa käsitellään säännöllisesti saatuja palautteita mm. ohjausryhmissä ja erilaisissa työelämäyhteistyöryhmissä. Henkilöstön työelämäosaamista ylläpidetään ja kehitetään osallistumalla koulutuksiin ja ammattitapahtumiin sekä työelämäjaksoilla. 6. Kuvaus muusta yhteistyöverkostosta työvoimakoulutuksen järjestämisessä ja sen käytännön toimintamuodoista Työvoimakoulutuksen osalta muuta yhteistyöverkostoa ovat muut ammatillisen koulutuksen järjestäjät, toiminta-alueen kunnat sekä erilaiset ohjausverkostot (esim. nuorten palvelut, kuntien työllisyyden hoidon toimijat, maahanmuuttajaverkosto). Toimintamuotoja ovat erilaiset tapaamiset, tapahtumat sekä toiminnan yhteinen suunnittelu ja toteutus sekä yhteistyösopimukset eri toimijoiden kanssa. 7. Kuvaus työvoimakoulutuksen palveluprosessista vaiheittain ja kuvaus siitä, miten prosessia on mahdollisesti kehitetty Palveluprosessi käynnistyy yhteisestä koulutussuunnittelusta TE-hallinnon kanssa, jota tehdään aloittain säännöllisesti. Asiakkaille järjestetään alkuinfoja, tapahtumia jne. ennen koulutuksen alkamista TE-hallinnon ja Tredun yhteistyönä. Seuraavana on työvoimakoulutukseen hakeutumisen vaihe, joka toteutetaan niin ikään yhteistyönä (valintahaastattelut). Sen jälkeen TE-hallinto valitsee opiskelijat ja yhteisesti sovitaan heidän informoinnistaan koulutuksen käynnistymiseen ja henkilökohtaistamiseen liittyen. Koulutus etenee suunnitelman mukaisesti sisältäen yhdessä tehdyt väliarvioinnit sekä loppupalautteen. Työvoimakoulutuksen palveluprosessia on kehitetty tehtyjen arviointien ja koottujen palautteiden pohjalta esim. parantamalla työnhakuvalmennusta, kehittämällä työvoimakoulutuksen henkilökohtaistamiskäytäntöjä ja vaihtoehtoisia toteutustapoja. Työllisyydenhoidon kuntakokeilussa kehitetään uusia yksilöllisiä koulutus- ja työllistymispolkuja. 8. Kuvaus toiminnallisista edellytyksistä työvoimakoulutuksen järjestämiseksi
Mm. henkilöstöresurssit, ohjaus- ja tukipalvelut sekä oppimisympäristöt työvoimakoulutuksessa. Tredun henkilöstö koostuu monialaisista osaajista, joilla on tarvittava ammatillinen ja pedagoginen pätevyys ja pitkä kokemus työvoimakoulutuksen järjestämisestä. Tredussa on vakinaista henkilöstöä n. 1000. Tredussa on hyvät yhteiset ohjaus- ja tukipalvelut. Henkilöstöön kuuluu opinto-ohjaajia, erityisopettajia, S2-opettajia, ammatillisia ohjaajia sekä hakeutumisen asiantuntijoita (TreduNavi) ja muuta henkilökuntaa, joilla on kokemusta sekä nuorten että aikuisten ohjaukseen. Jokaisessa 17 toimipisteessä on opintotoimistopalvelut. Tredulla on toimivat oppimisympäristöt kaikkeen tarjoamaansa koulutukseen sekä runsaasti digitaalisia oppimisympäristöjä, joita edelleen kehitetään jatkuvasti. 9. Kuvaus osaamisesta ja toimintatavoista suhteessa työvoimakoulutuksen asiakasryhmien erityistarpeisiin Tredulla on pitkä kokemus ja vahva osaaminen yksilöllisten työvoima-ja kotoutumiskoulutusten järjestämisestä. Yhteistyössä työnantajien kanssa on järjestetty yhteishankintakoulutuksia (Täsmä- ja Rekrykoulutukset). Tredun toiminta-alueella on järjestetty myös uravalmennuksia sekä yrittäjyyteen liittyviä koulutuksia. Tredu on ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa alueen tarpeista lähteviä asiakaslähtöisiä palkkatukityökokeiluja, työ- ja koulutuskokeiluja sekä ammatilliseen koulutukseen liittyviä erilaisia orientointijaksoja. Tredu on myös toteuttanut koulutuksia lomautetuille ja pitkäaikaistyöttömille. Tredu kuuluu Tampereen kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueeseen, mikä lisää synergiaa ammatillisen koulutuksen ja työllisyyden hoidon välillä. Syksyllä 2017 käynnistetään myös uudenlaista toimintatapaa, jossa esimerkiksi työllisyydenhoidon henkilöstöä sijoitetaan Tredun toimipisteisiin. 10. Kuvaus työvoimakoulutuksen tuloksellisuudesta, laadusta ja vaikuttavuudesta. Jos hakija ei ole aiemmin järjestänyt työvoimakoulutusta, esitetään suunnitelma edellä mainituista. Työllistymisen osalta vaikuttavuutta käsitellään Tredun ja TE-hallinnon kesken kaksi kertaa vuodessa. Työllistyminen työvoimakoulutuksen päättyessä on ollut TE-hallinnon kanssa käytyjen keskustelujen perusteella hyvä. Tredun työvoimakoulutusten opiskelijoiden Opal-palautteiden keskiarvo 2013-2017 on ollut keskimäärin 4 (asteikko 1-5). Tredun palautteiden käsittelyssä noudatetaan Tredun yhteistä palautteiden käsittelyn vuosikelloa.
11. Kuvaus hakijan mahdollisesta aikaisemmasta kokemuksesta työvoimakoulutuksen järjestämisestä Tredu (ja edeltäjänsä) on järjestänyt tutkintotavoitteista ja muuta ammatillista työvoimakoulutusta 1990-luvulta lähtien. Työvoimakoulutuksena on järjestetty erilaisia työ- ja koulutuskokeiluja, yksilöllisiä työvoimakoulutuksia, kotoutumiskoulutuksia, yhteishankintakoulutuksia, uravalmennuksia, työnhakukoulutuksia, yrittäjyyskoulutuksia ja monialakoulutusten ammatillisia kartoitusjaksoja. Tredu on järjestänyt eri työvoimakoulutuksia n. 50 vuodesta 2013 lähtien. 12. Vuosina 2015-2016 toteutettu työvoimakoulutus ja arvio tuleville vuosille Opiskelijatyövuodet v. 2015-2017 nykyisillä määritelmillä (opiskelijatyövuosi sisältää työvoimahallinnon määritelmän mukaisesti 250 arkipäivää, 7 tunnin päiviä) ja opiskelijavuosiarviot v. 2017-2020 uuden lainsäädännön mukaisella määritelmällä. Toteutunut Arvio 2015 2016 2017 Opiskelijatyövuodet 204.44 99.51 90 Arvio 2017 2018 2019 2020 Opiskelijavuodet 81 250 250 270 13. Muuta, mitä hakija haluaa tuoda esiin työvoimakoulutuksen järjestämistehtävään liittyen Tällä hetkellä Tredulla on omaehtoisella työttömyysetuudella opiskelevia henkilöitä n. 800. Työllisyydenhoidon kokeilun myötä Tredun toiminta-alueen kunnille on arvioitu siirtyvän n. 20 000 asiakasta työvoimahallinnosta, mikä edellyttää Tredulta tiivistä yhteistyötä kuntien työllisyyspalvelujen kanssa työvoimahallinnon lisäksi.