Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013 Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat
Liikennepolitiikan haasteita suunnittelulle Yhteiskuntanäkökulma: liikenne on palvelu, tukiprosessi ihmisten, yritysten, kuntien, alueiden ja koko yhteiskunnan toiminnoille Liikennejärjestelmänäkökulma: tavoitteena, että liikennejärjestelmä (kaikille, kaikkialla) on koko ajan toimintavarma Käyttäjänäkökulma: koko matka- ja kuljetusketjun oltava varmistettu Tarvitaan analyysi ja ymmärrys koko liikennejärjestelmästä jotta osataan valita, mitoittaa ja kohdentaa liikennepolitiikan ratkaisut viisaasti 2 Viestintä www.liikennevirasto.fi
Hyvät käytännöt liittyen tavoitteiden asetantaan
Kysymyksiä ryhmille tavoitteiden asetannasta: 1. Uusi liikennepolitiikka, käyttäjälähtöiset palvelutasotavoitteet, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, alueelliset/seudulliset tavoitteet, Miten yhdistetään? 2. Suunnittelun tasot tavoitteiden hierarkia: toimiiko? 3. Tavoitteiden räätälöinti alueiden tarpeista: Kuka on räätäli? Mitä edellyttää suunnitteluprosessilta? Pysyvätkö uuden liikennepolitiikan tavoitteet mukana? Kenelle, missä LJS-suunnittelua tehdään 4. Tavoitteiden ja linjausten looginen yhteys: miten saadaan aikaan? 5. Vastaavatko esitetyt käytännöt tunnistettuihin ongelmiin, esim.: Tavoitteet yleisiä ja kaikenkattavia, eivät ohjaa suunnittelua ja päätöksentekoa riittävästi Tavoitteiden oltava kirkkaita ja keskenään painotettuja, jotta pystytään priorisoimaan toimenpiteitä sekä mahdollisesti karsimaan niitä Negatiivisen kehittämisen tavoitteet (vähentyvät tarpeet => palvelutason alentaminen, väyläverkon supistaminen, ) 4 Viestintä www.liikennevirasto.fi
Tavoitteiden asettaminen Tavoitteiden hierarkkisuus - Case Turun RM-alue Tavoitteiden työstäminen kytkeytyy suunnitteluhierarkiaan. Suunnittelun tarkentuessa tavoitteita voidaan tarkentaa suunnitteluvaiheen edellyttämällä tavalla Alemmalla suunnittelutasolla ei ole tarvetta palata puhtaaseen pöytään tai keskustella uudelleen strategisista tavoitteista. Myös tavoitteiden hyväksymisprosessi ja tuoreus tulee ottaa huomioon. Strategisten/ylemmän tason tavoitteiden ohjaavuus paranee, kun ne vaikuttavat pitempään ja useampiin alaprosesseihin. Turun seudulla strategiset yleistavoitteet on hyväksytty 2012 hyväksytyssä rakennesuunnitelmassa, ja samassa suunnitelmassa on hyväksytty liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet. Käynnissä olevassa LJ-suunnitelmassa ei ole tarve työstää tai hyväksyä uusia / kilpailevia tavoitteita, vaan sovitaan em. tavoitteiden perusteella suunnittelua ohjaavista linjauksista. 5
Kuvaa ei voi näyttää nyt. Tavoitteiden asettaminen Tavoitteiden räätälöinti alueen tarpeiden perusteella - Case Oulun LJS-työ Suunnittelualueella tarpeet vaihtelevat alueen eri osissa, joissa yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän ominaisuudet ovat erilaisia. Tunnistetaan eri alueiden liikkumisen ominaisuudet ja erityispiirteet Laaditaan koko suunnittelualuetta käsittävät yleistavoitteet ja laaditaan niiden pohjalta eri aluetyyppeihin tarkemmat tavoitteet/tulkinnat siitä mitä yleistavoitteet tarkoittavat eri alueilla/ vyöhykkeillä. Lisäksi tavoitteiden tulkintaa on havainnollistettu sanallisella ns. kokonaispalvelun kuvauksella eri alueilla/vyöhykkeillä. Kuvataan samalla myös mahdollisia mittareita YLEISTAVOITTEET / Joukkoliikenne: -- Keskeinen kaupunkivyöhyke Liikkumisen laatukäytävät ja kehittyvät isot taajamat Muut taajamat ja kylät Maaseutualueet -- -- -- -- MahdolIisia mittareita: -- Tarkasteluvyöhyke Liikkumisvyöhyke Keskeinen kaupunkivyöhyke A, B Liikkumisen laatukäytävät ja kehittyvät taajamat C, D Muut taajamat ja kylät Maaseutu E F, G 6
1. Tavoitteiden asettelu TAVOITELAUSEISTA LINJAPÄÄTÖKSIIN Tavoitteet yleisiä ja kaikenkattavia, eivät ohjaa suunnittelua ja päätöksentekoa riittävästi Tavoitteita tarpeen konkretisoida ja priorisoida Tavoitteet tarpeen hyväksyttää yhtä laajasti kuin suunnitelman lopputulos Tavoitteita seuraavilla julkilausutuilla tai -lausumattomilla avainpäätöksillä on keskeinen rooli, esim. Metsäranta, Mild ja Berg (LiVi 9/2012) nostavat esiin avainpäätösten merkityksen: Päätös runkoratkaisusta tai lähestymistavasta tai jostain muusta suunnitelmaa eteenpäin vievästä ratkaisusta toimii avaimena tavoitteistoa seuraavassa priorisointivaiheessa. K-Hämeen ljs (2009): yleistavoitteet sekä niiden tarkennukset ja indikaattorit (indikaattoritarkastelua ei kuitenkaan tehty) Kakepoli (2011), P-Hämeen ljs (2013): tavoitteet erikseen maakuntahallitukseen/valtuustoon Turun seudun rakennemalli (2011): lopputulosta konkreettisesti ohjanneet linjapäätökset, mm. Rakennetaan jalankulku- ja joukkoliikennekaupunkia. Maankäyttöä suunnitellaan tukemaan jalankulkua ja pyöräilyä sekä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti toteutettuja bussiliikenteen runkolinjoja ja pikaraitiotietä." V-S ljs (2013): yleiset tavoitteet ja niitä konkreettisesti tarkentavat ja suunnittelua ohjaavat linjaukset tavoitteet + linjapäätökset lausuntokierrokselle maakuntahallitukseen 7
1. Tavoitteiden asettelu TAVOITELAUSEISTA LINJAPÄÄTÖKSIIN V-Suomen ljs (2013): esimerkkejä tavoitteista ja niitä tarkentavista, jatkosuunnittelua konkreettisesti ohjaavista linjauksista (parhaillaan käsittelyssä): Tavoite Hyvät liikenneyhteydet yhdistävät Turun ja seutukunnat maakunnan laajuiseksi vahvaksi työmarkkina-alueeksi, kytkevät Varsinais Suomen kiinteäksi osaksi eteläisen Suomen kaupunkiverkostoa sekä tarjoavat elinkeinoelämää hyvin palvelevat kansainväliset yhteydet. Kestävien kulkutapojen (kävely, pyöräily ja joukkoliikenne) suosio ja kulkutapaosuus kasvavat kaupunkialueilla, taajamissa ja kaukoliikenteessä. Seutu ja yhdystieverkolla, maaseudun julkisessa liikenteessä sekä saaristoliikenteessä turvataan henkilö ja tavaraliikennettä palvelevat peruspalvelutasoiset yhteydet, joka luovat edellytykset maaseudun ja saaristoalueen säilymiselle elävänä asumisen ja yrittämisen alueena. Linjapäätös Seutukeskusten ja Turun välillä tarjotaan turvalliset alle tunnin työmatkayhteydet molempiin suuntiin sekä joukkoliikenteellä että henkilöautolla... Turusta Helsingin ja Tampereen suuntaan luodaan edellytykset korkeatasoisille markkinaehtoisille joukkoliikenneyhteyksille, joiden vuorotarjonta on vähintään kerran tunnissa ja pääosa yhteyksistä on selvästi henkilöautoa nopeampia Turun seudun liikennejärjestelmää sekä kaukoliikenteen yhteysvälejä erityisesti Helsingin, Tampereen ja Porin suuntiin kehitetään siten, että joukkoliikenteen kilpailukyky suhteessa henkilöautoon paranee selvästi. Seutu ja yhdystieverkolla määritetään maakunnan osa alueiden keskeiset, tiestön hoidossa ja ylläpidossa priorisoitavat yhteydet. Saaristoliikenteessä priorisoidaan vakituisen asutuksen tarpeet ja huomioidaan merkittävimmät matkailureitit. Saaristoliikenteessä ja maaseudun julkisessa liikenteessä tarvitaan laajempia uudelleenarviointeja, joissa tarkastellaan liikenteen kustannustehokkaampia järjestämis ja hankintatapoja, alueiden tämän päivän liikennetarpeita sekä 8 yhteiskunnan toimesta varmistettavaa palvelutasoa.