Liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessit

Transkriptio

1 Liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessit Varsinais-Suomen maakunnan liikennestrategia Liikennejärjestelmäsuunnittelun tehtävät ja kytkennät muuhun suunnitteluun ja päätöksentekoon Ryhmä Lounais-Suomi Liikennevirasto: Teija Snicker-Järvinen, Siru Koski, Anton Goebel Trafi: Anders Granfelt Varsinais-Suomen Ely-keskus: Hanna Lindholm, Juha Mäki, Matti Kiljunen, Piritta Keto Sito Oy: Rauno Tuominen FCG Oy: Tuomas Miettinen Linea Konsultit Oy: Sakari Somerpalo Strafica Oy: Heikki Metsäranta

2 Sisällys 1. Liikennestrategian tehtävät ja kytkennät päätöksentekoon: Yleiskuva (3 4) 2. Liikennestrategian lähtökohdat ja tuotokset vaiheittain (5 11) 3. Lähtökohtien ja tuotosten eräitä tarkennuksia(12) Liikenne ja maankäyttö (13 15) Suunnitteluperusteiden laatiminen (16 17) Ely-keskuksen odotukset Liikennestrategian tuotoksilta (18 19) Liikenneviraston odotukset ja omat ohjelmat (19 20) Liikennejärjestelmä

3 Liikennestrategian tehtävät 1. Sovittaa yhteen ja priorisoida eri tahojen tarpeet ja tavoitteet alueen liikennejärjestelmälle ottaen huomioon Varsinais-Suomen ominais- ja erityispiirteet Varsinais-Suomen kehittämistavoitteet ja -linjaukset valtakunnalliset liikenteen ja maankäytön linjaukset 2. Muodostaa alueen toimijoiden ja valtionhallinnon edustajien kanssa yhteinen näkemys Varsinais-Suomen liikennejärjestelmän tavoitteista ja kehittämislinjauksista ottaen huomioon Varsinais-Suomen kilpailukyky ja kehittämistavoitteiden tukeminen Kansainväliset, kansalliset ja sisäiset keskeiset yhteydet 3. Muodostaa tavoitteita ja kehittämislinjauksia toteuttava toimenpideohjelma ottaen huomioon Alueen toimijoiden toimivallassa olevat toiminnot ja hankkeet Vaikuttaminen valtion toimivallassa oleviin toimintoihin ja hankkeisiin 4. Sopia toimenpideohjelman toteuttamisesta ja etenemisestä sekä seurannasta (ml. liikennejärjestelmätyö) 3 Liikennejärjestelmä

4 Liikennestrategian linkit päätöksentekoon 1. Jo tehdyt (hyväksymis)päätökset, jotka ovat edelleen relevantteja lähtökohtia Nykyinen maakuntakaava ja maakuntastrategia (maakuntavaltuusto) Edellinen Varsinais-Suomen liikennestrategia (2007, maakuntahallitus) sekä Lounais- Suomen liikennestrategia (2010, Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntahallitukset) Liikennepoliittinen selonteko, isojen hankkeiden rahoituspäätökset, alueidenkäyttötavoitteet, periaatepäätökset (valtioneuvosto, eduskunta) Tuoreet yleissuunnitelmat ja niistä tehdyt päätökset (Liikennevirasto/LVM) (Isojen) kuntien liikenteen ja maankäytön hankepäätökset ja -ohjelmat 2. Suunnitteluprosessin oma päätöksenteko Suunnitelman sisältö (ohjausryhmä = maakuntaliton, kuntien, Ely-keskuksen, Liikenneviraston ja LVM:n edustajat) Tavoitteet ja linjapäätökset (ohjausryhmä, lausunnot, maakuntahallitus) Lopullinen suunnitelma (ohjausryhmä, lausuntokierros, maakuntahallitus) 3. Tulevat (hyväksymis)päätökset, joiden sisältöön voidaan vaikuttaa Tekeillä oleva maakuntastrategia (maakuntavaltuusto) Tekeillä oleva vaihemaakuntakaava (maakuntavaltuusto) ja kuntien kaavoitus Hallituksen liikennepoliittinen selonteko (Hallitus, Eduskunta) Liikenneviraston PTS Tekeillä tai tulossa olevat hankesuunnitelmat (ELY, Liikennevirasto/LVM, kunnat) TOTSU Varsinais-Suomen ELY-keskuksen TLS, kuntien toteuttamisohjelmat TTS (Liikennevirasto/LVM) 4 Liikennejärjestelmä Strategiat, linjaukset Toteutus

5 Liikennestrategian lähtökohdat ja tuotokset (1/6) Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035 on nykyisen liikennestrategian 2030 päivitys Strategian laadinta Toteuttamisen ohjelmointi Toimenpideohjelma Liikennestrategian 2035 laadinta Lähtökohdat Ennusteet Tavoitteet Linjaukset Keinojen vertailu ja valinta Päivityksen kohde Liikennestrategia 2030 (LJ-aiesopimus) 5 Liikennejärjestelmä

6 Toimintaympäristö Maakuntakaava Maakuntastrategia (2030 / ) Alueen kehittämistavoitteita Strategiaosaan tuovat lähtökohtia aiemmat päätökset. Maankäytön lähtökohdat tulevat maakuntakaavasta ja alueen kehittämisen tavoitteet maakuntastrategiasta. (2/6) Liikennestrategian 2035 laadinta Lähtökohdat Ennusteet Tavoitteet Linjaukset Päivityksen kohde Lounais- Suomen liikennestrategia Liikennestrategia 2030 (LJ-aiesopimus) Valtakunnalliset tavoitteet ja linjaukset Palvelutasoajattelu ja -tekijät Neliporrasajattelu Verkko- ja alueluokittelu Valtakunnan (liikenne)politiikka 6 Liikennejärjestelmä Valtakunnallisen liikennepolitiikan linjaukset ja uudet ajattelutavat tuovat strategiapohdintaan liikennejärjestelmän ja sen suunnittelun ja kehittämisen tavoitteita ja linjauksia.

7 Liikennestrategian tavoitteet ja linjaukset sovitetaan yhteen maakuntastrategian liikennejärjestelmälinjausten kanssa. Maakuntaohjelman liikennehankkeet tulevat liikennestrategiasta. Maakuntastrategiatyö suunnitelma, ohjelma Painotusten koordinointi Liikenteellisiä näkökulmia maankäyttöön Kokonaismaakuntakaavan tarkistus Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava Verkkojen kehittämistarpeet, varaukset (3/6) Tavoitteet Linjaukset Keinojen vertailu ja valinta Toimenpideohjelma Maakuntakaavan väylävarausten muutostarpeet arvioidaan Liikennestrategiassa, joka tuottaa muutoinkin liikenteellisiä näkökulmia kaavoitukseen. 7 Liikennejärjestelmä

8 Valmiit ja ajantasaiset hankesuunnitelmat tulevat liikennestrategiaan sellaisenaan priorisoitaviksi. (4/6) Liikennestrategia tuottaa suunnitteluperusteet hanketason esisuunnitteluun. Tavoitteet Linjaukset Keinojen vertailu ja valinta Toimenpideohjelma Aktiiviset isot suunnitteluhankkeet tulevat kohteina liikennestrategian priorisointeihin. Tulevat paketteina priorisoitavaksi Valmiit hankesuunnitelmat Aktiiviset isot suunnitteluhankkeet Suunnitteluperusteet Hankkeiden esisuunnittelu 8 Liikennejärjestelmä

9 (5/6) TOTSU Kunnat Linjaukset, painotukset ja priorisoinnit näkyvät TLS Liikennestrategia kertoo maakunnan liikenteelliset tarpeet, linjaukset liikennejärjestelmän kehittämiselle sekä kärkihankkeet otettavaksi huomioon valtion liikennehallinnossa (alueella ja valtakunnallisesti). Alueen kehittämistarpeet Liikennestrategian painotukset (esim. Maakuntastrategiatyö kohdentaminen tiettyjen toimien suunnitelma, kaupunkiseuduille) näkyvät ohjelma toteuttamista ohjaavissa maakunnan, kuntien ja Ely-keskuksen suunnitelmissa. Toimenpideohjelma Liikenneviraston PTS ja TTS Liikennepoliittinen selonteko 9 Liikennejärjestelmä

10 Maakuntakaava Maakuntastrategia (2030 / ) Alueen kehittämistavoitteita Toimintaympäristö Maakuntastrategiatyö suunnitelma, ohjelma Painotusten koordinointi Liikenteellisiä näkökulmia maankäyttöön Kokonaismaakuntakaavan tarkistus Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava Verkkojen kehittämistarpeet, varaukset (6/6) TOTSU Kunnat Liikennestrategian 2035 laadinta Lähtökohdat Ennusteet Tavoitteet Linjaukset Keinojen vertailu ja valinta Toimenpideohjelma Linjaukset, painotukset ja priorisoinnit näkyvät TLS Päivityksen kohde Lounais- Suomen liikennestrategia Liikennestrategia 2030 (LJ-aiesopimus) Valtakunnalliset tavoitteet ja linjaukset Palvelutasoajattelu ja -tekijät Neliporrasajattelu Verkko- ja alueluokittelu Valtakunnan (liikenne)politiikka Tulevat paketteina priorisoitavaksi Valmiit hankesuunnitelmat 10 Liikennejärjestelmä Aktiiviset isot suunnitteluhankkeet Suunnitteluperusteet Hankkeiden esisuunnittelu Alueen kehittämistarpeet Liikenneviraston PTS ja TTS Liikennepoliittinen selonteko

11 Liikennestrategian input-output lyhyesti Lähtökohta Liikennestrategia ottaa Liikennestrategia tuottaa Määränpää Maakuntakaava Väylävarauksia arvioitavaksi Liikenteellisiä näkökulmia maankäyttöön, mahdollisia väylä-, solmukohta ja liikennekäytävävarauksia Verkkojen kehittämistarpeet (myös pitkän aikavälin varaukset) Maakuntakaavan tarkistus Maakunnan tulevaisuudelle tärkeitä tekijöitä, laajempia kehittämisen painotuksia Näkökulmia liikenteellisiin painotuksiin Liikennejärjestelmän kehittämisen painopisteet ja linjaukset Liikennestrategian toteuttamisohjelma (ja mahdollinen aiesopimus) Maakuntastrategia Maakuntastrategiatyö Maakuntastrategiatyö Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (TOTSU) Ely-keskuksen ja kuntien toimintasuunnitelmat Jo päätetyt toimenpiteet (Isojen) kuntien tavoitteet ja linjaukset Liikennestrategian toteuttamisohjelma Ely-keskuksen TILSU ja kuntien toteuttamisohjelmat Valmiit hankesuunnitelmat Jo suunnitellut ja hyväksytyt suunnitelmat (priorisoitavaksi) Suunnitteluperusteet tunnistettujen kohteiden esisuunnitteluun Hankkeiden esisuunnittelu Valtakunnan liikennepolitiikka Valtakunnalliset tavoitteet ja linjaukset, periaatepäätökset Palvelutasoajattelu ja -tekijät Neliporrasajattelu Jo päätetyt hankkeet ja toimenpiteet 11 Liikennejärjestelmä Varsinais-Suomen liikennejärjestelmän priorisoidut kehittämistarpeet, -tavoitteet ja - toimenpiteet Alueen näkemyksiä liikennepolitiikan linjauksiksi Liikenneviraston PTS, Liikennepoliittinen selonteko

12 Tarkennuksia LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ ELY-KESKUKSEN ODOTUKSET LIIKENNEVIRASTON ODOTUKSET JA OMA OHJELMATASO SUUNNITTELU- PERUSTEIDEN MÄÄRITTELY 12 Liikennejärjestelmä

13 Liikenne ja maankäyttö (1/3) Maankäytön suunnittelu perustuu Maankäyttö- ja rakennuslakiin Maankäytön ja liikenteen (LJS) yhteisen suunnittelun rajapinnat ovat maankäytön näkökulmasta seuraavat: Maakuntakaava Rakennemallityöt ja erilaiset kehittämissuunnitelmat Strategiset kaavat (kaupunkiseudut) Yleiskaavat (Kaupunkiseudut, stabiilit ja taantuvat alueet) Liikennejärjestelmää ei voida laatia kaavan vastaisesti Kaava on tärkein liikennejärjestelmän kehittämistä ohjaava juridinen asiakirja Jokaisessa kaavassa tulisi määritellä liikenteen tavoitteet, usein tätä ei tehdä Liikenne muodostuu liikennetarpeesta, joka riippuu toimintojen sijoittumisesta Käytännössä yleiskaavatasolla suunnitellaan liikennetarpeen syntyminen Yhteisten tavoitteiden asettaminen on haasteellista: kuntien tai yhteysvälin strategiset maankäyttösuunnitelmat, maakuntakaavat, Livin PTS -> miten nämä sovitetaan yhteen? Näitä tulisi seurata ja päivittää tarpeen mukaan työn aikana Liikennejärjestelmä

14 Liikenne ja maankäyttö (2/3) Maankäytön toimet ovat vaikutuksiltaan pitkäkestoisia, ja liikenneympäristö suunnitellaan usein nykytilanteen tai kaavoitetun tulevaisuuden vaatimuksiin Maankäytön epäonnistumista (liikenteen kannalta) on lähes mahdotonta korjata liikennesuunnittelun keinoin Maakuntakaavan merkitys on kaupunkiseutujen ulkopuolella suurempi kuin kaupunkiseuduilla, koska oma suunnitteluorganisaatio on ohuempi ja kaavoituksen resurssit pienempiä Maankäytön ja liikenteen vaikutukset heijastuvat toisiinsa: maankäyttöä ja liikennettä ei voi eriyttää toisistaan, kun arvioidaan liikennejärjestelmän palvelutasoa ja maankäytön toimintojen sijoittumista Maankäytön sijoittumisella on monia poliittisia yhteyksiä: kaavoittajaa tukisi liikennesuunnittelijan osallistuminen prosessiin, eri kaavaratkaisujen vaikutusten arviointi ja perustelut olisivat helpompia, kun faktoja tulisi myös liikennenäkökulmasta Liikennejärjestelmä

15 Liikenne ja maankäyttö (3/3) Jatkuva osayleiskaavaprosessi (esim. Lahti ja Tampere), edellyttää myös aktiivista liikennejärjestelmätyötä näillä alueilla, missä tämäntyyppinen kaavaprosessi on käynnissä Jatkuva kaavaprosessi pystyy nopeasti reagoimaan ljs ja muista strategisen tason töistä nouseviin haasteisiin Osana tämäntyyppistä kaavaprosessia tulee olla kytkentä myös liikennejärjestelmän kehitystyöhön, tämän tyyppinen kaavaprosessi on ketterämpi kuin useimmiten käytetty nykymalli Pitäisi tarkastella liikennesuunnittelijan monopolia liikennesuunnittelun suhteen ja kaavoittajan monopolia maankäytön suunnittelun suhteen, vastuut tulee kuitenkin säilyttää. Liikennesuunnittelu vahvemmin mukaan maankäytön suunnittelunprosessiin, oppilaitoksissa ei vieläkään ole riittävää tarjontaa liikennesuunnittelusta maankäytön opiskelijoille ja toisinpäin Liikennejärjestelmä

16 Suunnitteluperusteiden laatiminen (1/2) Väylähankkeiden suunnitteluperusteiden menettelykuvauksessa on otettu esille, että LJS-vaiheessa täytyisi tuottaa hankekohtaista esiselvitystä varten ensimmäinen vaihe suunnitteluperusteista. Esittämistapa on pääosin karkea. Tätä ei liene vielä tehty yhdessäkään LJS:ssa? 1. Miksi kyseinen käytäntö on hyvä? Saadaan siirrettyä tunnistetun hankkeen keskeiset lähtökohdat, tavoitteet ja päämäärät seuraavan suunnitteluvaiheen käynnistämiseen sellaisina kuin ne ovat muodostuneet LJS-vaiheen aikana käydyn vuoropuhelun ja prosessin tuloksena. Tärkeää saada esille oleelliset asiat jatkosuunnittelun lähtökodiksi 2. Mitä käytännöllä saavutetaan? Voidaan entistä paremmin ohjata käynnistyvien esiselvitysvaiheen selvitysten lähtökohtia, jotta selvityksellä/hankkeella vastataan niihin tavoitteisiin, joita LJS:ssä on haettu Kun esiselvitysvaiheessa mukaan tulee uusia ihmisiä/tahoja saadaan siirrettyä ns. alkuperäiset tavoitteet ja lähtökodat heidän tietoonsa Helpottaa esiselvitysvaiheen käynnistämistä ja ohjaa työn sisältöä toivottuun suuntaan Liikennevirasto pystyy ohjaamaan ainakin omia hankkeitaan nykyistä paremmin, kun se hyväksyy suunnitteluperusteet Liikennejärjestelmä

17 Suunnitteluperusteiden laatiminen (2/2) 3. Mitä käytäntö vaatii eri osapuolilta? Yksityiskohtaisempaa ja priorisoivaa lähestymistapaa tavoitteiden ja lähtökohtien määrittelyyn Vuoropuhelua ko. aiheen osalta 4. Mitä käytäntö vaatii menetelmänä? Hankekohtaisten suunnitteluperusteiden määrittelyä LJ-työn sopivassa vaiheessa Kustannusraamien määrittelyä, jos halutaan 5. Mikä lj-suunnittelussa muuttuu käytännön myötä? Voidaan joutua perehtymään nykyistä tarkemmin hankekohtaisiin lähtökohtiin ja päätavoitteisiin LJ-työssä tuotetaan hankekohtaisia suunnitteluperusteita työmäärä lisääntyy Palvelee hankkeiden etenemistä myös jatkuvassa LJ-työssä, kun sieltä lähteneet suunnitteluperusteet palaavat myöhemmin takaisin tarkempina hankekohtaisina lähtökohtina pitäisi parantaa LJ-työn ohjausmahdollisuuksia Liikennejärjestelmä

18 Ely-keskuksen odotukset Liikennestrategialle Toimintaympäristön kuvaus ja erityisesti muutossuunnat (ennuste) Maakunnan edunvalvonnan kärkihankkeet (voivat olla myös teemoja ; esim. Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittämistoimet). Maakunnan linjaukset liikennejärjestelmän kehittämiselle (priorisointi). Ei tarvita/haluta listaa alueellisista investoinneista. Esim. Lounais-Suomen liikennestrategian linjaukset juuri oikealla tasolla. Huom! Maakuntaohjelmaan tulisi nousta asiat aina lj-suunnitelmista eikä sen ohi. Kytkentä maakuntastrategiaan luonnollisesti myös oltava molempiin suuntiin. Suuremmille kaupunkiseuduille tulee tehdä oma erillinen lj-suunnitelmansa (kytkeytyen esim. rakennemalliin, lj-suunnitelman jälkeen suuri paino jatkuvalle lj-työlle), mutta muiden seutujen osalta tulee maakunnallisessa suunnitelmassa tehdä linjauksia (seudulle tärkeitä linjauksia, jotka eivät välttämättä tule esiin maakuntatason linjauksissa). Liikennejärjestelmä

19 Liikenneviraston odotukset ja omat ohjelmat(1/2) 1. Ongelma Valtionhallinnon näkökulmasta LJS:t ovat yleensä ylimitoitettuja (rahoitustarve ja palvelutaso) ja tavoitteet (perustelut) ympäripyöreitä. Valtionhallinnossa elää käsitys, että sen tulisi ohjata LJS:iä haluamaansa suuntaan, vaikka vastuu ja valta asiassa on maakunnalla. Aluehallinnon näkökulmasta LJS:ia ei oteta riittävästi huomioon pitkän aikavälin ohjelmia laadittaessa. Alueiden näkemykset investointihankkeiden priorisoinnista eivät välity eteenpäin. Pitkän aikavälin ohjelmissa ei myöskään löydy ratkaisua alueille tärkeiden pienten kehittämistoimien rahoitukseen. 2. Ratkaisu Liikenneviraston tulee kehittää omaa ohjelmatason suunnittelua ja kirkastaa mikä alueellisen LJS-tiedon rooli on Liikenneviraston omien suunnitelmien laatimisessa. Tämän jälkeen Liikenneviraston tulee esittää mitä tietoa se tarvitsee alueilta ja mitä laadullisia kriteerejä se asettaa tuotetulle tiedolle. Liikenneviraston/LVM:n tulee myös antaa valtakunnalliset linjaukset merkittävien väylien kehittämiselle (vrt. pääväylien palvelutaso ja luokittelu). Samalla Liikenneviraston tulee kehittää ohjelmatason arvioinnin menetelmiä ja prosessia siten, että se myös hyödyntää omassa suunnittelussaan alueiden tuottamaa tietoa tarpeista ja tavoitteista. Strategisiin suunnitelmiin ja linjauksiin kaivataan alueilta edunvalvonnan sijaan enemmän perusteluja. Yhteysvälien suunnitteluun tarvittaisiin LJS:lta ensimmäiset toiminnalliset suunnitteluperusteet. Liikennejärjestelmä

20 Liikenneviraston odotukset ja omat ohjelmat (2/2) 1. Miksi kyseinen käytäntö on hyvä? Liikennevirasto voi ohjeistaa, mitä tietoa se tarvitsee alueilta omassa suunnittelussaan ja asettaa laadulliset kriteerit tiedolle. Käytäntö selkeyttää eri toimijoiden rooleja samalla tunnustaen "alueiden itsemääräämisoikeuden" LJS:in laatimisessa. 2. Mitä käytännöllä saavutetaan? Käytännöllä kirkastetaan eri suunnitteluosapuolten rooleja suunnitteluprosessissa. Viimekädessä tämän tulisi näkyä alueellisten tarpeiden parempana huomioon ottamisena ohjelmatason suunnittelussa. 3. Mitä käytäntö vaatii eri osapuolilta? Liikenneviraston tulee ensin kirkastaa mitä tietoa se tarvitsee alueiden tarpeista ja tavoitteista omassa pitkän aikavälin ohjelmatason suunnittelussa. Samalla tulee asettaa laadulliset kriteerit tuotetulle tiedolle. Tämän jälkeen alueiden tulee luoda toimintatavat tarvittavan tiedon tuottamiselle. 4. Mitä käytäntö vaatii menetelmänä? Suunnitelman päätöksillä tulisi olla alueen poliittinen mandaatti (ettei esim. alueen kansanedustajilta tule ohjausta ohi ljs:n linjausten ja priorisointien). Onko maakuntahallituksen hyväksyntä riittävän vahva päätös? 5. Mikä LJS:ssa muuttuu käytännön myötä? Alueiden tarpeet ja tavoitteet tulevat otettua paremmin huomioon Liikenneviraston ohjelmatason suunnittelussa. Samalla myös alueelliset LJS:t yhdenmukaistuvat, mutta "alueiden itsemääräämisoikeus" LJS:in laatimisessa säilyy. Liikennejärjestelmä