HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell



Samankaltaiset tiedostot
Muistisairaudet saamelaisväestössä

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus

Lääkkeet, päihteet ja muisti. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

SAV? Milloin CT riittää?

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt lievästä

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

Viite: Kelan ja HYKS-Instituutin välinen tutkimussopimus (KELA 37/26/2007, päivitetty )

Tekonivelleikkausten PROM tulokset. Antti Eskelinen

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Älykkyyden rakenne uusimmissa psykologisissa testeissä Kliinisen työn näkökulma SISÄLTÖ

Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot. Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT

Alzheimerin taudin ehkäisy

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Onnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Laajennettu ajoterveystarkastus ikääntyville Markku Sainio, neurologian erikoislääk, dos

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen

Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen

Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa?

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa

Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka

FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

MS-rekisteri kliinikon apuvälineenä

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Lämpökynnysmittaus diabeettisen polyneuropatian tutkimisessa. Timo Tulokas

Vastuullinen tutkija: Professori Miia Kivipelto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta?

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen ,2 tekijä: Roberto Blanco

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa

Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden. häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta. Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Nuoren niska-hartiakipu

Jos muisti menee? Muistisairauksien ehkäisyn ja varhainen toteaminen Neurologiapäivät Hilkka Soininen. UEF // University of Eastern Finland

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

LIIKUNTA & KOGNITIO. Pekka Hämäläinen

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa

NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla

Aivoverenkierron häiriöt (=AVH)

Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1

Fyysinen kuntoutuminen

Elämänkulku ja vanheneminen

Liikehallintakykytestaus

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

Neuropsykologin tutkimus ja päihteet

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Transkriptio:

HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell

Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion, Abbvie Apurahat evo, Maire Taponen säätiö, Orion research fund

Oppimistavoitteet HIV: meneekö hermot? tunnetut vaikutukset HIV vaikutus keskushermostoon. NEUROLONG tutkimus, suomalaisten HIVpotilaiden seuranta 1980luvulta vuoteen 2013.

Käsitteitä cart(combined antiretroviral therapy) = HAART(highly active antiretroviral therapy). NadirCD4 = matalin mitattu CD4taso Neurokognitiiviset oireet HAD = HIV associated dementia HAND = HIV associated neurocognitive disorders, skaala oireettomasta kognitiivisen tutkimuksen löydöksistä dementiaan.

Mitä kirjat kertovat?

Mitä kirjat kertovat? CNS Nerve Muscle Encephalopathy (HAD) Mononeuritis multiplex Wasting syndrome Primary CNS lymphoma CIDP Polymyositis Toxoplasmosis AIDP (GBS) AZT myopathy Tuberculoma HIV DSP Pyomyositis PML ART DSP Cardiomyopathy CMV encephalitis Crypotococcal meningitis Myelopathy Syphilis Stroke (ACA)

Lehdistökatsaus CHARTER (Heaton, Clifford et al. Neurology. 2010;75(23): 2087 2096.) 1555 yhdysvaltalaista potilasta 52% oli neuropsykologisia oireita HAD harvinainen (2%) Sairauskuorma riskitekijä Matala nadircd4 riskitekijä Katsausartikkeli. (Nightingale, Winsto et al. Lancet Neurology. Volume 13, No. 11, p1139 1151, 2014.)

HIV ja Stroke Etenkin iskeemiset aivoverenkierronhäiriöt lisääntyneet HIVpositiivisilla (Benjamin et al. Lancet Neurol 2012;11(10):87890) Merkittävä riskitekijä nuorilla potilailla

Figure 2 The Lancet Neurology 2012 11, 878890DOI: (10.1016/S14744422(12)702053) Copyright 2012 Elsevier Ltd Terms and Conditions

Mitä ennustat Suomalaisen Neurolong tutkimuksen potilailla, jotka ovat olleet HIVpositiivisia yli 25 vuotta, on runsaasti HAND eli kognitiivisia oireita Polyneuropatiaa Iskeemiset aivoverenkierron häiriöt Kaikkia edellä olevia

Neurolong potilaat 19861990 Tapausverrokkitutkimus Aurorassa. 200 potilasta, joista 85 mukaan tutkimukseen (seurannassa 80). Verrokkeja mm HIVtukikeskuksesta. Aivojen kuvantaminen, neurologinen ja neuropsykologinen tutkimus. Laboratoriotutkimukset. Poissulkukriteerit Keskushermostooireet Alkoholismi Oppimisvaikeudet kieltäytyminen

EDSS = Expanded disability status scale

FSS = Fatigue Severity Scale > 36 pistettä tulkitaan fatiikiksi, maks 63 pistettä.

Neuropsykologinen tutkimus Samat tutkimukset tehtiin kaikkina kolmena ajankohtana. Osia Wechsler Memory Scale Revised (WMSR) tutkimuksesta ja Wechsler Adult Intelligence Scale (WAIS) tutkimuksesta. Visuaalinen ja kielellinen päättelykyky, nopeus, joustavuus, keskittymiskyky, häiriöalttius, episodittainen muisti.

Neurolong 1997, 2013 1997 23 potilasta 47 menehtynyt 7 ei yhteyttä 3 kieltäytyi Kaikki miehiä 2013 17 potilasta pitkittäisseurannassa tapausverrokkitutkimuksessa 19 potilasta ja 15 verrokkia.

Potilaat 2013

Neurolong yleistä Verenpainetautia viidellä (29%). Diabetes kahdella. 7(41%) potilasta tupakoi, yksi satunnaista marihuanaa. Kukaan ei käyttänyt kovia huumeita. MRI: minimaalista aivojen atrofiaa, ikäriippuvaista. Ei Chepatiittia. Koulutus * Beck depression inventory

Neurolong 2013, kognitio Year of examination 198690 1997 2013 Manova* mean (sd)* mean (sd) mean (sd) F p value Cognitive function Memory WMS Logical memory List learning Reasoning WAIS Similarities WAIS Block Design Executive function TrailMaking B Stroop Interference test (time) Speed of performance WAIS Digit Symbol Stroop Naming (time) 11.9 (2.1) 57.9 (6.2) 21.9 (1.7) 40.9 (6.5) 85.3 (21.5) 104.2 (24.8) 13.8 (2.5) 61.9 (5.4) 21.3 (1.8) 41.5 (5.3) 99.4 (29.8) 99.2 (22.6) 10.0 (2.6) 57.3 (7.4) 20.9 (2.0) 37.9 (6.1) 105.9 (27.2) 115.5 (34.8) 59.3 (11.0) 55.4 (11.6) 55.4 (16.8) 57.0 (11.4) 48.9 (12.7) 67.4 (15.7) * raw scores, **age is used as a covariate in statistical analyses. 1.920 0.895 0.330 1.221 0.172 0.496 0.953 0.353

Ikä, koulutus sekä itsearvioitu alkoholin kulutus ja mieliala (BDI*) 1. tutkimuksessa kaikki em.muuttujat olivat verrannollisia HIV+ ja verrokkiryhmissä. 1.tutk. vs. 2013 tutkimus alkoholi ja mieliala: itsearvioitu alkoholinkulutus laski HIV + ryhmässä merkitsevästi (p < 0.021), verrokki ryhmässä ei muutosta Mielialassa ei havaittu muutosta kummassakaan ryhmässä * Beck depression inventory

Kognitiivinen suoriutuminen 19861990: ryhmät verrannollisia. HIV+ ryhmän suoriutuminen heikkenee merkitsevästi nopeutta, joustavuutta sekä episodista muistia edellyttävissä suorituksissa, mutta ei päättelysuoriutumisessa. Verrokkien suoriutuminen heikkenee merkitsevästi nopeutta, joustavuutta, episodista muistia sekä joustavaa päättelyä edellyttävissä suorituksissa, mutta ei kielellisessä päättelyssä. Molemmissa ryhmissä kognitiivisen suoriutumisen muutos laadultaan varsin samanlaista ja laadullisesti vastaa normaaliin ikääntymiseen liittyvää toimintojen heikentymistä. TULKINTA: Molempien ryhmien samankaltainen kognitiivisen suoriutumisen heikkeneminen sopii normaaliin ikääntymiseen

Visuomotorinen nopeus (WAISMK) heikkenee kummassakin ryhmässä 1.tutkimuksen ja v.2013 tutkimuksen välillä (p < 0.0001) Ryhmien välinen muutos on samanlainen ( Anova p = 0.397) Heikkeneminen selittyy normaalilla ikään liittyvällä nopeuden heikkenemisellä

Neurolong 2013 neurologiaa 6 (35%) potilaalla perifeerinen sensorinen neuropatia 1 potilaalla ekstrapyramidaalioireita 3 potilaalla oli MRI tutkimuksessa aivoinfarktin jälki, yhdellä potilaalla mikrohemorrhagian jälki. Yhdelläkään näistä potilaista ei esitiedoissa tai anamneesissa aivoverenkierronhäiriöön viittaavaa.

Vaskulaarisen degeneraation löydöksiä HIV+ potilaalla

Yhteenveto HIVpotilaiden n 25 vuoden pitkäaikaisseurannassa ei ole kehittynyt HIV:n aiheuttamaan neurokognitiiviseen oireistoon viittaavaa. Polyneuropatia oli yleisin neurologinen löydös. Puolella potilaista oli fatiikkia. MRI seurannassa oli normaaliin ikääntymiseen sopivaa vähäistä atrofiaa. 3 potilaalla oli kliinisesti oireettomia aivoverenkierron häiriöitä.

Kiitos! Matti Ristola Erja Poutiainen Oili Salonen Outi Debnam Irina Elovaara