Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta



Samankaltaiset tiedostot
Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

TAUSTATIEDOT. 1. Ikäryhmä. 2. Sukupuoli. 3. Äidinkieli. 4. Maakunta, jossa opiskelet

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

NUORTEN TALOUSOSAAMINEN. Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista.

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

Kaikki vastaajat (N=81) Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori

Mitä toisen asteen myllerryksen takana? Onko suomalainen lukiokoulutus kriisissä?

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Asiakastyytyväisyyskysely huoltajille Varhaiskasvatus, perusopetus, lukio

Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke. Päätösseminaari

Isoverstaan opiskelijakysely. Jari Kukkonen

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Digitalisaatio opettajan apuna ja oppilaan innostajana

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Millaista liikennekasvatusta toteutat työssäsi?

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Taustamateriaali: Nuorten ostopäätöksiä ohjaavat vastuullisuus ja kotimaisuus

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Porilainen tapa toimia

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1

1. Koulun julkisuuskuva ja toimivuus yleisesti

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen Uudenmaan liitto

OPIN POLUT JA PIENTAREET

ematikka 1 Opetusmateriaali Matikka 92,70 115, ematikka 3 Muokattavat kokeet Matikka 36,30 45,

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät

Kuuleeko koulu? - tutkimushanke. Kuuleko koulu? - kehi2ämishanke. Koulutushanke Valteri ja POVer. Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset

Romanikielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna Anu Seisto Erikoistutkija

Sähköinen matematiikan ja ohjelmoinnin opintopolku alakoulusta yliopistoon. Mikko Lujasmaa, Salon lukio Mikko-Jussi Laakso, Turun yliopisto

Antti Ekonoja

Vanhempien tuki opiskelussa

Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

TVT- OPETUSHARJOITTELUSSA Markku Lang

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke

2016 syksyn Klassikan opiskelijakysely - 1. opintovuosi YHTEENVETO

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA

Antti Ekonoja

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa

TVT tulee ylioppilaskirjoituksiin -mitä tehdä? Suomen Rehtorit ry

Digitaaliset kokeet kemiassa. Opetusneuvos Tiina Tähkä

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Tietoyhteiskuntaosaamista kouluille Selänteellä. TVT osaamiskartoituksen tuloksia

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen laadun huoltajakysely Kasvatus- ja sivistystoimi Opetuspalvelut

Tutkimuksen tavoitteet

Taustamateriaali: Vastuullisuus ohjaa kuluttamista entistä voimakkaammin

ematikka 3 Muokattavat kokeet Matikka 38,30 47, Eskarin Matikka Matikka 15,80 17,

KiVa Koulu tilannekartoituskysely Koulupalaute

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Etäopetus Turussa ANTTI HUTTUNEN YHTENÄISKOULUPÄIVÄT

TAHTO. Tueksi Oppimisessa. Koulutoimenjohtaja Esa Santakallio, Pedagoginen suunnittelija Heini Majaranta Riihimäen kaupunki

Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa. Tiina Tähkä

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ

Musiikkiteknologian OPS musiikkiopistoissa. Pilotointiraportti TeknoDida 2015

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

Kokemuksia lapsivaikutusten arvioinnista kouluverkkovalmistelussa, Päivi Raukko

KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA

Matematiikka- ja luonnontiedeluokkien. Olarin koulu

Helsingin!yliopiston!Opettajien!akatemian!kriteerit!

Koulu. Hyrylän yläaste. Hyökkälän koulu. Jokelan yläaste. Kellokosken koulu. Kirkonkylän koulu. Klemetskogin koulu. Kolsan koulu.

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

Askelmerkit digiloikkaan

Kuntaratkaisut Kuntamarkkinat Mika Silvennoinen Miia Vahlsten

Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Maaliskuu 2014

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Maaliskuu 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/12. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/12

Oppilaan polku hanke (9/ /2016)

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki

SEINÄJOEN PERUSOPETUKSEN KEVÄÄN 2018 ARVIOINTIKYSELYT - Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki (vastaajina perusopetuksen opettajat)

Transkriptio:

Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu

Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja asenteita tietoteknisten laitteiden ja sähköisten sisältöjen hyödyntämiseen opetuksessa. Tarkoituksena oli selvittää, miten opettajien työtä voitaisiin tukea ja saada oppilaat ja opiskelijat aktivoitumaan ja innostumaan oppimisesta entistä enemmän. Tutkimukseen vastasi 1 973 peruskoulun ja lukion opettajaa ja 146 rehtoria ympäri Suomen. Tutkimus toteutettiin huhti toukokuussa 2014.

Kouluissa käytettävät laitteet ja materiaalit

Tietotekniikkaa löytyy kouluista laajalti 98 % kouluista käyttää videotykkejä tai älytauluja. Yleisimmin videotykkejä tai älytauluja käytetään lukioissa, yli 300 oppilaan sekä isojen kaupunkien kouluissa. Videotykki tai älytaulu on jokaisessa luokassa 55 prosentissa kouluista. 98 % kouluista käyttää tietokoneita. Yhteiskäytössä olevaa tietokonetta käyttää keskimäärin 10 oppilasta. Opiskelijoiden omia tietokoneita käytetään lukioissa selvästi enemmän kuin peruskoulussa. Opettajista 64 % sallii tai olisi valmis sallimaan oppilaiden omien laitteiden hyödyntämisen opetuksessa.

Myös koulut siirtymässä mobiiliaikaan 52 % kouluista käyttää tablet-laitteita, mutta yhtä tablet-laitetta kohti on keskimäärin 15 oppilasta. 33 % käyttää älypuhelimia, joskin puhelin on lähes aina oppilaan oma. Tablet-laitteiden ja älypuhelinten käyttö opetuksessa korostuu selvästi lukioissa ja suurissa kaupungeissa. Lukioissa tablet-laitteita käyttää opetusvälineenä 67 % ja älypuhelimia 52 % vastanneista opettajista. 82 % opettajista haluaisi käyttää tablet-laitteita opetuksessa nyt tai tulevaisuudessa. Käyttö opetuksessa on sitä yleisempää, mitä suuremmasta koulusta on kyse.

. Sähköinen oppimateriaali ja pelit laajassa käytössä 79 % kouluista käyttää kustantajien tuottamia sähköisiä oppimateriaaleja. 42 % käyttää itse tuottamiaan sähköisiä oppimateriaaleja ja 53 % oppimista tukevia pelejä. Eniten sähköistä oppimateriaalia hyödynnetään suurissa kouluissa. Nuoret opettajat hyödyntävät sähköistä oppimateriaalia muita opettajia enemmän.

Opettajien odotukset ja asenteet sähköisiä oppimateriaaleja kohtaan

Yleinen suhtautuminen positiivinen 93 % opettajista uskoo sähköisten oppimateriaalien monipuolistavan ja 90 % nykyaikaistavan opetusta. Tietoteknisten laitteiden ja sähköisten sisältöjen hyödyntämiseen liitetään selvästi useammin hyötyjä kuin haittoja. Lukion opettajat suhtautuvat yleisesti ottaen hieman muita varautuneemmin digitaalisuuden hyödyntämiseen opetuksessa.

Lähes puolet opettajista tyytymättömiä sähköisten materiaalien hyödyntämiseen 43 % kaikista opettajista ja yläkoulun opettajista 50 % on sitä mieltä, että tietoteknisiä laitteita ja sähköisiä sisältöjä hyödynnetään omassa koulussa liian vähän. Alle 35-vuotiasta opettajista tätä mieltä jopa 56 %. Suurissa kouluissa nykytilanteeseen ollaan hieman tyytyväisempiä kuin pienissä kouluissa.

Sähköiset oppimateriaalit aktivoivat oppilaita 83 % opettajista näkee sähköisten oppimateriaalien aktivoivan oppilaita ja 71 % uskoo niiden helpottavan eriyttämistä, eli erilaisten oppijoiden ja oppimistyylien huomioimista opetuksessa. Valtaosa opettajista (75 %) on ainakin jossain määrin sitä mieltä, että sähköinen oppimateriaali motivoi oppilasta enemmän kuin painettu. Sähköisen oppimateriaalin ei kuitenkaan nähdä välttämättä vaikuttavan oppimistuloksiin.

Sähköisiin oppimateriaaleihin liittyy myös huolia ja haasteita 67 % vastaajista pelkää sähköisten oppimateriaalien lisäävän opettajien työn määrää ja 75 % vaikeuttavan oppilaiden valvomista. Huolet digitaalisuuden hyödyntämisestä kasvavat opettajan iän myötä.

Uusien ideoiden hakemiseen ja oppilaiden eriyttämiseen toivotaan enemmän aikaa 71 % opettajista kokee itsensä kiireiseksi työssään ja 28 % kokee, että opetusmateriaalin työstämiseen menee liikaa aikaa. Opettajista 69 % haluaisi käyttää enemmän aikaa uusien ideoiden hakemiseen ja 57 % oppilaiden eriyttämiseen, eli erilaisten oppijoiden ja oppimistyylien huomioimiseen.

Opettajien valmiudet tulevaisuudessa

Puolet opettajista ei valmiita opetussuunnitelman tvt-uudistukseen Kuinka hyvät valmiudet sinulla on omasta mielestäsi saavuttaa uuden opetussuunnitelman vaatimukset tietoteknisten valmiuksien osalta vuoteen 2016 mennessä? % 44% Kaikki opettajat, N=1973 14 30 36 13 3 4 52 % kaikista: OPETUSPAIKKA Alakoulun opettaja, N=846 Yläkoulun opettaja, N=646 Lukion opettaja, N=480 SUKUPUOLI 12 12 19 30 32 30 38 36 32 13 13 12 2 5 3 4 4 3 huonot tai kohtalaiset valmiudet Mies, N=312 26 30 26 11 3 4 Nainen, N=1661 IKÄRYHMÄ 11 31 38 13 3 4 alle 35 v., N=240 21 37 32 424 35-44 v., N=518 16 38 31 9 24 45-54 v., N=726 12 29 40 13 33 55+ v, N=489 12 22 37 20 4 5 0 20 40 60 80 100 Erittäin hyvät valmiudet Melko hyvät valmiudet Kohtalaiset valmiudet Melko huonot valmiudet Erittäin huonot valmiudet En osaa sanoa 58 % nuorista opettajista: hyvät valmiudet 34 % varttuneista opettajista: hyvät valmiudet

Yli puolet lukion opettajista ei valmiita sähköiseen ylioppilastutkintoon siirtymiseen Kuinka hyvät valmiudet sinulla on omasta mielestäsi siihen, että kouluissa siirrytään täysin sähköiseen ylioppilastutkintoon asteittain vuoteen 2019 mennessä? % 39% Kaikki opettajat, N=590 SUKUPUOLI Mies, N=122 Nainen, N=468 12 9 24 28 27 22 30 31 23 19 20 19 7 5 8 5 6 5 56 % kaikista: huonot tai kohtalaiset valmiudet IKÄRYHMÄ alle 35 v., N=69 35-44 v., N=143 45-54 v., N=212 8 13 24 27 32 29 34 29 22 14 20 19 33 6 6 8 3 53 % nuorista opettajista: hyvät valmiudet 55+ v, N=166 11 20 28 24 9 8 0 20 40 60 80 100 Erittäin hyvät valmiudet Melko hyvät valmiudet Kohtalaiset valmiudet Melko huonot valmiudet Erittäin huonot valmiudet En osaa sanoa 31 % varttuneista opettajista: hyvät valmiudet

Opettajaprofiilit

Kolme eri opettajaprofiilia Jarruttajat 14 %: tietotekniset taidot muita heikommat, eivät kiinnostuneita, uskovat sähköisten materiaalien häiritsevän oppimista. Lukion opettajien määrä tässä ryhmässä hieman korostunut. 14 38 Innokkaat 38 %: haluaisivat hyödyntää vielä enemmän, suhtautuvat luottavaisesti hyötyihin, eivät koe teknisiä ongelmia rasitteeksi. Alakoulun opettajien määrä tässä ryhmässä hieman korostunut. 48 Innokkaat Arkailijat Jarruttajat Arkailijat 48 %: haluaisivat hyödyntää enemmän, mutta ovat epävarmoja omista valmiuksistaan ja vaikutuksista oppimiseen.

Kiitos!