Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 184/10.02.02/2015 90 Ympäristölautakunnan lausunto Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksesta, alue nro 840300 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Lundgren, puh. 046 877 3498 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle Kaitaa- Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksesta seuraavan lausunnon: Kaupunkirakenne Ympäristölautakunta katsoo, että maankäytön painottaminen kävelyetäisyydelle tulevista metroasemista sekä uusien rakennusalueiden ryhmittäminen yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi keskustoimintojen läheisyyteen tukee Espoon kestävän maankäytön tavoitteita ja ilmastonmuutoksen huomioimista. Kaavassa uusi kaupunkimainen rakentaminen on onnistuttu sijoittamaan niin, että merkittävimpiin luontoarvoihin kohdistuvat maankäytön haitalliset vaikutukset jäävät kohtalaisiksi. Suurimmat haitalliset vaikutukset kohdistuvat Hannusmetsään, jonne on osoitettu laajin uusi kaupunkimainen asuntoalue (A1) sekä asumista ja keskustoimintoja sekoittavia alueita (A1/C, A2/C). Ympäristölautakunta katsoo, että Bondaksen uusien asuntoalueiden pintaalat ovat niin laajoja, että ne tulevat vähentämään Hannusmetsän monipuolisuutta, lajirikkautta ja eri metsäalueiden kytkeytyneisyyttä vaikka rakennettavien alueiden sijoittelussa on pystytty lieventämään haitallisimpia vaikutuksia merkittäviin luontoarvoihin. Hannusmetsän, Kaitaanlaakson, Hyljelahden ja Rullavuoren viher- ja virkistysalueiden ominaispiirteet säästyvät nykyisenkaltaisina ja uusi kaupunkimainen rakentaminen limittyy olemassa olevan rakenteeseen tavalla, joka yhdistyy Finnoon kehitykseen. Kaavan kolme yhtenäistä virkistysaluetta Hannusmetsässä, Kaitaanlaakso-Iivisniemenpuiston ja Hyljelahti-Rullavuoren alueilla tukevat paremmin moniarvoisen kaupunkiluonnon säilymistä pitkällä aikavälillä kuin pienemmät, toisistaan irti sijaitsevat virkistysalueet. Kaavan verkostomainen viherrakenne parantaa kaupunkiluonnon edellytyksiä puskuroida maankäytön haitallisia vaikutuksia.
Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 2 / 2 Hannusmetsän uudet asunto- ja keskustoimintojen alueet Ympäristölautakunnan mielestä on hyvä, että Hannusmetsä on kaavassa jaettu selkeästi tehokkaasti rakennettuun itäosaan ja pelkästään virkistystoiminnaltaan kehitettävään länsiosaan. Lautakunta katsoo, että on ekologisesti ja yhdyskuntarakenteen kannalta kestävämpää sijoittaa rakentaminen Bondaksenmäelle ja Bondasbergetille. Näin koko Hannusjärven ympäristö, liito-oravien ydinalueet, lepakoiden II-luokan alueet, huomattava osa Hannusjärven valuma-alueesta ja yhtenäinen osa nykyisestä luontopolusta on voitu jättää rakentamisen ulkopuolella. Hannusmetsän V- ja EV -aluemerkinnöillä on ympäröity rakennettavat asunto- ja keskustoimintojen alueet ja maksimoitu yhtenäisen metsän pinta-ala. Tämä ratkaisu mahdollistaa jatkossakin järviluonnon kokemiseen ja Hannusmetsän hyödyntämisen päiväkotien ja koulujen lähimetsänä. Mahdollisimman laaja ja yhtenäinen metsäalue, joka sisältää Hannusjärven rakentamattomineen rantoineen vahvistaa luontoarvojen säilymistä ja ekologisen verkoston elinvoimaisuutta kaava-aluetta laajemmalla alueella. Kaavan mukaisessa ratkaisussa Hannusmetsästä löytyy vielä rauhaisampia kolkkia ja vaihtoehtoisia elinympäristöjä niille eliöille, joihin uudis- ja täydennysrakentaminen on vaikuttanut haitallisesti Kaitaalla, Iivisniemessä ja Finnoossa. Hannusjärven rantojen rakentamattomuus ja Hannusmetsän viheralueiden hyvä kytkeytyneisyys muuhun ekologiseen verkostoon ovat jatkossa avainasemassa luonto- ja virkistysarvojen säilymisessä. Toinen merkittävä luontoarvojen reservialue kaavaluonnoksessa muodostuu Rullavuoren ja Hyljelahden rantaraitin alueelle. Näiden kahden välillä tulisi toimia laadukas ekologinen yhteys. Sen vuoksi kaavassa tulee turvata etelä-pohjoissuuntaisten viheryhteyksien jatkuvuus ja riittävä leveys Hannusmetsästä Kaitaanlaakson poikki merenrantaan asti. Hannusjärvi Uusi kaupunkimainen rakentaminen tulee vaikuttamaan haitallisesti Hannusjärven ekologiseen tilaan ja pohjaveden muodostumiseen. Hannusjärven päätyvät hulevedet tulisi viivyttää ja suodattaa jo rakentamisen aikana kiintoaineskuormituksen minimoimiseksi. Hannusjärven tilan kannalta on sitä parempi, mitä enemmän veden määrän vaihteluita järvessä pystytään tasaamaan viivyttämällä järveen lopulta päätyviä hule- ja sadevesiä. Ympäristölautakunnan mielestä on hyvä, että Hannusjärvensuo ja Puntalansuo on merkitty virkistysalueiksi, sillä suot luontaisesti viivyttävät ja suodattavat Hannusjärveen laskevia vesiä. Hannusjärven suojelua edistäisi virkistysalueen laajentaminen Puntalansuon ympäristössä A1-alueen länsireunaan. Tällöin alueen luontaista kosteikkoympäristöä pystyttäisiin hyödyntämään hulevesien viivytykseen ja Hannusjärven veden tasaamiseen. Sen vuoksi
Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 3 / 3 ympäristölautakunta esittää, että Bondaksen A1-aluerajausta pienennetään sen länsireunasta ja V-aluetta laajennetaan. Ympäristölautakunta huomauttaa, että kaavaluonnoksen Bondaksen A1- aluerajaus on esitetty Espoon eteläosien yleiskaavassa osittain virkistysalueena (V) sekä Tiivis- ja matala - asuntoalueena (A2). Bondaksen A1-aluetta tulee pinta-alaltaan pienentää, jotta se vastaa enemmän Espoon eteläosien yleiskaavan asuntoaluerajauksia. Uusi ulkoilureitti Hannusjärven rannassa ja uimaranta vastaavat ympäristölautakunnan mielestä hyvin Kaupunginhallituksen 25.3.2013 hyväksymään Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteeseen (4) tehostaa Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttö luontoarvot huomioiden. Ekologiset yhteydet ja virkistysalueiden verkosto Kaavan virkistysalueet muodostavat itä-länsisuuntaisen viherverkoston, joka liittyy toimivasti kaava-alueen ulkopuoliseen viherrakenteeseen ja tarjoaa asukkaille erityyppisiä virkistysalueita. Kaavaluonnoksessa etelä-pohjoissuuntaiset virkistysalueet ovat jääneet kapeiksi ja katkeileviksi. Kaavan viheralueet toimivat myös paikallisina ekologisina yhteyksinä, joihin muodostuu kaavaluonnoksessa huomattavia pullonkauloja Kaitaantien ja Hyljelahdentien varrella. Nykyisin eliöillä, etenkin lepakoilla ja liito-oravilla, on tarve liikkua Hannusmetsästä Hyljelahden rannalle ja sieltä rantaa pitkin Kaitaanlahteen tai Finnovikenin kosteikolle. Tämän ekologisen yhteyden säilyminen edellyttää etelä-pohjoissuuntaisten viheralueiden vahvistamista kaavassa ja pullonkaulojen lieventämistä, mikä myös parantaisi viheralueiden virkistyskäyttöä. Ympäristölautakunta esittää, että Kaitaantien varresta Iivisniemen AKalueesta osa muutetaan V-alueeksi, niin että Iivisniemen virkistysalueen leveys vastaa Hannusjärven virkistysalueen leveyttä Kaitaantien pohjoispuolella. Kyseinen kohta on syvä pehmeikkö, jota pystyttäisiin hyödyntämään Hannusjärveen laskettavien hulevesien viivyttämiseen. Iivisniemen koulun kenttien vieressä ei ole riittävästi puustoa virkistysalueen leventämiseksi, joten etelä-pohjoissuuntaisia ekologisia yhteyksiä tulee vahvistaa Hyljelahdetien ylittävällä viheryhteystarve - merkinnällä. Ympäristölautakunta esittää, että viheryhteystarve osoitetaan osayleiskaavassa tarkalla sijainnilla ja yhteystarveviivan kaavamääräykseen lisätään tavoite viheryhteyden laadusta. Nuoliviivalla osoitetun viheryhteyden tulisi sisältää vähintään olemassa oleva puustoa ja sen tavoiteleveys tulisi olla 20 30 metriä, jotta viheryhteys toimisi ekologisen verkoston jatkeena. Samat viheryhteystarpeen tarkennukset koskevat Hannusjärvensuon aluetta kaavan luoteisosassa, josta paikallinen ekologinen yhteys yhdistää Hannusjärven ja Järvikorven metsät.
Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 4 / 4 Kaavan viherverkoston toimivuutta parantaisi viheryhteystarveviivan lisääminen nykyisen Hyljepuiston läpi merkityn ulkoilureittiviivan rinnalle. Merkintä tukisi nykyisen puuston säilymistä Rajaojan varrella sekä liitooravien yhteyksien toimivuutta. Kaavaan merkityillä tiivistyvillä asuntoalueille (A3) on kaupunkimetsiä, jotka ovat merkityksellisiä asukkaille ja joissa on metsälain 10 mukaisia kohteita, joiden säästämistä on suositeltu kaavan luontoselvityksessä (Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavan luontoselvitys, taulukko 3-2 Iivisniemen arvokkaat luontokohteet, kohteet 13, 14 ja 15 taulukossa). Ympäristölautakunta ehdottaa virkistyskohdemerkintöjä näille metsäisille alueille takaamaan luonto- ja virkistysarvojen huomioimisen kaavoituksen edetessä. Liito-oravan suotuisan suojelutason edellytykset Kaavaluonnoksessa liito-oravien tunnetut lisääntymis- ja levähdyspaikat on osoitettu s-1 -aluerajauksilla, jotka on sijoitettu virkistys- ja suojaviheralueille kahta lukuun ottamatta. Ympäristölautakunta katsoo, että suojaviher- ja virkistysalueille sijoitettu s- 1 -merkintä ovat osayleiskaavassa riittävä merkintä osoittamaan liitooravan suojelutarvetta, mutta lautakunta kokee, että s-1 -merkintöjen päällekkäinen merkintätapa keskustoiminta-alueiden (C) ja uusien kaupunkimaisten asuntoalueiden (A1) kanssa ei riittävän selkeästi ohjaa maankäyttöä ratkaisuihin, jossa liito-oravan suotuisia suojelutaso turvataan. Etenkin keskustoimintojen osalta ympäristölautakunta ei pidä mahdollisena toteuttaa kaavamerkinnän edellyttämää kaupunkirakennetta ilman luonnonsuojelulain 49 mukaista poikkeamislupaa vähintään liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentämiseen. Ympäristölautakunta ehdottaa, että Iiviskallion A1 -alue jaetaan liitooravalle elinympäristöksi soveltuvan metsän mukaan kahteen osaan. Liitooravalle huonosti soveltuvalle osalle jätetään A1 -merkintä. Liito-oravalle paremmin soveltuva osa sisältää s-1 -rajauksen ja A1 -merkintä muutetaan kaavamerkinnäksi, joka osoittaa virkistysalueiden ja kaupunkimaisen asuntoalueen sekoittumista esim. kaavamerkinnällä V/A1. Uuden kaavamerkinnän tavoitteena olisi osoittaa, että suotuisan suojelutason turvaamiseksi Iiviskalliosta tulee rajata rakentamisen ulkopuolelle riittävän laaja liito-oravan ydinalue sekä sitä tukeva elinympäristörajaus, niin että liito-oravalle elinympäristöksi soveltuvaa metsää säilyy vähintään 4 ha. Iiviskallion metsät ovat päiväkotien ja koulujen aktiivisessa opetuskäytössä sekä asukkaille tärkeitä lähimetsiä. Lepakoille Iiviskallion metsät ovat tärkeitä ruokailualueita ja siirtymäreittejä (luokka II), joille ei ole suoraa luonnonsuojelulain suojaa.
Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 5 / 5 Aiemmin alueelta selvitetyt liito-oravien yhteydet on huomioitu kaavassa sijoittamalla virkistysalueet liito-oravien yhteyksien kohdalle sekä liitooravan kulkuyhteys -viivamerkinnällä. Ympäristölautakunnan mielestä V-merkinnän kaavamääräystä tulisi täydentää niin, että määräyksessä on mainittu velvoite huomioida liitooravien yhteydet. Liito-oravien yhteydet tulisi säilyttää virkistysalueilla vähintään 20 30 m leveinä yli 10 m puuston muodostamina katkeamattomina puustokäytävinä. Esimerkiksi Kaitaanlaakson virkistysalueella on viljelyspalstoja, jotka puuttomina muodostavat liikkumisesteen liito-oravalle. Selvityksessä liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla on Kaitaa-Iivisniemen alueelle suositeltu säilytettävän enemmän yhteyksiä kuin kaavaluonnoksessa on esitetty. Ympäristölautakunta esittää selvityksen mukaisten liito-orava kulkuyhteys -viivojen lisäämistä Iiviskallion s-1 -rajauksesta Kaitaalaakson länsikulmaan kohden Kaitaanniittyä ja Iivisniemenpuiston s-1 -rajauksesta Hyljelahdentien yli Hyljelahden V-alueelle. Ympäristölautakunta esittää, että liito-oravan kulkuyhteydet esitettäisiin kaavassa tarkkoina sijainteina, koska kyseisissä kohdissa yhteys riippuu yksittäisistä puista ja yhteyksien sijainti pystytään tarkasti määrittämään. Merkinnän kaavamääräykseen tulisi lisätä tavoitteet laadukkaalle liitooravayhteydelle. Liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ajantasainen tilanne on syytä tarkistaa ennen asemaakaavoitettavan alueen rajauspäätöstä eikä vasta asemakaavoituksen alettua. Muut luontokohteet Ympäristölautakunta katsoo, että kaavassa on riittävällä tarkkuudella huomioitu alueen muut luontokohteet. Maakunnallisesti arvokkaalle Kaitaalahden lintuvedelle on tehty Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen luonnonsuojelualuerajaus (SL). Laaja yhtenäinen virkistysalue Hannusmetsässä sekä Hannusjärven rannan säästäminen rakentamiselta turvaavat sopivaa elinympäristöä lepakoille, linnuille ja sudenkorennoille. Kaavan rajaukset ja merkinnät säästävät Hannusmetsän LUMO-kohteet eli luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät kohteet rakentamiselta (Hannusmetsän koilliskulman vanha metsän alue ja lehtipuuvaltainen lehtoalue Länsiväylän varressa). Hannusmetsän suojaviher- ja virkistysalueiden lisäksi kaava säästää rakentamiselta Rullavuoren metsäalueet ja Hyljelahden ranta-alueet, jotka ovat tärkeitä ruokailualueita sekä kulkureittejä eri eliölajeille. Arvokkaat geologiset kohteet Ympäristölautakunta katsoo, että on riittävää, että kaava-alueen geologisesti paikallisesti arvokas rapakivilohkare Bondaksenmäellä ja
Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 6 / 6 maakunnallisesti arvokas Rullavuori mainitaan kaavaselostuksessa. Geologisesti arvokkaat kohteet eivät edellytä omia kaavamerkintöjä osayleiskaavassa, mutta niihin kohdistuvat vaikutukset tulee arvioida kaikissa maankäytön vaiheissa. Kaavassa suojelemattomat Bondaksenmäen paikallisesti arvokas rapakivilohkare sekä Litorinameren aikainen rantakivikko ja silokallioita jäävät uusien rakennettavien alueiden alle. Ilmanlaatu ja tieliikenteen melu Kaavassa Hannusmetsän keskiosaan osoitetun A1-alueen pohjoisreuna on Länsiväylän yli 55 db meluvyöhykkeellä. Alueen tulevassa suunnittelussa tulee huomioida A1-alueen asukkaiden riittävä suojelu tieliikenteen typen oksidi- ja pienhiukkaspäästöiltä sekä melulta. Maisema-arvot ja kulttuuriperintö Ympäristölautakunta katsoo, että kaavassa käytetyt merkinnät ovat riittäviä turvaamaan alueen maisema-arvot ja kulttuuriperinnön. Ympäristönsuojelu Ympäristölautakunnan mielestä Fortum Power and Heat oy:n Suomenojan voimalaitoksen konsultointivyöhykkeen raja tulisi näkyä osayleiskaavassa kaavamerkintänä, jotta se tulee asianmukaisesti huomioitua asemakaavoituksessa. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 86 jälkeen. Esittelijän kokouksessa tekemät korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - karttakuva KaitaaIivisniemi OYK Espoon kaupunginhallitus on 10.6.2015 päättänyt asettaa Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksen nähtäville maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n perusteella. Kaava oli julkisesti nähtävillä 17.8. - 15.9.2015. Kaupunkisuunnittelukeskus on pyytänyt ympäristökeskuksen lausuntoa osayleiskaavasta 1.10.2015 mennessä. Ympäristökeskukselle myönnettiin lisäaikaa seuraavaan lautakunnan kokoukseen asti, sillä ympäristökeskuksen henkilövaihdoksista johtuen lausuntoa ei ehditty valmistella ajoissa.
Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 7 / 7 Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavaluonnokseen ja sen selostuksena toimivaan vaikutusten arviointiin voi tutustua kaupungin Internet-sivuilla osoitteessa: http://www.espoo.fi > Asuminen ja ympäristö >Kaavoitus >Yleiskaava > Vireillä olevat osayleiskaavat > Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava > Kaavaluonnos 26.3.2013-15.9.2015. Alueen kuvaus Osayleiskaavaluonnoksen alue on noin 250 ha ja sijaitsee Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Länsiväylään, idässä Finnoon osayleiskaava-alueeseen, etelässä meren rantaan ja lännessä Hannusjärven pientaloalueeseen. Kaitaantie kulkee alueen läpi. Kaava-alue sisältää Hannusmetsän ja Hannusjärven, Kaitaan tulevan metroaseman, Hannuspellon pienteollisuusalueen, Iivisniemen keskusalueen ja pientaloalueita sekä Kaitaan ja Iivisniemen koulujen alueet. Kaava-alueen eteläkärjessä on Rullavuori, Villa Rulludden ja Hyljelahden rantaraitti.
Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 8 / 8 Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, jonka mitoitus mahdollistaa alle 2 000 uutta asukasta eli yhteensä noin 5 600 asukasta koko osayleiskaava-alueelle. Pääosa suunnittelualueesta on asemakaavoitettu, lukuun ottamatta Hannusmetsän aluetta Hannusjärven pohjoispuolella. Rakennetut alueet on kaavoitettu pientaloalueiksi tonttitehokkuuksilla 0,1-0,3. Ainoastaan Iivisniemen keskustan alue on kaavoitettu tehokkaammin pääosin kerrostaloalueeksi. Osayleiskaavaluonnoksen alueella on vireillä Kaitaan metroaseman asemakaava, jolla tutkitaan täydennysrakentamista ja tulevan metroaseman yhteyksiä samanaikaisesti osayleiskaavan kanssa. Alueen suurimmat maanomistajat ovat Espoon kaupunki ja Helsingin kaupunki, joka omistaa Hannusmetsän alueella noin 52 ha. Rakennetut pientaloalueet ja Hannuksenpellon alueet ovat pääasiassa yksityisten omistuksessa. Suunnittelun tausta Kaitaa Iivisniemi osayleiskaava on todettu tarpeelliseksi, koska alueella tällä hetkellä voimassa olevan Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus tai tarkkuus ei vastaa tulevan Kaitaan metroaseman ympäristön maankäytön kehittämisen tavoitteisiin ja tarpeisiin. Kaitaa Iivisniemi alueen maankäytön tehostamistavoitteiden taustalla on länsimetron ja sen jatkeeseen liittyvät sopimukset ja päätökset. Osayleiskaavan maankäytön suunnitteluun on vaikuttanut myös Valtion ja Helsingin seudun kuntien sopimus suurten infrahankkeiden tekemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi ko. sopimuksen 29.9.2014. Ehtona Valtion osallistumiselle metron jatkeen kustannuksiin on Espoon sitoutuminen asuntotonttien kaavoituksen kasvattamiseen. Lisäksi asuntotonttien lisäys tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille ja erityisesti nykyisiin ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. Osayleiskaavaluonnoksen ratkaisut Osayleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla jäsennetään alueen rakenne asemakaavoituksen pohjaksi ja ohjataan asemakaavoitus pitkällä aikavälillä. Osayleiskaavaluonnoksessa ei esitetä yksityiskohtaisesti rakentamisen tehokkuutta, korkeuksia tai korttelityyppejä vaan ne ratkaistaan asemakaavoissa. Tämän osayleiskaavaluonnoksen ja siitä saatujen palautteiden perusteella laaditaan osayleiskaavaehdotus. Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksessa on lisätty asumista tulevan metroaseman läheisyydessä osoittamalla uusia kaupunkimaisia asuntoalueita (A1) Bondaksenmäelle, Iivisniemen keskustan länsipuolen
Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 9 / 9 kallioille ja Kaitamäen nykyisen asuinalueen pohjoispuolelle. A1 -alueille saa rakentaa ensisijaisesti asuinkerrostaloja. Alueelle voidaan lisäksi sijoittaa liike-, työskentely- ja palvelutiloja. Uutta kaupunkimaista asumista ja kaupunkirakenteen tiivistämistä on esitetty Kaitaantien pohjoispuolelle tulevan metroaseman keskustoimintojen alueen (C) viereen keskustoimintoja ja asumista sekoittavilla kaavamerkinnöillä (A1/C, A2/C). Oleva Iivisniemen keskustan 60-luvun yhtenäinen kerrostalovaltainen alue on merkitty kerrostalovaltainen asuntoalueeksi (AK). Alueen täydennysrakentaminen on toteutettava siten, että kaupunkikuvan kannalta arvokas kokonaisuus säilyy. Kaavaluonnoksessa A2 -merkinnällä on ehdotettu osan Hannusjärvenrannan, Kaitaantien varren ja Hyljemäen pientaloalueiden rakenteen muuttamista vaiheittain mahdollisuuksien mukaan väljistä pientaloalueista kaupunkimaisiksi asuntoalueiksi. Kaavassa on esitetty olemassa olevien pientaloalueiden tiivistämistä (A3) Kaitaanmäelle, Hyljemäelle ja Hyljelahteen. Osayleiskaavaluonnoksessa on lähdetty siitä että kunkin pientaloalueen ominaispiirteet ja tehostamis- ja täydentämispotentiaalit pystytään parhaiten tutkimaan asemakaavalla. Kaitaa Iivisniemi alueelle ei esitetä uusia työpaikka-alueita. Kaava-alueen koillisreunaan on osoitettu Hannuspellon nykyinen työpaikka-alue ja kaupallisten palveluiden alue (TP/kma), jonka eteläpuolelle on merkitty kehitettävä työpaikkojen ja asumisen sekoittunut alue (TP/A). Nykyiset Kaitaan koulu ja lukio sekä Iivisniemen koulu urheilukenttineen on PY -merkinnällä merkitty kaavaluonnokseen. Yleiskaavan yleispiirteisyyden vuoksi asuntoalueen sisällä sijaitsevat lähipalvelut sisältyvät asuntoaluemerkintään. Myös keskustatoimintojen alueelle on mahdollista toteuttaa tarvittavia julkisia lähipalveluita. Kaitaan tulevan metroaseman keskustatoimintojen alue (C) muodostaa kaava-alueen kaupallisten palveluiden keskuksen. Villa Rulludd ja sen ympäristö on P -merkinnällä kaavaluonnoksessa varattu yksityisille ja julkisille palvelutiloille. Rullavuoren aluetta koskee myös kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokkaan alueen päällekkäismerkintä. Virkistys- ja suojaviheralueita on yhteensä noin 84 ha eli 34 prosenttia koko kaava-alueesta. Länsiväylän varren melualue on merkitty suojaviheralueeksi (EV). Virkistysalueiksi (V) on osoitettu Hannusmetsän keskeiset alueet, Hannusjärven pohjois- ja itäranta, Kaitaanlaakso, Hyljelahden rantaraitti ympäristöineen ja siihen liittyvä Rullavuori. Hannusjärvi on pääosin merkitty yleiseen virkistyskäyttöön. Lisäksi sekä Hannusjärven että meren rantaan on esitetty uimaranta. Osayleiskaavan virkistysreittiverkosto muodostuu ulkoilureiteistä, jalankulku- ja pyöräilyväylistä sekä Kaitaanlaaksoa pitkin kulkevasta
Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 10 / 10 pyöräilyn laatureitistä. Kaikkia ulkoilureittejä ei ole esitetty yleiskaavassa vaan tarkemmassa suunnittelussa tullaan osoittamaan niitä täydentäviä yhteyksiä. Osayleiskaavan mukainen ajoneuvoliikenteen verkko perustuu suurilta osin nykyiseen liikenneverkkoon. Kaitaantie säilyy alueellisena kokoojakatuna. Etelä-pohjoissuunnassa uutena alueellisena kokoojakatuna toimii Hannuksenpelto ja sen suunniteltu jatke Länsiväylän alitse Martinsillantielle. Muut alueen uudet kadut ovat asuinalueita palvelevia tonttikatuja. Liito-oravien ydinalueet on merkitty kaavaan alueen osana, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n mukaan suojeltuja liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja (s-1). Liito-oravien yhteydet elinympäristöjen välillä sijaitsevat kaavaratkaisussa virkistysalueilla ja niitä on täydennetty muutamassa kohdassa liito-oravan kulkuyhteysmerkinnällä. Kaavaan on merkitty myös kaksi viheryhteystarvetta olemassa olevien pientaloalueiden kautta. Kaava-alueen rajalla sijaitseva maakunnallisesti arvokas lintuvesi, Kaitalahti on merkitty Espoon eteläosien yleiskaavan mukaisesti luonnonsuojelualueeksi (SL). Tiedoksi - Espoon Hannusjärven Suojelu Ry - Kaupunkisuunnittelukeskus - Suur-Espoonlahden kehitys c/o Harri Peltoniemi
Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 11 / 11