Puolustusvoimien verkko-oppimisympäristö - kokemuksia



Samankaltaiset tiedostot
AVOT:n tekninen ympäristö käyttäjän näkökulmasta

Uudistuksen tuomat muutokset vuonna 2016

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Tulevaisuuden palvelusetelit

eperusteet esi- ja perusopetuksessa

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

varhaiskasvatukseen ja kouluihin

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa Tiina Pyrstöjärvi

eperusteet Kansallisen ja paikallisen kehittämistyön väline

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta

Korkeakoulurajat ylittävän opiskelun toteutus. Opetuksen tietojärjestelmien integraatioprojekti

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt

ECA - EduCloud-allianssi. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Hankintariskit haltuun virtualisoinnilla

Tiedosta johtaminen. Antti Mäki. KOTA-seminaari, , Turku

NUOVE projekti /Sähköisten palvelujen kehittämisosio: osaprojektit 1-5

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari Pori. Ritva Sammalkivi

Weboodi. Katri Laaksonen Oppimisen IT

Tieteiden ja teknologian historian verkkoopetushanke:

kriisikeskus netissä

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja

Järjestelmäsalkun hallinta TTY:llä

LUC Service Desk. Käyttöönottoprojektin taustat ja kokemukset Sakari Tarvainen

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Virtuaaliammattikorkeakoulu - Vuoden 2004 projektit Marja Rautajoki marja.rautajoki@virtuaaliamk.fi

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

ehops-palvelu Oppijan verkkopalvelut kesäseminaari Katri Lahikainen Opintopolku.fi

IDEASTA TUOTTEEKSI: Suunnittelu, toteutus, testaus, tuotanto

Kestävän kehityksen ja tulevaisuuden portaalit TerveSuomi.fi & JT-portaali

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO

Taltioni teknisen alustan arviointi

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus

VirtuaaliAMK verkoston rakentajana Luonnonvara-alan alan yhteistyö seminaari

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

POTENTTIAALISET ASIAKKAAT ASIAKASOPISKELIJAT MAKSULIIKENNE VERKKOKAUPPA VERKKOKOULUTUS MARKKINOINTIAUTOMAATIO SISÄLTÖMARKKINOINTI WWW-SIVUSTO

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Arkkitehtuuri käytäntöön

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

SADe-palvelut käytettävissä,

Nykytilanne *

Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Nelli-portaali ja verkko-oppimisympäristöt

Lapin kirjastojen portaali lappilaisten opetuksen, opiskelun ja oppimisen tukena

KanTa-kokonaisuus ja kunnat

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus

Sudenkuoppia, yllätyksiä, pään vaivaa

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Helsingin yliopiston wikipalvelu. Esityksen sisältö. Mikä on wiki?

Tietojärjestelmät Metropoliassa Mikko Mäkelä & JHH

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY Jyrki Paavilainen

Neoxen Systems on suomalainen ohjelmistotalo. Olemme erikoistuneet tiedon- ja oppimisen hallinnan ratkaisuihin.

VIRTUAALIKAMPUS KIRJASTON HANKKEENA. Outi Klintrup Oulun yliopiston kirjasto TieVie-lähiseminaari, Oulu

TIETOHALLINTO OPPIMISPOLULLA. Viivi Seppänen & Teemu Pääkkönen KamIT tietohallinto, Kajaanin kaupunki

Tietojärjestelmät Metropoliassa Mikko Mäkelä & JHH

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Kehmet. Yleisesittely

Laadukas verkkototeutus - valmennus

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

AYJ/JM. SADe -ohjelma Oppijan verkkopalvelut Oppijan keskitetyt palvelut

Mitä on RAI-vertailukehittäminen?

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

JulkICTLab Eteneminen Mikael Vakkari, VM

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

Ebax Edujee toiminta- ja organisointimallit. Tuomo Paakkanen

Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat

Avoimen Foorumi Laatutyöryhmä

AVOIMEN TIEDON KESKUKSEN ORGANISAATIO

Opintopolku.fi. Mikä on uusi Opintopolku ja miten korkeakouluun hakeutuminen uudistuu? Joni Penkari, Opetushallitus Opintopolku.

Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu - Ajankohtaista

Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa

Väkivalta / uhkatilanne

KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis

KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Miten vielä pitäisi edistää Avointa hallintoa? Johanna Nurmi

Osaamisen hallinnan palvelu ja SAP Success Factorsin käyttöönotto. Tilaisuus klo 9-11

Tietojohtamisen valmistelu Uusimaa2019 -hankkeessa Soili Partanen

SADe-ohjelman terveiset

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

Transkriptio:

Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus Puolustusvoimien verkko-oppimisympäristö - kokemuksia VirtuaaliAMK-seminaari Tampere 9.11. Kapteeni Antti Laaksonen Koulutusportaalin päätoimittaja antti.laaksonen@milnet.fi 09-18162734

Koulutusportaali (KOPO) on tarkoitettu kaikille yli 15-vuotiaille Suomen kansalaisille. Sitä käytetään valtakunnallisesti puolustusvoimien palkatun henkilöstön perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa sekä reserviläiskoulutuksessa. Koulutusportaali soveltuu myös erilaisten projektien ja asiantuntijaverkostojen yhteiseksi työtilaksi. Koulutusportaalia käyttää myös Rajavartiolaitos ja tulevaisuudessa mahdollisesti muut turvallisuusviranomaiset. Tekninen ylläpito on ulkoistettu (integraattorina Sentera Suomi OYJ). www.milnet.fi 1

Mistä KOPO oikein sai alkunsa? TARPEESTA: Mahdollistaa teknisesti verkkotuettu monimuoto-opetus koko Pv:n koulutuksessa. Tarjota keskitetysti opiskelussa (ja työnteossa) tarvittavia julkisia palveluita. Tarjota valtakunnallinen oppimateriaalin hallintajärjestelmä Mahdollistaa jatkuva elinikäinen oppiminen 2

Toteutusvaihtoehdot Perinteinen järjestelmäkehitys Palvelukehitys Palveluiden ja käyttäjien määrä Koko järjestelmän julkistaminen. Tuotantokäyttö alkaa! Käyttäjämäärä Julkistetut palvelut. Tuotantokäyttö alkaa Käyttäjämäärä Teknisen järjestelmän uudelleen arviointi. Järjestelmäkehitys 0,5v 1v 2v 3v 4v 5v AIKA 0,5v 1v 2v 3v 4v 5v AIKA = palvelun käyttöönotto 3

KOPO - toteutushistoria Avoin oppimisympäristö (AVOT) liikkeelle 3.5.2000 Käyttäjän vaatimukset ja tekniset määrittelyt 2001 Tarjouskilpailu alkaa 2/2002 Tarjousten käsittely ja kaupallinen valmistelu 5-11/2002 Toimitussopimus allekirjoitetaan 11/2002 KOPO Versio 1.0 testikäytössä 7/2003 KOPO Versio 1.0 tuotantokäytössä 10/2003 KOPO1:n versioitu järjestelmäkehitys 2004-2006 4 Tekninen pilottivaihe Milnet Opetusmenetelmien kehittäminen

ISÄPALVELUT - mm. kirjastoa tietopalvelut TULEVAISUUS? - Simulointi ym 5

Kokemuksia Koulutusportaalista teknologian näkökulmasta Käyttöön riittää selain ja internet-yhteys, hallinnoijilla vahva tunnistus (HST-kortti) Hyvä peruslinjaus, joka kestää edelleen Poikkeuksellisen järeä tietotekninen arkkitehtuuri Raskas ja hidas vielä vuonna 2004, tämän päivän yhteysnopeuksilla siedettävät vasteajat Toteutus mahdollistaa skaalautuvuuden, jos käyttäjämäärät nopeasti kasvavat Määrittelyvaiheessa ei ollut mukana käytettävyysasiantuntijoita ja joitakin ratkaisuita harmitellaan päivittäin. Uuden version kehittämistyö käynnistettiin käytettävyystutkimuksella. Pidä räätälöinti minimissä, älä yritä taivuttaa palveluita toimimaan eri tavalla kuin ne on alun perin suunniteltu! Valmiit kaupalliset tuotteet saadaan kitkattomasti toimimaan yhdessä, jos ei tehdä omia virityksiä ja varsinainen portaalituote on hyvä. Integraattorin ja alihankkijoiden vastuulla on kertoa miten palvelua on suunniteltu käytettävän. Jatkuva, askel kerrallaan tapahtuva järjestelmän kehittäminen on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi (ns. palvelukehitysmalli) Ongelmia ja kehittämisideoita nousee esille vain jatkuvassa käytössä ja niihin pureutuminen on helpompaa kun mielletään, ettei järjestelmä tule koskaan valmiiksi Päättäjille kyettävä perustelemaan, miksi ylläpitoon ja pienkehittämiseen tarvitaan vuodesta toiseen rahaa. Kerää rusinat pullasta! Köyhän ei kannata olla ensimmäisenä pilotoimassa ja ottamassa käyttöön, hyvänä kakkosena oleminen tässä tapauksessa riittää Benchmarking ja kehityksen seuraaminen 6

Koulutusportaalin käyttöönotto puolustusvoimissa Osa suurempaa kokonaisuutta (2000-2012), jossa verkkotuettu monimuotokoulutus liitetään osaksi kaikkea pv:n koulutusta verkot ja tietojärjestelmät liitetään osaksi päivittäistä työtä ja opiskelua tavoitteena opiskelun ja työn yhdistäminen sekä osaamisen kehittäminen ja varmistaminen (oppimis- ja osaamisnäkökulma) SOTILASPEDAGOGIIKKA OPISKELUN OHJAUS LÄHI ETÄ ITSE VERKKOTUETTU OPETUS KOULUTUSPORTAALISSA 7

Käyttöönoton kokemuksia (1) Yhteisiä ohjeita ja toimintamalleja kaivataan alusta alkaen Ohjeistus (KOPO:n toimintatapamalli) syntyi jälkijunassa pakotti tekemään satularatkaisuita tai vastaamaan kerta toisensa perään samoihin kysymyksiin ohjeistuksen myötä turhat yhteydenotot loppuivat Kaikkea ei voi kirjata ohjeistukseen, muuten se ei ikinä valmistu! Esimerkiksi Toimintatapamalli: Yleinen osa ja 12 liitettä, yhteensä 200 sivua (8kk) Ohjeistus on osittain vuodessa jo vanhentunut, koska maailma muuttuu niin nopeasti» Pitäisi löytää kompromissi, jossa kaikki pakolliset asiat on kirjattuna, mutta ohjeistus ei paisu liian suureksi Mitä on pakko käskeä? Käytettävät standardit, tallennusmuodot ja työkalut Työasemavaatimukset Visuaalinen ilme Tekijänoikeuskysymykset ja sopimuskäytäntö Hallinnointi- ja ylläpitohenkilöstön vaatimukset, vastuut ja velvollisuudet Käyttäjäroolit ja oikeudet sekä niiden myöntäminen ja poistaminen Tietoturva-asiat Mitä on hyvä käskeä? Sisältötuotannon toteutusperiaatteet ja toimintamallit eri tilanteissa Tiedottamisen periaatteet ja -vastuut Sisältöjen hallinnan periaatteet: vastuut, säilytysajat, metatietojen käyttö Tukipalveluiden toteuttaminen 8

Käyttöönoton kokemuksia (2) Tukipalvelut elintärkeä Valtakunnallinen help-desk ma-pe klo 8-16 Paikallisten tukihenkilöiden ja kärkiosaajien merkitys suuri (muutamia/joukko-osasto) Vertaistuki (1/10 käyttäjistä) Johdon sitoutuminen vaikuttaa merkittävästi Ne joukko-osastot, joissa johto on innostunut asiasta, ovat edenneet käyttöönotossa huimin harppauksin Jatkuvasti esillä kysymys: tukeako menestystä vai liikkeellelähtöä ja käynnistämistä? Toistaiseksi on sammuteltu paloja toisaalla ja sytytetty toisaalla KOPO toimii eri fyysisesti verkossa kuin pv:n intranet Internet-työasemien vähyys hidastanut merkittävästi käyttöönottoa Paikalliset oppimiskeskukset usein ylikuormitettuja Ongelma poistuu hallinnollisen verkon avautuessa rajoitetusti internetiin vuoden 2007 alussa Muutosvastarinta taittumassa, koska hyödyt ovat näkyvissä ja käyttö laajenee koko ajan Perustusta on rakennettu sitkeästi jo vuosia 9

Kokemuksia sisältötuotannosta Alkuvaihe (2001-2004) painottui portaalin tekniseen rakentamiseen ja kehittämiseen ja sisältöjen kehittäminen unohtui Uhkaavasti alkoi näyttää siltä, että meille on syntynyt hieno järjestelmä, jota ei käytetä koska ihmiset eivät löydä sieltä mitään sisältöä Onneksi kurssi on sittemmin saatu käännettyä sisältöjen ja käytön kehittämiseen (teknistä kehittämistä ei toki ole unohdettu). Jokainen kouluttaja on sisältötuottaja Pyritään pitämään julkaisukynnys matalalla Kotikutoisuus sallitaan, koska itse asia on tärkein ja ulkomuoto toissijainen Kaikkea sisältöä ei tarvitse viedä hyväksymismenettelyyn Vain sellainen sisältö, jonka virheellisyydestä olisi merkittävää haittaa Ulkopuolelta kannattaa ostaa se, millä on laajaa käyttöä Ei välttämättä koko kurssia, vaan riittää esim. 10-20 visuaalisesti rikasta mediaelementtiä kurssia kohden Jatkuva haaste: miten tiedottaa käynnistyvistä, käynnissä olevista ja valmistuneista projekteista? 10

Tulevaisuuden haasteita: - Tietopankin täysipainoinen käyttöönotto 2006- - Tekijänoikeussopimukset - Sisältöjen ja metatietomallien kansallinen ja kansainvälinen yhteensopivuus - Miten varmistetaan osaamisen säilyminen KOPO:n avaintehtävissä huomioiden jatkuva ura- ja tehtäväkierto? 11

Lopuksi Käyttäjiä noin 12000 noin 2000 uutta käyttäjää vuoden aikana Pv:n henkilökuntaa 5100 Pv:ssa yhteensä noin 16 500 Verkkosotakoulussa noin 1600 kurssia ja työtilaa Aktiivisia kursseja noin 300 kpl Noin 20 tuotettu pv:n ulkopuolella ja 270 pv:ssa Oppimisen suunnittelun verkkopalvelu Kartturi vie kehityksen vääjämättä kohti osaamisen hallintaa, kehittämistä ja varmistamista Kartturi kytkeytyy vuosittaisiin kehityskeskusteluihin ja sitä kautta tulostavoitteisiin Pv on edelleenkin kiinnostunut yhteishankkeista (esim. yhteiset tuotannot, sisältöjen vaihto, koulutus, tiedonvaihto) 12