1(6) Puolustusministeriö NEUVOSTORAPORTTI PLM2017-00034 Koskenniemi Tuomas (PLM) 11.09.2017 JULKINEN Asia EU:n epävirallinen puolustusministerikokous 6.-7.9.2017 Kokous Epävirallinen puolustusministerikokous 06.09.2017-07.09.2017 Puolustusministerien skenaariopohjaisen päätöksentekoharjoituksen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta kyberuhista ja harjoitella päätöksentekoa realistisessa uhkatilanteessa. Harjoituksen aiheena oli kuvitteellinen kyberhyökkäys merellistä kriisinhallintaoperaatiota johtavaan EU:n operaatioesikuntaan. Jäsenmaat pitivät harjoitusta hyödyllisenä. Ensihavaintoina korostettiin mm. avoimen ja oikeaaikaisen tiedonvälityksen sekä koordinoidun strategisen viestinnän merkitystä. Kriisinhallinnan osalta tarkastelun alla olivat erityisesti Sahelin ja Afrikan sarven tilanteet. Alueet ovat EU:n strategisia prioriteetteja, joiden vakaudella on suora vaikutus Euroopan turvallisuuteen. Sahelissa ajankohtaista on mm. EU:n tuki ns. G5- maiden uudelle yhteisjoukolle. Afrikan sarvessa Persianlahden jännitteet alleviivaavat vakauttamistoimien merkitystä. Sahelissa ja Afrikan sarvessa on yhteensä kuusi YTPP-operaatiota ja - missiota: kaikkien strategiset katsaukset laaditaan syksyllä. Jäsenmaat antoivat tukensa EU-toimille. Sahelin osalta tuettiin Ranskan ja Saksan yhteisaloitetta. Afrikan sarvessa EUNAVFOR Atalantan jatkosta oli painotuseroja. Naton pääsihteeri Stoltenberg ja YK:n rauhanturvasta vastaava alipääsihteeri Lacroix osallistuivat keskusteluun. EU:n puolustusaloitteita koskevassa keskustelussa päähuomio kohdistui pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön. Valmistelu etenee hyvässä myötätuulessa kesäkuun Eurooppa-neuvoston asettamassa aikataulussa ja ns. 4+4 -paperin pohjalta. Sitoumusten osalta ollaan pitkällä, tämän jälkeen olisi vuorossa jo osallistuvien jäsenmaiden ilmoitus neuvostolle. KEVPJ esitti, että edistyksestä raportoitaisiin lokakuun Eurooppa-neuvostolle. Työ jatkuu vielä erityisesti PRY:n hallinnoinnin ja hankkeiden osalta. Hanke-ehdotuksia on tullut jäsenmailta yli 30, joten ryhmittely ja priorisointi on välttämätöntä. Ns. Military Schengen -aloite sai tukea. Yksikään jäsenmaa ei vastustanut etenemistä. Näyttää siltä, että PRY:n ulkopuolelle ei haluta jäädä. Varovaisemmissa puheenvuoroissa peräänkuulutettiin
2(6) joustavuutta, inklusiivisuutta, läpinäkyvyyttä ja realismia. Komissio esitteli EU:n puolustusrahastoa todeten olevansa valmis tukemaan jäsenmaiden määrittämiä suorituskykyjä EU:n budjetista. Puolustustutkimuksen valmistelutoimi on jo käynnistynyt, ja neuvosto muodostaa parhaillaan kantaansa esitykseen puolustusteollisuuden kehittämisohjelmasta. Jäsenmaiden puheenvuoroissa korostui pk-yritysten näkökulma. Ensimmäinen työistunto CYBRID 2017 -harjoitus Kokous käynnistyi puolustusministerien skenaariopohjaisella päätöksentekoharjoituksella, jonka aiheena oli kuvitteellinen kyberhyökkäys merellistä kriisinhallintaoperaatiota johtavaan EU:n operaatioesikuntaan. Tilanteeseen liittyi myös hybridivaikuttamista. Skenaarion edetessä ministerien oli arvioitava tilannetta ja pohdittava EU:n vastauksia. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta ja harjoitella päätöksentekoa realistisessa uhkatilanteessa. Harjoituksen jälkeen jaettiin ensihavaintoja ja käytiin yleisempää kyberkeskustelua. Todettiin harjoituksen poikineen kiinnostavia havaintoja ja osoittaneen ennen kaikkea avoimen ja oikea-aikaisen tiedonvaihdon välityksen merkityksen EU-jäsenmaiden, Brysselin ja kriisinhallintarakenteiden välillä. Arvioitiin harjoituksen osoittaneen tarpeen keskustella strategisesta viestinnästä niin jäsenmaiden kuin EU:n ja Naton välillä. Huomautettiin, että kyberhyökkäystilanteessa tietty läpinäkyvyys on välttämätöntä. EU:n teollisuus- ja sisämarkkinakomissaari Bienkowska kertoi komission tekevän EU:n kyberturvallisuusstrategian päivityksen yhteydessä esityksiä tällaisten välineiden kehittämiseksi ja muistutti mahdollisuudesta tukea kyberhankkeita EU:n valmisteilla olevasta puolustusrahastosta. Naton pääsihteeri Stoltenberg kiitti EU-puheenjohtajamaa Viron panosta kyberpuolustuksen kehittämisessä ja analysoi harjoitusta lyhyesti EU:n ja Naton yhteistyön näkökulmasta. EU:n ja Naton esikuntien ja poliittisen johdon yhteistyö on joka tapauksessa tiivistä, ja Varsovan julistuksen toimeenpano sallii aiempaa paremman tiedonvaihdon. Natolla on kyberkykyjä, joilla se tarvittaessa ja pyydettäessä voisi tukea kuvatussa skenaariossa. Stoltenberg muistutti, että kyberuhat eivät ole teoreettisia tai kuulu tulevaisuuteen, vaan hyökkäyksiä tapahtuu lähes joka päivä. Harjoittelun merkitys korostuu. EU:n korkea edustaja ja komission varapuheenjohtaja (KEVPJ) Mogherini totesi, että kyberkysymyksiin ja harjoitusskenaarioonkin palataan syksyllä EU:n ja Naton koordinoiduissa ja samanaikaisissa harjoituksissa (EU PACE17 ja CMX). Toinen työistunto: Sahel ja Afrikan sarvi KEVPJ Mogherini alusti Sahelin ja Afrikan sarven tilanteista kuvaten alueita EU:n strategisiksi prioriteeteiksi. Niiden vakauttaminen tukisi huomattavasti Euroopan turvallisuutta ja vaurautta auttaen torjumaan terrorismiin, järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä riskejä. Mogherini kiitti tiivistä yhteistyötä YK:n ja Naton kanssa. Nopein tapa tukea Sahelin ns. G5-maita (Burkina Faso, Tshad, Mali, Mauritania ja Niger) rahallisesti on Afrikan rauhanrahaston (APF) kautta. Samalla tulee pohtia YTPP-operaatioiden tukimahdollisuuksia: alueellistamistoimet ovat hyvä alku. EUTM Mali on tukenut G5-maiden yhteysupseerikursseja, operaation strategisen katsauksen yhteydessä tulisi selvittää mahdollisuutta lähettää asiantuntijoita pysyvästi G5-maihin.
3(6) Siviilipuolella voitaisiin mm. tukea G5-maiden yhteisjoukon poliisikomponenttia ja kehittää rajaturvallisuutta. Nykymandaattienkin puitteissa on tehtävissä lisää, jos resursseja kasvatetaan. Afrikan sarvessa Persianlahden jännitteet vain alleviivaavat alueen vakauttamisen merkitystä. Kolmen YTPP-operaation strategiset katsaukset antavat mahdollisuuden pohtia YTPP-toimia. Turvallisuusja kehitysnäkökulmat linkittyvät. Naton pääsihteeri Stoltenberg korosti EU:n Afrikka-politiikan merkitystä Euroopan turvallisuudelle. Tämän vuoksi moni EU:n ulkopuolinen Nato-jäsen tukee YTPPtoimia Afrikassa. Natolla on käytössä omiakin välineitä: operaatio Sea Guardian toimii Välimerellä, mutta sen mandaatti mahdollistaa tarpeen vaatiessa siirtymisen myös Afrikan sarvea ympäröiville merialueille. YK:n rauhanturvasta vastaava alipääsihteeri Lacroix totesi YK:n käynnissä olevien uudistusten korostavan kumppanuuksien merkitystä ja pakottavan tehostamaan toimintaa. YK seuraa mielenkiinnolla pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) kehittymistä. Lacroix luonnehti lyhyesti Malin tilannetta: rauhanprosessin jumiutuminen uhkaa vaarantaa vuoden 2018 vaalien rauhanomaisen läpiviennin. Myönteisiin kehityksiin kuuluvat esim. pohjoisessa solmittu tulitauko ja hallinnon osittainen palauttaminen Kidalin alueelle. YK koordinoi toimensa tiiviisti G5-maiden yhteisjoukon kanssa, ja sillä on myös mandaatti tukea Malin asevoimia mm. logistiikan alalla. Lacroix kiitti EU:n johtajuutta yhteisjoukon tukemisessa. Hän muistutti MINUSMA:n suorituskykytarpeista. Myös Somaliassa YK:n ja EU:n tiivis yhteistyö on välttämätöntä. Päätavoite on tehokkaan ja vastuullisen Somalian asevoiman kehittäminen. Lacroix muistutti YK:n marraskuisesta puolustusministerikokouksesta todeten sen olevan hyvä mahdollisuus keskustella mm. nopeasta toiminnasta, koulutuksesta, kapasiteettien rakentamisesta ja naisten rauhanturvaosallistumisen kasvattamisesta. Jäsenmaiden puheenvuoroissa Sahelin ja Afrikan sarven epävakauden todettiin tarjoavan kasvumahdollisuuksia laittomalle muuttoliikkeelle, järjestäytyneelle rikollisuudelle, terrorismille ja merirosvoudelle. EU:n ja YK:n yhteistyön kehittämistä pidettiin tärkeänä. Todettiin, että EU:n koulutusoperaatiot ovat arvokas väline työkalupakissa, mutta niillä on selviä rajoituksia, ennen kaikkea varustetuen mahdottomuus. Jäsenmaat mainostivat panoksiaan Sahelin ja Afrikan sarven YTPP-operaatioihin ja MINUSMA:an sekä kahdenvälisiä hankkeitaan todeten silti, että enemmänkin pitäisi tehdä. Ranskan ja Saksan Sahel-aloite sai kiitosta. Huomautettiin Sahelin olevan avainasemassa niin Libyan kuin alueen eteläisten naapurien kannalta. G5-maiden yhteisjoukkoa pidettiin tärkeänä aloitteena paikallisen omistajuuden näkökulmasta. Pitkän aikavälin tavoitteena on paikallisten kykyjen kehittäminen siten, ettei ulkopuolista tukea enää tarvita. Afrikan sarven osalta jotkut jäsenmaat kannattivat EUNAVFOR MED Atalantan jatkamista; toiset olivat valmiit kehittämään läsnäoloa aiempaa joustavampaan suuntaan. KEVPJ Mogherini veti keskustelun yhteen todeten, että EU:n toimia Sahelissa ja Afrikan sarvessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä. YTPP-toimilla on selvästi vaikutusta, ja käytössä olevia välineitä on mukautettava tilanteen vaatimuksiin. Jäsenmaiden on kuitenkin osoitettava tarvittavat resurssit. Varustetukeen liittyen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen valmisteluissa voi olla tarvetta selvittää erillisen instrumentin mahdollisuutta. Ulkoasiain- ja puolustusministerien yhteislounas EU:n puolustusaloitteista
4(6) KEVPJ Mogherini kävi läpi kolmesta aloitteesta koostuvan EU:n puolustuspaketin: pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY), Euroopan puolustusrahasto ja puolustuksen vuosittainen arviointi (CARD). Yhdessä nämä kattavat koko puolustuksen kirjon suorituskykyjen kehittämisestä rahoituksen kautta operatiiviseen toimintaan. KEVPJ totesi EU:n ulkosuhdehallinnon (EUH), komission ja Euroopan puolustusviraston (EDA) toimivan tiiviissä yhteistyössä. Eteneminen on jäsenmaiden käsissä kesäkuun Eurooppa-neuvoston linjausten mukaisesti. KEVPJ toivoi ministereiltä tukea erityisesti PRY:lle ja puolustusrahastolle. CARD on jo pidemmällä ja toteutetaan pilottina syksyllä EDA:n toimiessa sihteeristönä. PRY:n osalta Mogherini totesi kesäkuun Eurooppa-neuvoston vahvan tuen etenemiselle ja sen asettaman tiiviin etenemisaikataulun. Sitoumusten on valmistuttava syyskuun loppuun mennessä, minkä jälkeen on vuorossa osallistuvien jäsenmaiden ilmoitus neuvostolle. Olisi luontevaa raportoida edistyksestä lokakuun Eurooppa-neuvostolle. Ilmoituksesta käynnistyy kolmen kuukauden ajanjakso, jonka kuluessa toivottavasti joulukuussa on tehtävä päätös PRY:n käynnistämisestä. PRY:n lisäarvon osoittamiseksi käynnistämispäätöksen yhteydessä tulisi olla jo lista PRY-hankkeiksi, jotka on valittava jäsenmaiden tekemästä yli 30 esityksestä. Työtä on jatkettava myös mm. PRY:n hallinnoinnin parissa. Tulisi myös puhua suorituskykyjen käytöstä: vähintään olisi päätettävä yhteisrahoituksen merkittävästä laajennuksesta käynnissä olevassa Athena-revisiossa. KEVPJ odottaa seuraavalta monivuotiselta rahoituskehykseltä kunnianhimoista panosta puolustukseen. Puolustusrahasto voi toimia merkittävänä kannustimena yhteistyölle. EDA tukee komissiota rahaston valmisteluissa. Tähän yhteyteen kuuluu myös EU:n tuki kumppanien kapasiteettien vahvistamiseksi. Komission varapuheenjohtaja Katainen totesi, että pöydällä olevat aloitteet voivat käynnistää uuden aikakauden. Kaikki riippuu jäsenmaiden tahdosta. Komissio on aktiivinen, muttei halua anastaa toimivaltaa. Komissio on jo tehnyt esityksiä puolustusteollisuuden ja puolustusyhteistyön kehittämiseksi. Puolustustutkimuksen valmistelutoimi on käynnissä. Katainen pyysi ministereitä viemään tutkimusrahoituksesta viestiä, jotta valmistelutoimeen saataisiin mahdollisimman paljon hakemuksia. Puolustusteollisuuden kehittämisohjelman (Defence Industrial Development Programme, DIDP) puitteissa jäsenmaat voivat käynnistää hankkeita, joihin niillä ei yksin ole mahdollisuuksia. PRY ja puolustusrahasto ovat erillisiä aloitteita, mutta niillä on paljon yhteyksiä. Komissio on esimerkiksi esittänyt PRY-hankkeille puolustusrahastosta korkeampaa rahoitusosuutta. Lisäksi Katainen totesi komission olevan valmis tukemaan myös puolustushankintoja viitaten puolustus- ja rahaministeriöiden edustajista kootun asiantuntijaryhmän työhön. Katainen puhui myös kyberturvallisuudesta: EU:lla on oltava käytössään riittävät välineet ja sen on kehitettävä kriisinkestokykyään. Keskustelu Euroopan puolustusyhteistyöstä vaatii innovatiivista näkökulmaa. Komissaari Bienkowska totesi komission olevan valmis tukemaan jäsenmaiden määrittämiä suorituskykyjä EU:n budjetista. Tämä voi kattaa mm. tutkimuksen, sertifioinnin ja prototyypit. Puolustusrahaston onnistuminen vaatii riittävän monelta jäsenmaalta sitoumuksen hankkeiden yhteisrahoitukseen, mutta myös kehitettävien suorituskykyjen hankintaan. Suorituskykyprioriteettien määrittäminen on jäsenmaiden käsissä, ja suorituskyvyt säilyvät jäsenmaiden omistajuudessa. Työohjelmasta ja rahoitettavista hankkeista päätetään
5(6) määräenemmistöllä. DIDP ei ole suunnattu suuryrityksille, vaan on varmistettava että kaikki voivat hyötyä siitä. Uskottava osuus työohjelman budjetista on suunnattava rajat ylittävään yhteistyöhön. Bienkowska painotti, että budjettiin tehdyt uudelleenkohdennukset, joiden kautta DIDP:n pilottivaihe (500 M ) voidaan rahoittaa, eivät vaaranna muita ohjelmia. Puolustusrahasto ei ole ristiriidassa jäsenmaiden Nato-sitoumusten kanssa: sen päätarkoitus on Euroopan puolustusteollisen pohjan vahvistaminen. Pilotin etenemiseksi neuvoston, komission ja parlamentin yhteisen näkemyksen olisi löydyttävä vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. Parlamenttikäsittelyn viivästyminen on hieman huolestuttavaa. Jäsenmaiden puheenvuoroissa yleinen näkemys oli, että EU:n puolustusyhteistyö on edennyt viime aikoina nopeasti. Taustalla on ennen muuta turvallisuusympäristön muutos, joka vaatii EU:lta ja jäsenmailta yhtenäistä rintamaa. PRY:n todettiin purjehtivan hyvässä myötätuulessa, eikä sille Tallinnassa löytynyt vastustajia. Toivottiin, että sitoumuksista löytyisi sopu syyskuun loppuun mennessä. Monessa puheenvuorossa todettiin, että vaikka PRY on poliittinen hanke, sen tulee johtaa käytännön tuloksiin. Muistutettiin, että Euroopan mailla on käytössään vain yhdet joukot. Painotettiin EU:n yhtenäisyyttä. Varovaisempienkin puheenvuorojen yleissävy oli myönteinen: PRY:ltä peräänkuulutettiin joustavuutta. Osa jäsenmaista toivoi PRY:n kehittyvän niin, että lähes kaikki jäsenmaat voivat osallistua siihen. PRY:n hallinnoinnin osalta jotkut jäsenmaat kannattivat yleisellä tasolla PRY:n avaamista kolmansien maiden osallistumiselle; toisaalta todettiin kyseessä olevan selvästi EU:n jäsenmaiden hanke. Arviotiin, että jäsenmaiden tekemien hanke-esitysten määrä herättää lupauksia. Karsinta ja priorisointi on kuitenkin välttämätöntä. Puolustusrahaston osalta korostui pk-yritysten näkökulma. Toivottiin, että myös pienemmät jäsenmaat voisivat osallistua, ja että puolustusrahasto tukisi tasaista pelikenttää sekä puolustuskaluston yhteensopivuuden kehittämistä. Puheenvuoroissa korostuivat kilpailukyky ja innovatiivisuus. Komission suunnitelmat seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen alla saivat tukea. Painotettiin PRY:n, CARD:n ja puolustusrahaston yhteyttä. Moni maa nosti esiin EU:n puolustusaloitteiden yhteensopivuuden varmistamisen Naton kanssa. Mogherini veti yhteen todeten keskustelun pohjalta vallitsevan yhteisymmärryksen PRY:ssä etenemisestä Viron puheenjohtajuuskaudella. Tulevina viikkoina on selvennettävä erinäisiä yksityiskohtia niin, että halukkaat jäsenmaat voisivat allekirjoittaa yhteisen ilmoituksen neuvostolle lokakuussa. Etenemisvauhti on jäsenmaiden käsissä, mutta EUH ja EDA tukevat. Suomen edustajat Puolustusministeri Niinistö ja virkamiesvaltuuskunta Liitteet Viite
Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kriisinhallinta, NATO, puolustuspolitiikka, YTPP, kyberstrategia, Euroopan puolustusrahasto LVM, OM, PLM, SM, UM, VNK EUE, OKM, PE, STM, TEM, TULLI, VM 6(6)