Puolustusministeriö MINVA PLM Hindrén Rasmus(PLM)

Transkriptio

1 Puolustusministeriö MINVA PLM Hindrén Rasmus(PLM) Viite Asia Ulkoasiainneuvosto puolustusministerikokoonpanossa ja Euroopan puolustusviraston johtokunta Suomea neuvostossa edustaa puolustusministeri Jussi Niinistö. Neuvoston asialistalla varsinaisina asiakohtina ovat kolmansien maiden kapasiteettien rakentaminen ja hybridiuhat. Hybridiuhkien osalta keskustelun pohjana on 6.4. annettu yhteinen tiedonanto, jonka esittelevät korkea edustaja Mogherini ja komissaari Bienkowska. Suomi tukee EU:n toimien tehostamista hybridiuhkiin vastaamiseksi. Korkea edustaja Mogherini antaa myös tilannekatsauksen globaalistrategian laatimiseen erityisesti turvallisuus- ja puolustussektorin osalta. Suomi korostaa erillisen puolustusta koskevan strategian laatimisen tarvetta. Neuvoston yhteydessä järjestettävässä Euroopan puolustusviraston (EDA) johtokunnan kokouksessa saadaan katsaus ajankohtaisten hankkeiden etenemiseen ja keskustellaan puolustusyhteistyön politiikkakehyksen toimeenpanosta ja EU:n strategisesta autonomiasta puolustuksen alalla. Ulko- ja puolustusministereiden yhteisistunnossa keskustellaan Libyan tilanteesta, mm. EUNAVFOR Med Sophian tulevaisuudesta. Lisäksi esillä ovat Sahelin alueen kriisinhallintaoperaatiot ja -missiot.

2 Asialista: 2(10) FAC (Foreign and Defence Ministers) - Libya (Formal session and dinner) MEETING OF THE STEERING BOARD 19 APRIL Welcome and Introduction 2. Adoption of the agenda 3. Implementation of Key Taskings and Next Steps 4. Any Other Business FAC (Defence) 1. Hybrid threats 2. Capacity building for Security and Development 3. AOB

3 Puolustusministeriö TAVOITEMUISTIO PLM Hindrén Rasmus(PLM) (10) Asia Ulkoasiainneuvosto puolustusministerikokoonpanossa Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Epävirallisella yhteisillallisella ulko- ja puolustusministerit keskustelevat Libyasta. Tarkoituksena on keskustella EU:n tuesta maan hallitukselle sekä humanitaariset että turvallisuusaspektit huomioiden. Aiheesta laaditaan erillinen muistio. Varsinaisen neuvoston asialistalla ovat kolmansien maiden kapasiteettien rakentaminen ja hybridiuhat. Turvallisuuden ja kehityksen yhteyttä korostava CBSD-aloite (Capacity Building for Security and Development) on edennyt hitaasti. Turvallisuussektorin reformia koskeva komission ja korkean edustajan yhteinen tiedonanto on tulossa kesäkuussa. Hybridiuhkien osalta keskustelun pohjana on 6.4. annettu yhteinen tiedonanto. Naton pääsihteeri kertoo Naton hybridiuhkia koskevasta työstä ennen Varsovan huippukokousta. Myös Afganistanin tilanne noussee esille. Korkea edustaja Mogherini antaa myös tilannekatsauksen globaalistrategian laatimiseen erityisesti turvallisuus- ja puolustussektorin osalta. Tarkoituksena on, että neuvosto hyväksyy lyhyet hybridiuhkia koskevat päätelmät, joissa ohjeistetaan yhteisen tiedonannon jatkokäsittelyä. Neuvoston yhteydessä järjestetään Euroopan puolustusviraston (EDA) johtokunnan kokous ministerikokoonpanossa. Aiheesta laaditaan erillinen muistio. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi tukee CBSD-aloitteen toimeenpanoa. Perussopimusta tulee tulkita tavalla, joka mahdollistaa sotilaallisen tuen rahoittamisen tietyin reunaehdoin. Kyse on EU:n kokonaisvaltaisen lähestymistavan toimeenpanosta ja kriisinhallintaoperaatioiden tulosten kestävyydestä. Pidemmällä aikavälillä aloitteen toimeenpanoa varten tulee saavuttaa kattava rahoitusratkaisu. Suunnittelukykyä on parannettava kolmella akselilla: siviilien ja sotilaiden, neuvoston ja komission sekä turvallisuuden ja kehityksen välillä. Suomi pitää hybridiuhkia koskevan tiedonannon suuntaviivoja ja toimenpide-esityksiä hyvinä. Tiedonannon toimenpide-esitysten listaa tulee voida muokata ja uusia esityksiä lisätä tarvittaessa, huomioiden laajasti EU:n eri politiikkasektoreiden mahdollistamat työkalut.

4 4(10) Hybridiuhat pitävät sisällään myös sotilaallisten keinojen käytön tai sillä uhkaamisen, mikä tulee huomioida myös vastatoimia suunniteltaessa. Hybridiuhkiin vastaaminen on ensisijaisesti jäsenmaiden vastuulla, mutta sekä EU että Nato voivat tukea eri työkaluin. EU-Nato -yhteistyötä on tiivistettävä mm. yhteisen tilannekuvan, tiedonvaihdon ja analyysin osalta Jatkotyölle on määritettävä selkeät vastuutahot ja määräajat. Hybridiuhkiin vastaaminen on sisällytettävä EU:n globaaliin ulko- ja turvallisuuspoliittiseen strategiaan. EU:n vastatoimet hybridiuhkiin on perusteltua käsitellä Eurooppa-neuvoston tasolla. 3. NEUVOTTELUTILANNE EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian odotetaan valmistuvan kesäkuuhun mennessä. Strategian valmistelu ja sen toimeenpanoon liittyvät kysymykset leimaavat keskustelua myös muissa asioissa. Erillisen puolustuspolitiikkaa koskevan strategian laadinnasta pyritään saamaan yksimielisyys kevään aikana. EU:n hybridiuhkia koskeva toimeksianto julkaistiin 6.4. Puolustusministerit käsittelevät asiaa omaan hallinnonalaan kuuluvien asioiden näkökulmasta. Hybridiuhkista on määrä antaa lyhyet neuvoston päätelmät. Kapasiteettien rakentamisaloitteella on jäsenmaiden vankka tuki, mutta erityisesti komissiossa valmiudet aloitteen toimeenpanoon ovat heikot. Neuvostossa jäsenmaat tulevat esittämään voimakasta kritiikkiä edistyksen puutteesta. 4. TAUSTA Kapasiteettien rakentaminen turvallisuuden ja kehityksen tueksi ja turvallisuussektorin uudistaminen CBSD-aloitteen (Capacity Building for Security and Development) tavoitteena on lisätä EU:n ulkoisen toiminnan kokonaisvaltaisuutta ja vaikuttavuutta. Aloitteen taustalla oli tarve puuttua kriisinhallintaoperaatioissa ja -missioissa todettuihin kohdemaiden materiaalipuutteisiin, mutta se on laajentunut koko turvallisuuden ja kehityksen rajapintaan. Avainkysymyksiä ovat tukitoimien rahoitus ja koordinaatio. Komissio ja ulkosuhdehallinto antoivat keväällä 2015 asiasta yhteisen tiedonannon ja marraskuussa 2015 tiedonannon toimeenpanosuunnitelman. Jäsenmaat toivovat komission instrumenttien johdonmukaisempaa hyödyntämistä kriisinhallintaoperaatioiden ja -missioiden tukena. Tällä hetkellä tätä on rajoitettu hyvin tiukasti perussopimuksiin vedoten. Tulkintaerimielisyyksien ytimessä on EU perussopimuksen (SEU) 41 (2) artikla, joka tiukan tulkinnan mukaan kieltää yhteisörahoituksen käytön kaikkeen sotilaalliseen toimintaan. Joustavamman tulkinnan mukaan rahoitus voisi tietyin ehdoin olla mahdollista. Kyse on myös siitä, missä määrin turvallisuussektorin tukemisen voidaan katsoa edistävän kohdemaan kehitystä. Rahoitukseen etsitään sekä lyhyen että pitkän aikavälin ratkaisuja. Edellisen osalta keskustelua käydään erityisesti vakausvälineen (Instrument contributing to Stability and Peace, IcSP) sopeuttamisesta niin, että siitä voitaisiin rahoittaa joiltain osin myös sotilaallisia toimia. Pitkän aikavälin ratkaisuksi esillä on ollut erillinen turvallisuuden ja kehityksen rahoitusinstrumentti. EU:n nykyinen monivuotinen rahoituskehys on voimassa vuoteen 2020 asti, mutta sen välitarkastelu käynnistynee ensi vuonna.

5 5(10) Jäsenmaat ovat kritisoineet CBSD-aloitteen toimeenpanon hitautta. Kritiikki kohdistuu ennen kaikkea komission kapeaan tulkintaan SEU 41(2) artiklasta, joka koskee sotilaallisen toiminnan rahoittamista EU-budjetista. Useiden maiden näkemyksen mukaan jäykkä jako siviili- ja sotilasinstrumenttien välillä estää EU:n kokonaisvaltaisen lähestymistavan käytännön toimeenpanon. Lyhyellä aikavälillä parhaana etenemistapana nähdään IcSP:n sopeuttaminen. Pidemmällä aikavälillä useat maat toivovat erillistä turvallisuuden ja kehityksen rahoitusvälinettä. Uuden rahoitusvälineenkin hyödyt ovat rajalliset, mikäli kiista perussopimusten tulkinnasta ei ratkea. Samalla jäsenmaat ovat painottaneet aloitteen laajempaa kokonaisuutta ja pitkän aikavälin tavoitteita. Mikäli ovi kehitysinstrumenttien käytölle pysyy jatkossakin suljettuna, saattaa esiin nousta aiempaa vahvemmin myös YUTP-budjetin käyttö CBSDhankkeisiin. Toistaiseksi materiaalipuutteisiin kyetään puuttumaan lähinnä jäsenmaiden kahdenvälisin lahjoituksin. Kevään 2015 YTPP-päätelmissä annettiin toimeksi valmistella EU:lle turvallisuussektorin reformia (Security Sector Reform, SSR) koskevaa kehysasiakirja. Mm. EU:n sotilaalliset koulutus- ja neuvonantomissiot tekevät SSR-työtä. Asiakirja saa komission ja ulkosuhdehallinnon yhteisen tiedonannon muodon. Tiedonanto koskee niin konflikteja kuin niiden jälkihoitoa. Tavoitteena on EU:n työkalujen kokonaisvaltaisempi hyödyntäminen ja toiminnan pitkäjänteisyyden kehittäminen. Kyse ei ole vain turvallisuussektorin tukitoimien paremmasta koordinoinnista kentällä, vaan suunnittelun ajoittamisesta ja seurannan kehittämisestä. Tällä hetkellä neuvostolla ja komissiolla on kummallakin omat SSR-konseptinsa. Uuden kehyksen tulisi koota yhteen kaikki YTPP- ja YUTP-työkalut, komission välineet sekä soveltuvat työkalut myös oikeus- ja sisäasioiden puolelta. Jäsenmaiden näkemysten mukaan SSR-kehyksen valmistelussa tulee huomioida mm. paikallinen omistajuus, ihmisoikeudet ja naisten oikeudet, siviilien suojelu, hyvä hallinto, koulutus ja konfliktienehkäisy. Lisäksi on todettu tärkeäksi kartoittaa ja mahdollisuuksien mukaan koordinoida jäsenmaiden kahdenväliset SSR-toimet kohdemaissa. SSR:n ja CBSD-aloitteen nähdään linkittyvän toisiinsa, mutta niiden keskinäinen suhde ei vielä ole selvä. Monista kysymyksistä (esim. riskienhallinta) käydään keskustelua molemmissa puitteissa. Hybridiuhat Komission ja korkean edustajan yhteinen tiedonanto hybridiuhkiin vastaamisesta hyväksyttiin komission kollegiossa 6. huhtikuuta. Yhteisen tiedonannon päälinjat ovat: 1) tilannetietoisuus, 2) kriisinsietokyvyn (resilience) kehittäminen, 3) vastatoimet, 4) strateginen viestintä sekä 5) yhteistyö kumppanien, erityisesti Naton kanssa. Painopiste on toimenpide-esityksissä, joista YTPP:n alaa koskee erityisesti kolme: fuusiokeskuksen perustaminen EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen (IntCen) yhteyteen, hybridiosaamiskeskuksen perustaminen jäsenmaan tai -maaryhmän toimesta ja EU Natoyhteistyön kehittäminen. Komission osalta hybridiuhkiin vastaaminen jakautuu kuuteen alaan: kriittisen infrastruktuurin suojelu, kyberturvallisuus, terveys ja ruokaturvallisuus, rahoitus, ekstremismin ja radikalisaation ehkäisy sekä kumppaniyhteistyö. Monen toimenpide-esityksen osalta työ on jo käynnissä. Jatkotyössä rakennetaan aiemmalle perustalle (mm. European Agenda on Security, kyberturvallisuusstrategia ja energiastrategia). Ulkoasiainneuvostoon on määrä laatia lyhyet neuvoston päätelmät, joissa tiedonanto toivotetaan tervetulleeksi ja painotetaan sen toimeenpanoa. Päätelmissä nostettaneen esiin tiettyjä kokonaisuuksia, kuten fuusiokeskus, hybridiosaamiskeskus ja Nato-yhteistyö. Fuusiokeskus on tärkeässä roolissa tilannekuvan muodostamisessa, mutta myös reagointiin ja päätöksentekoon tarvitaan mekanismit. Yhteinen tiedonanto esittää tässä yhteydessä myös yhteisvastuulausekkeen (SEUT 222 artikla) ja keskinäisen avunannon lausekkeen (SEU 42.7 artikla) soveltamisen selvittämistä laaja-alaisen ja vakavan hybridihyökkäyksen kohdatessa.

6 6(10) Jäsenmaat ovat pääsääntöisesti tukeneet tiedonannossa valittuja painopistealueita. Puolustuspolitiikan osalta erityisesti on painotettu EU Nato-yhteistyön kehittämistä ja hybridiuhkien sisällyttämistä globaalistrategian toimeenpanoasiakirjaan puolustuksen alalla. EDA järjestää vuoden 2016 aikana hybridisodankäyntiä koskevan sotapeliharjoituksen, jonka pohjalta laaditaan arvio hybridiuhkien vaikutuksista sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiselle. Harjoituksen ensimmäinen osio järjestettiin maaliskuussa ja EDA esittelee neuvostossa sen tuloksia. Alustavia johtopäätöksiä on tehty mm. erilaisista suorituskykypuutealueista sekä kehittämistä koskevista periaatteista. Naton pääsihteeri Stoltenberg esittelee neuvostossa Naton hybridistrategiaa. Strategian toimeenpanosuunnitelman tähtäys on kriisinsietokyvyn vahvistamisessa. Nato on tältä osin kiinnostunut EU-yhteistyöstä. Ennen Varsovan huippukokousta Natossa pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys työtavoista.

7 Puolustusministeriö TAVOITEMUISTIO PLM (10) RO Laaksonen Sanna(PLM), Hindrén Rasmus(PLM), Saarimaa Elina(PLM) Asia Euroopan puolustusviraston (EDA) johtokunnan kokous puolustusministerikokoonpanossa Kokous/tapaaminen ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Puolustusministerit keskustelevat Eurooppa-neuvoston vuonna 2013 linjaamista suorituskykyjen lippulaivahankkeista, hybridiuhkia koskevasta yhteistyöstä, EU:n puolustusyhteistyön tiivistämisestä, EU:n strategisesta autonomiasta, puolustustutkimusyhteistyöstä sekä miehittämättömiä ilma-aluksia (RPAS) koskevasta sääntelystä. 2. SUOMEN TAVOITE - Suorituskykyjen kehittämisen osalta merkittäviä projekteja Suomen kannalta ovat muun muassa helikopteri- ja kuljetuskoneyhteistyö, merivalvonta sekä satelliittiyhteistyö. Logistiikan alalla on paljon resurssien käyttöä tehostavaa yhteistyötä. Välttämätöntä on olla mukana yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan sekä miehittämättömien ilma-alusten ilmatilanhallintaan ja sertifiointiin liittyvissä kysymyksissä. - Suomi painottaa puolustusyhteistyön politiikkakehyksen toimeenpanoa, jolla tuetaan EU:n suorituskykyjen kehittämisprosessia ja strategista ohjausta. Toimeenpanoa on syytä seurata ministeritasolla säännöllisin väliajoin. - Suomen tavoitteena on hyödyntää EDA:n johtamaa hybridiharjoitusta kehittäessään kansallisia valmiuksia hybridiuhkien tunnistamisessa, ehkäisemisessä ja torjunnassa yhdessä muiden viranomaisten kanssa sekä tunnistaa vaadittavia suorituskykyjä ja kansallisia koordinaatio- ja päätöksentekomenettelyitä. - EU:n strategisen autonomian osalta Suomi katsoo, että strategiatyö mahdollistaa EU:n tavoitteiden määrittelyn, mikä puolestaan on edellytys strategisten suorituskykyjen määrittelylle. Määritystyölle tulee luoda ohjaava kriteeristö, minkä lisäksi myös niitä suorituskykyjä, joita riittävän suuri joukko jäsenmaita pitää kriittisinä, on tarvittaessa edistettävä eurooppalaisella tasolla. Strategisten suorituskykyjen kehittämistä on tuettava kannustimin. Suomi tukee YTPP-alan tutkimuksen valmistelutoimea osallistuen aktiivisesti valmisteluun. Tavoitteena on laajamittainen jatko-ohjelma seuraavalla rahoituskaudella.

8 8(10) Puolustustutkimuksen tulisi tuottaa lisäarvoa nykyiseen kansalliseen ja EU-tason toimintaan verrattuna. Tutkimusalueet tulee määrittää laajasti puolustuksen tarpeista lähtien. Tutkimus tukee myös puolustusteollisuuden mahdollisuuksia kasvuun. 3. NEUVOTTELUTILANNE Johtokunnan valmistelut ovat vielä edelleen kesken työryhmätasolla. Seuraava valmistelukokous on TAUSTA Suorituskykyhankkeet EDA:n yhtenä keskeisenä tehtävänä on viedä eteenpäin konkreettisia yhteishankkeita, joiden tavoitteena on saavuttaa kustannustehokkuutta ja parempaa suorituskykyä kuin mihin yksinomaan kansallisella suunnitellulla ja toteutuksella kyetään. Eurooppa-neuvoston joulukuun 2013 kokouksessa identifioidut kärkihankkeet (lennokit, ilmatankkaus, satelliittipalvelut, kyber) etenevät hyvin. Suomi on yhdessä Hollannin kanssa ottamassa johdettavakseen kyberpuolustushankkeen, joka koskee kyberharjoitusympäristöjen yhteiskäyttöä (Ad Hoc Working Group on Cyber Ranges). Hanke edistää kyberpuolustukseen liittyvää kansallista harjoitustoimintaa ja mahdollistaa laajemman osaamisen kehittämisen. Konkreettista hyötyä Suomelle on ollut myös muun muassa forensiikkakurssista (Digital Forensics Pilot Course). Suomi on ollut aktiivinen myös EDA:n koulutus- ja harjoituspuolella ja järjesti helmikuussa EDA:n helikopterikoulutusohjelmaan kuuluvan harjoituksen (Cold Blade 2016). Hybridiuhkiin vastaaminen EDA:n johtaman kaksiosaisen hybridiharjoituksen (Hybrid Warfare Table Top Exercise, HW TTX) ensimmäisen vaiheen järjestettiin maaliskuussa 2016 Brysselissä. Harjoituksen tavoitteena on auttaa jäsenmaita ja EU:ta hybridiuhkiin vastaamisessa sekä tarvittavien suorituskykyjen tunnistamisessa. Kaksiosaisen harjoituksen toinen vaihe toteutetaan kesällä Harjoitukseen osallistui jäsenmaiden ohella ulkopuolisia tarkkailijoita. Harjoituksen näkökulma oli puolustuksen suorituskyvyissä. Vastaus hybridiuhkiin on ensisijaisesti kansallinen, mutta tilanne voi usein edellyttää monikansallista yhteistyötä julkaistussa komission ja ulkosuhdehallinnon yhteisessä hybridiuhkia koskevassa tiedonannossa puolustusta koskevien suorituskykyjen kehittäminen ja toimien koordinointi korostuu useassa osakokonaisuudessa. EDA:n roolia painotetaan yleisen puolustusyhteistyön ohella mm. avaruutta hyödyntävien suorituskykyjen kohdalla. EU:n puolustusyhteistyön politiikkakehys Eurooppa-neuvoston linjausten pohjalta laadittu EU:n puolustusyhteistyön politiikkakehys hyväksyttiin marraskuussa Sen myötä jäsenmaat sitoutuvat tuottamaan vahvemman ja johdonmukaisemman pohjan Euroopassa tehtävälle puolustusyhteistyölle. EDA on arvioinut kehyksen toimeenpanoa jäsenmaille tehdyn kyselyn perusteella. Kehys on ollut jäsenmaissa käsittelyssä lähinnä ministeriötasolla ja sen jalkauttaminen puolustusvoimien tasolla on yhä kesken. Lisäarvoa sen nähdään tuoneen lähinnä yhteistyön tärkeyden muistuttajana. Yhtenä ehdotuksena jatkotyölle halutaan tiivistää EDA:n ja EU-maiden puolustusvoimien komentajien välistä yhteistyötä. Myös jo käytössä olevaa EDA:n hanketietokantaa (CODABA) tulisi esityksen mukaan käyttää aktiivisemmin. Keskeisessä roolissa ovat myös niin kutsutut insentiivit, eli puolustusyhteistyön tiivistämisen kannustimet kuten yhteishankkeiden ALV-vapaus. EU:n strateginen autonomia

9 EU:lla halutaan säilyttää riittävä itsenäinen toimintavapaus, mikä puolestaan edellyttää erikseen määriteltävien strategisten (kriittisten) suorituskykyjen luomista tai säilyttämistä Euroopassa. Työlle pyritään kehittämään EU:n toimintakykyä sekä myös teollisuuden innovaatio- ja kilpailukykyä, mutta se ei poista tarvetta yhteistyölle Euroopan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Strategiset suorituskyvyt tulee määritellä yhdessä. Tarvittavia kykyjen määrittelyä varten tulee saada selvyys unionin tavoitteista ja intresseistä. Valmisteilla olevan globaalistrategian ja sen jatkotyön toivotaan tarjoavan lisäperusteita työlle. EDA:n puitteissa asiaa on määrä edistää kesän 2016 aikana. Tavoitteena on luoda yhteinen ymmärrys siitä, mitkä puolustuksen alan teolliset, teknologiset ja osaamisen alueet ovat merkitykseltään siinä määrin strategisia, että niiden säilyvyyteen ja kehittämiseen tulee Euroopassa kiinnittää erityistä huomiota. EU:n puolustustutkimus Joulukuun 2013 Eurooppa-neuvoston toimeksiantona käynnistynyt prosessi on johtamassa vuosille perustettavaan YTPP-alan tutkimuksen valmistelutoimeen (Preparatory Action for CSDPrelated research). Tämän jälkeen tavoitteena on, että saavutettujen tulosten ja EU-lisäarvon perusteella komissio jatkaisi puolustustutkimuksen rahoittamista tulevalla rahoituskaudella vuodesta 2021 eteenpäin. Komission johdolla kokoontuva jäsenvaltioiden ohjelmakomitea jatkaa valmisteluja komission ja EDA:n järjestämien työpajojen pohjalta. Työn tuloksena loppuvuodesta hyväksyttävä työohjelma kuvaa valmistelutoimessa rahoitettavat tutkimusalueet ja -aiheet. Komission kokoamassa neuvoaantavassa ryhmässä mukana ovat myös sidosryhmien (teollisuus, tutkimustahot) edustajat ja esitetyt ajatukset huomioidaan valmistelussa. Komission tutkimuksen strategista visiota pohtimaan nimittämä jäsenvaltioista riippumaton korkean tason Group of Personalities -ryhmä on saanut raporttinsa valmiiksi Raportissa on esitetty periaatteisiin, menettelyihin ja resursseihin liittyviä suosituksia kuten yhteistyö suorituskykyjen kehittämisessä, täydentävyys muuhun tutkimustoimintaan nähden, sekä arviot valmistelutoimea ja jatko-ohjelmaa varten tarvittavasta rahoituksesta. Raporttia käytetään pohjana laadittaessa komission ehdotusta valmistelutoimesta seuraavan vuoden budjettia varten. Valmistelutoimi liittyy myös komission valmistelemaan puolustusalan toimintasuunnitelmaan. Komissio ja EDA ovat valmistelleet myös pilottihankkeita, joiden tavoitteena on testata toimijoiden yhteistyötä valmistelutoimea varten. Pilottihanke jakautuu kolmeen eri aiheeseen teknologiakehityksen ja sertifioinnin alalla. Rahoitushaku (1,35 miljoonaa) on käynnissä toukokuun puoliväliin. Miehittämättömät ilma-alukset (RPAS) 9(10) Miehittämättömien ilma-alusten (RPAS) merkitys on kasvamassa sekä siviili- että sotilasoperaatioissa, mikä johtaa kasvavaan tarpeeseen operoida niillä ei-erotellussa ilmatilassa. Ilmailualan sääntely kuitenkin perustuu miehitettyihin ilma-aluksiin, joten RPAS-operaatiot ei-erotellussa ilmatilassa vaativat systemaattisen määrittelyn niin toiminnallisten vaatimusten ja teknologisten ratkaisujen kuin sääntelyn osalta. Myös kyberturvallisuuteen liittyvät ratkaisut tulee huomioida, sillä lennokeilla tulee voida lentää ilman häirintää. Säästöjä ja yhteistoimintakykyä saavutetaan kehittämällä kaksikäyttöisiä teknologisia ratkaisuja miehittämättömien ilma-alusten käyttöön. Siviili-sotilasyhteistyötä tarvitaan, jotta miehittämättömät ilma-alukset saavat operatiivisen pääsyn yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan (Single European Sky, SES) ja tällöin pohjana ovat kaksikäyttöiset standardit ja sääntely. Tätä taustaa vasten EDA on valmistelemassa RPAS-strategiaa, joka valmistelu on käynnistynyt tammikuussa 2016.

10 10(10) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi puolustuspolitiikka PLM, UM EUE, PE, SM, TPK, VM, VNK