COPD sairautena Käypä Hoito 2009 Minna Virola 25.10.2011
Keuhkoahtaumataudin määritelmä Keuhkoahtaumataudille (COPD, chronic obstructive pulmonary disease) tyypillisiä piirteitä ovat hitaasti etenevä, pääosin korjaantumaton hengitysteiden ahtauma ja keuhkojen hidastunut uloshengitysvirtaus Mukana kolme osatekijää, joiden keskinäinen merkitys vaihtelee potilaan mukaan : krooninen keuhkoputkitulehdus keuhkolaajentuma eli emfyseema pienten ilmateiden ahtauma Minna Virola
Keuhkoahtaumatauti ei rajoitu pelkästään keuhkoihin, usein mukana.. sydämen oikean puolen kuormitus ja vajaatoimintaa. Kakeksia ja luurankolihasten toimintahäiriöt metabolinen oireyhtymä osteoporoosi depressio anemia kaihi, glaukooma, vatsahaava, impotenssi ja gastroesofageaalinen refluksi Lähde: ( Keuhkoahtaumatauti - systeemisairaus?; Lääkärilehti 2009;64(4):263-269; Stark,Mazur ja Kinnula )
Englanninkielisissä tutkimuksissa kaksi tyyppiä: "Blue Bloater" lihava COPD-potilas, jolla esiintyy limaneritystä, hypoventilaatiotaipumusta, sydämen vajaatoimintaa ja syanoosia. "Pink Puffer" olemukseltaan laiha, kakektinen henkilö, jolla on huomattava hengenahdistuksen tunne, vähäinen limaneritys ja emfysemaattinen rintakehä. Kuvat: http://paramedicine101.blogspot.com/2009/04/hyperventilation-syndrome-vs-tachypnea_28.html
Esiintyvyys Suomessa keuhkoahtaumatautia sairastaa noin 200 000 henkilöä ja kroonistunutta keuhkoputkentulehdusta, keuhkoahtaumataudin esiastetta, sairastaa lisäksi arviolta vähintään 200 000 ihmistä. http://www.ktl.fi/portal/12052 Sairauteen kuolee noin 1000 henkilöä vuodessa. Koko maailmassa keuhkoahtaumatautia sairastaa n.210 miljoonaa ihmistä. ( WHO) Edelleen alidiagnosoitu sairaus! Minna Virola
Oireet Minna Virola Potilas voi olla pitkään lähes oireeton tai tottunut elämään oireittensa kanssa etenkin taudin alkuvaiheessa. Usein diagnoosi saadaan vasta kun keuhkojen toimintakyky on jo huomattavalta osalta hävinnyt ( puolet keuhkojen toimivasta pinta-alasta tuhoutunut ). Tyypillisiä oireita ovat: yskä limannousu rasitushengenahdistus hengityksen vinkuna. Väsymys ja päänsärky Pidemmälle edenneessä vaiheessa taudille on tyypillistä hengenahdistus pienessäkin rasituksessa ja toistuvat hengitystietulehdukset, joiden aikana oireet pahenevat. Tauti ja sen oireisto ovat eteneviä toisin kuin astmassa, jossa oireet voivat olla hyvinkin vaihtelevia.
Vaaratekijät Tärkein yksittäinen syy keuhkoahtaumatautiin on pitkäaikainen tupakointi Jopa puolet tupakoitsijoista sairastuu keuhkoahtaumatautiin (Lundbäck ym. 2003). Ilmansaasteet ja savualtistukset Alfa1-antitrypsiinin puutos Työperäiset altistukset: pölyt, käryt, kaasut ja erilaiset huurut lisäävät keuhkoahtaumataudin riskiä tupakoimattomilla 2.0 2.4- kertaiseksi kvartsi-, asbesti- ja puupöly sekä fluoridit, maanviljelijöillä ruokintaviljan pöly Atopia Pieni syntymäpaino Sikiöikäinen varhainen häiriö vaikuttaa keuhkoputkiin ja myöhempi häiriö keuhkorakkuloihin keuhkoputkien kehitys päättyy 16.raskausviikolla, keuhkorakkuloiden kehitys pääosin 2-3v. iässä. Keuhkoputkien lisääntynyt supistumisherkkyys Huonossa hoitotasapainossa
Diagnostiikka 1/2 Keuhkoahtaumatauti tulisi todeta mahdollisimman varhain, sillä silloin tupakoinnin lopettaminen parantaa ennustetta merkittävästi. Lievää keuhkoahtaumatautia ei voi kuulla stetoskoopilla, vaan keuhko kuulostavat normaaleilta. Rintakehästä otettu röntgenkuva näyttää normaalilta jopa pitkällekin edenneessä taudissa. Keskeisin tutkimus on puhallus- eli spirometriatutkimus
Keuhkojen toimintakokeet COPD:n vaikeusasteen luokittelu spirometrian perusteella kansainvälisten GOLDkriteerien ja suomalaisten kriteerien mukaan Taulukko 1. ( mukailtu ; Suomen lääkärilehti 4/2009 ) GOLD-KRITEERIT Lievä FEV1/FVC < 0,70 FEV1 80 % viitearvoista Keskivaikea FEV1/FVC < 0,70 50 % FEV1 < 80 % viitearvoista Vaikea FEV1/FVC < 0,70 30 % FEV1 < 50 % viitearvoista Erittäin vaikea FEV1/FVC < 0,70 FEV1 < 30 % viitearvoista tai FEV1 < 50 % viitearvoista ja krooninen hengityksen vajaatoiminta* KOTIMAISET OBSTRUKTION KRITEERIT Lievä 65 % FEV1 < 80 % viitearvoista Keskivaikea 45 % FEV1 < 65 % viitearvoista Vaikea 25 % FEV1 < 45 % viitearvoista Erittäin vaikea FEV1 < 25 % viitearvoista * Krooninen hengitysvajaus: valtimoveren happiosapaine pienempi kuin 8,0 kpa (60 mmhg) ja/tai valtimoveren hiilidioksidipaine suurempi kuin 6,7 kpa (50 mmhg) merenpinnan tasolla
SPIROMETRIA FEV1 Sekuntikapasiteetti, yksikkö litraa sekunnissa (esim. 5 l/s). Mittaa puhalluksen ensimmäisen sekunnin aikana puhalletun ilman määrän. Tulos ilmoitetaan usein myös prosentti-osuutena viitearvosta. Viitearvoon vaikuttaa tutkittavan ikä, pituus ja sukupuoli. PEF Huippuvirtaus, yksikkö litraa minuutissa (esim. 500 l/min). Mittaa uloshengityksen maksimaalisen nopeuden.
Diagnostiikka 2/2 Tyypillisiä löydöksiä : hengitysäänten hiljentyminen rahinat sisäänhengitettäessä mahdollisesti vinkunat uloshengityksessä Vaikeaan tautimuotoon ja varsinkin akuuttiin pahenemisvaiheeseen liittyvät: lepohengenahdistus hengitystaajuuden suureneminen apuhengityslihasten käyttö sydämen oikean puolen vajaatoiminnan merkit. Minna Virola
Muut tutkimukset THX- rtg keuhkojen ct-tutkimukset emfyseeman arvioimiseksi ( ei käytetä rutiininomaisesti ) laboratoriotutkimukset muiden sairauksien poissulkemiseksi ja akuutin infektion toteamiseksi alle 50-vuotiaille seerumin alfa1-antitrypsiinipitoisuus (S -Alfa-1-antitrypsiini (S Antitry) Keskeisintä erottaa toisistaan keuhkoahtaumatauti ja astma. Minna Virola
Keuhkoahtaumaa vai astmaa? Vaikka molempia hoidetaan osittain samoilla lääkkeillä, ne ovat kuitenkin etiologialtaan, perusmekanismeiltaan, taudinkulultaan ja ennusteeltaan erilaisia sairauksia. Toisaalta keuhkoahtaumataudin ja astman samanaikainen esiintyminen on tavallista. Erityisesti tupakoivalla astmaatikolla hengitystietulehdus ja hoitovaste muuttuvat keuhkoahtaumataudin suuntaan Muita erotusdiagnostiikassa erityisesti huomioitavia sairauksia ovat: sydänsairaudet, keuhkokudoksen diffuusit sairaudet, keuhkosyöpä, keuhkotuberkuloosi ja hyperventilaatiosyndrooma.
Keuhkoahtaumataudin ja astman taudinkuvien erot Taudinkuva Keuhkoahtaumatauti Astma airauden hidas kulku +++ + otilas on tupakoinut pitkään +++ +/- topia - ++ osinofilia ( valkosolu ) - ++ engenahdistuskohtaukset + (pahenemisvaiheet) +++ öllinen hengenahdistus - ++ euhkorakkuloiden tuhoutuminen ++ - euhkojen diffuusiokapasiteetti voi olla pienentynyt normaali bstruktion korjaantuvuus +/- ++ aste steroidihoitoon ( kortisoni ) - +++ EF:n vuorokausivaihtelu (%) <20 >20 +++ = erittäin tärkeä tai erittäin merkitsevä ++ = tärkeä tai merkitsevä + = vähäinen merkitys - = ei merkitystä Taulukko mukailtu :Keuhkoahtaumatauti, Käypä hoito,16.11.200 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä
Ehkäisy ja hoito Tärkein keuhkoahtaumataudin ehkäisy ja hoito on tupakoinnin lopettaminen Muut keskeiset osa-alueet: lääkehoito, liikunta ja ravitsemus
Pahenemisvaiheen tunnistaminen Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen merkkejä: lisääntyneet ja mahdollisesti purulentit yskökset lisääntynyt hengenahdistus hengityksen vinkuna turvotukset Pahenemisvaiheen vaikeusastetta arvioitaessa on tärkeää selvittää, mikä on ollut henkilön tavanomainen suorituskyky ja oiretaso. Sairaalahoidon tarpeeseen viittaavat seikat: kyky selviytyä kotiolosuhteissa ja aktiivisuus oleellisesti huonontuneet hoitomahdollisuudet kotioloissa huonot vaikea hengenahdistus syanoosi lisääntyneet perifeeriset turvotukset pahenemisvaiheen nopea kehittyminen kotihappihoito käytössä sekavuus huono yleistila
Keuhkoahtaumataudin hoidon tavoitteet Oireiden väheneminen Taudin etenemisen hidastuminen Elämänlaadun paraneminen Sairauden pahenemisvaiheiden väheneminen Sairaalahoitopäivien väheneminen Odotettavissa olevan eliniän piteneminen Minna Virola
COPD-POTILAAN OIKEUDET 2009 1) Oikeus varhaiseen diagnoosiin. 2) Oikeus saada potilasohjausta 3) Oikeus saada tukea ja ymmärrystä. 4) Oikeus saada hoitoa josta on hyötyä. 5) Oikeus tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti yhteiskunnan taholta. 6) Oikeus vaikuttaa COPD-potilaiden hyvän hoidon saamiseen. 7) Oikeus turvalliseen ympäristöön ja ilmaan.
Sairaanhoitajan eettiset periaatteet mm. Sairaanhoitaja toimii yhdessä potilaiden omaisten ja muiden läheisten kanssa ja vahvistaa näiden osallistumista potilaan hoitoon. Hän antaa terveyttä koskevaa tietoa väestölle ja lisää ihmisten kykyjä hoitaa itseään. Sairaanhoitaja tekee yhteistyötä vapaaehtois-, vammais- ja potilasjärjestöjen kanssa. Sairaanhoitaja kunnioittaa potilaan itsemääräämisoikeutta ja järjestää potilaalle mahdollisuuksia osallistua omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Sairaanhoitajan tehtävänä on väestön terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä kärsimyksen lievittäminen.