HUIPPUVIRTAUSMITTAUS (PEF) SPIROMETRIA BRONKODILATAATIOTESTI HENGITYSÄÄNET
|
|
- Tuula Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hengitys 1 F1 HUIPPUVIRTAUSMITTAUS (PEF) SPIROMETRIA BRONKODILATAATIOTESTI HENGITYSÄÄNET
2 Hengitys 2 Hengityskaasujen, hapen ja hiilidioksidin, vaihtuminen keuhkoissa on ihmiselle elintärkeä funktio. Ilman happea ihminen ei saa energiaa elintoimintoihinsa ja hiilidioksidin liiallinen kertyminen voi aiheuttaa hengenvaarallisen happo-emästasapainon häiriön. Syitä hengityskaasujen vaihdantahäiriöihin keuhkoissa voivat olla 1) häiriöt keuhkotuuletuksessa l. ventilaatiossa, 2) diffuusiohäiriöt, 3) perfuusiohäiriöt tai 4) ventilaatio/perfuusioepäsuhta (verenkierron ja ventilaation alueelliset jakautumat keuhkoissa eivät vastaa toisiaan). Spirometria ja uloshengityksen maksimaalisen virtausnopeuden mittaus (PEF, peak expiratory flow) ovat ventilaatiohäiriöiden käytetyimpiä toteamismenetelmiä. Tässä harjoitustyössä suoritetaan kolme tutkimusta: PEF-tutkimus, spirometriatutkimus ja bronkodilataatiotesti. KYSYMYS 1: Selvitä ennen harjoitustyön aloittamista mitä seuraavat hengitykseen liittyvät termit tarkoittavat: apnea eupnea hyperpnea polypnea dyspnea hypoventilaatio hyperventilaatio TEORIAA Ventilaatiohäiriöt Ventilaatiohäiriöt luokitellaan rajoittaviksi l. restriktiivisiksi ja ahtauttaviksi l. obstruktiivisiksi. Restriktio tarkoittaa, että rintakehän ja keuhkojen muodostaman hengityspalkeen liikelaajuus ja keuhkojen tilavuus on rajoittunut. Tällaisen tilan voivat aiheuttaa restriktiiviset keuhkosairaudet kuten keuhkofibroosi, hengityslihasten tai niiden motoristen hermojen sairaudet, hengityskeskusten sairaudet, keuhkopussiin päässyt ilma tai neste, tai keuhkokudoksen poisto. Obstruktiivistyyppisessä ventilaatiohäiriössä on ilman virtaus hengitysteissä rajoittunut tai alentunut. Maksimaalisen virtausnopeuden aleneminen voi johtua ilmateiden virtausvastuksen kasvamisesta tai pienentyneestä keuhkokudoksen elastisuudesta. Obstruktio voi olla uloshengityksen aikaista (ekspiratorista) tai sisäänhengityksen aikaista (inspiratorista) riippuen obstruktion aiheuttajan sijainnista. Ekspiratorista (perifeerista) obstruktiota aiheuttavat keuhkolaajentuma (emfyseema), krooninen keuhkoputkentulehdus (bronkiitti) ja astma. Emfyseemassa keuhkokudos ei uloshengityksessä normaalilla tavalla vetäydy kasaan ja auta näin alveolien tyhjentymistä. Astmassa ja kroonisessa bronkiitissa on hengitysteiden virtausvastus kasvanut bronkusten sileän lihaksen supistumisen, limakalvoturvotuksen ja limaeritteiden vuoksi. Inspiratorista obstruktiota aiheuttavat rintaontelon ulkopuolisten hengitysteiden ahtautumat (henkitorven ja kurkunpään sairaudet).
3 Hengitys 3 Vasta vaikea-asteiset ventilaatiohäiriöt aiheuttavat oireita levossa. Sen sijaan jo lievätkin häiriöt alentavat rasituksen sietokykyä kun ventilaatiota ei rasituksen aikana pystytäkään lisäämään hapentarvetta ja hiilidioksidin poistotarvetta vastaavaksi. Ilmateiden virtausvastus Ilmateiden aiheuttama virtausvastus muodostaa suurimman osan, jopa 80-90%, hengityksen ns. kokonaisvastuksesta. Tärkein virtausvastukseen vaikuttava tekijä on ilmateiden läpimitta. Kuten verenkiertoelimistönkin kohdalla, virtausvastukseen vaikuttavia tekijöitä voidaan kuvata Poiseuille n kaavan avulla: virtausvastus = 8nl/ r 4, jossa "n" = kaasun viskositeetti (yhteydessä kaasun tiheyteen), "l" = on ilmatien pituus ja "r" = on ilmatien läpimitta. Jos ilmatien läpimitta pienenee puoleen entisestä, suurenee vastus jopa 16-kertaiseksi. Terveissä keuhkoissa suurin vastus virtaukselle on keskisuurissa, rustorakentein tuetuissa keuhkoputkissa (läpimitta > 2mm). Läpimitaltaan pienemmissä hengitysteissä vastus on paradoksaalisesti vain 10% kokonaisvastuksesta lisääntyneen yhteenlasketun poikkipinta-alan takia. KYSYMYS 2. Ahtauttavissa keuhkosairauksissa, kuten astmassa, suurin virtausvastus havaitaan perifeerisimmissa, vain sileää lihasta sisältävissä bronkuksissa. Mistä tämä johtuu? Normaalissa hengityksessä ilmateiden läpimitan vaikutus havaitaan selvästi kun seurataan virtausvastuksen muuttumista sisään- ja uloshengityksen aikana. Sisäänhengityksen aikana rintaontelon laajentuessa keuhkokudos venyy ja pienet keuhkoputket laajenevat. Tämän vuoksi rintaontelon sisäisten ilmateiden virtausvastus alenee koko sisäänhengityksen ajan. Uloshengityksen aikana elastinen keuhkokudos taas vetäytyy kasaan, mikä aiheuttaa pienten keuhkoputkien läpimitan pienenemisen. Virtausvastus on tämän vuoksi suurimmillaan uloshengityksen loppuvaiheessa. Uloshengityslihasten aktiivisuus esim. rasituksessa tai silloin kun ihminen kokee hengenahdistusta, voi myös osaltaan lisätä rintaontelon sisäisten ilmateiden virtausvastusta. Ilmiötä nimitetään ilmateiden dynaamiseksi kompressioksi. Tämä ilmiö selittää sen, miksi astmassa ja kroonisessa bronkiitissa vaikeutuu ensin uloshengitys (uloshengitys kestää kauan ja sen aikana kuuluu vinkuva ääni). Samasta syystä astmaatikko ei bronkusobstruktion aikana voi lihasvoimaa lisäämällä lisätä uloshengitysvirtausta. Rintaontelon ulkopuolisissa ilmateissä pyrkii virtausvastus myös muuttumaan hengitysliikkeiden tahdissa, mutta päinvastaiseen suuntaan kuin rintaontelon sisällä. Sisäänhengityksen aikana näissä ilmateissä on matalampi ja uloshengityksen aikana korkeampi paine kuin ympäristössä. Transmuraalinen painegradientti l. paine-ero hengityselimistön sisäisen ja ympäröivän kudoksen välillä aiheuttaa rintaontelon ulkopuolisten ilmateiden kasaanpainumista sisäänhengityksen aikana ja laajenemista uloshengityksen aikana. Ahtautumat henkitorvessa ja kurkunpäässä (struuma, kurkunpään
4 Hengitys 4 tulehdus) vaikeuttavat tämän vuoksi ensisijaisesti sisäänhengitystä. Ahtauman ollessa vaikea-asteinen on potilaan sisäänhengitys pidentynyt ja vinkuva. Lihasvoiman lisäys sisäänhengityksessä ei tällöin paranna, vaan pikemminkin huonontaa virtausta. Liitteessä 1 esitetään alveoli-, intrapleuraali- ja transmuraalipaineet ja niiden muutokset normaalissa lepouloshengityksessä, aktiivisessa uloshengityksessä, maksimaalisessa uloshengityksessä ja uloshengityksessä obstruktiivisen keuhkosairauden aikana. Keuhkotilavuudet Kuvassa 1 esitetään staattiset keuhkotilavuudet ajan funktiona. Taulukossa 1 taas kustakin parametristä käytettävä lyhenne ja tarkempi määritelmä. Kuva 1. Keuhkotilavuudet (kirjasta Silverthorn D, Human Physiology, An Integrated Approach, Pearson. Benjamin Cummings). Spirometria Suomessa hoidollisten spirometriatutkimusten aiheet Kinnulan ja Sovijärven (2005) mukaan ovat hengitykseen liittyvien oireiden (keuhkosairauksien) diagnostiikka ja erotusdiagnostiikka, lääkityksen tehon ja työkyvyn arviointi, sekä toimenpide- ja leikkauskelpoisuusselvitykset. Spirometri on keuhkotilavuuksien ja tuuletuskapasiteetin mittaamiseen tarkoitettu laite. Perinteisin, jo vanhentunut laitetyyppi on vesispirometri (tilavuusspirometri), jossa hengitetään vesilukolla suljettuun kaasuastiaan. Astian liikkeet on välitetty mekaanisesti piirturille, johon saadaan hengitettyyn tilavuuteen verrannollinen signaali (Kuva 2).
5 Hengitys 5 Kuva 2. Perinteinen spirometrialaitteisto TAULUKKO 1 Lyhenne Nimi Määritelmä TV IRV ERV VC RV TLC IC FRC lepohengitystilavuus tidal volume sisäänhengityksen varatila inspiratory reserve volume uloshengityksen varatila expiratory reserve volume vitaalikapasiteetti vital capacity jäännöstilavuus residual volume kokonaiskapasiteetti total lung capacity sisäänhengityskapasiteetti inspiratory capacity toiminnallinen jäännöskapasiteetti functional residual capacity normaali hengitystilavuus eli lepotilassa sisään ja ulos hengitetty ilmamäärä, 500 ml ilmamäärä, joka normaalin sisäänhengityksen jälkeen vielä voidaan imeä keuhkoihin ilmamäärä, joka normaalin uloshengityksen jälkeen vielä voidaan puhaltaa keuhkoista ilmamäärä, joka maksimaalisen sisäänhengityksen jälkeen voidaan hengittää ulos ilmamäärä, joka maksimaalisen uloshengityksen jälkeen jää hengityselimistöön, 1200 ml vitaalikapasiteetti + jäännöstilavuus TV + IRV ERV + RV KYSYMYS 3. Mitä tarkoitetaan ns. ansailmalla? Paras yksittäinen suure ventilaatiokyvyn kuvaamisessa on uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV 1, koska se kuvaa hyvin hengityselimistön toimintaa kokonaisuutena. Suure ilmaisee nopeassa uloshengityksessä yhden sekunnin aikana uloshengitettyä ilmamäärää (Kuva 3). Keuhkojen toiminnallista tilavuutta ja hengityspalkeen liikkuvuutta kuvaa nopea vitaalikapasiteetti FVC. Uloshengityksen sekuntikapasiteetin %-osuus nopeasta vitaalikapasiteetista eli FEV% kuvastaa
6 Hengitys 6 lähinnä uloshengitysvirtauksen helppoutta hengitysteissä. Puhalluskäyrästä voidaan laskea maksimaalinen puhalluksen keskivaiheen virtausnopeus MMEF (maximal mid-expiratory flow), joka on puhalluksen kahden keskimmäisen tilavuusneljänneksen ( V) ja niiden puhaltamiseen käytetyn ajan suhde ( t). Tämä suure kuvastaa ilman virtauksen helppoutta keskisuurissa ja pienissä hengitysteissä. Spirometreillä, joilla voidaan rekisteröidä sekä sisään- että uloshengitystä, voidaan em. muuttujien lisäksi mitata sisäänhengityksen sekuntikapasiteetti FIV 1. Sisäänhengityksen dynamiikan mittauksella on merkitystä epäiltäessä estettä esim. henkitorven tai kurkunpään tasolla. Kuva 3. Vasemmalla: Uloshengityksen spirometriakäyrä tilavuus-aika- akselistolla. FVC=nopea vitaalikapasiteetti, forced vital capacity. Muut lyhenteet tekstissä. Oikealla: restriktiivisen ja obstruktiivisen keuhkosairauden aiheuttamat muutokset spirometriakäyrässä. BTPS=lämpötilakorjattu tulos (BT = body temperature). (Sovijärvi ja Salorinne, 2003). Huomattakoon, että spirometrilla ei voida määrittää jäännöstilavuutta RV, eikä siten toiminnallista jäännöskapasiteettia FRC, eikä keuhkojen kokonaistilavuutta TLC. RV:n suuruus voidaan mitata helium -spirometrialla, josta on esitetty kuvaus fysiologian oppikirjan Boron & Boulpaep (2009 & 2012) sivulla 626. Kliinisesti RV ja FRC kuvaavat hyvin esim. astman vaikeusastetta (Kuva 4). Kuva 4. Astman vaikeusaste. Lievässä astmassa ainoastaan jäännöstilavuus (RV) kasvaa, mutta astman vaikeutuessa myös lepouloshengitystaso (FRC) nousee ja vaikeimmissa tilanteissa keuhkojen ilmantäyteisyys kasvaa niin, että myös keuhkojen kokonaiskapasiteetti (TLC) nousee (Sovijärvi ja Salorinne, 2003). Tilavuus-aika -spirometrian tilal-
7 Hengitys 7 le on kliiniseen käyttöön tullut yleisesti virtaustilavuus -spirometria, jonka diagnostinen herkkyys on edellistä parempi. Tilavuus-aika -akseliston sijasta maksimaalinen puhallus rekisteröidään virtaus-tilavuus -koordinaatistossa. Puhalluskäyrästä voidaan mitata FEV 1 ja FVC (Kuva 5). Lisäksi voidaan seurata virtausdynamiikkaa puhalluksen eri vaiheissa sekä ulos- että sisäänhengityksen aikana. Kuva 5. Spirometrian virtaus-tilavuuskäyrä Kuva 6. Lihastyön vaikutus PEF ja MEF75 arvoihin Maksimaalisen puhalluksen alkuvaiheen virtausarvot kuten huippuvirtaus PEF ja virtaus, kun keuhkojen tilavuus on 75% FVC:sta MEF75, ovat riippuvaisia lähinnä suurten hengitysteiden läpimitasta sekä puhallukseen käytetystä lihasvoimasta. Kun noin 40% tilavuudesta on puhallettu, alkaa lihasvoiman merkitys virtaukselle selvästi vähentyä, jolloin virtausarvot MEF50 ja MEF25 ovat riippuvaisia enimmäkseen keskisuurten ja pienten hengitysteiden läpimitasta sekä keuhkokudoksen elastanssista ja komplianssista. (Kuva 6). Uloshengityskäyrän rajoittamaa pinta-alaa (AEFV) voidaan käyttää spirometrimuuttujana. Se ilmaisee hyvin ahtautuman vaihtelua esim. etsittäessä vahvistusta astmadiagnoosille. Sisäänhengityskäyrästä voidaan mitata mm. sisäänhengityksen huippuvirtaus PIF ja sisäänhengityksen sekuntikapasiteetti FIV 1. Taulukossa 2 esitetään virtaus-tilavuusspirometrialla saatavat suureet, niistä käytettävät kansainväliset lyhenteet ja yksiköt. Liitteessä 1 esitellään tyyppikäyriä erilaisissa keuhkojen toimintahäiriöissä. Uloshengityksen huippuvirtausnopeuden mittaus, PEF Ventilaatiokykyä kuvaa myös uloshengityksen aikainen maksimaalinen virtausnopeus. PEFmittauksen aiheet perusterveydenhuollossa liittyvät suurelta osin astmaan. Kinnulan ja Sovijärven (2005) mukaan aiheet ovat astma- ja ammattiastmaepäilyt, astman ja keuhkoahtaumataudin erotusdiagnostiikka ja astman lääkehoidon tehon seuranta. Seurantaan on kehitetty runsaasti erilaisia mittareita, mutta eniten tutkittua tietoa on saatavissa ns. Wright in peak-flow mittarista. Eri mittareilla saadut arvot vaihtelevat merkittävästi ja siksi onkin tärkeää että potilas seuraa PEF-arvojaan samalla mittarilla ja oikeaa puhallustekniikkaa käyttäen.
8 Hengitys 8 TAULUKKO 2. Lyhenne Nimi Yksikkö VC Hidas vitaalikapasiteetti l FVC Nopea uloshengityksen l vitaalikapasiteetti FEV 1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti (tilavuus) l FEV% PEF MEF50 MEF25 MMEF AEFV FIVC FIV 1 FIV% PIF AIFV FEV 1 /VC x 100 tai FEV 1 /FVC x 100 Uloshengityksen huippuvirtaus Uloshengitysvirtaus uloshengitystilavuuden puolivälin kohdalta FVC:stä Uloshengitysvirtaus viimeisen tilavuusneljänneksen kohdalla FVC:stä Uloshengityksen keskivaiheen virtaus (kaksi keskimmäistä tilavuusneljännestä FVC:stä) Uloshengityskäyrän pinta-ala Nopean sisäänhengityksen vitaalikapasiteetti Nopean sisäänhengityksen sekuntikapasiteetti FIV 1 /VC x 100 tai FIV 1 /FVC x 100 Sisäänhengityksen huippuvirtaus Sisäänhengityskäyrän pinta-ala % l/s (l/min) l/s (l/min) l/s (l/min) l/s (l/min) l l % l/s (l/min) A B C Kuva 8. Erilaisia PEF-mittareita. A Wright in peak flow mittari, B Mini-Wright -mittari C Pocket peak-flow mittari
9 Hengitys 9 TUTKIMUSTEN SUORITUS PEF-MITTAUS Valmistelevat toimenpiteet Valitaan mittauksessa käytetty mittarimalli ja asetetaan kertakäyttöinen suukappale paikoilleen. Mittari asetetaan 0-asentoon. Koehenkilö asettuu istuvaan asentoon. Huom. mittauksessa ei tarvita nenänsulkijaa. Mittaus Keuhkot vedetään niin täyteen ilmaa kuin mahdollista. Mittarin suukappale asetetaan hampaiden väliin ja huulet tiiviisti suukappaleen ympärille. Suoritetaan uloshengitys maksimiteholla, kesto noin 1 sekunti. Merkitään tulos muistiin (taulukko alla). Toistetaan puhallus 3 kertaa. Puhallukset hyväksytään, jos niiden välinen ero on < 20 l/min; jos ero on suurempi, suoritetaan lisäpuhalluksia. Liian usein toistettu suoritus heikentää tuloksia hengityslihasten väsymisen takia. Tulokseksi valitaan suurin PEF-arvo. PEF-mittauksen tulokset Mittaus Arvo (l/min)
10 Hengitys 10 SPIROMETRIA-TUTKIMUS Valmistelevat toimenpiteet ennen tutkimusta 1 vuorokausi ilman alkoholijuomia, 4 tuntia tupakoimatta, 2 tuntia ilman kahvia, teetä, kolajuomia ja muita piristäviä aineita, 2 tuntia ennen välttäen raskasta ateriaa (ei kuitenkaan ravinnotta), 2 tuntia ennen vältettävä raskasta fyysistä rasitusta Mittaus Täytä esitiedot Medikro spirometria-ohjelman ohjeiden mukaan. Koehenkilö istuu selkä suorana. Asento sovitetaan siten, että etäisyys ja korkeus spirometriin nähden ovat sellaiset, että ryhti ja kaulan asento pysyvät hyvänä puhaltamisen aikana. Asetetaan nenänsulkija. Asetetaan suukappale koehenkilön suuhun hampaiden väliin siten, että huulet painuvat tiiviisti suukappaleen ympärille. Koehenkilö vetää keuhkot täyteen ilmaa (TLC-tasolle) ja puhaltaa alle 1 sekunnin tauon jälkeen keuhkot aivan tyhjiksi maksimaalisella voimalla. Uloshengitysvirtausta tapahtuu usean sekunnin ajan, joten puhaltamista ei tule keskeyttää ennen aikojaan. Hyväksytään puhallus, mikäli se täyttää hyväksymiskriteerit: o Ei yskäisyjä, kurkunpään sulkeutumista, ilmavuotoja suupielistä, tai suukappaleen ahtautumista o Käyrä yhtenäisesti etenevä l. puhallusvoima on koko ajan maksimaalinen (kts. kuva 9) o Puhalluksen alku riittävän voimakas ja nopea o Puhalluksen kesto riittävä Välittömästi maksimaalisen uloshengityksen jälkeen koehenkilö lopettaa mittauksen hengittämällä vielä kerran maksimaalisesti sisään (saadaan virtaustilavuuskäyrät sekä ulos- että sisäänhengityksestä). Annetaan koehenkilön levähtää ja poistetaan suukappale suusta. Toistetaan puhallus ja pyritään saamaan kolme yhdenmukaista virtaustilavuuskäyrää. Yli kahdeksaa peräkkäistä puhallusta ei kuitenkaan suositella. Koehenkilön hyväksytyt mittaustulokset tallentuvat automaattisesti. (Tulostus vasta bronkodilataatiotestin jälkeen!) Uusi koehenkilö voi aloittaa tutkimuksen kirjautumalla ohjelmaan Personal info painikkeen kautta.
11 Hengitys 11 Kuva 9. Huono yhteistyö eli potilaan kykenemättömyys seurata annettuja ohjeita vaikuttaa virtaustilavuuskäyrään ja siten spirometriatutkimuksen luotettavuuteen. Tulosten tulkinta Alla olevassa kaaviossa esitetään spirometristen suureiden prosentuaaliset normaalilöydöksen ja alenemisen asteen luokkarajat viiteaineiston (Viljanen ym., 1982) mukaan. KYSYMYS 4. Selvitä oman spirometriatutkimuksesi mahdolliset virhelähteet:
12 Hengitys 12 BRONKODILATAATIOTESTI Bronkodilataatiotesti on spirometriatutkimus, jonka tarkoituksena on vastata kysymykseen onko spirometriassa todettu obstruktio palautuva vai ei. Palautuva obstruktio on tyypillinen astmalle, joten koetta käytetäänkin erityisesti astmadiagnostiikassa. Obstruktion mahdollinen palautuminen saadaan aikaan sisäänhengitettävällä, keuhkoputkia laajentavalla lääkkeellä (bronkodilataattori). Valmistelevat toimenpiteet Koehenkilöllä tulee olla tallennettuna Medikro-ohjelmaan kolme hyväksyttyä tilavuusvirtausmittausta ennen kokeen aloittamista Koehenkilö tarkistaa kokeen vasta-aiheet: Rintakipu puhalluksen yhteydessä Sydämen rytmihäiriöt Vasta-aiheita eivät ole samana päivänä otettu astmalääkitys tai raskaus Bronkodilataattorin inhalointi 1. Ravista lääkeainesäiliötä (salbutamoli tai terbutaliini) ja liitä se ventilaatiokammioon 2. Pyydä tutkittavaa suorittamaan rauhallisesti maksimaalinen uloshengitys (RV-taso) 3. Aseta annostelukammion suukappale tiiviisti tutkittavan suuhun 4. Suihkuta lääkeaerosolia kammioon 2 annosta niin, että salbutamoliannos on yhteensä 0.2 mg (2 x 0.1 mg Ventoline) 5. Pyydä tutkittavaa välittömästi suihkutuksen jälkeen (max 5 sekuntia suihkutuksen jälkeen) hengittämään rauhallisesti ilmaa sisään annostelukammiosta 6. Toista menettely (kohdat 2-5) ½ - 1 minuutin kuluttua. Siten hengitettävän bronkodilataattorin kokonaisannos on 0.4 mg salbutamolia. 7. Puhdista kammio toista koehenkilöä varten (avaus ja suukappaleen desifiointi) 8. Uusi spirometriatutkimus suoritetaan minuutin kuluttua lääkkeen nauttimisesta. Tulosten tarkastelu Alla olevasta taulukosta ilmenee milloin bronkodilataatiotesti on ollut merkitsevä eli aiemmin todettu obstruktio on todettu palautuvaksi.
13 Hengitys 13 BRONKODILATAATIOVASTEEN RAJA-ARVOT (KÄYPÄ HOITO 2006) Muutos % Vähimmäismuutos lähtöarvosta FVC + 12 * 0.20 l * FEV * 0.20 l * PEF + 15 (+ 23) Mitattuna PEFmittarilla MMEF l/s MEF l/s MEF l/s AEFV + 25 * = astman diagnostinen raja-arvo. Merkitsevä paraneminen muissa muuttujissa on diagnoosin kannalta viitteellinen. HENGITYSÄÄNIEN KUUNTELU Hengitysäänien kuuntelu kuuluu keuhkojen fysikaaliseen tutkimiseen, joka yhdessä anamnestisten tietojen kanssa auttaa suuntaamaan potilaan tarvitsemat tutkimukset oleellisiin. Fysikaalisiin tutkimuksiin kuuluvat keuhkojen kuuntelun lisäksi potilaan yleisstatuksen määrittäminen, hengityksen ja äänen tarkkailu sekä rintakehän tutkiminen. KEUHKOJEN KUUNTELUN HARJOITTELU Kuunneltavaa pyydetään yskäisemään, jotta suurissa hengitysteissä ei olisi limaa Kuuntelussa käytetään stetoskoopin suppilo-osaa. Tällöin ihokarvojen ja ihon aiheuttama rahina häiritsee vähiten. Keuhkot kuunnellaan edestä, takaa ja sivuilta sekä ylhäältä että alhaalta. Kuuntelun aikana kuunneltava hengittää syvään suun kautta. Kuunnellaan keuhkoja myös voimakaan uloshengityksen aikana, koska obstruktiivisissa keuhkosairauksissa vinkuminen saattaa kuulua vasta uloshengityksen loppuvaiheessa. KUUNTELULÖYDÖKSIÄ JA NIIDEN SYNTYSYITÄ Normaali hengitysääni = Sisäänhengitysääni (SÄ) kuuluu selvästi, mutta uloshengitysääni (UÄ) on hyvin heikko. Trakeaalinen hengitysääni = normaalisti vain kaulalta kuuluva hengitysääni, jossa uloshengitysääni (UÄ) on voimakkaampi kuin sisäänhengitysääni (SÄ).
14 Hengitys 14 Bronkiaalinen hengitysääni = UÄ ja SÄ voimakkuudet samansuuruiset. Kuuluu edestä rintalastan yläosan molemmin puolin ja takaa lapaluiden välistä. Hiljentynyt hengitysääni = äänen kulku on estynyt keuhkopussin nesteen, atelektaasin, ilmarinnan tai keuhkolaajentuman yhteydessä. KYSYMYS 5. Mitä on atelektaasi? Vinkuminen = usein voimakkainta uloshengityksen lopussa. Syntyy lähes sulkeutuvien ilmateiden värähtelystä. Viittaa obstruktiiviseen keuhkosairauteen kuten astma tai keuhkoahtaumatauti (Kuva 10). Stridor = vinkuminen sisäänhengityksen aikana. Viittaa henkitorven alueella henkitorven ahtautumiseen. Jos asymmetrinen, voi viitata toisen pääbronkuksen ahtautumaan. Karkeat rahinat ovat pienitaajuisia. Kuullaan aina, kun keuhkoputkissa on eritettä ja bronkiektasioiden (keuhkoputkenlaajentumien) yhteydessä. Hienojakoiset rahinat ovat korkeataajuisia. Syntyvät ilmeisesti sulkeutuneiden ilmateiden avautuessa sisäänhengityksessä ja ilmanpaineen tasapainottuessa äkillisesti. Keuhkofibroosissa kuullaan aivan sisäänhengityksen lopussa. Sydämen vajaatoiminnassa niitä on runsaasti koko sisäänhengityksen ajan ja vaimeampina myös uloshengityksen alussa. Istuvalla potilaalla kuuluvat voimakkaampina keuhkojen alaosissa. Keuhkolaajentumassa kuuluvat lyhyen ajan aivan sisäänhengityksen alussa. Keuhkokuumeessa voi kuulua joko hienojakoisia rahinoita tai erilaisten rahinoiden yhdistelmiä. Keuhkopussin hankausääni syntyy karheiden keuhkopussilehtien hankauksesta toisiaan vasten. Kuva 10. Vinkunoiden ja rahinoiden syntypaikat (Tukiainen, 2005)
15 Hengitys 15 LIITE 1 Normaali lepouloshengitys (mitä ovat viivoilla merkityt paineet?) Lievä rasitus Maksimaalinen uloshengitys Obstruktiivinen keuhkosairaus
16 Hengitys 16 Normaalissa uloshengityksessä hengitysteiden virtausvastus on pieni, jolloin kitkan aiheuttama painehävikki jää pieneksi. Ilmatiet pysyvät auki kun koko keuhkojen alueella intrapleuraalipaine jää alhaisemmaksi kuin ilmateissä vallitseva paine. Normaalissa rasituksessa aktiivinen uloshengitys lisää intrapleuraalipainetta. Alveolipaine kohoaa myös ja kun virtausvastus on edelleen alhainen, tapahtuu merkittävä kitkasta aiheutuva painehävikki vasta rustoilla tuettujen ilmateiden alueella ja ilmatiet pysyvät auki. Maksimaalisessa uloshengityksessä (esim. spirometriatutkimuksen yhteydessä) intrapleuraali- ja alveolipaineet kasvavat merkittävästi. Kun kohonnut virtausvastus aiheuttaa ilmateiden paineen putoamisen alle intrapleuraalipaineen, kompressoituvat pienet ja tuettomat ilmatiet tukkoon. Terveellä henkilöllä tämä dynaaminen kompressio tapahtuu vasta hyvin pienillä keuhkotilavuuksilla (virtaustilavuuskäyrän loppuosa). Obstruktiivisessa keuhkosairaudessa ilmateiden ennenaikainen kompressio suuremmilla keuhkotilavuuksilla aiheutuu lähinnä kahdesta syystä: painehävikki on suurempi suuremman virtausvastuksen takia ja intrapleuraalipaine on lähtökohtaisesti korkeampi kuin normaalisti keuhkokudoksen alentuneen elastisuuden takia (recoil-voimat pienentyvät ja pleuraontelon tilavuus jää pienemmäksi). Obstruktiivisen keuhkosairauden suurimpia ongelmia on, että kompressoitujen keuhkoputkien taakse ansaan jäänyt ilma vähentää yhtä henkäystä kohti tapahtuvaa hengityskaasujen vaihtoa alveolin ja ilmakehän välillä. KYSYMYS 6 Määrittele transmuraalipaine kussakin neljässä yllä olevassa tapauksessa. ERI KEUHKOSAIRAUKSIEN TYYPILLISIMPIÄ SPIROMETRIAKÄYRIÄ ( Kirjasta Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede, 2003, Duodecim): Huomioi kokonaiskeuhkotilavuuden muutokset! Astma tai alkava COPD (tupakoitsija) Astma tai pidemmälle kehittynyt COPD; Parallel shift
17 Hengitys 17 Vaikea COPD, johon liittyneenä emfyseema Virtausvastus kurkunpään tai henkitorven alueella merkittävästi noussut; virtaus pyörteistä Esim. äänihuulihalvaus Esim. henkitorven seudun tai pääkeuhkoputken kasvain Keuhkofibroosi, alveoliitti
Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio
Spirometriatutkimuksen tulkinta Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Mitä spirometrialla tutkitaan? Keuhkojen ventilaatio eli tuuletuskyky Toimintahäiriön luonne Toimintahäiriön
LisätiedotVentilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.
1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotPEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA. Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite
PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite PEF PEF = uloshengityksen huippuvirtaus (peak expiratory flow) saavutetaan ulospuhalluksen alkuvaiheessa -> mittaukseen
LisätiedotKeuhkojen kliinisten toimintakokeiden perusteet. Luento 20.1.2014 Päivi Piirilä Dos. Oyl., Ma professori
Keuhkojen kliinisten toimintakokeiden perusteet Luento 20.1.2014 Päivi Piirilä Dos. Oyl., Ma professori Hengitystiepaine, -virtaus, ja hengitystilavuus yhden Hengityssyklin aikana, lepohengitys. Virtausvastuksen
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotSpirometrian tulkintaa esimerkein
Spirometrian tulkintaa esimerkein Päivi Piirilä Lkt, prof. Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian yksikkö HUS Diagnostiikkakeskus Automaattilausunto saatavissa,
LisätiedotJohdantoluento 21.1.2013 fysiologian harjoitustyöhön PEF, SPIROMETRIA, BRONKODILATAATIOTESTI JA HENGITYSÄÄNET
Johdantoluento 21.1.2013 fysiologian harjoitustyöhön PEF, SPIROMETRIA, BRONKODILATAATIOTESTI JA HENGITYSÄÄNET 1 PEF mittaus TYÖN SISÄLTÖ hengityksen huippuvirtauksen (PEF, peak expiratory flow) mittaaminen
LisätiedotRintakipu ja hengenahdistus - keuhkosairaudet
Rintakipu ja hengenahdistus - keuhkosairaudet vt Professori Paula Maasilta paula.maasilta@helsinki.fi Kliiniset opettajat: Hanna-Riikka Kreivi (0504272914, hanna-riikka.kreivi@hus.fi) Eeva-Maija Nieminen
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
LisätiedotSPIROMETRIATUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN, KÄYRIEN VALITSEMINEN JA VIRHELÄHTEET LABORATORIOHOITAJA ANNA GULDBRAND
SPIROMETRIATUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN, KÄYRIEN VALITSEMINEN JA VIRHELÄHTEET LABORATORIOHOITAJA ANNA GULDBRAND Anna on ollut 2015 uudistettu suositus spirometria- ja PEF-mittausten suoritus ja tulkinta työryhmän
LisätiedotJukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011
Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Varhaisdiagnostiikkaa? 56-vuotias mies Tupakointi 40 askivuotta, 16 -vuotiaasta 54-vuotiaaksi Rakennustyö, vesieristäjä viimeiset 5 työvuottaan, fyysisesti
LisätiedotSPIROMETRIA- OPPIMATERIAALI BIOANALYYTIKKO- OPISKELIJOILLE
Opinnäytetyö (AMK) Bioanalytiikan koulutusohjelma Kliininen fysiologia 2014 Sara Anttila & Merina Eronen SPIROMETRIA- OPPIMATERIAALI BIOANALYYTIKKO- OPISKELIJOILLE OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN
LisätiedotTYPPIOKSIDIANALYYSI. Pt-NO-ex. Katriina Jokela bio6sn 2009
TYPPIOKSIDIANALYYSI Pt-NO-ex Katriina Jokela bio6sn 2009 Typpioksidianalyysi Typpioksidianalyysi on viimeaikoina yleistynyt tutkimus jota käytetään astman diagnostiikassa. Astma aiheuttama eosinofiilinen
LisätiedotImpulssioskillometria hengityksen tutkimisessa
Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät
LisätiedotPEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotSPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET
SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET Kirsi Timonen, ylilääkäri, Kliininen fysiologia ja isotooppitutkimukset, Sairaalafysiologian yksikkö, ksshp TYÖRYHMÄ, MOODI 2015 Anssi Sovijärvi (pj) Annette
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotSpirometria ja keuhkoahtaumataudin varhaistoteaminen
Spirometria ja keuhkoahtaumataudin varhaistoteaminen 14.9.2011 Jämsä Lauri Lammi LT, erikoislääkäri, Keski-Suomen keskussairaala Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana Sidonnaisuuden
LisätiedotCOPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa
COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa Harri Stark LT Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Diacor/Terveystalo 11.2.2016 GOLD (The Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease):
LisätiedotSPIROMETRIAN TULKINTA AUTOMAATTILAUSUNNON OIKEELLISUUDEN VARMISTAMINEN
SPIROMETRIAN TULKINTA AUTOMAATTILAUSUNNON OIKEELLISUUDEN VARMISTAMINEN 30.8.2018 Päivi Piirilä, KLT, dos. osastonylilääkäri Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian yksikkö, HUSkuvantaminen 1 SPIROMETRIAKÄYRÄ
LisätiedotVirtaustilavuus-spirometriamittausten laadukkuuden toteutuminen Fimlab Laboratoriot Oy:ssä Riihimäen laboratoriossa
Seija Koskiaho 1300149 SB13K2 Virtaustilavuus-spirometriamittausten laadukkuuden toteutuminen Fimlab Laboratoriot Oy:ssä Riihimäen laboratoriossa Metropolia Ammattikorkeakoulu Alaotsikko Bioanalyytikko
LisätiedotKeuhkojen kokonaistilavuuden yhte- nevyys kehopletysmografian ja diffuu- siokokeen välisessä vertailussa
Keuhkojen kokonaistilavuuden yhte- nevyys kehopletysmografian ja diffuu- siokokeen välisessä vertailussa Aleksi Hietanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Lääketieteen koulutusohjelma Terveystieteiden
LisätiedotPekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU
Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU Mitä spirometrialla mitataan? O 2 Keuhkosairaudet vaikuttavat yleisimmin keuhkojen
LisätiedotCopyright: Labquality Oy MOODI. Erillisjulkaisu nro 6 10. painos, 2006
MOODI Erillisjulkaisu nro 6 10. painos, 2006 Anssi R A Sovijärvi, Annette Kainu, Pekka Malmberg, Leena Pekkanen, Päivi Piirilä Spirometria- ja PEF-mittausten suoritus ja arviointi Moodi JULKAISIJA Labquality
LisätiedotJA NYT RÄJÄHTÄVÄSTI Virtaus-tilavuusspirometrian ohjausmateriaali
JA NYT RÄJÄHTÄVÄSTI Virtaus-tilavuusspirometrian ohjausmateriaali Riikka-Maria Pesonen & Sanna Reitti Opinnäytetyö Kevät 2006 Bioanalytiikan koulutusohjelma Bioanalytiikan suuntautumisvaihtoehto Pirkanmaan
LisätiedotUrheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti
Urheilijan allergiat ja astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotVetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. COPD sairautena. Käypä Hoito 2009. Minna Virola 25.10.2011
COPD sairautena Käypä Hoito 2009 Minna Virola 25.10.2011 Keuhkoahtaumataudin määritelmä Keuhkoahtaumataudille (COPD, chronic obstructive pulmonary disease) tyypillisiä piirteitä ovat hitaasti etenevä,
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
LisätiedotMiksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY
Miksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY 3.10.2017 FILHA, reduced version Hapenoton rattaat rasituksessa O2 Kirjassa Sovijärvi A: Miksi hengästyn, Duodecim,2017 Modified
LisätiedotKeuhkojen diffuusiokapasiteettilaitteiden menetelmä- ja tulostasovertailu
Anna Sievinen Keuhkojen diffuusiokapasiteettilaitteiden menetelmä- ja tulostasovertailu Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK) Bioanalytiikan koulutusohjelma Opinnäytetyö 10.11.2015 Tiivistelmä
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN
LisätiedotAstma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on
Astma Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Astma on Hengitysteiden tulehduksellinen sairaus, johon liittyy vaihteleva, ainakin osittain
LisätiedotKeuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi -
Keuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi - Jenni Leppävuori Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema Paasikivenkatu 4 00250 Helsinki Puh. (09)
LisätiedotJanne Kananen Hengitysfunktion monitorointi etäisyyskameran avulla
TIETOTEKNIIKAN OSASTO Janne Kananen Hengitysfunktion monitorointi etäisyyskameran avulla Diplomityö Tietotekniikan koulutusohjelma Heinäkuu 2014 Kananen J. (2014) Hengitysfunktion monitorointi etäisyyskameran
LisätiedotHENGITYSKAASUJEN VAIHTO
HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin
LisätiedotVille Ronkainen. Opinnäytetyö. Lääketieteen koulutusohjelma. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Kliinisen lääketieteen yksikkö
1 VIRTAUS-TILAVUUSSPIROMETRIATUTKIMUSTEN LAATU KYSIN KLIINISEN FYSIOLOGIAN JA ISOTOOPPILÄÄKETIETEEN OSASTOLLA VUOSINA 2006-2013 ATS/ERS-SUOSITUKSIIN PERUSTUVIEN ONNISTUMIS- JA TOISTETTAVUUSKRITEERIEN MUKAAN
LisätiedotKirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka
MILLOIN PÄIVYSTYSLÄHETE TAYS:IIN, TAYS-TEMPUT JA KOTIOHJEET PÄIVYSTYKSESTÄ AHDISTUSKOHTAUKSEN JÄLKEEN Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka ASTMAN PAHENEMIVAIHE/ OBSTRUKTIIVINEN BRONKIITTI
LisätiedotSPIROMETRIATUTKIMUKSEN TULOKSIIN VAIKUTTAVAT PREANALYYTTISET TEKIJÄT
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma Piia Lehikoinen Karoliina Pehkonen SPIROMETRIATUTKIMUKSEN TULOKSIIN VAIKUTTAVAT PREANALYYTTISET TEKIJÄT Opinnäytetyö Lokakuu2011 Sisältö
LisätiedotASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus
ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen
LisätiedotAstmaatikon alkuverryttely
Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana
LisätiedotHengityskoulu Perusoppimäärä
Hengityskoulu Perusoppimäärä Mika Issakainen - Anestesiologian ja tehohoidon erikoissairaanhoitaja - Sairaanhoitaja YAMK - PKSSK Teho-osasto Peruskäsitteet Miksi ihminen hengittää? Saa happea O 2 Poistaa
LisätiedotLiikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma
Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen
LisätiedotH E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T
H E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T U L L A A N T T A L A I N E N, L T, K E U H K O S A I R A U K S I E N J A A L L E R G O L O G I A N E L.
LisätiedotUrheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma
Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen
LisätiedotKOHORTTI 66 -AINEISTON OBSTRUKTIIVISTEN SPIROMETRIOIDEN LUOTETTAVUUS
KOHORTTI 66 -AINEISTON OBSTRUKTIIVISTEN SPIROMETRIOIDEN LUOTETTAVUUS Salonen, Jussi Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteen tutkinto-ohjelma Lääketieteellinen tiedekunta Oulun yliopisto 03/2018 Ohjaaja:
LisätiedotKROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1
KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN
LisätiedotLuentomateriaali Keuhkoahtaumatauti. Julkaistu 1.9.2014 Perustuu 13.06.2014 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen
Luentomateriaali Keuhkoahtaumatauti Julkaistu 1.9.2014 Perustuu 13.06.2014 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva tutkimusnäyttö
LisätiedotSpirometrian viitearvot. Päivi Piirilä, LKT, dos. osastonylilääkäri Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian yksikkö HUS-kuvantaminen
Spirometrian viitearvot Päivi Piirilä, LKT, dos. osastonylilääkäri Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian yksikkö HUS-kuvantaminen Uudet suomalaiset Kainu ym. viitearvot otettiin käyttöön 30.5.2017
LisätiedotIntegrated teaching of clinical physiology
Integrated teaching of clinical physiology Dyspnea and chest-pain block Prof. Anssi Sovijärvi 23.10.2013 Kliininen fysiologia; oppikirjasuositus Sovijärvi ym (toim.): Kliinisen fysiologian perusteet, Kustannus
LisätiedotKEUHKOAHTAUMATAUTI JUHA JAAKKOLA 27.4.16 PERUSTUU 13.06.2014 PÄIVITETTYYN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEEN
VAASA 27.5.2016 2 3 KEUHKOAHTAUMATAUTI JUHA JAAKKOLA 27.4.16 PERUSTUU 13.06.2014 PÄIVITETTYYN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEEN SIDONNAISUUDET EI LÄÄKETEOLLISUUDEN OSAKKEITA JOITAKIN KANS.VÄLISIÄ KONGRESSEJA LÄÄKETEOLLISUUDEN
LisätiedotASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus
ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Matti Mäntysaari Sotilaslääketieteen Keskus Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen
LisätiedotTIETOA MITTAUKSESTA TYÖPERÄINEN ASTMA
TIETOA MITTAUKSESTA TYÖPERÄINEN ASTMA Olet saanut käyttöösi Vitalograph Lung Monitor BT mittalaitteen (kuva oikealla). Laitteella mitataan keuhkojen toimintakykyä ja puhelimesi lähettää mittauksen jälkeen
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotUinti ja astma. Marja Päivinen tutkija LitM Helsingin urheilulääkäriasema
Uinti ja astma Marja Päivinen tutkija LitM Helsingin urheilulääkäriasema Uinti sopii astmaatikoille Astmassa hengitys on vaikeutunut, hengitysteiden ahtautumisen vuoksi. Astman oireita ovat hengenahdistus,
LisätiedotHengitystukihoidon laitetyypit
Hengitystukihoidon laitetyypit 11.2.2015 Noninvasiivisen hengityslaitehoidon peruskurssi Ulla Anttalainen, LT, Keuhkosairauksien ja allergologian el. Luennon sisältö Hengityksen vajaatoiminta Laitetyypit
LisätiedotAstman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa
Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika
LisätiedotHENGITYS. Hengityksen mekaniikka ja keuhkotuuletus. L Peltonen
HENGITYS Hengityksen mekaniikka ja keuhkotuuletus L Peltonen 30.10.2017 Mekaniikka: mekaniikka tutkii voimien vaikutusten alaisten kappaleiden lepoa ja liikettä; pyrkii mallintamaan luonnonilmiöitä Keuhkotuuletus:
LisätiedotVIRTAUSTILAVUUS-SPIROMETRIA Ohjauksen merkitys laadukkaaseen spirometriatutkimukseen
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Tomi Sirviö Marika Tytärniemi VIRTAUSTILAVUUS-SPIROMETRIA Ohjauksen merkitys laadukkaaseen spirometriatutkimukseen Opinnäytetyö Toukokuu 2016 OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotKeuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell. Jussi Männistö
Keuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell Jussi Männistö 15.5.2014 Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana 15.5.2014 Sidonnaisuuden laatu Yritykset Saanut ky:lta apurahan
LisätiedotSpirometrian suorittaminen ja tulkinta uudet suomalaiset ja monikansalliset viitearvot käyttöön
Tieteessä katsaus Anssi R. A. Sovijärvi LKT, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen erikoislääkäri, kliinisen fysiologian emeritusprofessori Helsingin yliopisto Annette Kainu LT, keuhkosairauksien
LisätiedotKEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki
KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki Tutkimusten mukaan keuhkoahtaumapotilaat liikkuvat vain puolet
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito
Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus
LisätiedotSovijärvi, Anssi R. A.
https://helda.helsinki.fi Spirometrian suorittaminen ja tulkinta : uudet suomalaiset ja monikansalliset viitearvot käyttöön - Suomen Kliinisen Fysiologian yhdistyksen ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen
LisätiedotKARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. PEF-SEURANNAN POTILASOHJAUS Opetusvideo sairaanhoitajaopiskelijoille
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Katja Naumanen Juulia Niskanen PEF-SEURANNAN POTILASOHJAUS Opetusvideo sairaanhoitajaopiskelijoille Opinnäytetyö Helmikuu 2016 OPINNÄYTETYÖ Helmikuu
LisätiedotKorkeanpaikan harjoittelu
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen
Lisätiedot13. Hengitys II. Keuhkotuuletus, hapen ja hiilidioksidin kulku, hengityksen säätely, hengityksen häiriöitä, happiradikaalit
Helena Hohtari Pitkäkurssi I 13. Hengitys II Keuhkotuuletus, hapen ja hiilidioksidin kulku, hengityksen säätely, hengityksen häiriöitä, happiradikaalit Keuhkotuuletus l. ventilaatio Ilman siirtyminen keuhkoihin
LisätiedotNiina Leppälammi Eevi Mertanen. Spirometriassa käytettävän biologisen kontrollin käyttöönotto HUSLABin kliinisen fysiologian yksikössä Hyvinkäällä
Niina Leppälammi Eevi Mertanen Spirometriassa käytettävän biologisen kontrollin käyttöönotto HUSLABin kliinisen fysiologian yksikössä Hyvinkäällä Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko Bioanalytiikan
LisätiedotInvasiivisen mekaanisen ventilaation perusteita ja uusia moodeja. Anni Pulkkinen El anestesia ja tehohoito Keski-Suomen Keskussairaala
Invasiivisen mekaanisen ventilaation perusteita ja uusia moodeja Anni Pulkkinen El anestesia ja tehohoito Keski-Suomen Keskussairaala Monien firmojen laitteita Monenlaista terminologiaa SIMV(VC)+PS SPN-PPS
LisätiedotAstma. - pikkulapsella - aikuisella - vanhuksella - tupakoitsijalla - ylipainoisella - urheilijalla - COPD-potilaalla
Astma - pikkulapsella - aikuisella - vanhuksella - tupakoitsijalla - ylipainoisella - urheilijalla - COPD-potilaalla Astman määritelmä Krooninen limakalvotulehdus, inflammaatio: astmatulehdus Hyperreaktiivisuus
LisätiedotKeuhkojen auskultaatio kuuluu jokaisen lääkärin
Katsaus Miten auskultoin lapsen keuhkot Matti Korppi Lapsen hengitysteiden oireyhtymien diagnostiikka perustuu pääosin lääkärin tekemiin fysikaalisiin havaintoihin. Kuitenkin termit, joilla inspektio-
LisätiedotKeuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!
VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille
LisätiedotKeuhkojen alipainevamma: yskit keuhkosi pihalle... tai sitten et!
Keuhkojen alipainevamma: yskit keuhkosi pihalle... tai sitten et! Johdanto: Keuhkojen alipainevamma liittyy käytännössä ainoastaan vapaasukellukseen. Laitesukeltajille se ei yleensä ole kovinkaan tuttu
LisätiedotKilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen
Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen
LisätiedotFLAMCOVENT- ILMANEROTTIMEN EROTTELUKYKY
FLAMCOVENT- ILMANEROTTIMEN EROTTELUKYKY Ote teoksesta: KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN ILMANPOISTIMIEN SUORITUSKYKYANALYYSI Tutkimusraportti, joka pohjautuu E.D. Vis van Heemstin MSc-tutkimukseen (TU Delft,
LisätiedotTyökyvyn arviointi keuhkosairauksissa
Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa Irmeli Lindström 12.5.2017 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Työkyvyttömyys käsitteenä Perustuu sairausvakuutus-, työeläke-, kansaneläke- sekä ammattitauti-
LisätiedotALS fysioterapia. Pori Terhi Heikkilä fysioterapeutti
ALS fysioterapia Pori 29.9.2016 Terhi Heikkilä fysioterapeutti Lihasvoima/harjoittelu ALS: Kohtuullinen liikuntaharjoittelu ei aikaansaa merkittävää haittaa sairauden varhaisvaiheessa (Lui A et al 2009)
LisätiedotKeuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta
Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja
LisätiedotHENGITYS RASITUKSESSA JA HENGENAHDISTUSTILANTEESSA:
Fysioterapia 1 (6) HENGITYS RASITUKSESSA JA HENGENAHDISTUSTILANTEESSA: PALLEAHENGITYS: Pallea on tärkein sisäänhengityslihas. Se on ohut, litteä lihas rintakehän ja vatsaontelon välissä. Suorita harjoitus
LisätiedotSPIROERGOMETRIA HOITAJAN OSUUS
SPIROERGOMETRIA HOITAJAN OSUUS Kalle Koskinen Bioanalyytikko AMK KYS kliininen fysiologia ENNEN TUTKIMUKSEN ALKUA - -Tutustu huolellisesti potilaan lähetteeseen - - Älä käytä parfyymejä tai partavesiä!!!
LisätiedotASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus
ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien supistumisherkkyys on lisääntynyt Oireina ovat yskä, limaneritys,
LisätiedotTERVETULOA KLIINISEN FYSIOLOGIAN LABORATORIOON HENGITYSELIMISTÖN TUTKIMUKSIIN
TERVETULOA KLIINISEN FYSIOLOGIAN LABORATORIOON HENGITYSELIMISTÖN TUTKIMUKSIIN Esite Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen kliinisen fysiologian laboratorion potilaille
LisätiedotMORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto
MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto Tavoitteena on, että kuulijalla on esityksen jälkeen tiedossa Lihavuuden esiintyvyys Lihavuuden aiheuttamat patofysiologiset
LisätiedotLiikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki
Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki 24.4.2018 Hengityssairaan jumppa 1. Vuorotahti hiihto käsillä + varpaille nousu seisten x10
LisätiedotLiikunta ja keuhkot. Heikki Tikkanen ja Juha Peltonen
Liikuntalääketiede Liikunta ja keuhkot Heikki Tikkanen ja Juha Peltonen Jotta keuhkot selviytyisivät kaasujenvaihdosta fyysisen rasituksen aikana, täytyy keuhkojen tuuletuksen lisääntyä suhteessa aineenvaihdunnan
LisätiedotEndobronkiaali sulkija EZ-Blocker KÄYTTÖOHJE
KÄYTTÖOHJE LAITTEEN KUVAUS EZ-Blocker on endobronkiaali ilmatien sulkija. Siinä on kaksi eriväristä (sininen ja keltainen) distaaliletkua, joissa molemmissa on identtisillä väreillä merkitty täytettävä
LisätiedotDemo 5, maanantaina 5.10.2009 RATKAISUT
Demo 5, maanantaina 5.0.2009 RATKAISUT. Lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeissa on usein kaikenlaisia laitteita. Seuraavassa yksi hyvä kandidaatti eli Venturi-mittari, jolla voi määrittää virtauksen
LisätiedotHengityshiston itseopiskelutehtäviä
Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;
LisätiedotKäyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006)
KombiTemp HACCP Elintarviketarkastuksiin Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006) web: web: www.haccp.fi 2006-05-23 KombiTemp HACCP on kehitetty erityisesti sinulle, joka työskentelet elintarvikkeiden
LisätiedotMODULAARINEN AEROSOLIHOITOLAITE
MODULAARINEN AEROSOLIHOITOLAITE MODULAARINEN NEBULA-JÄRJESTELMÄ TAVOITTEENA TÄYDELLISYYS Marcos Mefar on erikoistunut lääkesumuttimiin ja pyrkii kehittämään laitteita, joilla sisäänhengitettävän lääkkeen
LisätiedotHengityksen huomioiminen fysioterapiassa. rvelä Sydänkeskus teho- osasto
Hengityksen huomioiminen fysioterapiassa Kati JärvelJ rvelä Sydänkeskus teho- osasto Toimenpiteen vaikutus hengitykseen Borges-Santos et al, 2012: elektiivisen torakotomian jälkeen FVC laski 41,5% ja FEV1
LisätiedotPYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan
LisätiedotIdiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito
Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito Charlotte Hyldgaard LT, erikoistuva lääkäri Keuhkosairauksien klinikka, Aarhusin yliopistosairaala Interstitiaalinen keuhkosairaus on yläkäsite,
LisätiedotLASTEN ASTMAN HOITOKETJU
LASTEN ASTMAN HOITOKETJU Kyselytutkimus hoitoketjun toteutumisesta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella Tiia Niemi Aino Oksanen Opinnäytetyö Lokakuu 2011 Bioanalytiikan koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotMiten valitsen potilaalleni oikean inhalaattorin keuhkoahtaumataudissa
Miten valitsen potilaalleni oikean inhalaattorin keuhkoahtaumataudissa Arja Viinanen El Tyks keuhkosairauksien klinikka Alueellinen COPD-koulutus 21.4.2016 Miten paljon potilasta voidaan auttaa inhalaatiolääkityksellä?
Lisätiedot