Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1
Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi? Miten? Esimerkkejä kouluinterventioista
Mielenterveyden edistäminen lapsuus- ja nuoruusiässä Suuri osa mielenterveyden häiriöistä alkaa lapsuus- ja nuoruusiässä (Kessler ym. 2005) Häiriöt ovat tavallisia, mutta suurin osa häiriöistä ei ole kovin vakavia (Almqvist ym. 1999) Osalla lapsista merkittävä häiriö edeltää vakavia nuoruusiän ja aikuisuuden mielenterveyshäiriöitä, huom. erityisesti käytöshäiriöt (kts. yhteenveto esim. Ebeling 2004)
Mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy Lapsen kehitys tapahtuu ekologisessa kontekstissa (perimän puitteissa) (Bronfrenbrenner&Ceci 1994) Perhe, koulu ja vapaa-ajan areenat ovat lapsen lähikehitysympäristöjä Lasten mielenterveyden edistämisen menetelmät kohdistuvat pääasiassa vanhemmuuteen ja päiväkoti- ja kouluympäristöön
Mielenterveyden edistämisen ohjelmia kouluissa (Weare ja Nind 2011) Parhaista ohjelmista on todettu olevan hyötyä: Aggressiivisen ja antisosiaaliseen käyttäytymisen vähentämiseen Masennusoireiden vähentämiseen Optimismin, empatian ja realistisen minäkuvan kehittymiseen Sosiaalisten taitojen kehittymiseen 25.9.2013 Päivi Santalahti
Vaikuttavien kouluinterventioiden ominaisuuksia (Weare ja Nind 2011) Universaalin ja kohdennetun intervention yhdistäminen Tunne ja vuorovaikutustaitojen opettaminen Kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa myös asenteet ja arvot on huomioitu Positiivinen, ei ongelmalähtöinen lähestymistapa Interaktiivisten metodien käyttö, pelit, leikit ym. Ns. kokokoulu (whole school) lähestymistapa 25.9.2013 Päivi Santalahti
Vaikuttavien kouluinterventioiden ominaisuuksia (Weare ja Nind 2011) Yhteistyö vanhempien kanssa Aloitus varhain Riittävä kesto 9 kk 1 vuosi Huolellinen implementaatio
Suomessa käytettyjä ohjelmia tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen Kiva-koulu Friends Ihmeelliset vuodet Askeleittain Hyvä mielen koulu 25.9.2013 Päivi Santalahti
Yhteispeli-menetelmä Yhteispeli-menetelmää on kehitetty vuodesta 2006 alkaen THL (Stakes), STM, Ylöjärven kunnan ja OKM kanssa ja edelleen Raision ja Vantaan kouluissa 2010 alkaen Tarkoituksena on ollut kehittää Suomen alakouluihin ns. whole school ohjelma tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen Parhaillaan vaikuttavuustutkimus meneillään n. 80 koulussa
Vuorovaikutustaidot Tunne- ja vuorovaikutustaidot (mukaellen Payton ym. 2010) Kuuntelu, kertominen, vuorottelu, neuvottelu, avun pyytäminen Vastuun ja ongelmanratkaisun taidot Toisen kunnioittaminen, yhteisten sääntöjen noudattaminen, ongelman tunnistaminen ja ratkaisu, taito asettaa realistisia tavoitteita Tunnetaidot Omien ja muiden tunteiden tunnistaminen ja säätely
Ihmeelliset vuodet ohjelma (Carolyn Webster-Stratton 2011) Vanhemmille Opettajille Lapsille
Ihmeelliset vuodet ohjelma (Carolyn Webster-Stratton 2011) Opettajan ohjelma Yhteistyö vanhempien kanssa Myönteisten suhteiden luominen oppilaisiin Ennakoiva opettaja (ennustettavuus, rajat) Myönteisen käyttäytymisen edistäminen (huomiosääntö) Huonon käytöksen hallitseminen (huomiotta jättäminen, luonnolliset seuraamukset, aikalisä) Ongelmanratkaisun opettaminen Tunteiden säätely
Hyväkään menetelmä ei toimi ilman kunnollista implementaatiota
Lähteet Almqvist Fredrik, Puura Kaija, Kumpulainen Kirsti, Tuompo-Johansson Erja, Henttonen Irmeli, Huikko Eeva, Linna Sirkka-Liisa, Ikäheimo Kaija, Aronen Eeva, Katainen S, Piha Jorma, Moilanen Irma, Räsäsnen Eila, Tamminen Tuula. Psychiatric disorders in 8-9-year-old children based on a diagnostic interview with the parents. European Child and Adolescent Psychiatry (1999):8, Suppl 4, 17-27 Bronfenbrenner, U., & Ceci, S. (1994). Nature-nurture reconceptualized in developmental perspective: A bioecological model. Psychological Review, 1994;101, 568 586. Ebeling Hanna, Hokkanen Tiina, Tuominen Tiina, Helena Kataja, Antti Henttonen, Mauri Marttunen. Nuorten käytöshäiriöiden arviointi ja hoito. Duodecim 2004:120:33-42. Kessler, Berglund, Demler, Jin, Merikangas, Walters, Lifetime Prevalence and Age-of-Onset Distributions of DSM-IV Disorders in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry 2005:62:593-602. Payton, J.W., Wardlaw, D.M., Graczyk, P.A., Bloodworth, M.R., Tompsett, C.J., Weissberg, R.P. (2000). Social and emotional learning: A framework for promoting mental health and reducing risk behaviors in chilren and youth. Journal of School Health, 2000;70: 179-185 Weare, K. & Nind, M. (2011). Mental health promotion and problem prevention in schools: what does the evidence say? Health Promotion International, 2011; 26: 29-69 Webster-Stratton. Kuinka edistää lasten sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja. Oriental xpåress Oy, Espoo 2011