Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Toimintakertomus 2009
Kiehtovaa, monimuotoista kirjastotyötä, Merja Sali Median nopea digitalisoituminen muuttaa Kouvolan kirjastojen toimintaan. Se muuttaa asukkaiden tiedonhakua ja asiakkaiden kirjastonkäyttöä sekä kirjastoissa tehtävää työtä. Kirjastoille tehdään paikkaa ja näkyvyyttä tietoverkkoihin sekä lisätään verkkopalveluja. Myös yhteisöllisyyteen haetaan uusia toimintatapoja. Kirjastoissa edistetään toimintaa ja ajatusta siitä, että kirjasto on oman alueensa yhteinen tila, johon voi kokoontua nauttimaan kokoelmien sisällöstä kuuntelemalla ja katselemalla asiantuntijoita ja taiteilijoita. Kirjastoon sopii myös puhe, musiikki ja näyttelytoiminta. Kirjastojen aineistojen rikkaus ja laajuus halutaan liittää elävästi muuhun harrastustoimintaan. Organisaatio muuttui, henkilöstö uusiutui, hankkeet käynnistyivät Asiakkaat saivat uuden, kaupungin graafisen ilmeen mukaisen kirjastokortin heti vuoden alussa. Kirjastoautot Regina ja Valkeala teipattiin Kouvolan kirjastoautoiksi. Kirjaston organisaatio uusittiin. Lähikirjastoja yhdistettiin saman esimiehen johtamiksi kimpoiksi. Kirjaston kokoelmatuotanto keskitettiin. Henki oli pääosin myönteinen ja yritteliäs. Kirjastoissa pyrittiin oman kirjaston, kirjastokimpan ja koko ison kirjaston käytäntöjen yhtenäistämiseen. Reipas vire säilyi monien muutosten ja keskeneräisyyden keskellä. Uutena osastona aloittanut aineisto-osasto sai heti ensimmäisenä vuotena keskitetyn hankinnan ja luetteloinnin toimimaan sujuvasti. Seutukuljetus organisoitiin uuteen tapaan vuoden viimeisinä kuukausina. 1
Vakituisen henkilökunnan määrä säilyi samana, mutta kolmas osa henkilöstöstä siirtyi uusiin tehtäviin tai toiseen kirjastoon. Henkilökunnasta vaihtui moni vuoden 2008 lopulta lähtien: kirjastoihin valittiin viisi uutta kirjastonhoitajaa, saatiin vakinaistettua viisi määräaikaisina toiminutta kirjastovirkailija, kirjastossa aloitti kolme oppisopimusopiskelijaa ja hankkeissa toimi niihin saaduilla avustusmäärärahoilla kuusi projektityöntekijää. Pääkirjaston ja lähikirjastojen johtajat edistivät yhtenäisyyttä ja muutosta ja joustivat itse työajoissa ja tehtävissään. Tapahtumatuotantoon liittyi ketterää aloitteellisuutta ja innovointia tiiminä tai jonkun kirjaston omana tilaisuutena. Automaatiota lisättiin. Automaattien käyttöaste nousi pääkirjastossa hyvälle tasolle, sillä asiakkaat itse lainasivat automaateilla noin puolet paikallislainoista. Lähikirjastoissa automaattien käyttöä on pyrittävä edelleen edistämään. Mediamaja käynnistettiin keväällä. Se on osa valtakunnallista Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt ESR-hanketta. Mediamajassa toteutettiin mediakasvatusta toisen asteen opiskelijoille sekä perehdytettiin kirjastojen henkilöstöä, nuorisotyöntekijöitä ja opettajia sosiaaliseen mediaan. Kolmevuotinen hanke jatkuu vuoteen 2011. Kyyti.fi -sivustoa tehtiin yhteistyössä muiden Kymenlaakson kirjastojen kanssa. Sille saatiin OPM:n avustusta 2009 kahteen otteeseen niin, että sekin hanke on saanut rahoituksen vuoden 2011 loppuun asti. Kyyti.fi -sivusto avattiin testikäyttöön marraskuussa. Palveluista tuli kiitosta, tapahtumia lisättiin Elimäen kirjasto täytti 150 vuotta. Kaupungin vanhin kirjasto jatkuu suosittuna Elimäen kirkonkylässä. Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila esiintyi kirjaston ja seurakunnan yhteisessä juhlavuoden matineassa Elimäen seurakuntakeskuksessa. Kirjailija Reija Kaskiaho vieraili Kartanokoulussa ja Elimäen lukiossa. Kirjasto levittyi markkinatorille ja Mediamaja kirjastoon. Sivistyksen tuotannon muut palvelualueet: koulu, kansalaisopisto ja kulttuuritoimi ovat pitkäaikaisia, luontaisia kumppaneita, kuten myös Kouvolan kulttuurilaitosten Tunneryhmä. Eri tapahtumissa olivat vuonna 2009 mukana Maa- ja kotitalousnaiset, potilasyhdistykset, sukuyhdistykset, puutarhaseura. Kirjailijavieraiden lisäksi kirjastoissa kuultiin rokkareita, kansanmusiikkia sekä pihasuunnitteluluento. Dekkaripäivät täyttivät Kouvolan teatterin katsomon monta kertaa vaihtuneella yleisöllä. Kirjastojen kokoelmat ovat kiehtovan monipuolisia, samalla ajankohtaisia ja perinteisiä. Tietoa on tarjolla kirjonnasta tähtitieteen harrastukseen, kaunokirjallisuutta lasten loruista sotakokemuksiin, musiikkiin voi tutustua Naxosverkkopalvelussa, äänitteitä tai nuoteista soittamalla - siksi yhteistyö ja kokoelmien avaaminen on luontevaa mitä erilaisimpien toimijoiden kanssa. Kilpailu vapaaajasta kiihtyy, sivistyksellisiä ja kulttuurisia sisältöjä ja aineistoja on nostettava koko ajan esille. 2
Kymenlaakson kirjastojen Kyyti-yhteistyö jatkui entiseen tapaan. Kyytijohtoryhmä valmisteli maksujen korotuksen kesäkuun alusta sekä hahmotteli Verkkokirjastotyön opinpolku -hakemuksen. Rinkiryhmä suunnitteli ja toteutti yhteisiä projekteja koko maakunnan lastenosastoilla. Maakuntakirjastokokouksen aiheena olivat kirjastojen uudet verkkopalvelut. Kirjastotoimenjohtaja osallistui yleisten kirjastojen neuvoston työskentelyyn, kirjastonhoitaja Petri Tonteri jatkoi alueen edustajana Kirjastoseuran hallituksessa ja teki työvapaalla OPM:lle selvityksen kansallisesta yhteisluettelosta. Palveluihin oltiin tyytyväisiä. Kirjastot saivat palveluistaan hyvän arvosanan Tähtitaajamahankkeen kyselyssä keväällä. Kouvolan nuorisokyselyssä opiskelijat olivat kirjastopalveluihin hiukan tyytyväisempiä kuin peruskoululaiset, nuorilta kirjasto sai arvosanat 2.8 2.9 asteikolla 1-4. Yksittäisistä palvelutapahtumista saatua kritiikkiä pyrittiin käsittelemään heti. Sivistystoimen tilaajan kyselyn vastausten määrä jäi vaatimattomaksi. Kirjastoja käytettiin edelleen runsaasti, vaikka entistä pienempi joukko käytti lainausoikeuttaan. Käyntejä kertyi laskureihin 4,5 % vähemmän. Pääkirjastossa kävi päivän aikana yli tuhat kävijää. Käyntimäärä lisääntyi Utissa, Valkealassa ja pääkirjastossa ja laski eniten Pilkanmaalla, Voikkaalla ja Jaalassa. Lainojen määrä kasvoi 0,7 %. Lainaus kasvoi eniten pääkirjastossa, Kuusankoskella ja Valkealassa ja laski Pilkanmaalla, Voikkaalla ja Kääpälässä. Kiitos ison Kouvolan kirjaston vuodesta 2009 hyville asiakkaille, monikymmenvuotisille lainaajille sekä satunnaiskävijöille, monipuoliselle henkilökunnalle, etulinjan asiakaspalveluun ja toimistojen taustatyöhön yhteistyökumppaneille, yksittäisille asiantuntijoille, eri ryhmille ja muille kuntien toimijoille. Merja Sali kirjastotoimenjohtaja 3
Kirjastoverkosto Kirjastopalvelut tasapuolisesti kaikille, Maritta Naumanen Kouvolan kirjastoverkko sisältää pääkirjaston ja viisi lähikirjastokimppaa, joilla on omat kirjastonjohtajat: Pääkirjasto / kirjastonjohtaja Tuija Lindström Kuusankosken ja Lehdokin kirjastot / kirjastonjohtaja Maritta Naumanen Valkealan, Jaalan, Voikkaan, Pilkanmaan kirjastot sekä kirjastoautot Regina ja Valkeala ja Utin, Kääpälän ja Huhdasjärven lainausasemat / kirjastonjohtaja Kirsti Pohjonen Elimäen ja Inkeroisten kirjastot / kirjastonjohtaja Raija Hasu Myllykosken kirjasto / kirjastonjohtaja Eija Talvisto Haanojan ja Korian kirjastot / kirjastonjohtaja Marjatta Toivonen Lähikirjastot palvelevat 10 000 30 000 asukkaan alueita ja niiden vuosilainaukset sijoittuvat 100 000 300 000 välille. Nämä kokonaisuudet muodostettiin yli entisten kuntarajojen, mikä on edistänyt alueellista yhtenäistymistä. Kirjastonjohtajia lukuun ottamatta henkilökunta on suurimmalta osalta entisissä työpisteissään. Eniten muutosta tapahtui Valkealassa, mistä työntekijöitä siirtyi keskitettyihin palveluihin pääkirjastoon. Kokoelmapalveluja keskittämällä ja mm. aukioloaikoja yhtenäistämällä voitiin säilyttää palvelutaso eri kaupunginosissa. Lähikirjasto on seudun asukkaille sekä elävä käyttöliittymä kaupungin, maakunnan ja valtakunnan kirjastoverkkoon että tärkeä kaikille avoin, maksuton kohtaamispaikka. Vuoden 2009 aikana Kouvolan lähikirjastot ovat toimineet toisaalta kirjastopalvelujen saatavuuden yhtenäistäjinä, toisaalta paikallista kulttuuria tukevina lähipisteinä. Lähikirjastojen ja kirjastoautojen avulla on voitu kuntarakennemuutoksenkin jälkeen turvata kirjaston lakisääteistä tehtävää sivistyksellisten peruspalvelujen tuottajana tasa-arvoisesti kaikille. Samalla kirjasto on tukenut kaupungin strategisia tavoitteita alueen elinvoimaisuuden ja väestön palvelujen turvaamiseksi. 4
Kouvolan kirjastot Kouvolan pääkirjasto, Tuija Lindström Kouvolan pääkirjastossa tehtiin useita tilamuutoksia; Kouvolan kirjaston hallintohenkilökunnan sijoittuminen pääkirjastoon vei työtiloja, kirjaston yleisilmettä uudistettiin, uusi palvelukulttuuri itsepalvelulaitteineen toi muutoksia. Musiikkiosasto siirrettiin entisen käsikirjaston tilalle ja käsikirjasto uuteen paikkaan supistettuna kooltaan minimiin. Musiikkiosaston paikalle siirrettiin vuokrattava taidenäyttelytila ja entinen näyttelytila kirjaston alakerrasta muunnettiin Mediamajaksi (ESR-kokeiluprojekti). Lastenkirjojen varastosta tehtiin mikrofilmihuone. Asiakkaiden ryhmätyötilat ja mikrofilmihuone yläkerrasta muutettiin henkilökunnan työtiloiksi. Aikuisten osaston neuvontapiste siirrettiin samaan palvelutiskiin lainaus- ja palautustoimintojen kanssa, toinen neuvontapiste lastenosastolla jäi ennalleen. Erilaisia opastavia tekstejä lisättiin asiakastiloihin sekä aineistohyllyihin. Välineet Lainaus- ja palautusautomaatteja otettiin käyttöön vuoden alussa molempia kolme kappaletta. Neljäs lainausautomaatti hankittiin syksyllä vanhentuneen jo aiemmin käytössä olleen automaatin tilalle. Automaatit tarjoavat vaihtoehtoisen toimintatavan kirjastossa kävijälle; asiakas voi hoitaa kirjastoasiansa anonyymisti tai käydä asioimassa virkailijan kanssa. Lisäksi itsepalvelun lisääntymisen toivotaan antavan aikaa henkilökunnalle neuvoa asiakkaita entistä paremmin. Asiakkaat ottivat lainausautomaatit vastaan hyvin; n. 35 % kaikista lainoista hoitui automaattien kautta, kirjastossa lainatuista yli 50 %. Lainauusinnoista yli 30 % tehtiin webissä. Palautusautomaatteja käytettiin myös aktiivisesti. 5
Tietokonekantaa uusittiin sekä asiakaskäyttöön että henkilökunnalle. Asiakastiedonhausta poistettiin yksi tietokone ja sen tilalle hankittiin uusi tietokone Internetkäyttöön. Henkilökunta ja toiminta Pääkirjaston asiakaspalvelutiimi, 20 vakituista virkailijaa ja kirjastonjohtaja, huolehti asiakkaille näkyvästä toiminnasta ja palveluista: lainaus, palautus, neuvonta, aineistonäyttelyt, kirjailijavierailut, kirjallisuuspiirit, kirjastonkäytön opetus koululaisille, aikuisväestölle ja maahanmuuttajille, kirjavinkkaus, kotipalvelu- ja laitosasiakkaat, logistiikka Kouvolassa ja koko Kymenlaaksossa, kaukopalvelu, tietokantojen opetus sekä henkilökunnalle että asiakkaille, erilaiset tapahtumat ja eteistilan tiedottavat näyttelyt. Yksi määräaikainen kirjastovirkailija vakinaistettiin, ja eläkkeelle siirtyneen kirjastonhoitajan tilalle valittiin uusi. Pääkirjaston aukioloaikoja lisättiin. Kirjasto oli auki ma-pe klo 20.00 asti. Kertomakirjallisuuden genrejen lisääminen aloitettiin aikuisten lainausosastolla uusien Kouvolan kirjaston vahvistamien käytössä olevien genrejen mukaan. Genrejä mainostettiin Kouvola-Kuusankoski pääväylällä lyhtypylväissä Etelä- Suomen lääninhallituksen myöntämän projektirahan turvin koko syksyn. Pääkirjastossa toimi poikkeuksellisesti kaksi kirjallisuuspiiriä aikuisille; toinen jo vuosia toiminut ja vakiintuneen osallistujajoukon saanut päiväpiiri ja toinen kokeiluluontoisena uusia osallistujia tavoitteleva iltapiiri. Uutena palveluna pääkirjastossa aloitettiin pikalainaus vuoden 2009 lopulla. Pikalainoiksi tilataan aikuisten kertoma- ja tietokirjallisuutta sekä äänikirjoja. Tuolloin laina-aika on vain viikko. Elimäen ja Inkeroisten kirjastot, Raija Hasu Elimäen ja Inkeroisten kirjastokimpassa kuntaliitoksen ensimmäisen vuoden voi hyvillä mielin sanoa sujuneen hyvin. Henkilökunta on ollut avoin muutokselle ja 6
kantanut kasvaneen vastuun ihailtavalla tyyneydellä. Koko kimpan säännöllisiin palavereihin ei kuitenkaan tuntunut aikaa löytyvän, vaan tiedottaminen yhteisistä asioista hoidettiin molemmissa pisteissä erikseen. Henkilöstö Inkeroisten kirjasto aloitti tutulla henkilökunnalla ja aukioloilla. Elimäen kirjaston vahvuudesta hävisi yksi henkilötyövuosi. Aukiolot jatkuivat entisellään. Kesän jälkeen Elimäen lauantain aukiolo piteni kahdella tunnilla. Niukoista henkilöstöresursseista selvittiin Elimäen ja Inkeroisten välisellä yhteistyöllä, kiertävien avulla ja joustavalla työnteolla. Tapahtumatuotanto Elimäellä pyrittiin myös vastaamaan johdon linjaukseen monipuolisesta tapahtumatuotannosta. Suurin panostus tapahtumatuotannossa oli kuitenkin Elimäen kirjaston 150-vuotisjuhlien organisoiminen perinteisten Pestoomarkkinoiden yhteyteen syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Idean äitinä oli takavuosien pitkäaikainen lautakunnan puheenjohtaja Kaija Vesala. Koko kirjaston tasolla tarkasteltuna Elimäellä ja Inkeroisissa tapahtumia oli keskimääräistä enemmän ja niillä tavoitettiin runsas osallistujajoukko. Tilat Inkeroisten kirjaston yleisilme piristyi hieman, kun yksi hyllyrivi poistettiin ja avartunut lehtilukusali sekä asiakkaiden Internet-piste saivat uudet pöytäkalusteet. Mutta edelleen kirjasto joutuu toimimaan liian pienissä, vähän toimimattomissa ja nuhruisissa tiloissa. Kokonaisvaltainen kalustoremontti olisi tarpeen. Elimäki sai tummanpuhuvan ja kuluneen tiskin tilalle uusvanhan neuvontatiskin pääkirjastolta. Ergonomiakin parani jonkin verran. Elimäki sai edellisenä vuonna tehdyn pohjatyön ansioista lainausautomaatin. Se ei herättänyt suuria tunteita puolesta eikä vastaan asiakkaissa tai henkilökunnassa. Haanojan ja Korian kirjastot, Marjatta Toivonen Haanojan ja Korian kirjastot palvelevat omalla toiminta-alueellaan yhteensä noin 12 000 Eskolanmäen ja Korian asukasta. Ensimmäinen yhteinen toimintavuosi on tuonut molemmille kirjastoille uusia haasteita, eikä vähiten hiipuvien taloudellisten resurssien muodossa. Hankintoja Kirjastojen kiinteistöinvestoinnit ovat olleet pienimuotoisia. Korialle hankittiin tutkimushuoneen erillisen sisäänkäynnin yhteyteen kaide, estämään yhteisellä ta- 7
kapihalla operoivan postin rullakoiden kasautumista oven taakse. Haanojalle hankittiin ulko-oven eteen luiska, joka helpottaa pyörätuolia tai rollaattoria käyttävien asiakkaiden sisään pääsyä. Myös asiakaslaskuri jouduttiin uusimaan. Toiminta, tapahtumia ja aineisto Lasten- ja nuortenkirjastotoiminta kuuluu sekä Haanojan että Korian kirjaston painopistealueisiin, yhteistyömuotoja koulujen ja päiväkotien kanssa kehitetään jatkuvasti.. Haanojan kirjaston 20-vuotisjuhlan yhteydessä kirjastoissa vieraili nukketeatteri Olipa kerran. Keväällä osallistuttiin Pelibileet -tapahtumaan ja syksyllä kirjastoissa toteutettiin huikea Haamujen ilta, joka oli suuri yleisömenestys. Aineistokokoelmien hoitoa säästöbudjetti vaikeutti erityisesti Korialla, jonka aineistomäärärahoista leikattiin lähes kolmannes edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilökunta Henkilökuntaan kuuluu kolme toimipisteissään jo vuosikymmenien työkokemuksen omaavaa virkailijaa sekä lastenkirjastonhoitaja ja kirjastonjohtaja, jotka aloittivat tehtävissään alkuvuodesta. Korialle sijoitettuna on myös toinen Kouvolan kaupunginkirjaston kiertävistä virkailijoista ja Haanojalle on saatu jo entuudestaan tuttu työharjoittelija koko vuodeksi. Kuusankosken ja Lehdokin kirjastot, Maritta Naumanen Kuusankosken kirjaston ilmettä uudistettiin sekä aineistosiirtojen ja poistojen avulla että uutta toimintaa virittelemällä. Yläparvesta tehtiin taideparvi; sinne siirrettiin kaikki kuvataide- ja musiikkiaineisto. Tietokirjaluokkien hyllysijoitus käännettiin kokonaan toisin päin, elokuvat ja äänikirjat vaihtoivat paikkaa kuten moni 8
muukin pienempi aineistoryhmä. Hyllyt saatiin väljemmiksi ja relevantti aineisto näin paremmin esille. Kirjastotilan arkkitehtuuri, sijainti ja kokoelmien sijoitus puhuvat samaa kieltä; monessa kohdassa pääsee kurkistamaan kirjojen välistä suoraan Kymijoelle. Asiakkaille hankittiin mukavia istuimia sekä parvelle että alakertaan ikkunaseinän viereen. Alueen asukkaita halutaan houkutella jokimaiseman äärelle viihtymään. Kirjastoon hankittiin sekä lainaus- että palautusautomaatti, samoin musiikinkuuntelulaitteet. Tapahtumia Helmikuun alun runorotinoissa olivat runoja arvioimassa kuusankoskelaiset Marjatta Huuhtanen, Matti Norppa, Tuula Rikala ja Seppo Rikkola. Lasten rotinoissa runoja esittivät Kuusankosken teatterin lapset ja nuoret. Toimitila Etapin kanssa järjestetään kirjastotunti kerran kuukaudessa joko Etapissa tai kirjastossa, ohjelmassa on ollut kirjaston yleisesittely, musiikkia ja kirjavinkkejä. Koko toiminnan mahdollisti riittävä ja aktiivinen henkilökunta. Vakinaisten lisäksi Kuusankosken kirjastossa työskenteli koko vuoden neljä työllistämistuella palkattua. Erityisen iloinen asia oli, että saimme Kuusankosken ja Lehdokin kirjastoihin uuden kirjastonhoitajan. Lehdokin kirjastossa toiminta sujui entiseen tapaan. Kokoelmista poistettiin runsaasti vanhentunutta ja huonokuntoista aineistoa ja kirjastoon hankittiin lainausautomaatti. Kirjaston käyttöluvut säilyivät lähellä edellisvuotista tasoa, lainausten määrä väheni hiukan. Lainaajien ikärakenteessa näkyy sama kuin useissa muissakin kirjastoissa; lapsia on lainaajista reilut 10 % ja nuorten ja nuorten aikuisten määrä on selkeästi vähäisempi. Toisin sanoen kirjaston käyttäjistä valtaosa on keskiikäistä tai vanhempaa väkeä. Lehtomäen alueen väestön ikärakenne on saman- 9
kaltainen. Lapsia, nuoria ja lasten vanhempia kaivattaisiin silti kirjaston asiakkaiksi enemmän. Henkilöstöä oli alkuvuodesta liian vähän, virkailija joutui työskentelemään pitkään yksin. Ilahduttava ja välttämätön muutos olikin uuden kirjastonhoitajan työpanoksen saaminen Lehdokkiin huhtikuusta alkaen. Myllykosken kirjasto, Eija Talvisto Myllykosken kirjasto on uudessa Kouvolan kaupunginkirjastossa lainausluvuiltaan kolmanneksi suurin kirjasto. Kuntaliitoksen myötä kirjaston 6,5 henkilön vahvuudesta siirtyi pääkirjastoon kaksi kirjastonhoitajaa, yksi kirjastovirkailija hakeutui muihin tehtäviin. Tilalle saatiin sisäisen haun kautta rekrytoiduksi yksi pätevä kirjastovirkailija, joten henkilökunnan määräksi tuli 4,5. Tämä ei kuitenkaan riittänyt, jotta olisi kyetty tarjoamaan entiset aukioloajat, ylläpitämään kokoelmatyötä tai kehittämään kirjastotoimintaa. Määräaikaisen kirjastovirkailijan palkkaaminen ja kiertävien kirjastovirkailijoiden käyttö auttoi, jotta kirjastotoimintaa voitiin jatkaa entisessä laajuudessaan. Uuden kirjastovirkailijan tehtävänkuvaukseen määriteltiin vastuualueeksi lastenja nuortenkirjastotoiminnan suunnittelu ja toteutus. Aiemmin vain tilapäisvoimin pidetyt satutunnit saatiin nyt vakiintumaan. Kirjaston näyttelytila oli aktiivisessa käytössä lähes koko vuoden. Kirjaston peruskorjauksen ja laajennuksen toteuttamisesta tuli kuluneeksi 10 vuotta. Kirjastosalin pylväiden kulumat maalattiin, samoin työtilojen käytäviä ehostettiin. Muuten tilat ovat erinomaisessa kunnossa ja mahdollistavat monenlaisten tapahtumien järjestämisen. Valkealan kirjastokimppa, Kirsti Pohjonen Monet Valkealan kimpan kirjastoista ovat pieniä kyläkirjastoja tai entisiä sivukirjastoja, jotka jo entisten peruskuntien aikana taistelivat olemassaolostaan. Erityisesti Utti, Kääpälä, Pilkanmaa ja Huhdasjärvi ovat olleet vuosien ajan lopetussuunnitelmien kohteina. Valkealan kirjasto on Valkealan kunnan entinen pääkirjasto ja kimppansa suurin kirjastoyksikkö. Kuntaliitoksen jälkeen kirjaston henkilökunta supistui puoleen entisestään. Sinne jäi neljä virkailijaa, 1 osa-aikainen järjestelyapulainen (sairaslomalla koko vuoden) ja kirjastonjohtaja (n. 50 %). Lisäksi Valkealan kirjaston henkilökunta hoitaa Utin kirjaston sekä osallistuu Valkealan kirjastoautotoimintaan. Kirjaston lainaus nousi hivenen edellisvuoteen verrattuna, mihin voi olla tyytyväinen, koska useimmissa Kouvolan kirjastoissa lainaluvut laskivat. 10
Kirjaston yhteydessä toimii Kustaan Galleria. Galleria oli täysin varattu. Suosituimpia näyttelyitä olivat Pekka Nissisen taidenäyttely kesä-heinäkuussa ja Sotamuistot talteen - valokuvanäyttely syyskuussa. Utin kirjasto palvelee pääasiassa koulun oppilaita. Utti on yksi pienimpiä Kouvolan kirjastoja. Kirjastossa siirryttiin atk-lainaukseen syksyllä. Kirjasto oli suljettu kesä-heinäkuussa, jolloin Utin kirjastopalveluita hoiti kirjastoauto Regina. Parin kuukauden kokeilu osoitti, että asiakkaat olivat kirjastoautoon tyytyväisiä. Kääpälän kirjasto on Utin ohella yksi uuden Kouvolan pienimpiä kirjastoja. Kirjastossa siirryttiin atk-lainaukseen syksyllä. Kääpälän kirjaston säilyttämistä puoltaa erityisesti kiinteä yhteistyö viereisen koulun kanssa sekä sijainti hajaasutusalueella kaukana muista kirjastoista. Pilkanmaan kirjasto oli lakkautusuhan alla ennen kuntaliitosta. Toiminta sai kuitenkin jatkua. Kirjaston olemassaoloa puoltaa ennen kaikkea sen sijainti koulun ja päiväkodin välittömässä läheisyydessä. Kirjasto oli suljettu kesä-heinäkuussa, jolloin siellä tehtiin suuri määrä poistoja. Poistot olivat välttämättömiä, koska tilat olivat käymässä ahtaiksi ja kokoelmat vanhentuneiksi. Kylätoimikunta on osallistunut kirjaston toimintaan järjestämällä siellä lukuisia lastentapahtumia. Pilkanmaalla toimii myös aktiivinen lukupiiri. Voikkaan kirjastolle etsittiin uusia tiloja, koska nykyiset vuokratilat ovat kalliit ja kirjaston toiminnan kannalta epätarkoituksenmukaiset (esim. sijainti 2. kerroksessa, ei hissiä). Uusia tiloja ei löytynyt. Voikkaan kokoelmien erityispiirteenä on laaja maailmanmusikkikokoelma, jota markkinoitiin aktiivisesti. Kirjaston viihtyisyyttä parannettiin poistamalla suuri määrä vanhentunutta kirjallisuutta. Voikkaan ja Jaalan kirjastoon palkattiin uusi lasten- ja nuortenkirjastonhoitaja, joka käynnisti Voikkaalla pitkään pysähdyksissä olleen lasten- ja nuortenkirjasto- 11
toiminnan. Toiminnalle oli selvästi kysyntää, koska lastentapahtumat ja satutuokiot keräsivät suuren määrän yleisöä. Jaalan kirjastossa järjestettiin lukuisia lastentapahtumia ja satutunteja sekä annettiin kirjastonkäytönopetusta koululaisille. Tapahtumat vetivät puoleensa paljon lapsiyleisöä ja koululaisia, joiden kannalta kirjaston sijainti koulun yhteydessä on ihanteellinen. Huhdasjärven lainausasema on Kouvolan kirjaston pienin kirjastoyksikkö. Lainausasemaa hoitaa Jaalan kirjastosta kirjastovirkailija. Lainausaseman toiminnan vähäisyyden vuoksi on ehdotettu jo Jaalan kunnan aikana, että sen toiminta korvattaisiin kirjastoautopalveluin. Kirjastoautot, Kirsti Pohjonen Kouvolan kirjastolla on kaksi kirjastoautoa, kirjastoauto Valkeala ja kirjastoauto Reginan. Kirjastoauto Valkeala on Valkealan kunnan entinen auto ja Regina Anjalankosken kaupungin entinen auto. Uudessa kirjasto-organisaatiossa kirjastoautoja hallinnoi Valkealan kirjastokimppa. Varsinaista uutta kirjastoauto-osastoa ei muutoksen yhteydessä perustettu, sillä autojen entiset toimitilat ja tallit jäivät ennalleen. Myös autojen henkilökunta pysyi entisissä toimipisteissään. Tavoitteena kuitenkin on, että jatkossa yhteistyötä autojen kesken voitaisiin tehostaa. Yhdistymisen myötä autojen ulkoasu uusittiin ja heti tammikuussa ne lähtivät liikenteeseen uusin yhtenäisin ilmein. Väritys oli entinen Valkeala valkoinen ja Regina sininen - mutta autojen kylkiin oli teipattu uuden omistajakunnan nimi ja takaosaan Kouvolan kirjaston uusi kirjastokortti. Molempiin autoihin hankittiin siirrettäviä moduulihyllyjä, jotka mahdollistavat reittikohtaisen aineiston valinnan esim. koulu- ja päiväkotipysäkeille. Molempien autojen reitit ja palvelualueet pysyivät suurin piirtein entisinä. Uuden Kouvolan kaupungin eteläistä aluetta palveli kirjastoauto Regina ja pohjoista aluetta Valkealan auto. Jonkin verran vanhoja pysäkkejä karsittiin ja uusia pysäkkejä lisättiin, mutta mitään suurempia reitti- tai pysäkkimuutoksia ei tehty. Omien kirjastoautojen lisäksi Kouvolan kaupunki ostaa kirjastoautopalveluja Iitin kunnalta. Jaalan ja Iitin kuntien v. 2008 solmitun sopimuksen mukaisesti Jaalan kunta osti kirjastopalveluita Iitin kunnalta kahdelle kirjastoautopysäkille Jaalan Kimolassa (Eiraskanmutka 23 ja Lammintie 270). Kouvolan kaupunki jatkoi sopimusta vuodelle 2010. Samalla selvitettiin mahdollisuutta, että Iitin kirjastoauto voisi jatkossa korvata Jaalan Huhdasjärvellä sijaitsevan Huhdasjärven lainausaseman toiminnan. 12
Kirjastoauto Valkealalla oli 6 päiväkotipysäkkiä, 8 koulupysäkkiä, 5 muuta oppilaitos- tai palvelulaitospysäkkiä sekä 43 iltapysäkkiä. Auto liikennöi iltapäivisin maanantaista torstaihin ja perjantaisin aamupäivisin, jolloin käydään joko koulutai päiväkotipysäkeillä. Viikoittainen reittiaika oli keskimääri 25 tuntia ja viikoittainen pysäkkien määrä 25 30. Ajokilometrejä kertyi n. 15 000. Valkealan autolla on vain yksi kuljettaja, mistä syystä se ajaa vain yhdessä vuorossa. Tämä on koettu ongelmaksi. Näillä näkymin mahdollisuutta toiminnan laajentamiseen ei juuri ole. Pysäkeistä ehdottomasti vilkkaimpia ovat isot koulupysäkit Niinistö ja Jokela, joilla lainaus parhaimmillaan saattaa olla n. 500 lainaa/käyntikerta. Kirjastoauto Valkeala toimi äänestysbussina EU-vaalien aikana (4.-7.6.2009). Kirjastoauto Reginalla oli 5 päiväkotipysäkkiä, 12 koulupysäkkiä ja lähes 20 palvelulaitospysäkkiä sekä 80 iltapysäkkiä. Regina ajoi viitenä päivänä viikossa aamusta iltaan joka toisena keskiviikkona ja perjantaina yhden vuoron. Viikoittainen pysäkkien määrä vaihteli niin, että parittomilla viikoilla oli 51 pysäkkiä, parillisilla 63. Viikoittainen reittiaika oli vastaavasti 40 51 tuntia. Ajokilometrejä Reginalle kertyi n. 28 000. Kirjastoauto Reginalla on kaksi kuljettajaa, joten ajaminen kahdessa vuorossa on mahdollista. Lainauksissa oli 8 %:n vähennys edellisvuoteen verrattuna. Myös Reginan pysäkeillä lainaus oli vilkkainta koulupysäkeillä. Regina laajensi reittejään erityisesti Elimäen alueella. Lisäksi Regina otti hoitaakseen eräitä ennen Valkealan autolle kuuluneita pysäkkejä (mm. Kannuskoski) ja hoiti Utin alueen kirjastopalveluita kesällä Uitin kirjaston ollessa suljettuna. 13
Palvelut Kirjastoauto Regina toimi äänestysbussina EU-vaalien aikana. Lisäksi Regina oli esitteillä Haminan kirjastoautopäivillä, Elämän Kevät -nuoriso- ja perhetapahtumassa Nuorisokeskus Anjalassa sekä Viranomaiset Manskilla -tapahtumassa. Lasten- ja nuortenkirjastotyö, Anna-Mari Andersson Kirjastot ovat tarjonneet kirjastonkäytön opetusta alakoulun toisluokkalaisille ja yläkoulun seitsemäsluokkalaisille. Myös muut ylä- ja alakoulun luokka-asteet ovat ahkerasti vierailleet kirjastoissa tutustumassa kirjastojen palveluihin ja kokoelmiin. Kirjavinkkausta on tarjottu syyslukukaudella alakoulun kolmasluokkalaisille. Myös muille ala- ja yläkoulun luokille on vinkattu, jos kouluilla on ollut kiinnostusta. Kuusankosken kirjastossa on järjestetty kirjaleikki esikoululaisten kirjastoon tutustumismenetelmänä. Satutunnit ja RINKI toiminta Satutuokioita on järjestetty kaikissa Kouvolan kirjastoissa. Satutuokioita on ollut kuuntelemassa keskimäärin 50-80 lasta kuukaudessa. Kymenlaakson lastenkirjastotyöryhmä Rinki piti neljä kokousta, joista yksi Espoossa. Tutustuttiin Espoon kirjastojen lasten- ja nuorten palveluihin sekä Sellon että Entressen kirjastoihin. Lohikäärmeen ruokalista-projektiin osallistui n. 300 esikoululaista. Selviytymiskurssi yseille -projekti osallistui toukokuussa Elämän kevätmessuille Anjalassa. Koulukirjastoyhdistys piti kokouksen Kouvolan pääkirjaston Mediamajassa syyskuussa. Erikoiskirjastonhoitaja osallistui kokoukseen. 14
Musiikkikirjastotyö, Lauri Pietikäinen. Vuosi oli vilkas ja muutoksentäyteinen musiikkikirjastotyön näkökulmasta. Hankinnan keskittäminen aiheutti haasteita mm. etäisyyksien vuoksi. Henkilöstömuutokset ulottuivat myös musiikkikirjastotoimintaan: pääkirjastolla aloitti huhtikuun alussa uusi musiikkikirjastonhoitaja. Musiikkijakelun digitalisoituminen ei ainakaan vielä näy voimakkaasti lainausluvuissa. Kyyti-kirjastojen yhteisen Kyyti.fi -sivuston musiikkiosiota kehitettiin pitkin vuotta tukemaan asiakkaiden musiikin harrastusta. Musiikkivinkkien ohella Kyyti.fi tarjoaa asiakkaille runsaasti tietoa erilaisten tietokantojen ja muiden sivustojen kautta. Myös paikallisten musiikkiyhdistysten ja kuorojen yhteystietoja on saatavilla. Pääkirjastossa järjestettiin kolme kertaa syksyn mittaan Musavisa. Visassa kyseltiin tietokilpailukysymyksiä musiikin eri alueilta. Lisäksi visaan kuului musiikin tunnistustehtäviä. Musavisaa markkinoitiin lehdissä ja radiossa. Muusikkovieraita oli useassa kirjastossa. Muun muassa Duo Vokki laulatti asiakkaita joulunalusviikoilla. Pääkirjaston tapahtumista eniten yleisöä keräsi Kaarle Viikatteen ja Vesa Kontiaisen vierailu. 15
Yhteistyö Kymenlaakson muiden musiikkikirjastojen kanssa oli tiivistä. Musarinki kokoontui Kouvolan pääkirjastossa. Tapaamisessa keskusteltiin mm. Kyyti.fi - asioista, av-aineistojen korvaushinnoista ja luetteloinnin käytännöistä. Yhteydenpito on ollut säännöllistä lisäksi varsinkin Kotkan ja Haminan suuntiin. Yhteistyötä suunnattiin myös Kymenlaakson ulkopuolelle tutustumiskäynteinä. Neuvonta ja kirjastonkäytön opetus, Tuomas Kunttu Pääkirjastossa suoritettiin keväällä ja syksyllä viikon mittaiset otannat asiakaspalvelun määristä. Vuositasolle laskettuna pääkirjaston neuvonnoissa tehtiin noin 19 000 asiakastapahtumaa. Näistä lähes puolet oli täsmällisiä aineistokysymyksiä. Vaativampia tietopalvelukysymyksiä oli noin 10 %. Koko 2000-luvun jatkunut vaativampien tietopalvelukysymysten väheneminen jatkui edelleen, joskin hieman hidastuen. Kouvolan kaupunginkirjasto oli mukana valtakunnallisessa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vuoden aikana vastattiin 60 kysymykseen. Kirjastonkäytön opetusta järjestettiin toisen asteen opiskelijoille, aikuisryhmille ja maahanmuuttajaryhmille. Toisen asteen opiskelijoille opetettiin lähinnä tiedonhakua verkkokirjastosta ja artikkelitietokannoista. Erilaisten aikuis- ja maahanmuuttajaryhmien kanssa on käyty läpi kirjaston peruspalveluja. Tietokannat Kirjastoon tilattiin seuraavat maksulliset tietokannat: Kansallisbiografia, Grove Music Online, Suomen virallinen tilasto, Rakennustiedon RT-Net, Aleksi ja Medic. Ilmaisina käyttöön saatiin: Eighteenth Century Collections Online (ECCO), Early English Books Online (EEBO) ja Periodicals Contents Index (PCI). 16
Suoraan kustantajalta tilattiin PressDisplay -sanomalehtipalvelu ja Naxosmusiikinkuuntelupalvelu. Jälkimmäinen on ainoa, jota asiakkaat voivat käyttää muuallakin kuin kirjastossa. Tietokantojen käyttötilastot saadaan koskien koko Kymenlaaksoa. Yhteydenottojen perusteella käytetyimpiä olivat PressDisplay (10 874, josta Kouvolan ja Iitin osuus 1 512), Naxos (3 498) ja Aleksi (915) Kymenlaakso-tietokantaan tallennetaan Kymenlaakson maakuntaa, sen kuntia, historiaa, luontoa, järjestöjä ja ihmisiä koskevia viitteitä. Pääosa viitteistä on sanoma- ja aikakauslehdistä, mutta mukana on myös Kouvolan kaupunginkirjastomaakuntakirjaston Kymenlaakso-kokoelmaan hankitut kirjat sekä jonkin verran viitteitä Internetissä oleviin aineistoihin. Vuoden aikana Kymenlaaksotietokantaan tallennettiin 1 623 kirjallisuusviitettä ja sen laajuus on 23 738 viitettä. Tietokannassa on aineisto vuodesta 1987. Kymenlaakson kirjailijat -matrikkeli sai uuden nimen ja käyttöliittymän vuoden aikana. Tietokanta on toteutettu SQL-tietokantana ja käyttöliittymässä on monipuoliset hakumahdollisuudet. Uusia kirjailijatietoja tallennettiin vuoden aikana runsaasti, ja vuoden lopussa kirjailijoita oli matrikkelissa 317. Kirjasto verkossa, Christer Skog Kyyti.fi Maakuntakirjasto tuottaa, ylläpitää ja kehittää verkkosivuja ja ylläpitämiensä aineistotietokantojen käyttöliittymiä yhteiseen käyttöön. Verkossa tarjottavat kirjastopalvelut ovat kasvattaneet suosiotaan palveluitten monipuolistuessa. Verkkoyhteisöllisyyttä lisättiin suunnittelemalla Kymenlaakson kirjastojen yhteistä Kyyti.fi -palvelua. Kymenlaakson kirjastojen 2.0-verkko-sivustokokonaisuus on toimiva alusta kirjastoaiheisille keskusteluille, blogeille, sekä kirjastokohtaisille tiedotteille ja tapahtumailmoituksille. Mukana Kyyti.fi -hankkeessa ovat kaikki Kymenlaakson kirjastot. Osana uutta yhteisöllisyyttä Kyyti.fi kokoaa Kymenlaakson kirjastopisteiden osoite- ja yhteystiedot samaan paikkaan. Kirjastopistetietoihin tullaan liittämään Google Maps -sijaintipaikkatiedot. Uutena palveluna tarjotaan kirjaston henkilökunnan toimittamia aineistosuositteluita. Asiakkailla tulee olemaan mahdollisuus laatia Kyyti.fi -sivuille omia aineistovinkkejä, sekä tähdittää ja kommentoida vinkkejä. Keskeisiä palveluita tarjotaan neljällä kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. Kielivalinnoissa pyritään huomioimaan alueen maahanmuuttajaväestö. Asiakkaat voivat rekisteröityä palvelun käyttäjiksi ja luoda näin uusia yhteistyön ja vuorovaikutuksen toimintamalleja sosiaalisessa mediassa. Asiakkaiden käyttöön laaditaan verkkolomakkeet kirjaston eri palvelutilanteisiin. 17
Kyyti.fi sivuille kehitetään vapaan lähdekoodin integroitua Origo-hakua kirjaston aineistotietokannasta. Tämä vielä kehitteillä oleva palvelu on tiettävästi ensimmäinen ei-kaupallisen toimijan tuottama SOPAC-toteutus maassamme. Kyyti.fi edustaakin merkittävää pilottia kehitettäessä maamme julkisen kirjaston tulevaisuutta. Hanketta on viety eteenpäin yhteistyössä kansallisen Kirjastot.fi:n Labsprojektin kanssa. Kyyti.fi -portaalin julkistuspäiväksi Kymenlaakson kirjastojen johtoryhmä esitti 8.2.2010. Aikajana Kyyti.fi -Betalle Kyyti.fi-betan suunnittelu ja asentaminen kirjastot.fi-testipalvelimelle Kyyti.fi-sivuston ulkoasu valmistui kesäkuussa 2009: Juha Niemi Design Oy Henkilökunnan kouluttaminen: Projektityöntekijä Sinikka Nykänen Kyyti.fi betan siirto testipalvelimelta tuotantopalvelimelle. URL: www.kyyti.fi Beta-julkaisu alkusyksystä 2009: avataan kaikkien käytettäväksi, kerätään käyttökokemuksia, hiotaan palvelua tarvittaessa Muut verkkopalvelut Kouvolan Maakuntakirjaston Dekkaripäivät-sivusto on Kouvolassa kesäisin järjestettävän rikoskirjallisuuteen keskittyvän tapahtuman keskeisin tiedotuskanava. Dekkaripäivät-sivuilta käyttäjä löytää rikoskirjallisuuden kirjavinkkejä ja arvosteluita ja tietoa vuosittaisesta Dekkaripäivät-tapahtumasta. Palvelu on saavuttanut vakiintuneen käyttäjäkunnan. Kymipedia on suositulla Wiki-alustalla verkossa toimiva tietosanakirja, joka edistää kymenlaaksolaisen kotiseutuidentiteetin vahvistumista paikallisen historian ja kulttuurin tutkimisen avulla. Erillistä aineistotietokantaa puolestaan edustaa Runotietokanta-palvelu, jossa käyttäjä voi hakea runoja eri hakuehdoilla. Palvelu ei edellytä rekisteröitymistä. Runotietokanta linkitetään osaksi Kyyti.fi -portaalia. Kirjasto tarjoaa asiakkailleen edelleen myös erillisen verkkokirjastopalvelun, joka kattaa alueen kirjastojen koko aineistotietokannan ja asiakasrekisterin. Palvelussa rekisteröitynyt asiakas voi tehdä aineistohakuja, seurata omia tietojaan, uusia lainojaan ja varata aineistoa. Aineistotietokanta pyritään saumattomasti integroimaan uuteen Kyyti.fi -palveluun. Tätä kehitystyötä jatketaan ja tavoitteena on tarjota lähivuosina kaikki alueelliset kirjastopalvelut saman verkkolinkin takaa. 18
Intranet Kyyti.fi -palveluun kehitetään erillinen Intranet-portaali palvelemaan kuntaliitosten jälkeistä alueellisesti laajaa kirjastolaitosta. Palveluun on pääsy koko Kymenlaakson kirjaston henkilökunnalla. Intranet-portaali tarjoaa henkilökunnalle personoidun pääsyn informaatioon. Palvelu mahdollistaa tukipalveluiden tehostumisen ja itsepalvelun tiedonhaussa. Palvelu parantaa yhteistyötä eri kirjastoorganisaatioiden työntekijöitten välillä, erityisesti jaettujen tietovarastojen kautta. Sisäisen portaalin perustarkoitus on yhden kanavan tarjoaminen kaikkeen kirjasto-organisaation keskeiseen informaatioon yli kuntarajojen. Intranet on myös toiminut kokeilualustana laadittaessa yhteisöllistä Kyyti.fi -verkkoportaalia. Jo kehitysversiossa henkilökunta pääsee hyödyntämään intranetiin laadittua ohjeistoa ja arkistoa. Keskitettyä kokoelmatyötä, Terttu Eloranta Kirjaston organisaatiomuutoksen mukana syntyi kokoelmatyöstä vastaava keskitetty aineisto-osasto. Palvelujen mukaan muodostetussa organisaatiokaaviossa nimi on Tietokokoelmatuotanto, käytännössä nimeksi on vakiintunut Aineistoosasto. Aineisto-osaston toiminta Osasto tuottaa kokoelmapalveluja uudelle kirjastolaitokselle kahdessa eri toimipisteessä. Kouvolassa käsitellään kirjat, äänikirjat, kielikurssit, kartat ja mikrofilmit. Kuusankoskella käsitellään cd-levyt, dvd-levyt, nuotit ja elektroninen aineisto. Myös lehdet ovat osaston vastuulla. Keskitetyn palvelun pääalueet ovat hankinta, aineiston rekisteröinti tietokantaan, lainauskuntoon saattaminen, varastointi ja poistaminen. Suuren osan tehtävistä osasto hoitaa itse, osan hoitavat kirjastopisteet sovittujen käytäntöjen ja ohjeitten mukaan. Henkilökunnan lopullinen määrä jäi pienemmäksi kuin haluttiin: osastonjohtaja, kaksi kirjastonhoitajaa ja kolme kirjastovirkailijaa. Aineistohankinnan järjestäminen mahdollisimman taloudellisella ja tehokkaalla toimintatavalla on osaston tärkeimpiä tehtäviä. Kuntaliitoskirjastoilla oli ennestään yhteinen hankintasopimus ja sopimustoimittaja BTJ Finland. BTJ:n integroitu hankinta- ja luettelointipalvelu Arvo otettiin täydessä laajuudessa käyttöön ja nyt myös av-aineiston hankinnat pyritään keskittämään sopimustoimittajalle. Osaston henkilöstö ei voisi hoitaa näin suuria aineistomääriä ilman toimivaa hankinta- ja luettelointipalvelua. Saapuva kirjastoaineisto käsitellään aineisto-osastolla. Luettelointi ja muovitus tehdään keskitetysti ja valmiit uutuudet lähtevät kirjaston kuljetusten mukana lähikirjastoihin. Työnkulku tutkittiin ja pyrittiin saamaan joustavaksi ja yksinkertaiseksi. Aineiston valinta tehdään suurimmaksi osaksi kirjastoissa, siellä myös syötetään tilaukset hankintajärjestelmään. Kirjastoissa on nimetyt henkilöt valitse- 19
Kokoelmat TOIMINTAKERTOMUS massa aineistoa, samoin niissä on luetteloinnin vastuuhenkilö, vaikka varsinainen luettelointityö tehdäänkin aineisto-osastolla. Aineiston suojauskäsittely eri materiaaleille yhtenäistettiin. Kirjastojen kokoelmia yhdistettäessä selvitettiin luokkaeroavaisuudet, erilaiset osastokäytännöt eri materiaaleille ja genre-erot. Näistä sovitut uudet käytännöt aiheuttivat paljon muutostyötä kirjastoihin. Aineisto-osaston käytännön työ on saatu sujumaan. Muovitukseen on saatu apua työllistetyiltä ja työharjoittelijoilta. Kun arkityö sujuu, on siirryttävä arvioivan kokoelmanhoidon puolelle. Koko vuotta leimasi vanhentuneen ja käyttämättömän aineiston poistaminen kaikissa kirjastoissa. Varsinkin entisen Kuusankosken kirjastojen kokoelmat ovat muuttuneet ja vähentyneet. Kouvolan kirjastolaitoksen kokoelmissa oli vuoden lopussa noin 770 000 yksikköä erilaisia aineistolajeja. Valtaosa, yli 690 000 nidettä oli kirjoja. Vuoden aikana kokoelmiin hankittiin n. 24 000 kirjaa, yli 3 000 äänitettä (suurin osa musiikkia), yli 2 200 dvd-elokuvaa ja jonkin verran muuta aineistoa, mm. ensimmäiset konsolipelit. Kokoelmista poistettiin vanhentuneina, huonokuntoisina tai käytön vähyyden vuoksi melkein 79 000 yksikköä erilaisia aineistolajeja. Näistäkin valtaosa, yli 75 000 oli kirjoja. Tapahtumia ja näyttelyitä, Tarja Rossi Tapahtumatuotannon keskeisempänä tehtävänä on tavoittaa toiminnallaan mahdollisimman monia väestöryhmiä ja luoda kirjastosta yhteinen olohuone, jonne jokaisen on helppo tulla. Tavoitteena on kehittää yhteisöllisyyttä tarjoamalla osallistavaa toimintaa ja viihtymistä monipuolisesti. Tapahtumatuotannossa toimi kirjastolaisista koostuva aktiivinen tapahtumatiimi. Mediamajalla oli myös merkittävä rooli tapahtumissa (noin 1 200 kävijää). Pelibileet kiersivät kaikissa kirjastoissa ja osallistuminen moniin yhteisiin tapahtumiin toi toimintaan nuorekasta lisäpotkua. Eikä unohtaa sovi monien kirjastojen omaa aktiivista otetta tapahtumien järjestämisessä. Satutunnit pyörivät kaikissa kirjastoissa ja lukupiirit muutamassa kirjastossa. Erityiskekkereistä mainittakoon esim. Haamubileet Haanojan ja Korian kirjastoissa, Pekka Töpöhännän 70-v. päivät Kuusankosken kirjastossa (yhteistyössä Kouvolan Seudun erilaiset Oppijat ry) sekä helmiaskartelut Inkeroisten ja Elimäen kirjastoissa. 20
Tapahtumat Tapahtumatuotanto polkaistiin käyntiin kaikissa yksiköissä juhlistamalla uutta kirjastoa ja kirjastokorttia 5.2.2009. Pullakahvittelun lomassa asiakkaat saivat kuunnella live-musiikkia ja vaihtaa vanhan korttinsa uuteen. Muita koko kirjastoverkon kattavaa toimintaa olivat mm. luontoviikko ja muovitusopastus. Kirjailijavierailut, satutunnit, luennot, konsertit, musavisat, askarteluiltamat, laulajaiset ja Dekkaripäivät keräsivät vuoden aikana noin 11 400 osallistujaa. Erilaisia tapahtumia järjestettiin noin 400. Parhaiten yleisöä vetivät kirjailijavierailut, joihin Kini Laine oli onnistunut hankkimaan monia nimekkäitä kirjailijoita. Näistä mainittakoon Virpi Hämeen-Anttila Pestoomarkkinoiden vetonaulana ja Reija Kaskiahon vierailut Elimäen ja Voikkaan kouluilla. Reijan vierailu innoitti nuoria myös lainaamaan kirjailijan tuotantoa kirjastoista. Samoin Kata Kärkkäisen paljon väkeä pääkirjastolle kerännyt vierailu sai kirjailijan tuotannon kiertoon. Kirjasto osallistui myös kaupungin yhteisiin tapahtumiin. Viranomaiset Manskilla tapahtumaan karautettiin näyttävästi kirjastoauto Reginalla. Mediamaja järjesti rintanappiaskartelua, musiikkia ja wii-pelejä. Kini Laine haastatteli kirjailija Juha Vesalaa juuri ilmestyneestä nuorten kirjasta Kaksoiskuljetus. Taiteiden yössä Mediamajan rokki kajahti kovaa ja korkealta keräten n. 300 kuulijaa illan aikana. Mediamaja osallistui myös syksyiseen Tutkijoiden yöhön Kouvola-talolla. 21
Näyttelytoiminta TOIMINTAKERTOMUS Tunne-yhteisön järjestämät (kirjasto, kulttuuritoimi, taidemuseo, kaupunginmuseo, teatteri, Kymi Sinfonietta, Kouvolan ja Pohjois-Kymen musiikkiopisto) Tunne-klubit pyörivät kevään aikana kirjaston tiloissa ja vetovastuussa kirjasto oli klubi-illasta 10.3. Tunne-klubin aiheena oli Nykyperinne, folklore. Tapahtuma toteutettiin aivan uudella tavalla työpajojen muodossa. Yleisöllä oli mahdollisuus seurata erilaisia työnäytöksiä ja itse osallistua työpajojen toimintaan. Lokakuussa teetettiin tapahtumatuotannon asiakaskysely, jotta voitaisiin kartoittaa asiakkaiden toiveita. Kysely pidettiin kaikissa kirjastoissa ja siihen vastasi 421 asiakasta. Asiakkaista 28 % löysi tiedon tapahtumasta sanomalehdestä eli menopalstat, etukäteisjutut sekä tiedotteet purivat mainostuksen osalta parhaiten. Toiseksi suurin joukko 20 %, näki tiedon suoraan kirjaston mainoksista ja 17 % netistä. Kysymyksen, millaisia tapahtumia haluaisit kirjastoon, kolmen kärki oli: kirjailijavierailut 19 %, nukketeatteri 13 %, muusikkovierailut 13 %. Tämä oli sinänsä mukava tulos, sillä näihin toiveisiin on jo suurelta osin vastattu. Näyttelyitä haluttiin järjestettävän ensisijaisesti tietenkin omassa kirjastossa ja toissijaisesti lähellä sijaitsevassa kirjastossa. Kirjaston näyttelyissä sanoi käyvänsä 62 % vastaajista joskus ja 21 % usein. Kouvolan kaupunginkirjaston käytössä olevat näyttelytilat ovat pääkirjaston näyttelytila Kouvolassa, Kuusankosken ja Myllykosken kirjastojen näyttelytila sekä Kustaan Galleria Valkealassa. Kaupungin kulttuuripalveluiden työryhmä koordinoi kaupungin näyttelytilojen jakamista. Työryhmässä on kirjastolta edustus. Lisäksi jokaisessa näyttelytoimintaa harjoittavassa kirjaston yksikössä on nimetty näyttelytoiminnasta vastaava henkilö. Näyttelytilaa haetaan kahdesti vuodessa. Seuraavan vuoden tilat haetaan lokakuussa ja helmikuussa kaupungin sivustoilta löytyvällä lomakkeella. Samalla hakemuksella voidaan hakea eri tiloja ja näyttelyaikoja (lukuun ottamatta Taidemuseota). Jos tiloja vielä hakumenettelyn jälkeen on vapaana, niitä voi kysyä suoraan kirjastoilta. Näyttelytiloissa voidaan pitää myös omia kutsunäyttelyitä ja teemanäyttelyitä. Myös muu oheistoiminta esim. konsertit on sallittua näyttelytiloissa näyttelyjen aikana. 22
Kirjanäyttelyt Kirjanäyttelyitä järjestettiin aktiivisesti seuraten ajankohtaisia tapahtumia sekä koostettiin erilaisiin teemoihin liittyen. Asiakkaiden on näin helpompi löytää ajankohtainen kirjallisuus. Kirjanäyttelyihin kannattaa jokaisessa kirjastossa panostaa. Hyvin esille laitettu kirja houkuttelee lainaamaan. Maakuntakirjastotoiminta Maakuntakirjasto tukee alueellista kirjastotyötä, Niina Honko Maakuntakirjaston tehtävänä on tukea alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehittää toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua, perehdyttää toiminta-alueen kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin sekä suorittaa ao ministeriön antamat muut tehtävät. Maakuntakirjaston koulutustarjonta 06.05. Marc21-koulutuspäivä 27.03. Kirjankorjauskoulutus 22.04. Tietokantakoulutus Haminassa ja Kotkassa 18.03. 19.3., 25.3. ja 26.3. Tietokantakoulutus Kouvolassa 14.10. Maakuntakirjastokokous Verkostoituva yhteistyö-kirjastopalvelut nyt 22.10. Kirjamessumatka 26.11. Asiakaspalvelukoulutus Osallistujia oli 227 kpl, osallistuneita kuntia 11, joista 7 maakunnasta. Lisäksi maakunnan kirjastohenkilöstölle tarjottiin mahdollisuus osallistua Kouvolan kirjaston ESR -hankkeen Mediamajassa järjestettyihin TYT:n sosiaalisen median koulutusohjelmaan (4 koulutuspäivää). 23
Maakuntakirjaston kokoelmat, Tuomas Kunttu TOIMINTAKERTOMUS Toteuttaakseen kirjastoasetuksessa määriteltyjä maakuntakirjaston tehtäviä Kouvolan pääkirjaston maakuntakokoelmaan kerätään Kymenlaakson aluetta, sen henkilöitä ja yhteisöjä käsittelevää aineistoa sekä alueen kotiseutuhenkilöiden tuottamaa julkaistua kaunokirjallista aineistoa. Kymenlaaksoa koskeva aineisto on näin paikallisesti saatavana yhdestä paikasta. Kymenlaaksokokoelman aineisto säilytetään kirjastossa pysyvästi. Kokoelma on asiakkaiden käytössä, mutta kotilainoja ei anneta. Kokoelmaan hankittiin uutta luetteloitua aineistoa 566 kappaletta, joista kirjaaineistoa oli 347, AV-aineistoa 116 ja lehtiä 103. Lisäksi luetteloimattoman aineiston, kuten julisteiden ja pienpainatteiden, määrä lisääntyi vuoden mittaan. Kokoelmassa oli vuoden lopussa luetteloitua aineistoa kaikkiaan 19 437 kappaletta. Kaukopalvelu ja seutukuljetus, Helena Siren Kaukopalveluun kuuluu sekä lainojen tilaaminen omille asiakkaille että kaukolainojen lähettäminen muille kirjastoille. Ennen kuntaliitosta kirjastomme olivat tottuneet hoitamaan kaukolainauksensa itsenäisesti, eikä tähän haluttu tehdä muutoksia. Kouvolassa ei siis ole keskitetty kaukopalvelua pääkirjastoon, mikä tekee meistä erikoislaatuisen maakuntakirjastojen joukossa. Kymenlaakson kirjastojen välisten kuljetusten aloittaminen syksyllä 2006 pienensi huomattavasti kaukolainausta, kun alueelta tulevat lainat eivät enää olleetkaan kaukolainoja, vaan henkilöasiakkaiden lainoja. Seutukuljetukset ovat nyt vakiintuneet käytännöksi Kymenlaakson alueella. Aineistoa kuljetettiin noin 190 000 kappaletta vuoden aikana, pääosa kirjoja, äänitteitä ja lehtiä. Kasvua edelliseen vuoteen oli noin 50 000 kappaletta, mikä selittynee sillä, että uudessa Kouvolassa kuljetettavaksi tuli myös keskitetyn hankinnan aineisto. Kuljetukset on maksettu kuntien omista menoista syksystä 2007 lähtien. 24
Loka-joulukuussa testattiin Kouvolan logistiikkapalveluiden kilpailuttamien kuljetusten soveltuvuutta kirjastojen aineistokuljetuksiin. Alueellista yhteistyötä Kymenlaaksossa, Niina Honko Kymenlaaksossa maakunnallisella yhteistyöllä on pitkät juuret. Vaikka Kymenlaakson kunnilla on sopimus vain kirjastojärjestelmän yhteiskäytöstä, Kyyti - johtoryhmästä on muodostunut Kymenlaakson kirjastojen yhteistyöfoorumi. Kyyti kirjastojen johtoryhmä on kokoontunut kuusi kertaa. Pääasiallinen yhteistyökohde on ollut Kyyti.fi -sivusto. Kyyti.fi -kehitystyöhön nimettiin työvaliokunta sekä sisältö- ja tekninen työryhmä. Hankkeelle saatiin valtionavustusta Kymenlaakson digitaalinen pääkirjasto -nimellä. Henkilöstöä on koulutettu vuoden aikana sisällöntuotantoon ja tekninen työryhmä on saanut sivuston beta -vaiheeseen. Maakunnalliset yhteiset projektit vuonna 2009 olivat: Kymenlaakson digitaalinen pääkirjasto Maakuntakirjaston koulutustarjonta Selviytymiskurssi yseille Lohikäärmeen ruokalista Elävät kirjat Kymenlaakson kirjastoissa Mediamaja, Heli Metsä Viime vuosi oli käänteentekevä monella tapaa Kouvolan kirjastolle. Valtakunnallisesti katsottuna Kouvola hyppäsi junan kyytiin, joka voi viedä sen Suomen yleisten kirjastojen parhaimpaan ryhmään. Kyseessä on varmasti laajin kirjastoalan hanke Suomessa: Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt -hanke (TTS), jonka rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Tässä hankkeessa on mukana Kouvolan kirjaston lisäksi Hämeenlinnan ja Tampereen kaupunginkirjastot sekä Oulun ja Tampereen yliopistot. Kolmivuotinen suurhanke tähtää työikäisen väestön sisällöllisten tietoyhteiskuntataitojen vahvistamiseen ja syventämiseen. Kohderyhminä ovat kirjastoammattilaiset, opettajat, kuntien muu neuvova ja opastava henkilöstö. Hankkeen avulla luodaan ja vakiinnutetaan työkäytäntöjä ja yhteistyömalleja. Mediamajan toimintaa sitoo tällä hetkellä hankehakemuksessa määritellyt kohderyhmät ja tavoitteet. Kysyntää Mediamajan tarjoamille palveluille on kuitenkin kohderyhmien ulkopuolellakin. Toisaalta Mediamajan toiminnan liikkuvuutta on parannettava. 25
Hankemaailman ja kuntaliitoksen ristipaineissa TOIMINTAKERTOMUS Mediamajan henkilökuntaan kuuluu neljä nuorta henkilöä, joista kahdella on kirjastoalan koulutus. Uutta osaamista ja näkemystä kirjastoon on saatu juuri näiden ihmisten avulla, jotka ovat av-alan ammattilaisia. Tyhjän tilan muuttaminen Mediamajaksi oli haastava prosessi kuntaliitoksen ja organisaatiomuutosten jälkimainingeissa. Matkan aikana oli monia viivästymisiä. Toukokuussa kaikki Mediamajan työntekijät olivat aloittaneet ja avajaiset pidettiin 28.5. Tila ei tuolloin vielä ollut täysin valmis, eivätkä asiakaskoneet ja videokamerat saapuneet. Kesällä Mediamaja tarjosi nuorille ja maahanmuuttajille kerhotoimintaa. Kesäaktiviteeteista varsinaiseen toimintaan Mediamajan tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat olleet alusta lähtien toisen asteen oppilaitokset, nuorisotoimi ja maahanmuuttajapalvelut. Kirjastot ovat tehneet yhteistyötä koulujen ja oppilaitosten kanssa vuosikausia, mutta tämän hankkeen myötä tuo yhteistyö on vain tiivistynyt. Mediamaja on tarjonnut opetussuunnitelmia tukevia työpajoja syksystä lähtien. Tällöin asiakkaiden käyttöön saatiin kuusi kannettavaa tietokonetta ja yksi pöytäkone sekä kolme videokameraa. Syksyllä aamut ja iltapäivät varattiin ryhmiä varten, jotka tulevat toisen asteen oppilaitoksista äidinkielen, kuvaamataidon ja musiikin tunneilla opiskelemaan mediataitoja. Mediamajassa on tehty mm. musiikkivideoita, kirjavinkkivideoita ja julisteita kuvankäsittelyohjelmilla. Syksyllä järjestettiin paljon koulutusta sosiaalisesta mediasta: luentosarja sosiaalisesta mediasta suurelle yleisölle: Mediakasvatusta Mediamajassa sekä sosiaalisen median koulutusohjelma kirjastolaisille, toisen asteen opettajille ja nuorisotyöntekijöille - neljänä kertana Mediamajaan kokoonnuttiin opiskelemaan yhteisöllisen median hyödyntämistä omassa työssä. Maahanmuuttopalveluiden ja nuorisotoimen asiakkaille järjestettiin toimintaa ja tapahtumia. Tapahtumia ja asiakkaita Tapahtumien lisäksi Mediamajan toiminta pitää saada integroitua tiiviimmin kirjaston muuhun toimintaan; verkostoitua pitää myös kirjaston sisällä. Mediamajan palveluitahan kehitetään koko kirjastoa silmällä pitäen. Mediamajan tavoitteiden ja vision pitää olla linjassa muun kirjaston kanssa. Vielä tärkeämpiä kuin yhteistyökumppanit ja muut kirjastolaiset ovat tietysti itse asiakkaat näitä palveluita kehitetään juuri heitä varten. Tässä tapauksessa nimenomaan nuorille ja maahanmuuttajille annetaan mahdollisuus vaikuttaa, mitä Mediamajassa tapahtuu. 26
Mediamaja on myös tarjonnut nuorille ja maahanmuuttajille mahdollisuuden pitää näyttelyitä tilassa. Viime syksynä huomattiin tosin, että nuoria on vaikeampi saada Mediamajaan vapaa-ajalla kuin opiskeluun liittyvien projektien houkuttelemana. Mediamaja on ollut hyvin esillä paikallisessa mediassa: radiossa ja sanomalehdissä. Toimittajat ovat olleet kiinnostuneita toiminnasta ja juttuja on aktiivisesti myös tarjottu heille. Mediamajaa esiteltiin myös ulkomailla: IFLA:n konferenssissa Milanossa elokuussa Mediamajan vetäjä oli mukana mm. mainostamassa Kouvolan osahanketta. Henkilöstö, Niina Honko Henkilöstö Kahdentoista kirjaston yhdistyessä yhdistyi myös kahdentoista kirjaston henkilökunta Kouvolan kirjaston henkilökunnaksi. Lähikirjastojen ja pääkirjaston johtajat vaihtuivat ja koko vuoden aikana henkilöstön vaihtuvuus on ollut vallitseva olotila. Vakituisessa työsuhteessa oli 77 henkilöä. Lisäksi kirjastoissa on ollut määräaikaisissa, lyhytkestoisissa työ- ja harjoittelusuhteissa noin 40 henkilöä. Kirjastotoimenjohtaja Mikko Vainio oli virkavapaalla 1.8.-30.11. ja irtisanoutui tehtävästään. Kirjastotoimenjohtajan viransijaisena toimi 1.8.-3.12. Merja Sali Kirjastotoimen apulaisjohtaja Selja Kunttu oli tehtävästään äitiyslomalla ja hoitovapaalla 1.1.-31.12. Hänen viransijaisenaan toimi Niina Honko 1.8.-30.11. ja Tarja Rossi 1.12.-31.12. Palvelukoordinaattorina toimi muiden tehtävien ohella Merja Sali Tapahtumakoordinaattorina toimi Tarja Rossi Aineisto-osaston johtajana toimi Terttu Eloranta Pääkirjaston kirjastonjohtajana toimi Tuija Lindström Kuusankosken ja Lehdokin kirjastonjohtajana toimi Maritta Naumanen 27
Valkealan, Voikkaan, Pilkanmaan, Jaalan, Utin ja Kääpälän sekä kirjastoautojen ja Huhdasjärven lainauspisteen johtajana toimi Kirsti Pohjonen Elimäen ja Inkeroisten kirjastonjohtajana toimi Raija Hasu Korian ja Haanojan kirjastonjohtajana toimi Marjatta Toivonen Myllykosken kirjastonjohtajana toimi Eija Talvisto Koulutus Henkilöstön koulutuspäiviä oli yhteensä 303. Lisäksi: Kymenlaakson pelastuslaitoksen paloturvallisuuskoulutukseen pääkirjastossa ja Kuusankosken kirjastossa osallistui yhteensä 56 henkilöä ja maakuntakirjastopäivään 25 henkilöä. Henkilöstölle järjestettiin kaksi yhteistä virkistys/koulutuspäivää. Toinen yhteinen koko sivistyksen toimialan kanssa 20.5. nuorisokeskus Anjalassa ja toinen joulukuussa 11.12. pääkirjastossa. Talous, Tarja Ihalainen Tilinpäätös Projektit Talousarviopohja uudelle Kouvolan kirjastolle rakennettiin yhdistämällä entisten kuntien kirjastojen v. 2008 talousarvion määrärahat. Summa oli suuntaa antava ja sitä karsittiin valmistelussa huomattavasti. Kirjaston ja kaupungin organisaatiomuutoksen tuomat hyödyt, mm. keskitetyt toiminnot mahdollistivat kelvollisen toimintaraamin. Talousarviomuutosten jälkeen toimintavuoden tilinpäätöksen nettomenot olivat n. 4,8 milj.. Tulopuolella näkyi plussana mm. kirjastomaksujen yhtenäistäminen 1.6. alkaen sekä työllistämistuen kirjaus. Menopuolella suurimmat yksittäiset menoerät ovat henkilöstökulut ja kiinteistömenot. Investointiraha 50 000 mahdollisti lainaus- ja palautusautomaattien ja itsepalvelulisenssien hankinnat. Vuoden 2009 aikana maakuntakirjasto toimi sekä Opetusministeriön että Etelä- Suomen lääninhallituksen myöntämien yhdeksän projektin vetäjänä. Projekteihin saatiin toimintarahaa yhteensä 106 000. Saaduilla hankerahoilla järjestettiin lisäksi toimintaa ja palveluja, joihin ei talousarvion puitteissa olisi ollut rahoitusta. Koska useimmat projektihankkeet ovat kaksivuotisia, seitsemän keskeneräistä projektia jatkaa v. 2010. Niiden projektirahoja siirrettiin n. 73 000 seuraavalle toimintavuodelle. Toimintatapojen muutokset Uuden kunnan myötä toimintatavat uudistuivat täysin. Suuri määrä työn kannalta välttämättömiä työkaluja kuten ostolaskut, myyntilaskutus, kirjanpito, taloushal- 28
linnon seuranta, rekrytointi, asiahallinta jne. tulivat käyttöön vähitellen. Väliajan ovat olleet ja on edelleen käytössä lukuisat eri toimintayksiköiden laatimat lomakkeet. Mm. niiden ohjeistuksen seuraaminen Intrassa on ollut aikaa ja voimia kuluttavaa. Myös rajapinnat, kuka päättää, kuka tekee ja missä tehdään tyyppiset asiat hakevat vieläkin paikkaansa. Kirjasto sai taloutensa ja voimavaransa riittämään ja yritettiin toimia aikataulussa. Hallinto, Merja Sali Tilaaja-tuottajamallin opissa Kaupungin tilaaja-tuottaja toimintatavan mukaan kirjastopalvelut järjestetään tilaajan ja tuottajan neuvottelemaan palvelusopimukseen perustuen. Ensimmäinen palvelusopimus vahvistettiin kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa 4.6.2009 61 sekä sivistyspalvelujen johtokunnassa 9.6.2009 75. Sopimusta olivat laatimassa tilaajapäällikkö Elina Koivisto, suunnittelija Riitta Vuorinen, kulttuurin palvelualueen johtaja Anne Eriksson, kirjastotoimenjohtaja Mikko Vainio, palvelukoordinaattori Merja Sali, tapahtumakoordinaattori Tarja Rossi sekä kirjastonhoitaja Petri Tonteri. Talousarvion viimeisten karsintojen siirtyminen vuodelle 2010 siirsi myös toisen palvelusopimuksen valmistelun alkutalveen 2010. Kirjastotoimenjohtaja osallistui kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualueen johtoryhmään, jossa käsiteltiin kulttuurin, liikunnan, kansalaisopiston ja kirjaston yhteisiä asioita. Kirjaston oma johtamistapa hahmottumassa Ensimmäinen varsinainen kirjaston oman johtoryhmän kokous pidettiin Kuusankosken kirjastossa tammikuun 13. päivänä. Kouvolan kirjaston johtoryhmään kuuluivat kirjastotoimenjohtaja ja apulaisjohtaja, palvelu- ja tapahtumakoordinaattorit, kirjastojen johtajat, kokoelmatuotannon osastonjohtaja, sihteerinä tiedottava kirjastonhoitaja. Johtoryhmätyössä suunniteltiin toimintaa, yhtenäistettiin käytäntöjä sekä sovittiin yhteisten resurssien jaosta. Kokouksia pidettiin 19 kertaa. Tavoitteena oli säännöllinen kokoontuminen joka toinen tiistai. 29
Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto LIITTEET Tunnusluvut 2009 LIITTEET Kirjastonkäyttö Kouvolan kaupunginkirjaston lainaus kasvoi vuonna 2009 yli 11 000 lainalla, lähes prosentin verran. Yhteensä lainoja kertyi 1 615 294 kappaletta, 18,25 lainaa asukasta kohti. Eniten lainaus kasvoi Jaalassa, pääkirjastossa, Kuusankoskella ja Valkealassa. Kaukolainoja lähetettiin muihin kirjastoihin 4 014 kappaletta ja vastaavasti tilattiin muualta asiakkaiden käyttöön 1 094 lainaa. Käyntejä kirjastoissa oli 833 100, keskimäärin noin 9,5 käyntiä asukasta kohti. Käynnit lisääntyivät Utissa, pääkirjastossa sekä Valkealassa ja laskivat eniten Pilkanmaalla ja Voikkaalla. Kaikkiaan käynnit vähenivät 4,5 %. Kirjastot olivat vuoden aikana avoinna yhteensä 25 685 tuntia. Viikkoaukioloajat vaihtelivat pääkirjaston 55 tunnista Utin 8 tuntiin. Kouvolan kirjastojen lainat 0 % 1 % 7 % 0 % 3 % 15 % 2 % 2 % 2 % 6 % 5 % 2 % 5 % 5 % 3 % 40 % Pääkirjasto Elimäki Haanoja Inkeroinen Jaala Koria Kuusankoski Kääpälä Lehdokki Myllykoski Pilkanmaa Utti Valkeala Voikkaa auto Regina auto Valkeala Kouvolan kirjastojen kävijät 1 % 7 % 1 % 3 % 9 % 1 % 3 % 1 % 0 % 36 % 14 % 6 % 2 % 8 % 5 % 4 %
Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto LIITTEET
Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto LIITTEET
Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto LIITTEET Kokoelmat Kirjaston aineistokokoelma käsittää yhteensä 767 518 kappaletta lainattavaa materiaalia. Valtaosa eli 90,7 % aineistosta on kirjoja. Av-materiaalin osuus oli nouseva. Kokoelma kasvoi 2 690 kappaleella ja sen osuus on nyt 8,2 %. Kokonaisuudessa aineistokokoelma pieneni 47 829 kappaleen verran. Tapahtumat Kirjaston järjestämiä tapahtumia oli yhteensä 395 ja niihin osallistui 13 472 kävijää. Tapahtumakirjo oli laaja. Se liikkui perinteisistä satutunneista ja kirjailijavierailuista vaikkapa Haamujen iltaan Haanojan kirjastossa tai perennojen vaihtoon Kuusankosken kirjaston puutarhatapahtumassa. Dekkaripäivät ja Taiteiden yön konsertti Mediamajassa vetivät suurimmat yleisömäärät. Satutunnit säilyttivät paikkansa suosituimpien tapahtumien joukossa.
Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto LIITTEET
Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto LIITTEET Talous Kouvolan kaupungin käyttömenoista kirjaston osuus on vain vajaan prosentin luokkaa eli 4,9 miljoonaa euroa. Asukasta kohden se tekee 55. Bruttomenojen jakaantumien Henkilöstökulut 2 825 999 54,1 % Kiinteistömenot 1 171 552 22,5 % Kirja-aineisto 632 456 12,1 % Muut toimintamenot 353 421 6,8 % Atk-palvelut 237 519 4,5 % Tulojen jakaantuminen: Maksut ja korvaukset 168 171 49,28 % Tuet ja valtionavustukset 143 999 42,20 % Muut tuotot 9 175 2,69 % Vuokratuotot 19 917 5,84 %