Venematkailu Suomen matkailustrategiassa Pidä Saaristo Siistinä ry:n satamaseminaari Kemi 25.1.2008 Liisa Hentinen, MEK
Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 Matkailun kehittämisen päätavoitteena tulee olla kannattavan kasvun, kilpailukyvyn ja osaamisen lisääminen sekä uudistumisen tukeminen. Voimakkaan kasvun aikaansaamiseksi matkailun kehittämistoiminta kohdistetaan kahteen strategiseen painopistealueeseen: 1. Matkailukeskusten kehittäminen 2. Teemapohjaisten tuotteiden ja palvelujen kehittäminen Mielikuvasta tulee luoda selkeästi muista, erityisesti merkittävimmistä kilpailijamaista, erottuva omaleimainen ja houkutteleva matkailumaaprofiili. Se on nykyisellään liian monimuotoinen, yleisluonteinen ja hahmottumaton. Matkailumaaprofiili tulee perustaa vahvoihin Suomimielikuvia, luontoa, kulttuuria sekä Suomen korkeaa elintasoa ja toimivuutta yhdistäviin elementteihin = Jo tunnettujen Suomen matkailun mielikuvien vahvistaminen
Tuoteteemat: 1 Lumi- ja joulutuotteet kasvuodotukset 5 prosenttia vuodessa 2 Vesistötuotteet kesämatkailukauden pidentyessä ja vesistöjen lämmetessä kysynnän odotetaan kasvavan, myös tasokkaan tarjonnan lisääntyessä 3 Suomalaisen hyvinvointituotteet kasvuodotukset noin 6 prosenttia vuodessa 4 Tapahtumat kasvuodotukset noin 3 prosenttia vuodessa
Tuoteteemoihin perustuen kehitetään mm. seuraavia matkailun muotoja: 1 Kokous-, kongressi- ja incentive -matkailu kasvuodotukset noin 4 prosenttia vuodessa 2 Lyhytlomat kasvuodotukset 6 prosenttia vuodessa 3 Kiertomatkailu kasvuodotukset 6 prosenttia vuodessa Lisäksi tuotteiden tulee soveltua niin kotimaisille ja ulkomaisille kuin työ- ja vapaa-ajan matkailijoille, individuaali- ja ryhmämatkailuun, eri matkailun muotoihin MEKin, alueiden ja yritysten strategioissa valituille asiakasryhmille. Reitistöjen ja niitä tukevan infrastruktuurin toimivuuden parantaminen Matkailukohteiden ja -alueiden esteettisyyden lisääminen
Vesistötuotteet Vaikka vesistöt ovat Suomen matkailun keskeinen vetovoimatekijä, alan toimijoiden perustietämys tämän resurssin erityisyydestä matkailun kehittämisen voimavarana on yllättävänkin ohutta. Usein jopa oman toiminta-alueen vesistöluonnon sekä siihen liittyvien perinteiden ja erikoispiirteiden tuntemus on heikkoa. Tästä syystä Suomen vesistöt ovat vielä monessa suhteessa uinuva mahdollisuus. Vesistön matkailullisen hyödyntämisen ongelmana on ollut myös eri toimijoiden intressien ristiriitaisuus, yhteistyön heikkous ja kestävän vesistömatkailukehityksen mallien puutteellisuus. Kehittämistyö kohdistetaan seuraaviin tuotteisiin: Sisävesi- ja rannikkoristeilyt / Kalastustuote / Vuokraveneily/ melonta Erityisesti: Erilaisiin teemoihin perustuvia reittiehdotuksia vetovoimaisine kohteineen ja palveluineen sekä Maaseutumatkailun tarjoamia mahdollisuuksia
Matkailulle ominaiset 12 toimialaa Majoitustoiminta (tuotos v. 2003*: 1360 milj. ) Vapaa-ajan asuntojen omistus ja vuokraus (576) Ravitsemistoiminta (3455) Rautateiden henkilöliikenne (298) Linja-autojen henkilöliikenne ja taksiliikenne (1458) Vesiliikenteen henkilökuljetus (593) Lentoliikenteen henkilökuljetus (1349) Matkustajaliikennettä palveleva toiminta (42) Kulkuneuvojen vuokraus; muu vuokraus (232) Matkatoimisto- ja matkanjärjestäjäpalvelut (netto 327) Kulttuuripalvelut (314) Urheilu- ja virkistyspalvelut (460) Matkailutoimialojen tuotos v. 2003* on yhteensä n. 10,5 miljardia euroa Matkailun satelliittikirjanpito 2004
Matkailu Euroopassa Euroopan osuus koko maailman matkailusaapumisista on nyt hieman yli puolet (54,6% v. 2005). Euroopan saapumisissa amerikkalaisten osuus on edellisvuodesta hieman kasvanut ollen v. 2005 6,0%, samoin Aasian sekä Tyynenmeren alueen osuus 4%. Pohjois-Eurooppa oli v. 2006 ainoa maanosan matkailualue, jonka kasvu oli keskimääräistä kasvua suurempi. Matkailutulot Euroopassa, 279,3 mrd, ovat kasvaneet edellisvuodesta 5,8% European Tourism Insights 2006, ETC
Itämeri
Itämeren matkailu Baltic Sea Tourism Matkailu näyttelee tärkeää roolia Itämeren alueella. Sen tärkeys ei rajoitu vain taloudellisiin näkökohtiin. Karkeasti tarkastellen yksi kuudesta kv matkasta Euroopassa suuntautuu johonkin Itämeren alueen maahan 1. Maailman 25 kärkikohteen joukossa ovat : S (rank 23), RUS (21), PL (14), ja D (9). 1 Vain osa Itämeren maiden matkailusta liittyy itse Itämereen! 1 WTO N.I.T. Prof. Dr. Martin Lohmann
Uusiksi kilpailijoiksi Itämeren piirissä ovat tulleet Baltian maat. Suomeen ja muihin Pohjoismaihin verrattuna Baltian mailla on uuden EU-jäsenyyden tuoman julkisuuden ja EU-tukien lisäksi myös seuraavat vahvuudet: - maat ovat lähempänä suuria markkinoita kuten Saksaa - mailla on huomattavasti halvempi hintataso kuin Suomella ja muilla Pohjoismailla - kulttuurivetovoima on näissä maissa huomattavasti suurempi kuin Suomessa historiallisten kohteiden ja ympäristöjen osalta.
Itämeri-kokonaisuus sinänsä tarjoaisi mahdollisuuksia : Risteilymatkailu on teema, johon kaikkien maiden on helppo yhtyä. - ei liian vahvoja kansallisia, toisistaan eroavia näkökantoja - on kaikkien etu, jos kysyntä teemaan kasvaa. Myös muu maritime-matkailu (purjehdus, rantakaupunkikohteet jms) on tällainen yhteinen tekijä, josta myös pk- ja pienyritykset hyötyvät Risteilyt (meri, joet, järvet) eivät ole niche-tuote, vaan lukratiivinen kokonaisuus, joka vahvistaa kohteensa imagoa. Dr. John Swarbrooke, Atlas-research, University of Sheffield
Itämeren matkailullinen vetovoimaisuus/uhkatekijöitä Itämeren vahvat vetovoimatekijät? = sitä ympäröivien maiden vetovoimaisuus (erityisesti rannikot) saavutettavuus satama- ja väylämaksut tarjonnan hinta/laatusuhde passi / viisumi- yms kysymykset/schengen palveluketjut ja niiden toimivuus Itämeren saastuminen
Itämeren matkailumarkkinoinnillisia ongelmia (imagollisia ja laadullisia) yhteisen identiteetin puute: Baltic Sea / Itämeri / Ostsee Baltia / Skandinavia edellisistä johtuvat hankaluudet yhteisen brändin luomisessa fokusoinnin puute ja vaikeus
Sisävesistö
Pääsy Itämereltä järvialueille omalla veneellä heikko - vuokraustoiminta (vene-, kanootti jne) tai sen puute, sekalaisia venetyyppejä vuokrauksessa, niiden huolto, palveluketjujen toimivuus jne? tarjonnan näkyvyys (alkaa vahvistua, yhteisesiintymistä messuilla jne) tarjonta hajanaista hankkeet irrallisia Suomessa rakenteellisia ongelmia vesistömatkailun kehittämisessä Lake tourism is still a cinderella, never mentioned (vrt river tourism, maritime tourism, cruise tourism). Dr John Swarbrooke, Atlas-research
Kymmenen yleisintä assosiaatiota matkailu -Suomesta eri maissa: Saksa: Alankomaat: Iso Britannia Italia: 1. Järvet 2. Metsät 3. Kylmä 4. Lumi 5. Ei mitään 6. Eläimet 7. Sauna 8. Maa 9. Porot 10. Luonto 1. Kylmä 2. Järvet 3. Luonto 4. Metsät 5. Skandi. 6. Kaunis 7. Ei mitään 8. Sauna 9. Vesi 10. Tilaa 1. Kylmä 2. Ei mitään 3. Lumi 4. Metsät 5. Skand. 6. Alkoholi 7. Urheilu 8. Toinen maa 9. Järvet 10.Ystävät 1. Kylmä 1. Kylmä 2. Lumi 3. Porot 4. Ei mitään 5. Maa 6. Joulupukki 7. Metsät 8. Skand. 9. Pohjoinen 10. Kaunis
Ranska 1. Kylmä 2. Lumi 3. Skandinavia 4. Porot 5. Pohjoinen 6. Maa 7. Vuonot 8. Toinen maa 9. Eläimet 10. Metsät Ruotsi: 1. Sauna 2. Suomenlaivat 3. Järvet 4. Urheilu 5. Alkoholi 6. Ystävät 7. Kieli 8. Muumit 9. Metsät 10. Helsinki Venäjä: 1. Maa 2. Lunta 3. Positiivisia ihmisiä 4. Metsät 5. Järvet 6. Kylmä 7. Joulupukki 8. Vesi 9. Vuoret, kukkulat 10. Positiivista
Vesistömatkailu Vesistömatkailu = aktiviteetteja, joissa oleskelu vedessä tai veden päällä on päiväretken tai yöpymisen sisältävän matkan päämotiivi Vesistömatkailu laajemmin ymmärrettynä tarkoittaa aktiviteetteja, joissa vedellä/vesistöllä on tietty rooli, mutta sen merkitys matkan motiivina on toissijainen Deutsche Wirtschaftswissenschaftliche Institut für Fremdenverkehr e.v dwif BTE Tourismusmanagement
- liikkumista veden päällä: melonta, purjehdus, soutu, vesihiihto, laivaristeilyt, laivareitit, perinnelaivat, kalastus jne - liikkumista veden alla: sukellus, sukellusalukset - olemista veden äärellä: majoitus (maatalot, mökit), kalastus jms Edellyttää: puhtaita vesistöjä, kiinnostavia reittimahdollisuuksia, kiinnostavaa (paikallista) tarjontaa, riittävästi asutusta (pysähdyspaikkoja) vesistöjen äärellä, osaavaa palvelua, vuokraustarjontaa, oikeaa hinta-laatu suhdetta jne
Tarkastettavia, pohdittavia asioita mm: - teeman tms kysyntä (kotimaassa, ulkomailla, lähialueilla jne) (faktat) - kansainvälinen vertailu - minne oma tarjonta/kohde siinä sijoittuu? - alueen/maan matkailulinjaukset ja strategiset painopisteet: oman maan/alueen matkailulinjausten ja -strategioiden seuraaminen (= markkinoinnin tuki) ja vertailu omiin linjauksiin - yhteisten kohtien tunnistaminen ja esiintuonti - verkoston laajuus (oman teeman yrittäjien määrä, syntyvä yhteiskapasiteetti, alan hallinta, erityisosaamiset, jne) - palvelutaso
Vetovoimatekijöitämme Suomi Euroopan suhteellisesti järvirikkain ja toiseksi maa Suomen vahvuuksia: puhdas ja pilaantumaton luonto, runsaasti tilaa ja rauhaa, hiljaisuus. Helsinki, järvet sekä Lappi ovat kiinnostavimmat alueet Saimaa - Suomen suurin ja Euroopan 4. suurin järvi (4.400 km²) Laatokka Euroopan suurin järvi (17.700 km²) CCCC = credible, creative, contrasts, cool itä-länsi kohtaaminen / karjalaisuus / ortodoksisuus kesä/talvi luovuus eri muodoissaan jne
Vesistömatkailun asiakkaat muodostavat laajan ryhmän erilaisia matkailu-palvelujen käyttäjiä, joiden matkamotiivit vaihtelevat. Siksi on tärkeää solmia vesi- ja maatarjontaa yhteen sekä vahvistaa ja laajentaa yhteistyöpohjaa. Erilaisia kohderyhmiä (eri maissa): individuaalimatkailijoita, matkanjärjestäjien matkoja, yhdistysten ja seurojen matkoja (koululuokat, partiolaiset, liikeyritykset, clubit jne) Erilaisia teemoja: luonnontarkkailu, luonnonsuojelu, seikkailuelämys, perinneveneet jms
Kehittämisen taustana strategiat: - maakohtaiset - aluekohtaiset - järvikohtaiset strategiat?
Tärkeitä kysymyksiä: Ketkä ovat suurimmat kilpailijat? Missä kohteissa/tuotteissa kyseessä olevat maat kilpailevat keskenään? Millainen yhteistyö ajaa molempien maiden etuja? Kohderyhmät? Kenelle tarjotaan? Harkitut potentiaaliset kohderyhmät sekä kokonaisuudelle ja sen yksittäisille kohteille!
Yhteismarkkinointi? Vesistömatkailua korostavan tarjonnan esiintuonti alueellisena vahvuutena! Jatkuva tiedonhankinta ja sen koordinointi? Tarjonnan yhtenäinen laatu ja laatutasot? Laatu on edellytys markkinoinnin menestymiselle! - Tarjonnan tasojen määrittely, yhteiset tuote-kriteerit Asiakastyytyväisyysmittaus Turvallisuussäännökset ympäristö? luonnonsuojelu: vesilintujen pesimisajat, kalastusalueet, suojelualueet jms, jätehuolto
Individuaalimatkailijoiden huomioiminen: - maaseutumatkailun ateriapalvelut? - ohjelmamoduleita myös yksittäisille matkailijoille? Venevuokraus - yhteistyötä? Jatkuva huoltopäivystys? Veneen palautusmahdollisuus muualle kuin noutopaikkaan? Veneen kunto? Jopa vuokrakapteeni?
Ympäristö, kestävä kehitys 1) KESTÄVÄ KEHITYS Kestävä matkailu Luontomatkailu (Nature based tourism) = EI itsessään edellytä ympäristön huomioimista, vaan kertoo vain sen, että tarjonta perustuu muodossa tai toisessa luonnon tarjoamiin mahdollisuuksiin! 2) YHTEISKUNTAVASTUU
Kilpailutilanteesta Ruotsi: luontoa, vettä, saavutettavuus, "Nature s Best" Skotlanti: järviä, niittyjä, avaruutta, tilaa, kulttuuriperintöä Baltian maat: historiaa, vanhaa rakennuskulttuuria, rannikoita Puola: järviä, metsää, aktiviteetteja,voimakas markk.näkyvyys Saksa: vesistöalueita ja niihin liittyviä teematuotteita Esimerkkejä muiden maiden viestillisen elementin (veden) käytöstä: - Salzkammergut: Seensucht - Sachsen-Anhalt: Das Blaue Band - Irlanti: Die Blaue Insel - Flüsse, Seen, Küsten
Ihannetilanne - olemassa oleva vesimatkailun kehittämiskonsepti - julkisten tahojen sitoutuminen - teemaan liittyvä jatkuva seuranta koko kyseisellä alueella - lähtötilanteen perusfaktatiedot - STRATEGINEN TYÖSKENTELY
Yhteistyön mahdollisuuksia Yhdistävään historiaan ja kulttuuriin pohjaavat teemapohjaiset tuotteet - Suvarov-teema (melonta, veneily, risteilyt tms) - luostariristeilyt, Saimaan kanava jms Yhteisen kiinnostuksen kohteet - ekologia, luonnonsuojelu (erityisryhmät) jne aktiviteetit? jne
Esimerkki Saksasta Gelbe Welle Die Gelbe Welle tammikuusta 2005 alkaen Deutschen Tourismusverband in Kooperation mit dem Bundesverband Wassersportwirtschaft im gesamten Bundesgebiet vertrieben.